<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ2002FIA.1101011901.case.xml"><NO.CASE>C-24/01 P</NO.CASE><NO.CASE>C-25/01 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62001C0024</NO.CELEX><NO.SEQ>0015.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>10122</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>10137</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>16</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES LÉGER'N RATKAISUEHDOTUS — YHDISTETYT ASIAT C-24/01 P JA C-25/01 P</LEFT><RIGHT>GLENCORE JA COMPAGNIE CONTINENTALE v. KOMISSIO</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Philippe Léger</HT></P><P><DATE ISO="20020711">11 päivänä heinäkuuta 2002</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tämä valitus on tehty Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa Dreyfus ym. vastaan komissio, <DATE ISO="20001108">8.11.2000</DATE> antamasta tuomiosta.<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-485/93+T-491/93+T-494/93+T-61/98" YEAR="2000" PAGE.ECR="II-3659">T-485/93, T-491/93, T-494/93 ja T-61/98, Kok. 2000, s. II-3659</REF.DOC.ECR> (jäljempänä valituksenalainen tuomio).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Glencore Grain Ltd, aiemmin Richo Commodities Ltd,<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Jäljempänä Glencore Grain.</P></NOTE> ja Compagnie Continentale (France) SA<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Jäljempänä Compagnie Continentale.</P></NOTE> vaativat valituksenalaisen tuomion kumoamista yhteisön oikeuden vastaisena, erityisesti sen vuoksi, että vapaan kilpailun periaatetta ei ole arvioitu oikein.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Asiaa koskevat oikeussäännöt ovat päätös 91/658/ETY<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Keskipitkän aikavälin lainan myöntämisestä Neuvostoliitolle ja sen tasavalloille <DATE ISO="19911216">16 päivänä joulukuuta 1991</DATE> annettu neuvoston päätös (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="362" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="89">EYVL L 362, s. 89</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> ja asetus N:o 1897/92.<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Päätöksellä 91/658/ETY myönnettyä keskipitkän aikavälin lainaa koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="19920709">9 päivänä heinäkuuta 1992</DATE> annettu komission asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="191" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="22">EYVL L 191, s. 22</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Päätös 91/658/ETY</P></TI></TITLE><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Päätös on yksi Euroopan yhteisön tukitoimista Venäjän federaation poliittisille uudistuksille ja sen taloudellisille rakenneuudistuksille.</TXT></NP><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Euroopan unionin neuvosto myönsi tätä tarkoitusta varten entiselle Neuvostoliitolle ja sen tasavalloille <FT TYPE="NUMBER">1250</FT> miljoonan ecun suuruisen keskipitkän aikavälin lainan<?PAGE NO="I-10123"?> elintarvike- ja lääkeapuna sekä kannustimena talouden alan uudistusten jatkamiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Päätöksen 91/658/ETY 4 artiklan 3 kohdassa säädetään tämän lainan myöntämisen taloudellisista, rahoituksellisista ja oikeudellisista edellytyksistä. Siinä säädetään seuraavaa</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Niiden tuotteiden tuonnin, joiden rahoitus taataan lainalla, on tapahduttava maailmanmarkkinahintaan. Vapaa kilpailu on taattava tuotteiden oston ja toimittamisen osalta, ja tuotteiden on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen laatuvaatimusten mukaisia.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asetus N:o 1897/92</P></TI></TITLE><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Asetuksessa täsmennetään, että lainat myönnetään entisen Neuvostoliiton ja komission välillä tehtyjen sopimusten perusteella.<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>2 artikla.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Asetuksen 4 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Lainoilla rahoitetaan ainoastaan niitä tuotteiden ostoja ja hankintoja, joita koskevat sopimukset komissio on hyväksynyt päätöksen [91/658/ETY] ja 2 artiklassa tarkoitettujen sopimusten määräysten mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Tasavallat tai niiden valtuuttamat rahoitusasioita hoitavat asiamiehet esittävät sopimukset komissiolle.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Asetuksen 5 artiklassa mainitaan 4 artiklassa tarkoitetun hyväksymisen edellytykset. Näihin edellytyksiin kuuluvat muun muassa kaksi seuraavaa edellytystä:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Sopimus on tehty sellaisessa menettelyssä, jossa vapaa kilpailu turvataan. Tässä tarkoituksessa tasavaltojen hankintaorganisaatioiden on yhteisössä toimivia tavarantoimittajia valitessaan saatava toisistaan riippumattomilta yrityksiltä ainakin kolme tarjousta — —.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10124"?><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Sopimuksessa olevat ostoehdot ovat kansainvälisillä markkinoilla tavanomaisesti saatujen hintojen osalta käytetyt kaikkein edullisimmat ehdot.<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet</P></TI></TITLE><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Euroopan yhteisö, Venäjän federaatio ja sen rahoitusasioita hoitava asiamies Vnesheconombank allekirjoittivat <DATE ISO="19921209">9.12.1992</DATE> asetuksen N:o 1897/92 mukaisesti puitesopimuksen, jonka perusteella Euroopan yhteisö myönsi Venäjän federaatiolle päätöksellä 91/658/ETY perustetun lainan.