|
virallinen lehti |
FI Sarjan L |
|
2024/819 |
11.3.2024 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/819,
annettu 8 päivänä maaliskuuta 2024,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet
|
(1) |
Euroopan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/186 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. |
|
(2) |
Polkumyyntitullia laajennettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1156 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1994 (4), koskemaan Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, tai ’asianomainen maa’, lähetetyn hieman muutetun tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia. Laajennettua tullia ei sovelleta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien Beijing Shougang Cold Rolling Co., Ltd ja Shougang Jingtang United Iron and Steel Co., Ltd valmistaman tietyn korroosionkestävän teräksen tuontiin. |
|
(3) |
Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 17,2–27,9 prosenttia otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevan tuonnin osalta, 26,1 prosenttia otoksen ulkopuolisilta yhteistyössä toimineilta yrityksiltä tulevan tuonnin osalta ja 27,9 prosenttia kaikilta muilta kiinalaisilta yrityksiltä tulevan tuonnin osalta. |
1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
|
(4) |
Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (5) Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön. |
|
(5) |
Tarkastelupyynnön esitti 8 päivänä marraskuuta 2022 European Steel Association (Eurofer), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, tiettyä korroosionkestävää terästä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. |
1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
|
(6) |
Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 8 päivänä helmikuuta 2023 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
1.4 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(7) |
Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2019 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.5 Asianomaiset osapuolet
|
(8) |
Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa, Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan. |
|
(9) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Yksikään asianomaisista osapuolista ei pyytänyt kuulemista. |
1.6 Otanta
|
(10) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. |
1.7 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(11) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttämällä perusteena unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä, ottaen huomioon myös yritysten maantieteellisen sijainnin. Alustavassa otoksessa oli kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa. Otos vastasi lähes 32:ta prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa ja yli 37:ää prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaismyynnistä vapailla markkinoilla unionissa (7). Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa. |
|
(12) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 3 päivänä huhtikuuta 2023 päivätyllä asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla, ettei se aio muuttaa unionin tuottajien lopullisen otoksen koostumusta, vaikka otokseen valitun kolmen unionin tuottajan kyselylomakevastausten alustava tarkastelu viittasi siihen, että lopullinen otos vastaisikin vain 29:ää prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa ja 26:ta prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaismyynnistä unionissa. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia tästä ilmoituksesta. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa. |
|
(13) |
ArcelorMittal Bremen GmbH:n toimitiloissa tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmä oli ymmärretty ArcelorMittal Groupin tasolla väärin. Väärin ilmoitetut tiedot johtivat ArcelorMittal Bremen GmbH:n osalta siihen, että tosiasialliset tuotanto- ja myyntimäärät olivat niin paljon kyselylomakevastauksessa ilmoitettuja määriä pienempiä, ettei yritystä voitu enää hyväksyä otokseen. Komissio päätti korvata kyseisen yrityksen toisella samaan ryhmään kuuluvalla tuottajalla. Näin määritelty lopullinen otos koostui kolmesta unionin tuottajasta, jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa ja joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 29 prosenttia ja samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä unionin vapailla markkinoilla 33 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia lopullisesta otoksesta. Yksikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia asetetussa määräajassa. |
1.7.1 Tuojia koskeva otanta
|
(14) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. |
|
(15) |
Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Tästä päätöksestä ei saatu huomautuksia. |
1.7.2 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
|
(16) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(17) |
Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja määräajassa tai suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja asianomaisille osapuolille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa, kuten jäljempänä johdanto-osan 29 kappaleessa selitetään. |
1.8 Kyselyvastaukset
|
(18) |
Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(19) |
Komissio lähetti myös pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen ja pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia täyttämään verkossa saatavilla olevan kyselylomakkeen. Unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (8) vireillepanopäivänä. |
|
(20) |
Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset otokseen valituilta unionin tuottajilta ja pyynnön esittäjältä. |
1.9 Tietojen tarkistaminen
|
(21) |
Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Seuraavien osapuolten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukainen tarkastuskäynti:
|
1.10 Myöhempi menettely
|
(22) |
Komissio ilmoitti 14 päivänä joulukuuta 2023 olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä ja pyytää kuulemista. |
|
(23) |
Pyynnön esittäjä oli tyytyväinen komission havaintoihin ja päätelmiin. Huomautuksia ei esitetty. |
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote
|
(24) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet. jotka on alumiinitiivistetty, pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla, ei muilla metalleilla, ja passivoitu kemiallisesti ja jotka sisältävät vähintään 0,015 mutta enintään 0,170 painoprosenttia hiiltä, vähintään 0,015 mutta enintään 0,100 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,045 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,010 painoprosenttia titaania ja enintään 0,010 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä tai kapeana nauhana. |
|
(25) |
Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:
|
|
(26) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210410020, 7210490020, 7210610020, 7210690020, 7212300020, 7212506120, 7212506920, 7225920020, 7225990022, 7225990092, 7226993010 ja 7226997094). |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(27) |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote. |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(28) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(29) |
Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
3. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
3.1 Alustavat huomautukset
|
(30) |
Tietyn korroosionkestävän teräksen tuonti Kiinasta unionin markkinoille käytännössä loppui kokonaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Eurostatin mukaan korroosionkestävää terästä tuotiin Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 953 tonnia, kun alkuperäisessä tutkimuksessa sen tuontimäärä oli 1 857 490 tonnia. Tuonti lisääntyi vuonna 2021, mutta tämän voidaan katsoa johtuneen covid-19-pandemiaan liittyvästä markkinoiden levottomuudesta. |
|
(31) |
Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Vastausta ei saatu, minkä vuoksi komissio päätti soveltaa 18 artiklaa. |
|
(32) |
Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä tietoja olivat erityisesti tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot, julkisesti saatavilla tiedot korroosionkestävän teräksen meksikolaisilta tuottajilta, Global Trade Atlas (GTA) -tietokannasta ja energia-alan sääntelyviranomaiselta saadut tiedot, Meksikon viranomaisten julkaisemat tiedot sekä Global Petrol Prices -tietokannasta ja Kansainväliseltä työjärjestöltä saadut tiedot. |