</TXT></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Valittajiin, jotka ovat kansainvälistä kauppaa käyviä yhtiöitä, otettiin vuoden 1992 viimeisen vuosikolmanneksen aikana yhteyttä Exportkhlebin järjestämän epävirallisen tarjouspyyntömenettelyn yhteydessä; Exportkhleb on valtion yhtiö, jonka tehtäväksi Venäjän federaatio oli antanut vehnäostoista neuvottelemisen.</TXT></NP><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Valittajat ja Exportkhleb sopivat <DATE ISO="19921127">27.</DATE> ja <DATE ISO="19921128">28.11.1992</DATE> tehdyissä sopimuksissa vehnämääristä ja hinnoista.</TXT></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Komissio hyväksyi <DATE ISO="19930127">27.1.1993</DATE> mainitut sopimukset.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Valittajien mukaan ne remburssit, joiden perusteella rahoitus oli toteutettava, tulivat kuitenkin voimaan vasta helmikuun 1993 jälkipuolella eli vain muutama päivä ennen sopimuksissa määrätyn laivausajanjakson päättymistä.</TXT></NP><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Vaikka merkittävä osa tavaroista oli jo koottu, kaikkia tavaroita ei voitu toimittaa ennen määräaikojen päättymistä.</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Kokouksessa, joka pidettiin <DATE ISO="19930219">19.2.1993</DATE> Brysselissä, valittajat sopivat Exportkhlebin kanssa uusista toimituksista uudella hinnalla, ottaen huomioon vehnän maailmanmarkkinahinnan huomattavan nousun myyntisopimusten teon (vuoden 1992 lokakuun) ja uusien neuvottelujen (vuoden 1993 helmikuun) välisenä aikana.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10125"?><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Venäjän elintarviketilanteen vakavuuden aiheuttaman kiireellisyyden vuoksi nämä alkuperäisiin sopimuksiin tehdyt muutokset päätettiin Exportkhlebin pyynnöstä vahvistaa sopimuksen täydennyksinä.</TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Exportkhleb ilmoitti <DATE ISO="19930309">9.3.1993</DATE> komissiolle, että viiden sen tärkeimmän tavarantoimittajan kanssa allekirjoitettuihin sopimuksiin oli tehty etenkin vehnän hintoja koskevia muutoksia.</TXT></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Komissio ilmoitti <DATE ISO="19930401">1.4.1993</DATE> päivätyssä kirjeessä, että <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>hinnat ovat nousseet niin paljon, ettemme voi pitää [korotuksia] tarpeellisena mukauttamisena vaan — — neuvoteltujen sopimusten olennaisena muuttamisena<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/>. Komissio katsoi, että <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>itse asiassa nykyinen (vuoden 1993 maaliskuun lopulla vallitseva) hintataso maailmanmarkkinoilla ei merkittävästi poikkea siitä hintatasosta, joka vallitsi sinä hetkenä, kun hinnoista alun perin sovittiin (vuoden 1992 marraskuussa)<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/>. Komission jäsen muistutti, että tarve taata toisaalta vapaa kilpailu mahdollisten tavarantoimittajien välillä ja toisaalta edullisimmat ostoehdot oli yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka komissio otti huomioon hyväksyessään sopimuksia. Hän huomautti, että tässä tapauksessa tarkistuksista oli sovittu välittömästi kyseisten yritysten kanssa ilman, että kyseisiä yrityksiä olisi kilpailutettu muiden tavarantoimittajien kanssa, ja totesi seuraavaa:</TXT><P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>Komissio ei voi hyväksyä sitä, että näin merkittäviä muutoksia tehdään pelkästään tarkistuksina olemassa oleviin sopimuksiin.<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/> Lisäksi hän totesi, että <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>jos katsotaan tarpeelliseksi muuttaa hintoja tai tavaramääriä, olisi neuvoteltava uudet sopimukset, jotka olisi saatettava komission hyväksyttäviksi tavanomaisen täydellisen menettelyn mukaisesti (jolloin on esitettävä vähintään kolme tarjousta)<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>.</P></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Glencore Grainin mukaan Exportkhleb ilmoitti sille komission kieltäytymisestä <DATE ISO="19930405">5.4.1993</DATE>. Compagnie Continentale on ilmoittanut saaneensa tuona samana päivänä Exportkhlebiltä teleksin, jossa ilmoitettiin kieltäytymisestä, mutta että se sai <DATE ISO="19930401">1.4.1993</DATE> päivätyn kirjeen tekstin kokonaisuudessaan vasta <DATE ISO="19930420">20.4.1993</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT>Louis Dreyfus &amp; Cie, Glencore Grain ja Compagnie Continentale nostivat yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="19930609">9.6.</DATE>, <DATE ISO="19930705">5.7.</DATE> ja <DATE ISO="19930622">22.6.1993</DATE> toimittamillaan kannekirjelmillä kanteet. Yhteisöjen tuomioistuin siirsi <DATE ISO="19930927">27.9.1993</DATE> antamillaan määräyksillä asiat yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn päätöksen 88/591/EHTY, ETY, Euratom muuttamisesta <DATE ISO="19930608">8 päivänä kesäkuuta 1993</DATE> tehdyn<?PAGE NO="I-10126"?> neuvoston päätöksen 93/350/Euratom, EHTY, ETY<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="144" DATE.PUB="1993" PAGE.FIRST="21">EYVL. L 144, s. 21</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> mukaisesti. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti <DATE ISO="19960924">24.9.1996</DATE> antamillaan tuomioilla<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-485/93" YEAR="1996" PAGE.ECR="II-1101">T-485/93, Dreyfus v. komissio (Kok. 1996, s. II-1101)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-491/93" YEAR="1996" PAGE.ECR="II-1131">T-491/93, Ridico v. komissio (Kok. 1996, s. II-1131)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-494/93" YEAR="1996" PAGE.ECR="II-1157">T-494/93, Compagnie Continentale v. komissio (Kok. 1996, s. II-1157)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> tutkimatta kummankin valittajan esittämät kumoamisvaatimukset. Yhteisöjen tuomioistuin kumosi <DATE ISO="19980505">5.5.1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-386/96 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-2309">C-386/96 P, Dreyfus v. komissio (Kok. 1998, s. I-2309)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-391/96 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-2377">C-391/96 P, Compagnie Continentale v. komissio (Kok. 1998, s. I-2377)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-403/96 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-2405">C-403/96 P, Glencore Grain v. komissio (Kok. 1998, s. I-2405)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiot siltä osin kuin kumoamisvaatimukset jätettiin niissä tutkimatta, palautti asiat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, jotta se ratkaisisi pääasiat, ja jätti oikeudenkäyntikuluista päättämisen myöhemmäksi.</TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin yhdisti asiat kirjallista ja suullista käsittelyä varten <DATE ISO="19980611">11.6.1998</DATE> antamallaan määräyksellä.<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. valituksenalainen tuomio (31 kohta ja sitä seuraavat kohdat).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin julisti tässä tilanteessa nyt valituksen kohteena olevan tuomion.</TXT></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Ennen valituksen tarkastelua on syytä kerrata valituksenalaisen tuomion sisältöä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI></TITLE><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>Ensimmäinen kanneperuste koski komission väitettä, jonka mukaan <DATE ISO="19930622">22.6.1993</DATE> nostettu kumoamiskanne oli nostettu liian myöhään. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi tämän ensimmäisen perusteen perusteettomana.<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Valituksenalaisen tuomion 46—54 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Toisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa valittajat väittivät pääasiallisesti, että vapaan kilpailun turvaamista koskevaa edellytystä oli noudatettu sekä sopimuksia täydennettäessä vuoden 1993 helmikuussa että niitä tehtäessä vuoden 1992 marraskuussa. Valittajat huomauttivat lisäksi, että päätöksen 91/658/ETY määräyksissä ja asetuksen N:o 1897/92 säännöksissä ei edellytetä, että yhteisön tavarantoimittajia kilpailutettaessa olisi noudatettava joitakin erityisiä muotomääräyksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi perusteen ensimmäisen osan ja perusteli sitä seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>65</NO.P><TXT>Aluksi on korostettava, että edellytys, joka koskee vapaan kilpailun turvaamista sopimuksenteon yhteydessä, on<?PAGE NO="I-10127"?> olennainen yhteisön perustaman lainajärjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta. Paitsi että sillä pyritään estämään petokset ja yritysten salainen yhteistyö, sillä pyritään myös yleisemmin varmistamaan niiden varojen, jotka yhteisö on antanut entisen Neuvostoliiton tasavaltojen auttamiseksi, optimaalinen käyttö. Tällä edellytyksellä pyritään itse asiassa suojelemaan sekä yhteisöä lainanantajana että kyseisiä tasavaltoja elintarvike- ja lääkeavun saajina.</TXT></NP><NP><NO.P>66</NO.P><TXT>Kyseisen edellytyksen noudattaminen ei siis ole pelkkä muodollinen velvollisuus vaan välttämätön osa lainajärjestelyn toteuttamista.</TXT></NP><NP><NO.P>67</NO.P><TXT>Näin ollen on tutkittava, onko komissio ollut riidanalaista päätöstä tehdessään oikeassa katsoessaan, että ei ollut näytetty toteen, että vapaan kilpailun turvaamista koskevaa edellytystä olisi noudatettu sopimuksia muutettaessa. Riidanalaisen päätöksen lainmukaisuutta on arvioitava ottaen huomioon kaikki komissiota tältä osin velvoittaneet säännöt, mukaan lukien Venäjän viranomaisten kanssa tehdyt sopimukset.</TXT></NP><NP><NO.P>68</NO.P><TXT>Yhteisössä toimivien eri yritysten kanssa tehdyt sopimusten muutokset ovat toisiinsa nähden erityisiä sopimuksia, jotka komission on hyväksyttävä. On siis tutkittava, kilpailutettiinko jokaista kantajaa ainakin kahden toisistaan riippumattoman yrityksen kanssa, kun ne sopivat uusista sopimusehdoista Exportkhlebin kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>69</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava ensinnäkin, että Exportkhlebin kantajille lähettämiä teleksejä, joissa ne kutsuttiin <DATE ISO="19930222">22.</DATE> ja <DATE ISO="19930223">23.2.1993</DATE> pidettyyn Brysselin kokoukseen, ei voida pitää todisteena siitä, että kutakin yritystä olisi ennen sopimusten muuttamista kilpailutettu ainakin kahden toisistaan riippumattoman yrityksen kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>70</NO.P><TXT>On totta, etteivät sovellettavat yhteisön säännökset ja määräykset sisällä tarjouspyyntömenettelyä koskevia erityisiä muotomääräyksiä. Esillä olevaan asiaan liittyvä kysymys ei kuitenkaan koske sitä, voiko teleksi olla pätevä tarjouspyyntö, vaan sitä, osoittaako teleksi, että kutakin yritystä on kilpailutettu muiden yritysten kanssa ennen uusien sopimusehtojen päättämistä. On todettava, että Exportkhlebin teleksi, joka on sanamuodoltaan hyvin yleinen ja jossa ei mainita muun muassa toimitettavia määriä tai toimitusehtoja, ei osoita, että näin olisi toimittu.