3.2 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen tuonnille
|
(33) |
Koska tutkimusta vireille pantaessa oli riittävästi todisteita, jotka viittasivat Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella. |
|
(34) |
Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(35) |
Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. |
|
(36) |
Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuja käytettävissä olevia tietoja selvittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia asiasta. |
|
(37) |
Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa, että käytettävissä olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti. |
|
(38) |
Komissio julkaisi 27 päivänä kesäkuuta 2023 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’lähteitä koskeva muistio’. Lähteitä koskevaa muistiota päivitettiin 6 päivänä heinäkuuta 2023, ja asianomaisille osapuolille annettiin riittävästi aikaa esittää huomautuksia. |
|
(39) |
Lähteitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös siitä, että se aikoi käyttää Meksikoa edustavana maana, ja ne lähteet, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. |
|
(40) |
Lisäksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille lähteitä koskevassa muistiossa, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se määrittäisi muut suorat kustannukset ja tuotannolliset yleiskulut toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjen unionin tuotannonalaa koskevien tietojen sekä pyynnön esittäjältä saatujen lisätietojen perusteella ja että se esittäisi kyseiset kustannukset prosenttiosuuksina. |
|
(41) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös vahvistavansa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton yhden meksikolaisen tuottajan, Ternium S.A:n, julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. |
|
(42) |
Lisäksi komissio kehotti lähteitä koskevassa muistiossa asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia lähteistä ja Meksikon soveltuvuudesta edustavaksi maaksi sekä ehdottamaan myös muita maita, kunhan ne toimittaisivat riittävästi tietoa asiaankuuluvista kriteereistä. Huomautuksia ei esitetty. |
|
(43) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
|
(44) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
|
(45) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.3 Merkittävien vääristymien esiintyminen
|
(46) |
Komissio on todennut hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (9), että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. |
|
(47) |
Komissio totesi näissä tutkimuksissa, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (10). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (11), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (12). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (13). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (14). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (15) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (16). |
|
(48) |
Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (17), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa. |
|
(49) |
Pyynnössä väitettiin, että viranomaisten merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin maaraporttiin, Kiinan lainsäädäntöön, muihin raportteihin sekä muuhun, todentamattomaan näyttöön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyneistä vääristymistä. |
|
(50) |
Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistettu sosialistisen markkinatalouden oppi, Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja valtion vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien avulla. |
|
(51) |
Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Pyynnön esittäjä väitti erityisesti seuraavaa: |
|
(52) |
Kiinan valtio muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistamien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistamien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistamien yritysten sektorilla. Vastineeksi valtion omistamat yritykset ovat erityisasemassa Kiinan taloudessa. Tämä asema tuo mukanaan monia taloudellisia etuja, joita ovat erityisesti näiden yritysten suojaaminen kilpailulta sekä etuuskohtelu tarvittavien tuotantopanosten, myös rahoituksen, saannissa. Velkaantumisasteen nousu ja työn tuottavuuden paraneminen ovat kasvattaneet jyrkästi valtion omistamien yritysten velkaa korkokustannusten laskun vauhdittamana. Tämä osoittaa, kuinka kevyt rahapolitiikka voi johtaa velan nopeaan kasvuun valtion omistamissa yrityksissä (18). Tämä määräysvalta ja poliittinen valvonta korostuvat erityisesti terässektorilla (kuumavalssatut teräslevytuotteet ovat selvästi tärkein tuotantopanos korroosionkestävän teräksen valmistuksessa), jolla Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus ja jolla ne pyrkivät keskittämään 60 prosenttia raudan- ja teräksentuotannosta noin kymmenen suuryrityksen käsiin vuoteen 2025 mennessä. |
|
(53) |
Kiinan viranomaiset pystyvät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä erityisesti kommunistisen puolueen solujen kautta, joita on sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Tämä koskee myös korroosionkestävän teräksen tuottajia ja niiden tuotantopanosten toimittajia. Valtion omistamien tuottajien julkisissa asiakirjoissa korostetaan toisinaan yhteyttä Kiinan valtioon. Esimerkiksi China Baowun vuonna 2021 antamassa lehdistötiedotteessa todettiin, että yritys oli perehtynyt syvällisesti Kiinan kansankongressin uuteen kehitysvaiheeseen perustuvien kahden istunnon henkeen ja ryhtynyt toteuttamaan sitä sekä edistänyt voimakkaasti 14. strategisessa viisivuotissuunnitelmassa China Baowulle annettuja tehtäviä. Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita edelleen. |
|
(54) |
Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita tiettyjen toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien korroosionkestävän teräksen tuotanto ja sen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hankinta. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat lukuisat terästä koskevat suunnitelmat, ohjeet ja muut asiakirjat, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Esimerkiksi teollisuus- ja tietotekniikkaministeriö, kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio sekä ympäristöministeriö julkaisivat maaliskuussa 2022 rauta- ja terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä koskevat suuntaviivat, joissa painotettiin vuoteen 2025 ulottuvina tavoitteina muun muassa vakaata resurssien tarjontaa, edistyneitä teknisiä laitteita, korkealaatuisia tuotteita ja erinomaisia brändejä, älykkään kehityksen korkeaa tasoa sekä vahvaa maailmanlaajuista kilpailukykyä. Muita esimerkkejä ovat 13. ja 14. kansalliset viisivuotissuunnitelmat, teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön julkaisema vuoden 2021 kehityssuunnitelma, jossa kehotetaan vähentämään energiankulutusta terästeollisuudessa, sekä kansallisen kehitys- ja uudistuskomission julkaisema teollisuuden rakennemuutoksia koskeva vuoden 2020 ohjeistava luettelo (vuoden 2019 versio). Kiinan kuumavalssattujen levyvalmisteiden ala saa hyötyä myös monista tukiohjelmista, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset ohjaavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet, investoinnit, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen sekä arvonlisäveron palautukset. |
|
(55) |
Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta olevan riittävä saavuttamaan omia päätavoitteitaan eli esimerkiksi selvittämään saatavia ja velkoja oikeudenmukaisesti ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Lisäksi valtiolla on vahva ja aktiivinen rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyjen lopputulokseen. Omistusoikeusjärjestelmän puutteet Kiinassa ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien osalta. Valtio omistaa kaiken maan, ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta ja viranomaisista, jotka maata jakaessaan pyrkivät usein poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon. |
|
(56) |
Työntekijät ja työnantajat eivät voi käyttää oikeuttaan järjestäytyä kollektiivisesti, ja liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien saantia. Tämän vuoksi palkkakustannukset ovat vääristyneet, sillä ne eivät määräydy tavallisten markkinavoimien tai yritysten ja työvoiman välisten neuvottelujen perusteella. |
|
(57) |
Rahoitusresurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot. Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Myös lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina, millä on pyritty kannustamaan investointien lisäämiseen. Tämä on puolestaan johtanut pääomainvestointien liialliseen käyttöön ja yhä pienempiin sijoitusten tuottoihin ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä. |
|
(58) |
Pyynnössä korostettiin myös vääristymien systemaattisuutta. Näin ollen sen lisäksi, että korroosionkestävän teräksen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää tiedonlähteenä, myös kaikkien tuotantopanosten (muun muassa kuumavalssattujen levyvalmisteiden ja niiden raaka-aineiden, kuten rautamalmin (jonka osuus korroosionkestävän teräksen suorista kustannuksista on noin 30 %), kivihiilen (osuus suorista kustannuksista noin 14 %), romuraudan, ferroseosten ja sinkin (osuus suorista kustannuksista yhteensä noin 34 %), energian (osuus suorista kustannuksista noin 13 %), maankäyttöoikeuksien, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen. |
|
(59) |
Korroosionkestävän teräksen tuotantopanoksena käytettävien kuumavalssattujen levyvalmisteiden osalta pyynnössä viitattiin monenlaisiin tukiin, joita kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saavat jatkuvasti. Komissio on ottanut käyttöön tasoitustulleja (19) joidenkin näiden tukien johdosta, mutta Kiinan viranomaiset ovat jatkaneet tukien myöntämistä kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonalalle. Tukea tarjotaan useissa eri muodoissa, kuten käteisavustuksina, säätelemällä raaka-aineiden hintoja, tarjoamalla etuuskohteluun perustuvia lainoja ja maankäyttöön liittyviä tukia, höllentämällä ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, toteuttamalla valtion määräämiä sulautumia ja yrityskauppoja sekä tarjoamalla lisää tai muuntamalla pääomaa. Pyynnössä mainittiin esimerkkeinä tuottajat Chongqing Iron & Steel Company Ltd., Maanshan Iron & Steel Company Limited sekä Angang Steel Company. |
|
(60) |
Rautamalmin, koksin ja muiden korroosionkestävän teräksen tuotantoketjun alkupään tuotantopanosten osalta pyynnössä huomautettiin, että käteisavustusten kaltaisten näkyvämpien tukimenetelmien lisäksi toinen strategia, jolla Kiinan viranomaiset tukevat kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajia välillisesti, on säädellä raaka-aineiden hintoja erityisesti vientimäärärajoitusten ja hiilen vientilupajärjestelmän avulla. Rautamalmin osalta pyynnössä viitataan useisiin erilaisiin Kiinassa käytössä oleviin vientirajoituksiin ja huomautetaan samalla, että saatavilla olevat viralliset lähteet eivät todennäköisesti sisällä kattavia tietoja kaikista Kiinassa käytössä olevista toimenpiteistä. Pyynnössä muistutetaan tältä osin, että Kiinan viranomaiset pyrkivät voimakkaasti säätelemään kuumavalssattujen levyvalmisteiden raaka-aineiden hintoja: Kesäkuussa 2021 kansallisen kehittämis- ja uudistuskomission hinnoitteluosasto ja valtion markkinasääntelyviranomainen panivat alulle rautamalmin spot-kauppaa koskevan selvityksen, ja myös kivihiilen hintojen osalta on käynnistetty tutkimus, jonka yhteydessä useisiin Kiinan maakuntiin ja kaupunkeihin on lähetetty työryhmiä tutkimaan raaka-aineiden hintoja ja tarjontaa. Kiinan viranomaiset ovat erittäin voimakkaasti pyrkineet säätelemään raaka-aineiden hintoja aina kivihiilestä kupariin. Hintojen noustua merkittävästi sääntelyviranomaiset pyrkivät puuttumaan niihin turvatakseen tarjonnan ja hintojen vakauden. Kiinan viranomaiset myös perustivat heinäkuussa 2022 uuden valtio-omisteisen, keskushallinnon alaisuudessa toimivan rautamalmikonglomeraatin China Mineral Resources Groupin, jonka nimenomaisena tavoitteena on toimia keskitettynä ostoalustana tietyille valtion omistamille teräksenvalmistajille ja kauppiaille. Alustan tarkoituksena on yhtenäistää neuvottelut toimittajien kanssa, lisätä valtion määräysvaltaa tuotantoketjun alkupään raaka-ainetoimitusten suhteen sekä vahvistaa kotimaisen terästeollisuuden neuvotteluasemaa kansainvälisillä rautamalmimarkkinoilla. |
|
(61) |
Tarkastelupyynnön päätelmänä oli, etteivät hinnat ja kustannukset, kuten raaka-aine-, energia- ja työvoimakustannukset, määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella pyynnössä todettiin, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. |
|
(62) |
Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön. |
|
(63) |
Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli terässektorilla Kiinan viranomaisilla on edelleen merkittävä omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät tehneet yhteistyötä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että useat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ovat suoraan valtion määräysvallassa. Esimerkkeinä voidaan mainita Baowu Steel Group (SASACin (20) keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys) ja sen tytäryhtiöt Chongqing Iron & Steel Company Ltd (21). ja Maanshan Iron & Steel Company Limited (22), Baotou Steel Group (Sisä-Mongolian hallituksen alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (23)), Angang Steel Group (SASACin keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (24)) sekä Shougang Group (Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n hallinnassa 100-prosenttisesti oleva valtion omistama yritys (25)). |
|
(64) |
Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkeinä tästä ovat teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (26), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (27), teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (28), sekä terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva vuoden 2023 työsuunnitelma (29), jossa asetetaan seuraavat tavoitteet:. ”Vuonna 2023 […] investoinnit käyttöomaisuuteen koko terästeollisuudessa kasvavat vakaasti ja taloudelliset hyödyt lisääntyvät merkittävästi, alan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yltävät 1,5 prosenttiin, terästeollisuuden lisäarvon kasvuvauhti yltää noin 3,5 prosenttiin; vuonna 2024 optimoidaan edelleen terästeollisuuden kehityksen edellytyksiä ja teollisuuden rakennetta, jatketaan siirtymää kohti korkeatasoisia, älykkäitä ja vihreitä tuotteita ja terästeollisuuden lisäarvon kasvuvauhti yltää yli 4 prosenttiin”, mikä edellyttää yhteistyötä, jotta ”Kiinan terästuotteita, laitteita, teknologiaa, palveluja jne. voidaan ohjata koordinoidusti maailmanlaajuisille markkinoille ja jotta voidaan edistää maailmanlaajuisen terästeollisuuden vihreää ja vähähiilistä yhteistyötä, parantaa maailmanlaajuisten teollisuus- ja toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja varmuutta sekä toteuttaa toimituskapasiteetin parantamistoimia, joilla varmistetaan teollisuuden vakaa ja tehokas toiminta”. Lisäksi työsuunnitelmassa mainitaan terässektorin yritystoiminnan keskittäminen valtion määräämänä: ”Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja yrityskauppoja, luodaan rauta- ja teräsalalle maailmanluokan suurryhmiä ja edistetään kansallisen raudan- ja teräksentuotantokapasiteetin optimaalista suunnittelua, tuetaan erikoistuneita yrityksiä, joilla on johtava asema teräsmarkkinoiden erikoissegmenteillä, resurssien yhdistämiseksi edelleen ja terästeollisuuden ekosysteemin luomiseksi, kannustetaan rauta- ja terässektorin yrityksiä toteuttamaan aluerajat ylittäviä […] sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä […], harkitaan kapasiteetin korvaamiseen tähtäävän poliittisen tuen lisäämistä sellaisille rauta- ja terässektorin yrityksille, jotka ovat saattaneet päätökseen merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.” |
|
(65) |
Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja terässektorin yritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (30). Lisäksi Hebein teräsalaa koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Otetaan huomioon rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista.” |
|
(66) |
Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman kanssa samaan aikaan toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on ”rakentaa yhteensä kuusi tyypillistä teräksentuotannon tukikohtaa […] esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista tällä alalla”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin” (31). |
|
(67) |
Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (32), Shandongin (33), Shanxin (34), Liaoning Dalianin (35) ja Zhejiangin (36), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita. |
|
(68) |
Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tältä osin on kuitenkin olemassa joitakin esimerkkejä nimenomaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta. Koska tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa terässektorin alasektoria, käytettävissä olevat teräksentuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta. |
|
(69) |
Esimerkiksi Baotou Steel Groupiin kuuluvan Baotou Steel Unionin hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluesihteerinä ja yrityksen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja on puolueen apulaissihteeri (37). Vastaavasti Shougang Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä ja yhtiön varatoimitusjohtaja on puoluekomitean jäsen (38). |
|
(70) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista. |
|
(71) |
Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (39). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (40). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (41). Lisäksi edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 56 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen terässektoriin auttaa valtiota Kiinan koko talouden ohjaamisessa: ”Autetaan terässektorin yrityksiä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, uuden kaupungistumiskehityksen, maaseudun elvyttämisen ja nousevien teollisuudenalojen tarpeita, luodaan yhteyksiä terästeollisuuden ja eri alueiden merkittävimpien 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvien rakennushankkeiden kanssa ja pyritään kaikin keinoin turvamaan teräksen toimitusvarmuus. Perustetaan ja vahvistetaan tuotantoketjujen alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja terässektorin ja keskeisten terästä käyttävien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus- ja energia-ala, auto-, kodinkone- ja maatalouskoneteollisuus sekä raskaan kaluston sektori, toteutetaan toimia, joilla tuotanto kytketään paremmin kysyntään, sekä laajennetaan aktiivisesti aloja, joilla käytetään terästä.” (42) |
|
(72) |
Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan myös rautamalmi, joka on tärkeä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettävä raaka-aine ja jonka osalta valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää […], panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavia veropolitiikkoja sekä edistää kehittyneen teknologian ja laitteiston käyttöönottoa kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (43). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella” sekä ”selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja terässektorin yrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta nämä voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea” (44). Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti. |
|
(73) |
Tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 45 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (45). |
|
(74) |
Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä johdanto-osan 45 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 56 kappale) havainnollistaa myös tällaista valtion puuttumista toimintaan, sillä siinä ”kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja terässektorin yrityksille, jotka toteuttavat sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, rakennesopeutuksia, muutoksia ja parannuksia, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kestävyyden periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
|
(75) |
Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden aloilla. |
|
(76) |
Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. |
|
(77) |
Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. |
|
(78) |
Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. |
|
(79) |
Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa selostetaan. |
|
(80) |
Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. |
3.4 Edustava maa
|
(81) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:
|
|
(82) |
Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa selitetään, komissio laati lähteitä koskevan muistion, jossa kuvattiin asiaankuuluvien kriteerien perusteena olevat tosiseikat ja näyttö, ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää tässä tapauksessa Meksikoa edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistettaisiin. |
|
(83) |
Lähteitä koskevassa muistiossa komissio selitti, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi sen olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Edustava maa valittiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämien tietojen sekä muiden sellaisten tiedonlähteiden perusteella, jotka oli katsottu asianmukaisiksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla. Tällaisia tiedonlähteitä olivat muun muassa Maailmanpankin Doing Business -raportti (48), Global Trade Atlas -tietokanta (49), jäljempänä ’GTA’, Meksikon energia-alan sääntelyviranomainen (50), Global Petrol Prices -tietokanta (51) ja Kansainvälinen työjärjestö (52). |
|
(84) |
Taloudellisen kehityksen tason osalta pyynnön esittäjä selvitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä Meksikon soveltuvuutta mahdolliseksi edustavaksi maaksi, jonka taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa (53). |
|
(85) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannon osalta tarkastelupyynnössä todetaan, että Meksikossa on useita korroosionkestävän teräksen tuottajia (54). Pyynnön esittäjä yksilöi kahdeksan yritystä, jotka tuottavat korroosionkestävää terästä. Niiden tuotantokapasiteetti on noin 4 miljoonaa tonnia. Komissio yksilöi myös Turkin, Intian ja Vietnamin maiksi, joissa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Intia ja Vietnam eivät kuitenkaan täytä kriteeriä, jonka mukaan edustavalla maalla on oltava Kiinaa vastaava taloudellisen kehityksen taso. |
|
(86) |
Asiaankuuluvien julkisten tietojen saatavuudesta edustavassa maassa tarkastelupyynnössä todettiin, että tietoa tärkeistä tuotannontekijöistä sekä tuontitilastot ja energian hinnat Meksikossa olivat helposti saatavilla. |
|
(87) |
Kuten lähteitä koskevassa muistiossa selitettiin, komissio löysi yhden meksikolaisen yrityksen (Ternium (55)), jonka taloudelliset tiedot asianomaiselta ajanjaksolta olivat julkisesti saatavilla ja jonka toiminta kyseisellä kaudella oli kannattavaa. |
|
(88) |
Kun oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Meksiko on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
|
(89) |
Lähteitä koskevassa muistiossa asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Meksikon soveltuvuudesta edustavaksi maaksi sekä ehdottamaan myös muita maita, kunhan ne toimittaisivat riittävästi tietoa asiaankuuluvista kriteereistä. Huomautuksia ei esitetty. |
|
(90) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
3.5 Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet
|
(91) |
Lähteitä koskevassa muistiossa komissio luetteli tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. |
|
(92) |
Komissio myös totesi lähteitä koskevassa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. |
|
(93) |
Lisäksi komissio totesi, että se käyttäisi sähkön, kaasun ja työvoiman vääristymättömien kustannusten määrittämiseksi Meksikon energia-alan sääntelyviranomaisen tietoja (sähkön osalta), Global Petrol Prices -tietokannan tietoja (kaasun osalta) sekä Kansainväliseltä työjärjestöltä saatuja tietoja (työvoiman osalta). |
|
(94) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, se sisällyttäisi laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti tuotannollisten yleiskulujen osuuden valmistuskustannuksista tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen (56) perusteella. |
|
(95) |
Komissio myös ilmoitti, että määrittääkseen hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton se käyttäisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen meksikolaisen tuottajan taloudellisia tietoja, kuten edellä johdanto-osan 79 kappaleessa esitetään. |
|
(96) |
Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta huomautuksia lähteitä koskevassa muistiossa esitetystä tuotannontekijöiden luettelosta. |
3.6 Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot
3.6.1 Tuotannontekijät
|
(97) |