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10128"?><NP><NO.P>71</NO.P><TXT>Myöskään kantajien esittämät otteet kyseisen alan erityislehdistä, joissa kerrotaan, että Exportkhlebin edustajat saapuvat Eurooppaan neuvottelemaan muun muassa yhteisön myöntämällä lainalla toteutettavista vehnähankinnoista, eivät osoita, että sopimuksen muutokset on tehty sellaisten yritysten kanssa, joita on tätä ennen kilpailutettu ainakin kahden muun toisistaan riippumattoman yrityksen kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>72</NO.P><TXT>Kuten Glencore Grain on todennut, sovellettavissa säännöksissä ja määräyksissä vaaditaan ainoastaan, että Exportkhlebin <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="2019"/>on saatava<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="2019"/> ainakin kolme kilpailevaa tarjousta. Ei siten ole poissuljettua, että tietyt yritykset kieltäytyvät jättämästä tarjousta, vaikka sitä on niiltä pyydetty.</TXT></NP><NP><NO.P>73</NO.P><TXT>Esillä olevan asian asiakirja-aineistosta ei kuitenkaan ilmene edes sitä, että kunkin sopimuksiin lopulta tehdyn muutoksen osalta ainakin kaksi ulkopuolista kilpailevaa yritystä olisi hylännyt Exportkhlebin esittämän tarjouspyynnön.</TXT></NP><NP><NO.P>74</NO.P><TXT>Sopimuksiin tehtyjen muutosten ilmoittamiseksi komissiolle <DATE ISO="19930309">9.3.1993</DATE> lähettämässään telekopiossa Exportkhleb on maininnut ainoastaan kunkin yrityksen kanssa tehdyt sopimukset. Kunkin sopimuksen osalta esitetään vain sopimuksen saaneen yrityksen tekemä tarjous sekä Exportkhlebin ja kyseisen yrityksen välisten neuvottelujen jälkeen sovitut ehdot. Se, että kunkin sopimuksen osalta olisi olemassa ainakin kaksi muuta esitettyihin tarjouspyyntöihin annettua vastausta, vaikkakin kielteistä, ei käy mistään ilmi. Telekopiossa vain todetaan, että kukin yritys on tehnyt Exportkhlebin kanssa sellaista tonnimäärää koskevan sopimuksen, joka vastaa sitä tonnimäärää, joka yrityksellä oli vielä toimitettavana Brysselin kokouksen aikana. Jos tarjoukset olisi liitetty <DATE ISO="19930309">9.3.1993</DATE> päivättyyn telekopioon, kyse olisi itse asiassa ollut erillisistä sopimuksista eikä vain yhtä sopimusta koskevista erillisistä tarjouksista. Siten tämän telekopion perusteella ei myöskään voida osoittaa, että kukin sopimusmuutos olisi tehty vasta ainakin kolmen toisistaan riippumattoman yrityksen kilpailuttamisen jälkeen.</TXT></NP><NP><NO.P>75</NO.P><TXT>Komissio on lisäksi todennut, saamatta vastaväitteitä, että kun VEB antoi <DATE ISO="19930322">22.</DATE> ja <DATE ISO="19930326">26.3.1993</DATE> uudet sopimusehdot virallisesti tiedoksi, komissio ei ollut saanut ainakin kolmen toisistaan riippumattoman yrityksen vastauksia, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä.</TXT></NP><NP><NO.P>76</NO.P><TXT>Kantajat huomauttavat kuitenkin, että kilpailun vapaus on turvattu, sillä jokaisen on täytynyt mukautua alhaisimpaan tarjottuun hintaan.</TXT></NP><NP><NO.P>77</NO.P><TXT>On totta, että Exportkhlebin komissiolle <DATE ISO="19930309">9.3.1993</DATE> lähettämässä telekopiossa mainitaan, että tarjotut hinnat<?PAGE NO="I-10129"?> vaihtelivat 155—158,50 USD:n välillä mutta Exportkhlebin kanssa sovittu hinta oli kaikkien yritysten osalta lopulta 155 USD tonnilta.</TXT></NP><NP><NO.P>78</NO.P><TXT>Tämä kuitenkin osoittaa vain sen, että Exportkhleb on neuvotellut kunkin kantajan kanssa ennen kunkin sopimuksen tekemistä. Edellä esitettyjen huomioiden valossa se ei sitä vastoin osoita, että kyseinen hinta olisi kunkin tehdyn sopimuksen osalta ollut seurausta ainakin kolmen toisistaan riippumattoman yrityksen kilpailuttamisesta keskenään.</TXT></NP><NP><NO.P>79</NO.P><TXT>Siten ei ole osoitettu, että komissio olisi tehnyt virheen todetessaan, että vapaata kilpailua koskevaa periaatetta ei ollut noudatettu sopimuksia muutettaessa.</TXT></NP><NP><NO.P>80</NO.P><TXT>Koska yhtä riidanalaisessa asetuksessa vahvistetuista kumulatiivisista edellytyksistä ei ole täytetty, ensimmäinen kanneperuste on hylättävä tarvitsematta tutkia, oliko sopimusten muutoksissa sovittu hinta maailmanmarkkinahintojen mukainen.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>Toisen kanneperusteen toisessa osassa valittajat väittivät, että luottamuksensuojan periaatetta oli loukattu. Perusteluksi tälle valittajat esittivät komission niille antamia suullisia vakuutuksia ja komission kanssa käytyä kirjeenvaihtoa.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. valituksenalaisen tuomion 81—84 kohta.</P></NOTE> Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että mainitun periaatteen loukkaamiselle asetetut edellytykset eivät olleet täyttyneet, ja hylkäsi perusteen tämä osan.</TXT></NP><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Toisen kanneperusteen kolmannessa osassa valittajat arvioivat, ettei komissio ollut noudattanut perusteluvelvollisuutta siten, kuin siitä määrätään EY:n perustamissopimuksen 190 artiklassa (josta on tullut EY 253 artikla). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että komission päätös oli yhteisön oikeuden edellytysten mukainen ja hylkäsi myös perusteen tämän osan.</TXT></NP><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Kolmannessa ja neljännessä kanneperusteessa valittajat vaativat vahingonkorvauksia aineellisesta ja aineettomasta vahingosta, ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi ne perusteettomina.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Valitus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Valittajat vaativat valituksessa, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valittajien mukaan asiaa käsitellessään tehnyt oikeudellisen virheen arvioidessaan asetuksen<?PAGE NO="I-10130"?> N:o 1897/92 5 artiklassa säädetyn vapaan kilpailun edellytystä (ensimmäinen peruste) sekä soveltaessaan sitä sopimusten täydennysten teon yhteydessä (toinen peruste). Valittajat myös moittivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että se on rikkonut prosessioikeudellisia sääntöjä (kolmas peruste) ja siitä, että se ei ole myöntynyt vaadittuihin vahingonkorvauksiin (neljäs peruste).</TXT></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Koska käsittelyn kohteena olevan asian asiakysymyksiä voidaan arvioida vain siinä tapauksessa, että valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, aloitan tarkastelemalla täyttyvätkö asiassa tutkittavaksi ottamiselle asetetut edellytykset.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Tutkittavaksi ottamisesta</P></TI></TITLE><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>On syytä muistuttaa eräistä valituksia koskevista periaatteista, erityisesti niistä, jotka liittyvät yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan valitusasioissa.</TXT></NP><NP><NO.P>34.</NO.P><TXT>Toisaalta, lainaten Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa, jonka mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin, yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>Jos asianosaisella olisi oikeus esittää ensi kertaa vasta yhteisöjen tuomioistuimessa vaatimuksilleen sellaisia uusia perusteita, joihin se ei ole ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa vedonnut, tämä tarkoittaisi, että asianosaisella olisi oikeus laajentaa yhteisöjen tuomioistuimessa, jonka toimivalta muutoksenhakuasioissa on rajoitettu, kannettaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käsiteltyyn asiaan nähden. Yhteisöjen tuomioistuin on valitusasioissa toimivaltainen tutkimaan ainoastaan arvioinnit, jotka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt sille esitetyistä perusteista.<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-136/92 P" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-1981">C-136/92 P, komissio v. Brazzelli Lualdi ym., tuomio <DATE ISO="19940601">1.6.1994</DATE> (Kok. 1994, s. I-1981,59 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-7/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-3111">C-7/95 P, Deere v. komissio, tuomio <DATE ISO="19980528">28.5.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-3111, 62 kohta)</REF.DOC.ECR>. Ks. myös vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-437/98 P" YEAR="1999" PAGE.ECR="I-7145">C-437/98 P, Intrisa vv. komissio, määräys <DATE ISO="19991014">14.10.1999</DATE> (Kok. 1999, s. I-7145, 29 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-111/99 P" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-727">C-111/99 P, Lech-Stahiwerke v. komissio, määräys <DATE ISO="20010125">25.1.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-727, 25 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>35.</NO.P><TXT>Katson, että toisen valitusperusteen toista osaa on pidettävä tätä oikeuskäytäntöä sovellettaessa uutena perusteena yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön tarkoittamassa merkityksessä. Valittajat nimittäin vetoavat kumoamisperusteeseen, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi asettanut niille asetuksen N:o 1897/92 nojalla velvoitteita, jotka eivät koske Venäjän viranomaisia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa pidetyssä ensimmäisessä käsittelyssä ei tähän perusteeseen ole vedottu vaan se esitettiin ensimmäisen kerran yhteisöjen tuomioistuimelle. Siksi pidän sitä uutena perusteena.</TXT></NP><NP><NO.P>36.</NO.P><TXT>Näin ollen on syytä todeta, että toisen perusteen toiselta osalta tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10131"?><NP><NO.P>37.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 168 a artiklasta (josta on tullut EY 225 artikla) ja EY:n tuomioistuimen perussäännön 51 artiklasta seuraa, että muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymyksiä koskevilta osin ja että muutoksenhaun perusteena saadaan käyttää yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puuttuvaa toimivaltaa, asian käsittelyssä yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtunutta oikeudenkäyntivirhettä, joka on hakijan edun vastainen, tai yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtunutta yhteisön oikeuden rikkomista.<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-19/95 P" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-4435">C-19/95 P, San Marco v. komissio, määräys <DATE ISO="19960917">17.9.1996</DATE> (Kok. 1996, s. I-4435, 36 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>38.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy selvästi ilmi, että valituksessa saadaan tukeutua vain oikeussääntöjen rikkomista koskeviin perusteisiin, eikä valitusta siis miltään osin saa kohdistaa tosiasiakysymysten arviointiin. Ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen toisaalta määrittämään ratkaisun perustaksi asetettavan tosiseikaston, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetusta aineistosta, ja toisaalta arvioimaan tätä tosiseikastoa. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on määrittänyt asian tosiseikaston tai arvioinut sitä, yhteisöjen tuomioistuin on perustamissopimuksen 168 a artiklan nojalla toimivaltainen pelkästään harjoittamaan tämän tosiseikaston oikeudelliseen luonnehdintaan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa.<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. cm. asia Deere v. komissio, tuomion 21 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-279/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-5609">C-279/95 P, Lagncsc-Iglo v. komissio, tuomio <DATE ISO="19981001">1.10.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-5609, 26 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>39.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimella ei ole näin ollen toimivaltaa tarkastella tosiseikkoja eikä periaatteessa toimivaltaa lutkia niitä todisteita, joita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esittänyt näiden tosiseikkojen tueksi. Jos todisteet on asianmukaisesti esitetty ja jos yleisiä oikeusperiaatteita, todistustaakkaa ja todistamista koskevia sääntöjä on asianmukaisesti noudatettu, ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida sitä, mikä merkitys on annettava sille esitetyille seikoille.<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. erityisesti cm. asia San Marco v. komissio, määräyksen 40 kohta.</P></NOTE> Lukuun ottamatta sitä tapausta, että oikeudelle toimitettu aineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämä arviointi ci näin ollen ole sellainen oikeuskysymys, että se sinänsä kuuluisi yhteisöjen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin.<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-53/92 P" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-667">C-53/92 P, I liiti v. komissio, tuomio <DATE ISO="19940302">2.3.1994</DATE> (Kok.1994, s. I-667, 42 kolua)</REF.DOC.ECR>; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-8/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-3175">C-8/95 P, New Holland Ford v. komissio, tuomio <DATE ISO="19980528">28.5.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-3175, 26 kolua)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-185/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-8417">C-185/95 P, Bäustahl Scwcbc v. komissio, tuomio <DATE ISO="19980917">17.9.1998</DATE> (Kok. 1998, s. I-8417, 24 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>40.</NO.P><TXT>On tarkistettava täyttyvätkö käsittelyn kohteena olevassa asiassa edellä kerratun mukaiset tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan oikeuskäytännön asettamat vaatimukset.</TXT></NP><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Tältä osin totean, että toisen valitusperusteen kolmannelta ja neljänneltä osalta edellä kerratut tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat.</TXT></NP><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Tämä perusteen kolmannessa osassa valittajat arvioivat, että ensimmäisen<?PAGE NO="I-10132"?> oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen arviointivirheen, kun se ei ottanut huomioon komission hallintokäytäntöä ja siitä johtuvia velvollisuuksia. Valittajat väittävät, että komission olisi pitänyt pyytää muutettujen sopimusten lisäksi muitakin asiakirjoja. Valittajien mielestä komissio ei tutkinut kyseisen asian olosuhteita riittävän perinpohjaisesti.<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. valitus 3.18 ja 3.19 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>43.</NO.P><TXT>Tämän perusteen neljännessä osassa valittajat esittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se arvioi vapaasta kilpailusta sille esitetyn näytön väärin. Valittajat väittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt päätellä Exportkhlebin komissiolle <DATE ISO="19930302">2.3.1993</DATE> lähetetystä teleksistä, että vapaan kilpailun edellytystä oli noudatettu.<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. valitusten 3.21 ja 3.22 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>44.</NO.P><TXT>Toisen perusteen kolmannen ja neljännen osan tarkastelu osoittaa, että valittajien väitteet perustuvat ratkaisun perustaksi määritettyjen ja arvioitujen sellaisten tosiseikkojen uuteen riitauttamiseen, joiden osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että vapaan kilpailun edellytys ei ollut täyttynyt. Valittajat eivät esitä yhtään väitettä, jolla pyrittäisiin osoittamaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määrätyistä tosiseikoista tekemiin päätelmiin liittyisi oikeudellinen virhe.</TXT></NP><NP><NO.P>45.</NO.P><TXT>Toisen perusteen kolmannen ja neljännen osan osalta on todettava, että ne eivät täytä tutkittavaksi ottamiselle asetettuja edellytyksiä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valituksen asiakysymyksistä</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen peruste: asetuksen N:o 1897/92 S artiklassa säädetyn vapaan kilpailun edellytyksen noudattamisen virheellinen arvioiminen</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>46.</NO.P><TXT>Valittajat väittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen todetessaan, että asetuksessa N:o 1897/92 säädetyt vaatimukset vapaan kilpailun edellytyksestä ja hintoja koskeva edellytys ovat kumulatiivisia. Valittajat sitä vastoin arvioivat, että nämä kaksi edellytystä liittyvät toisiinsa erottamattomasti. Maailmanmarkkinahintoja koskevan edellytyksen avulla nimittäin voitaisiin määritellä, onko vapaan kilpailun edellytys täyttynyt, sillä maailmanmarkkinahinnat sinällään heijastavat niitä hintoja, jotka rehellinen ja vapaa kilpailu synnyttävät koko maailman tasolla.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10133"?><NP><NO.P>47.