Ottaen huomioon kaikki tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän myöhemmin toimittamat tiedot ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä lähteitä koskevasta muistiosta esitetty huomautuksia, normaaliarvon määrittämiseksi yksilöitiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet: Taulukko 1 Tietyn korroosionkestävän teräksen tuotannontekijät
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.6.2 Raaka-aineet
|
(98) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (60) liitteessä 1. |
|
(99) |
Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 3.3 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta. |
|
(100) |
Voidakseen määrittää tuottajan tehtaalle toimitettujen raaka-aineiden vääristymättömät hinnat komissio sovelsi tuontihintaan edustavan maan tuontitullia tuotujen määrien alkuperämaan mukaan. Komissio lisäsi hintoihin kotimaan kuljetuskustannukset Meksikossa Maailmanpankin Doing Business -raportin (61) perusteella. |
3.6.3 Sivutuotteet
|
(101) |
Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen (62) mukaan korroosionkestävän teräksen tuotannossa syntyy vain yhtä sivutuotetta eli teräsromua. Määrittääkseen sen vääristymättömän hinnan komissio lisäsi Meksikon keskimääräiseen tuontihintaan myös sisäiset kuljetuskustannukset käyttäen samaa menetelmää kuin raaka-aineiden yhteydessä. |
3.6.4 Työvoima
|
(102) |
Työvoiman arvon laskemiseksi komissio käytti ILO:n Meksikoa koskevia tilastoja (63). Kyseessä olivat ILO:n tiedot tehdasteollisuuden työntekijöiden keskimääräisistä nimellisistä kuukausiansioista ja keskimääräisestä viikoittaisesta työajasta Meksikossa vuonna 2022. |
3.6.5 Sähkö
|
(103) |
Komissio käytti Global Petrol Prices -tietokannassa julkaistuja saatavilla olevia tietoja teollisuuskäyttäjien Meksikossa maksamista sähkön hinnoista (64). Laskelman laadinnassa käytetyt tiedot koskivat syyskuuta 2022. Hinta sisältää kaikki sähkölaskun muodostavat osat, kuten sähkön, sähkönjakelun ja verot. |
3.6.6 Maakaasu
|
(104) |
Yritysten (teollisten käyttäjien) maakaasun hinnat Meksikossa julkaisee Meksikon energia-alan sääntelyviranomainen (65). Komissio käytti vuoden 2022 tietoja, sillä ne kattoivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson. |
3.6.7 Muut suorat kustannukset
|
(105) |
Muut suorat kustannukset perustuivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin unionin tuotannonalasta (ks. johdanto-osan 39 kappale). |
3.6.8 Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto
|
(106) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
|
(107) |
Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Näin ollen komissio määritti tuotannollisten yleiskulujen osuuden valmistuksen ja työvoiman kokonaiskustannuksista niiden tietojen pohjalta, jotka pyynnön esittäjä oli toimittanut toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössään. |
|
(108) |
Hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton osalta komissio käytti johdanto-osan 76 kappaleessa mainitun meksikolaisen tuottajan julkisesti saatavilla olevia taloustietoja (66) tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. |
3.7 Normaaliarvon laskeminen
|
(109) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(110) |
Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet, kaasu, sähkö ja työvoima) kulutuksesta korroosionkestävän teräksen tuotannossa. |
|
(111) |
Komissio kertoi nämä kulutusmäärät määritetyillä Meksikon vääristymättömillä yksikkökohtaisilla kustannuksilla (ks. 3.6 jakso). Useat tuotannontekijät olivat sellaisia, että niiden kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja tällaisten tuotannontekijöiden kustannukset ilmaistiin prosentteina tärkeimmistä raaka-aineista, kuten johdanto-osan 84 kappaleessa selostetaan. Komissio sovelsi tätä prosenttiosuutta pääraaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömän arvon. |
|
(112) |
Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. johdanto-osan 98–100 kappale). Vääristymättömiin valmistuksen kokonaiskustannuksiin lisättiin:
|
|
(113) |
Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.8 Vientihinta
|
(114) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin tuontitietojen perusteella CIF-tasolla (kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina). Tästä CIF-hinnasta vähennettiin merirahti- ja vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa vientihinnan määrittämiseksi noudettuna-tasolla. Tässä yhteydessä tutkittiin muun muassa Kiinaa koskevassa Doing Business -raportissa (67) saatavilla olevia tietoja kotimaan kuljetuskustannuksista Kiinassa sekä OECD:n tietoihin (68) perustuvia Kiinasta lähtevän rahdin keskimääräisiä merirahti- ja vakuutuskustannuksia. Komissio päätti kuitenkin käyttää toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja kuljetuskustannuksista (69), koska ne olivat muita tietoja tuoreempia. |
3.9 Vertailu ja polkumyyntimarginaalit
|
(115) |
Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyjä korroosionkestävän teräksen normaaliarvoja edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna-tasolla). |
|
(116) |
Tällä perusteella Kiinasta tulevan tuonnin polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – oli keskimäärin 51,1 prosenttia. |
|
(117) |
Unioniin tulevan tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin niin vähäinen (sen osuus unionin markkinoista oli alle 0,01 %), että sitä ei katsottu edustavaksi. Tästä syystä komissio katsoi, että analyysia polkumyynnin jatkumisesta ei voitu tehdä näin vähäisen määrän perusteella. Sen vuoksi komissio tutki lisäksi polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä. |
3.10 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys
|
(118) |
Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä:
|
3.10.1 Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti
|
(119) |
Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio määritti Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin tarkastelupyynnössä annettujen tietojen (70) sekä CEIC Datan tietojen (71) perusteella. |
|
(120) |
Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen mukaan Kiinan tämänhetkiseksi teräksentuotantokapasiteetiksi arvioidaan 1,2 miljardia tonnia vuodessa ja kulutukseksi miljardi tonnia (72). Näin ollen vuotuinen käyttämätön kapasiteetti on 0,2 miljardia tonnia. Kiinan teräksentuotannon ylikapasiteetti on hyvin tiedossa (73). Lisäksi on arvioitu, että Kiinan osuus teräksentuotantokapasiteetin kokonaiskasvusta vuonna 2023 oli neljäsosa (74). |
|
(121) |
Pyynnön esittäjä kertoi tarkastelupyynnössä, että sillä oli vaikeuksia löytää tietoja nimenomaan korroosionkestävän teräksen tuotantokapasiteetista. Sen vuoksi se käytti kuumasinkittyjen ja sähkösinkittyjen tuotteiden tuotannosta ja tuotantokapasiteetista saatavilla olevia tietoja, sillä nämä tuotteet käsittävät myös korroosionkestävän teräksen (75). Tämän perusteella pyynnön esittäjä katsoi, että korroosionkestävän teräksen tuotantokapasiteetti voidaan arvioida tarkimmin kuumasinkittyjä tuotteita koskevien tietojen perusteella (76). |
|
(122) |
Asianomaisessa maassa toimivilla korroosionkestävän teräksen vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi ja yhä enemmän käyttämätöntä kapasiteettia sekä valmius tarvittaessa kasvattaa sitä edelleen nopeasti. Tämä johtuu siitä, että korroosionkestävää terästä voidaan valmistaa samoilla tuotantolinjoilla kuin muita kuumasinkittyjä tuotteita ja kuumasinkittyjen tuotteiden tuottajat voivat siirtyä tuotteesta toiseen (77). |
|
(123) |
Tämän perusteella pyynnön esittäjä totesi, että kuumasinkityn teräksen tuotantokapasiteetti kasvoi vuosien 2018 ja 2022 välillä 50,4 miljoonasta tonnista 51,2 miljoonaan tonniin. Lisäksi se totesi, että kapasiteetin käyttöaste laski vuonna 2022 terästuotteiden kysynnän hiipuessa kotimarkkinoilla (78). Myös World Steel Association -järjestö on pannut tämän kehityksen merkille Kiinan koko terästeollisuudessa ja ennustanut Kiinan ja sen kotimaisen kulutuksen osalta epävarmoja näkymiä (79) vuodelle 2024. Kapasiteetin käyttöasteen on ennustettu laskevan 86,2 prosenttiin vuonna 2023 ja edelleen 85,7 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä (80). Kuuma- ja sähkösinkityn teräksen yhteenlaskettu arvioitu käyttämätön kapasiteetti Kiinassa on 6,4 miljoonaa tonnia, joka vastaa yli 80:tä prosenttia korroosionkestävän teräksen kulutuksesta unionin vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (81). |
|
(124) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne voivat käyttää tuottaakseen korroosionkestävää terästä unioniin vietäväksi, jolloin polkumyynnillä tapahtuvan viennin määrä todennäköisesti kasvaisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