</NO.P><TXT>Komissio katsoo, että nämä kaksi edellytystä ovat luonteeltaan erilaisia. Sen mukaan vapaan kilpailun turvaamisen edellytys koskee sopimuksentekoprosessia ja kansainvälisiin markkinahintoihin liittyvä edellytys koskee sopimusten sisältöä. Se katsoo näin ollen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ollut aivan oikeassa todetessaan, että nämä edellytykset ovat kumulatiivisia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>48.</NO.P><TXT>Voidaksemme arvioida onko kumousperuste perusteltu vai ei, on syytä tarkastella, mitä asetuksen N:o 1897/92 5 artiklan 1 kappaleessa sananmukaisesti sanotaan.</TXT></NP><NP><NO.P>49.</NO.P><TXT>Kuten sanottu, 5 artiklassa luetellaan joukko edellytyksiä, joiden on täytyttävä sopimusta tehtäessä. Näin ollen sen 1 kohdassa edellytykseksi asetetaan, että <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>sopimus on tehty sellaisessa <HT TYPE="ITALIC">menettelyssä, jossa vapaa kilpailu turvataan</HT><QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> Seuraavaksi asetuksen laatijat esittävät, mitä sääntöjä menettelyssä on noudatettava, toisin sanoen sen, että hankintaorganisaatioiden on saatava riippumattomilta yrityksiltä ainakin kolme tarjousta.<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 9 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>50.</NO.P><TXT>Tämän sanamuodon perusteella katson, että vapaa kilpailu on asetuksen N:o 1897/92 tarkoittamassa merkityksessä menettelysääntö eikä aineellisoikeudellinen sääntö. Koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on yksiselitteisesti todennut, että menettelyä ei ollut noudatettu, katson valitusperusteen olevan perusteeton.</TXT></NP><NP><NO.P>51.</NO.P><TXT>Näin ollen ensimmäinen peruste on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Toisen perusteen ensimmäinen osa: sopimusten täydennysten teon yhteydessä vapaan kilpailun edellytyksen soveltamisen virheellinen arviointi</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>52.</NO.P><TXT>Valittajat katsovat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on vaatinut virheellisesti<?PAGE NO="I-10134"?> jokaisen tavaratoimittajan kilpailuttamista vähintään kahden riippumattoman yrityksen kanssa sopimuksen uusien tekstien teon yhteydessä. Valittajat arvioivat, että asiaa koskevassa yhteisön oikeudessa ei vaadita sellaista.</TXT></NP><NP><NO.P>53.</NO.P><TXT>Komissio kiistää tämän väitteen, ja päinvastoin katsoo, että mainitusta asetuksesta ilmenee selvästi, että tällainen edellytys on asetettu.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>54.</NO.P><TXT>Valittajan väitteet eivät mielestäni ole merkityksellisiä.</TXT></NP><NP><NO.P>55.</NO.P><TXT>Kuten komissio vastineessaan<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>9—11 kohta.</P></NOTE> aivan oikein huomauttaa, asetuksen N:o 1897/92 5 artiklan 1 kohdassa on täsmennetty nimenomaisesti seuraavasti: <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>Sopimus on tehty sellaisessa menettelyssä, jossa vapaa kilpailu turvataan. Tässä tarkoituksessa tasavaltojen hankintaorganisaatioiden on yhteisössä toimivia tavarantoimittajia valitessaan <HT TYPE="ITALIC">saatava toisistaan riippumattomilta yrityksiltä ainakin kolme tarjousta</HT> ja yhteisöön kuulumattomien tavarantoimittajavaltioiden yrityksiä valitessaan <HT TYPE="ITALIC">saatava toisistaan riippumattomilta yrityksiltä ainakin kolme tarjousta</HT> — —.<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0024" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>56.</NO.P><TXT>Näin ollen valittajan väite, jonka mukaan päätöksellä 91/652/ETY ja asetuksella N:o 1897/92 ei ole säädetty velvoitetta vähintään kolmen yrityksen kilpailuttamisesta vapaan kilpailun turvaamiseksi,<NOTE NOTE.ID="E0025" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. valitusten 3.8 ja 3.9 kohta.</P></NOTE> on virheellinen. Kuten edellä muistutin, asetuksessa N:o 1897/92 tämä edellytys mainitaan hyvin selkeästi.</TXT></NP><NP><NO.P>57.</NO.P><TXT>Näin ollen ehdotan, että toinen valitusperuste hylätään sen ensimmäiseltä osalta perusteettomana.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-10135"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Kolmas peruste: todistajien kuulemista koskevan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 1 kohdan rikkominen</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perusteet</P></TI></TITLE><NP><NO.P>58.</NO.P><TXT>Vastaajat katsovat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt kuulla todistajia tiettyjen tosiseikkojen tarkistamiseksi. Ne tuovat julki, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kieltäytyi ottamasta huomioon lehtiartikkeleita näyttönä vapaasta kilpailusta. Näin ollen ne vetoavat siihen, että vapaan kilpailun olemassaolon toteen näyttämiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt kuulla todistajia.<NOTE NOTE.ID="E0026" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Valitusten 3.23 ja 3.25 koilta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>59.</NO.P><TXT>Komissio huomauttaa päinvastoin, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 1 kohta antaa sille harkintavaltaa päättää itse kuuleeko se todistajia vai ei.<NOTE NOTE.ID="E0027" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tässä artiklassa säädetään seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi julkisasiamiestä ja asianosaisia kuultuaan omasta aloitteestaan tai asianosaisten pyynnöstä määrätä, että tiettyjen seikkojen toteen näyttämiseksi kuullaan todistajia. Iässä määräyksessä mainitaan toteen näytettävät seikat. Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kutsuu todistajat kuultaviksi joko omasta aloitteestaan tai asianosaisten tai julkisasiamiehen pyynnöstä. Asianosaisten tekemässä pyynnössä todistan kuulemiseksi on ilmoitettava täsmällisesti, mistä seikoista ja minkä vuoksi todistajaa on tarpeen kuulla.<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/></P></NOTE> Tämä päätös voidaan riitauttaa valituksessa vain siinä tapauksessa, että valittajat osoittavat, että todistajien kuulematta jättäminen on ilmeisen kohtuutonta.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>60.</NO.P><TXT>Tältä osin on aiheellista ottaa esiin kaksi seikkaa oikeuskäytännöstä.</TXT></NP><NP><NO.P>61.</NO.P><TXT>Ensimmäiseksi totean, että yhteisöjen tuomioistuin on aiemmin lausunut, että <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella ei ole velvollisuutta kuulla omasta aloitteestaan todistajia, koska sen työjärjestyksen 66 artiklan 1 kohdassa todetaan, että tämä tuomioistuin vahvistaa määräyksellä asianmukaisina pitämänsä selvittämistoimet ja sen, mistä tosiseikoista selvitystä on hankittava<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0028" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asia Baustahlgewehe v. komissio, tuomion 77 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>62.</NO.P><TXT>Toiseksi, yhteisöjen tuomioistuin on aiemmin todennut myös seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>On yksinomaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiana arvioida, onko sen ratkaistavana olevissa asioissa käytettävissä olevia tietoja tarpeen täydentää. Sille esitettyjen asiakirjojen todistusarvo kuuluu sen tosiseikkojen arviointia koskevaan yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yhteisöjen tuomioistuin voi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tutkia valituksen yhteydessä tosiseikkoja, paitsi jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu huomioon virheellisesti tai jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määrittämän tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi oikeudenkäyntiasiakirjoista.<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0029" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-315/99 P" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-5281">C-315/99 P, Ismeri Europa v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio <DATE ISO="20010710">10.7.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-5281, 19 kohta)</REF.DOC.ECR>. Ks. myös vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-119/97 P" YEAR="1999" PAGE.ECR="I-1341">C-119/97 P, Ufex ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19990304">4. 3.1999</DATE> (Kok. 1999, s. I-1341, 66 kohta)</REF.DOC.ECR> |a asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-274/99 P" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-1611">C-274/99 P, Connolly v. komissio, tuomio <DATE ISO="20010306">6.3.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-1611, 83 kohta)</REF.DOC.ECR> sekä cm. asia Infrisa v. komissio, määräys <DATE ISO="19991014">14.10.1999</DATE>, 34 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><?PAGE NO="I-10136"?><NP><NO.P>63.</NO.P><TXT>Mikään tämän valituksen yhteydessä annetuista tiedoista ei kuitenkaan anna syytä ajatella, että tilanne tässä kyseessä olevassa asiassa olisi tällainen.</TXT></NP><NP><NO.P>64.</NO.P><TXT>Näin ollen valitusperuste, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklaa olisi rikottu, on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Neljäs peruste: vaatimus kumota ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös olla myöntymättä vaadittuihin vahingonkorvauksiin</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>65.</NO.P><TXT>Vastaajat katsovat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut oikeussääntöjä virheellisesti arvioidessaan, että komissio toimi lain mukaisesti. Tästä syystä ja siksi, että vahingonkorvausasia perustuu suurelta osaltaan tosiseikkoihin, valittajat vaativat, että asia on saatettava uudelleen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se tutkisi vahingonkorvausvaatimuksen.</TXT></NP><NP><NO.P>66.</NO.P><TXT>Komissio katsoo, että peruste on hylättävä, koska se liittyy edellä esitettyihin vaatimuksiin, jotka ovat perusteettomia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>67.</NO.P><TXT>Riittää, kun muistamme, että vastuu syntyy vasta kun tietyt väitettyyn toimielimen lainvastaiseen toimintaan, vahingon syntymiseen ja tämän vahingon ja toiminnan väliseen syy-yhteyteen liittyvät edellytykset ovat täyttyneet.<NOTE NOTE.ID="E0030" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. esim. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-237/98 P" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-4549">C-237/98 P, Dorsch Consult v. neuvosto ja komissio, tuomio <DATE ISO="20000615">15.6.2000</DATE> (Kok. 2000, s. I-4549, 17 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>68.</NO.P><TXT>Koska edellä esitettyjä perusteita tarkasteltaessa ei ilmennyt, että komissio olisi tehnyt mitään virhettä, on täysin perusteltua, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ole myöntynyt vahingonkorvausvaatimuksiin.</TXT></NP><NP><NO.P>69.</NO.P><TXT>Näin ollen neljäs valitusperuste on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-10137"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>70.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>hylkää valitukset</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>velvoittaa yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>