3.10.2 Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat
|
(125) |
Kuten edellä johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, korroosionkestävän teräksen tuonti Kiinasta lähestulkoon loppui kokonaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hyvin pienen tuontimäärän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta unioniin ei ollut edustava. |
|
(126) |
Komissio yksilöi GTA:n tuontitilastojen (82) perusteella tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta peräisin olevan korroosionkestävän teräksen kymmenen suurinta tuojaa, jotka olivat Thaimaa, Etelä-Korea, Brasilia, Indonesia, Vietnam, Israel, Chile, Peru, Japani ja Filippiinit. Näihin maihin suuntautuvan viennin osuus kaikesta Kiinan viennistä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteensä 54,9 prosenttia. Pyynnön esittäjä kuitenkin huomautti tarkastelupyynnössä, että Filippiineille suuntautuvan viennin hinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla poikkeuksellisen korkea. Vuosina 2019 ja 2020 Kiinasta Filippiineille suuntautuvan viennin hinnat olivat samalla tasolla kuin hinnat muihin vientikohteisiin, mutta vuonna 2021 Filippiineille suuntautuvan viennin hinta nousi noin 120 prosenttia ja vuonna 2022 vielä 50 prosenttia (kaikkiaan hinta nousi 220 % vuosina 2020–2022), kun taas Kiinasta kaikkiin muihin kohteisiin suuntautuvan viennin hinnat nousivat samalla ajanjaksolla keskimäärin 50 prosenttia. Pyynnön esittäjä selitti pyynnössä, että Filippiineille suuntautuvan viennin hintakehityksen taustalla oli pääasiassa se, että Filippiinit oli hyvin riippuvainen teräksen tuonnista ja venäläisen teräksen toimitusketjun häiriöiden vuoksi se joutui ostamaan kalliita terästuotteita, myös korroosionkestävää terästä, Kiinasta (83). Edellä esitetyn perusteella ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio katsoi, että Filippiineille suuntautuvan viennin hintoja ei voida pitää luotettavana indikaattorina viennin hintatasoa määritettäessä, joten se päätti olla ottamatta Filippiineille suuntautuvan viennin hintoja huomioon analyysissaan. |
|
(127) |
Komissio oikaisi loppujen yhdeksän maan ilmoitettuja hintoja ja laski vientihinnan noudettuna-tasolla vähentämällä hinnoista merirahti- ja vakuutuskustannukset (84) sekä kotimaan kuljetuskustannukset (85) Kiinassa. Kyseisiin yhdeksään analysoituun vientikohteeseen viedyn tuotteen hinta on alhaisempi kuin unionin vallitseva hintataso, kuten jäljempänä johdanto-osan 122 kappaleessa selostetaan. |
|
(128) |
Seuraavaksi komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa ja yhdeksään tärkeimpään vientikohteeseen suuntautuvan viennin hintoja. Vertailu osoitti, että kyseisiin yhdeksään maahan suuntautuvan viennin hinnat olivat merkittävästi normaaliarvoa alhaisemmat, kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi. Taulukko 2 Normaaliarvon ja vientihinnan välinen hintaero
|
|
(129) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veisivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin samankaltaisilla hinnoilla, joilla sen tarkastelussa todettiin vievän tuotetta kolmansiin maihin, polkumyynti olisi merkittävää. |
3.10.3 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(130) |
GTA-tietokannan tietojen mukaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihinta yhdeksään tärkeimpään vientikohteeseen (ks. johdanto-osan 118 kappale) oli keskimäärin 15 prosenttia alhaisempi kuin hinta unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi pyynnön esittäjä totesi tarkastelupyynnössä, että kuljetuskustannukset Kiinasta Eurooppaan laskivat tutkimusajanjaksolla merkittävästi (86). Kun otetaan huomioon hintataso ja kuljetuskustannusten lasku, unionin markkinat ovat kiinalaisille viejille huomattavasti houkuttelevammat kuin mitkään muut markkinat, lukuun ottamatta Filippiinejä. Näin ollen ilman toimenpiteitä unioniin suuntautuvan viennin hinnat olisivat mahdollisesti korkeammat ja viennin määrä suurempi, jolloin siitä saataisiin suuremmat voitot kuin muihin kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistä, eli unionin markkinat ovat houkuttelevat. |
|
(131) |
Vaikka Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrä väheni alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, kiinalaiset tuottajat tuottavat kuitenkin merkittäviä määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja veivät sitä GTA-tietokannan tilastojen mukaan maailmanlaajuisesti lähes 10 miljoonaa tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(132) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin ulkopuolisiin maihin viedyn korroosionkestävän teräksen määrä oli yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus ja noin 30 prosenttia suurempi kuin unionin tuotanto samana ajanjaksona. Unionin markkinat ovat hinnoittelun, avoimuuden ja kulutuksen lisääntymisen kannalta houkuttelevat, ja sen perusteella katsotaan, että jos toimenpiteet päätetään, kiinalaiset viejät todennäköisesti ohjaavat merkittävän määrän korroosionkestävää terästä kannattavammille unionin markkinoille polkumyyntihinnoin. |
|
(133) |
Lisäksi monilla markkinoilla maailmanlaajuisesti kiinalaisen korroosionkestävän teräksen tuonnissa on otettu käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä tai on laajennettu niitä. Tällaisia markkina-alueita ovat muun muassa Intia (HS-koodeihin 7225 99 ja 7226 99 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet), Etelä-Afrikka ja Namibia (HS-koodeihin 7210 49 ja 7210 61 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet), Vietnam (HS-koodiin 7225 99 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet), Kanada (HS-koodeihin 7210 49 ja 7226 99 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet), Euraasian talousunioni (HS-koodeihin 7210 49 ja 7210 61 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet), Malesia (HS-koodeihin 7210 61 ja 7226 99 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet) ja Thaimaa (HS-koodiin 7210 49 kohdistuvat polkumyyntitoimenpiteet) (87). Myös Ukrainassa on voimassa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyviä HS-koodeja. Lisäksi Yhdysvalloissa on voimassa 232 §:n mukaisia toimenpiteitä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä suojatoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet rajoittavat kiinalaisten korroosionkestävän teräksen tuottajien vientiä muille merkittäville vientimarkkinoille ja lisäävät entisestään todennäköisyyttä sille, että ilman toimenpiteitä kiinalaista vientiä suunnataan unionin markkinoille. |
|
(134) |
Lisäksi on huomattava, että Kiina oli edelleen kiinnostunut unionin markkinoista vielä alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeenkin, mikä käy ilmi siitä, että Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisestä käynnistettiin tutkimus, jonka myötä toimenpiteet laajennettiin koskemaan hieman muutettua tiettyä korroosionkestävää terästä (88). Se, että unionissa on hyväksytty suojatoimenpiteitä tiettyjen terästuotteiden osalta, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, ei muuta tätä päätelmää. Jäännöstariffikiintiön mukaisten tuontimäärien taso voi antaa Kiinalle mahdollisuuden viedä korroosionkestävää terästä merkittäviä määriä. |
|
(135) |
Tästä voidaan päätellä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta EU:ssa, kiinalaiset tuottajat ryhtyvät todennäköisesti jälleen viemään merkittäviä määriä korroosionkestävää terästä unionin markkinoille polkumyyntihinnoin. |
3.10.4 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät
|
(136) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että riippumatta siitä, esiintyikö tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntiä, on erittäin todennäköistä, että polkumyynti toistuisi, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(137) |
Erityisesti Kiinalle määritetty normaaliarvo verrattuna Kiinasta kolmansien maiden markkinoille ja unioniin suuntautuvan viennin hintoihin, unionin markkinoiden houkuttelevuus hintatason ja markkinoiden koon puolesta ja Kiinan huomattava käytettävissä oleva merkittävä tuotantokapasiteetti viittaavat siihen, että polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(138) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(139) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 7 743 498 tonnia, mukaan lukien kytkösmarkkinatuotanto. Komissio määritti tuotantomäärän pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen kyselylomakevastausten perusteella. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 29 prosenttia. |
4.2 Unionin kulutus
|
(140) |
Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) pyynnön esittäjän tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä ja kytköskäyttöä (kytkösmarkkinamyynti mukaan lukien) ja joita on verrattu otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamiin myynnin ja kytköskäytön määriin, ja b) tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Eurostatin ilmoittamien tietojen mukaan. |
|
(141) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 3 Unionin kulutus (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(142) |
Unionin kulutus vapailla markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Eniten kulutus kasvoi vuonna 2021 talouden elpyessä covid-19-kriisistä. Kytkösmarkkinoiden kysyntä vaihteli mutta kasvoi kaiken kaikkiaan 3 prosenttia samana ajanjaksona. Vaihtelut kytkösmarkkinoilla johtuivat osittain siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantolinjoja käytettiin vaihtelevasti myös muiden kuin tarkastelun piiriin kuuluvien tuotteiden tuotantoon. |
4.3 Tuonti asianomaisesta maasta
4.3.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(143) |
Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen. |
|
(144) |
Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||
|
(145) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin oli erittäin vähäistä koko tarkastelujakson ajan. Näin ollen Kiinan markkinaosuus oli hyvin pieni. |
4.3.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
Taulukko 5
Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat
|
|
2019 |
2020 |
2021 |
Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso |
||
|
Keskihinta |
998 |
1 037 |
972 |
1 395 |
||
|
Indeksi (2019 = 100) |
100 |
104 |
97 |
140 |
||
|
||||||
|
(146) |
Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 40 prosenttia, mutta samaan aikaan tuonnin määrä oli koko ajan hyvin vähäinen. Kiinasta tulevan tuonnin hyvin vähäisten määrien perusteella ei voida tehdä merkityksellisiä hinnan alittavuutta koskevia laskelmia. |
4.4 Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti
|
(147) |
Muista kolmansista maista unioniin tulevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti: Taulukko 6 Tuonti kolmansista maista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(148) |
Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti kasvoi yhteensä 80 prosenttia. Suurinta kasvu oli vuonna 2021 talouden elpyessä covid-19-kriisistä. Suurin osa tästä tuonnista oli peräisin Turkista ja Vietnamista. |
|
(149) |
Tuonti Turkista oli merkittävää koko tarkastelujakson ajan, vaikkakin määrät vaihtelivat. Venäjältä ja Turkista peräisin olevan samankaltaisen tuotteen tuonnin osalta pantiin 24 päivänä kesäkuuta 2021 vireille polkumyyntitutkimus (89), joka saattoi vähentää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia näistä kahdesta maasta vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (90). |
|
(150) |
Vietnamista tuleva tuonti oli vuosina 2019 ja 2020 vähäistä mutta kasvoi sitten eksponentiaalisesti yli 2 000 prosenttia tärkeimmäksi tuontilähteeksi. Kaksi tärkeintä syytä tämän tuonnin kasvun taustalla olivat vapaakauppasopimuksen voimaantulo (91) EU:n ja Vietnamin välillä ja vietnamilaisen korroosionkestävän teräksen jättäminen terästä koskevan suojatoimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle kesäkuuhun 2022 saakka (92). |
|
(151) |
Muiden kolmansien maiden kuin Kiinan yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 19,2 prosentista 32,4 prosenttiin. |
|
(152) |
Yleisesti ottaen kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat ovat vuodesta 2020 lähtien olleet unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat, joskin ero on kaventunut ajan mittaan. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että tuotevalikoimat voivat vaihdella, ja erityisesti Turkin osalta on syytä huomata, että edellä olevassa taulukossa esitetyissä hinnoissa ei ole otettu huomioon vuoden 2022 loppupuolella sovellettuja polkumyyntitulleja. |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
|
(153) |
Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
|
(154) |
Kuten 1.6.1 jaksossa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää. |
|
(155) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin, ja vertasi niitä tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien antamiin kyselyvastauksiin. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Kumpikin tietokokonaisuus tarkastettiin, ja niiden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(156) |
Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
|
(157) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(158) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(159) |
Unionin tuotannonalan tuotantomäärä vaihteli tarkastelujaksolla ja supistui kaiken kaikkiaan 16 prosenttia. Vuoden 2020 supistuminen johtui osittain Turkista ja Venäjältä tulevan tuonnin aiheuttamasta paineesta (93). Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti vaihteli tarkastelujaksolla ja väheni kaiken kaikkiaan 3 prosenttia. Tuotantomäärän supistuminen tarkastelujakson loppupuolella johtui suurimmaksi osaksi ja tuotantokapasiteetin väheneminen johtui kokonaan yhden otokseen kuulumattoman unionin tuottajan talousongelmista (94), jotka johtivat sen toimintavaikeuksiin. Nämä vaikeudet eivät koskeneet muita tuottajia. Kapasiteetin käyttöaste laski unionin tuotannon vähenemisen myötä 13 prosenttia. |
|
(160) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, edellä kuvatut suuntaukset ovat kuitenkin osittain teoreettisia, sillä unionin tuottajat käyttävät kuumasinkityslinjoja tarkastelun kohteena olevan tuotteen lisäksi myös sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka eivät ole tämän tarkastelun kohteena. Tiettyjen tuottajien osalta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon kohdennettujen tuotantolinjojen osuus muuttui tarkastelujaksolla. |
4.5.2.2 Myyntimäärät vapailla markkinoilla, kytköskäyttöön tarkoitetut määrät ja markkinaosuus
|
(161) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(162) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla supistui 11 prosenttia tarkastelujaksolla. Supistuminen tapahtui pääasiassa vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, ja se selittyy kulutuksen vähenemisellä kyseisellä ajanjaksolla sekä yhden suuren otokseen kuulumattoman unionin tuottajan vararikolla, joka ajoittui vuoteen 2021 (ks. johdanto-osan 151 kappale). |
|
(163) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla pieneni 16 prosenttia tarkastelujaksolla, koska tuonti kasvoi samaan aikaan eksponentiaalisesti (absoluuttisesti mitattuna tuonti lisääntyi kaksi kertaa niin paljon kuin kulutus kasvoi). Taulukko 9 Myyntimäärä ja markkinaosuus kytkösmarkkinoilla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(164) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä kytkösmarkkinoilla pysyi suhteellisen vakaana kasvaen kaiken kaikkiaan 3 prosenttia. |
|
(165) |
Unionin tuotannon vähenemisen myötä kytkösmarkkinoiden osuus unionin kokonaistuotannosta kasvoi. |
4.5.2.3 Kasvu
|
(166) |
Unionin tuotannonala onnistui osittain hyötymään unionin markkinoiden kasvukausista, vaikka sen kapasiteetin käyttöaste jäikin alhaisemmaksi kuin alkuperäisen tutkimuksen aikana ja käynnissä oli joitakin uudelleenjärjestelyjä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus säilyi merkittävänä koko tarkastelujakson ajan. |
4.5.2.4 Työllisyys ja tuottavuus
|
(167) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(168) |
Tarkastelujakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon liittyvä unionin tuotannonalan työllisyystaso vaihteli ja laski 14 prosenttia. Tarkastelujakson loppupuolella tapahtunut lasku johtuu yhteen suureen tuottajaan liittyvistä tapahtumista (ks. johdanto-osan 151 kappale). Lisäksi osa vaihtelusta on teoreettista ja johtuu siitä, että käytössä on ollut erilaisia tuotantomalleja ja resursseja on kohdennettu eri tavoin, sillä lähtökohtana on ollut tarkastelun kohteena olevaa tuotetta laajempi tuoteperhe (eli kaikki kuumasinkityt tuotteet). |
|
(169) |
Unionin tuotannonalan tuottavuus heikkeni kolme prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuottavuuden vaihtelu liittyy tuotantomäärien supistumiseen unionissa vuonna 2020 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
4.5.2.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista
|
(170) |
Tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin vähäinen ja sen osuus unionin kulutuksesta erittäin pieni. Sen vuoksi ei voitu määrittää mielekkäällä tavalla, millainen vaikutus tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruudella oli unionin tuotannonalaan. Tarkastelussa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin. Kuten johdanto-osan 120 kappaleessa mainitaan, normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välinen ero oli kuitenkin merkittävä. |
|
(171) |
Korroosionkestävä teräs on aiemminkin ollut polkumyyntitutkimusten kohteena. Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio totesi, että Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla oli merkittävä vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisenä aikana. Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tuloksena toimenpiteitä laajennettiin elokuussa 2020 koskemaan hieman muutettua tiettyä korroosionkestävää terästä (95). Lisäksi komissio totesi eräässä myöhemmässä tutkimuksessa, joka koski muun muassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, että Venäjältä ja Turkista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana (96). |
|
(172) |
Unionin tuotannonalan toipuminen aiemmista polkumyyntikäytännöistä oli näin ollen käynnissä nykyisen tutkimuksen alkaessa. Voimassa olevilla toimenpiteillä on kuitenkin kiistatta ollut myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät
|
(173) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(174) |
Unionin tuottajat pystyivät nostamaan myyntihintojaan unionissa, kun tuotteen osalta otettiin käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä. |
|
(175) |
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat kaiken kaikkiaan 64 prosenttia tarkastelujakson aikana. Joidenkin keskeisten raaka-aineiden sekä energian hinnat nousivat merkittävästi tarkastelujakson jälkipuoliskolla. |
4.5.3.2 Työvoimakustannukset
|
(176) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||||
|
(177) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 13 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuonna 2020 ne laskivat tilapäisesti covid-19-pandemiaan liittyvien julkisten tukitoimenpiteiden seurauksena. |
4.5.3.3 Varastot
|
(178) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 13 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(179) |
Unionin tuottajat pitävät omat varastonsa yleensä pieninä. Sen vuoksi varastoja ei pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina kyseisellä tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. |
4.5.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
|
(180) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(181) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Useista maista tuleva polkumyynti vaikutti siihen, että unionin tuotannonalan toiminta oli vuosina 2019 ja 2020 tappiollista. Sen jälkeen käyttöön otetut kaupan suojatoimenpiteet auttoivat unionin tuottajia nostamaan myyntihintojaan enemmän kuin niiden tuotantokustannukset nousivat ja saavuttamaan siten kestävän voittotason. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voitot pienenivät merkittävästi vuoteen 2021 verrattuna, kun tuotantokustannusten jyrkkänä jatkunutta nousua ei enää voitu sisällyttää myyntihintoihin. Sekä vuonna 2021 että 2022 saavutettu kannattavuus oli kuitenkin parempi kuin sellaisissa aiemmissa tutkimuksissa määritetty tavoitevoittotaso (97), joissa tarkasteltiin samaa ja hieman laajempaa tuotevalikoimaa. |
|
(182) |
Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirran kehitys seurasi kannattavuuden myönteistä kehitystä. |
|
(183) |
Investoinnit muodostuvat omaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Kaiken kaikkiaan nettoinvestoinnit kasvoivat tarkastelujakson aikana. Investoinneilla pyrittiin yleisesti ottaen säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti, parantamaan laatua, pienentämään kustannuksia ja säästämään energiaa. |
|
(184) |
Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi erittäin myönteisesti, sillä voitot olivat merkittäviä samalla kun investointeja tehtiin vain vähän. |
|
(185) |
Kiinasta tuleva tuonti ei suoraan vaikuttanut pääoman saantiin. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(186) |
Mikro- ja makroindikaattorien kehitys tarkastelujaksolla osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli vuonna 2021 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvä – molempina vuosina kannattavuus ylitti tuotannonalalle aiemmin määritetyn tavoitevoittotason. |
|
(187) |
Tietyt määrään perustuvat indikaattorit ja työllisyys puolestaan heikkenivät, mutta tämä voi johtua suurelta osin tai kokonaan yhden suuren unionin tuottajan vaikeuksista. Kyseinen tuottaja käytännössä lopetti tuotantonsa kokonaan vuonna 2021. Tarkasteltaessa kaikkia muita unionin tuottajia yhdessä näyttää siltä, etteivät kulutuksen merkittävä väheneminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja tuonnin voimakas kasvu tarkastelujaksolla vaikuttaneet unionin tuotannonalaan juurikaan tai lainkaan. |
|
(188) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
5. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
|
(189) |
Komissio päätteli edellisessä jaksossa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(190) |
Komissio teki arviointinsa yhteistyössä toimineiden osapuolten toimittamien tietojen ja muiden asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen perusteella. Komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin, Kiinan ja Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välistä suhdetta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköistä hintatasoa ja määrää ilman polkumyyntitoimenpiteitä sekä unionin tuotannonalaan kohdistuvia vaikutuksia siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta. |
|
(191) |
Kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, korroosionkestävän teräksen arvioitu käyttämätön kapasiteetti Kiinassa vastaa yli 80:tä prosenttia korroosionkestävän teräksen kulutuksesta unionin vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja tämä luku voi kasvaa, sillä Kiinan korroosionkestävän teräksen tuotantolaitosten käyttöasteeksi on ennustettu 86,2 prosenttia vuonna 2023 (98). Lisäksi, kuten todetaan johdanto-osan 127 kappaleessa, unionissa hinnat ovat korkeammat kuin yhdeksässä kiinalaisen korroosionkestävän teräksen kymmenestä tällä hetkellä suurimmasta vientikohteesta. |
|
(192) |
Tämän perusteella polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että Kiinasta tuleva tuonti unioniin lisääntyisi. Kun otetaan huomioon kotimaisen kysynnän väheneminen Kiinassa ja se, että korroosionkestävän teräksen tuottajat voivat siirtyä helposti muiden kuumasinkittyjen tuotteiden tuotannosta korroosionkestävän teräksen tuotantoon, sekä unionin markkinoiden korkeammat hinnat (ks. johdanto-osan 123 ja 122 kappale), tuonti voisi kasvaa enemmänkin kuin Kiinan tämänhetkinen käyttämätön kapasiteetti (joka vastaa jo nyt 80:tä prosenttia unionin kulutuksesta) sallisi. |
|
(193) |
Kuten johdanto-osan 127 kappaleessa esitetään, komissio myös vertasi tuontihintoja unionin tuotannonalan hintoihin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kolmansiin maihin suuntautuvan viennin tämänhetkisten hintojen perusteella. Vientihintoja niihin tärkeimpiin vientikohteisiin, joihin myynti oli edustavaa (ks. johdanto-osan 126 kappale), oikaistiin vähentämällä ensin kuljetuskustannukset Kiinasta kolmansiin maihin ja lisäämällä sen jälkeen kuljetuskustannukset Kiinasta unioniin tarkastelupyynnössä esitettyjen merirahdin kustannustietojen perusteella. Tällä tavoin laskettuja CIF-hintoja verrattiin otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle. Vertailun perusteella Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat alittivat 6,8 prosentilla unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat, jotka oli oikaistu asianmukaisesti noudettuna-tasolle. Pyyntö sisälsi myös tietoja, jotka osoittivat, että Kiina vei yhä suurempia määriä tuotetta alhaisin hinnoin unionin ulkopuolisiin maihin (99). |
|
(194) |
On myös syytä huomata, että vientimarkkinat ovat Kiinan tuotannonalalle tärkeät, mutta Kiinan on yhä vaikeampaa päästä näille markkinoille, koska muut kolmannet maat ovat ottaneet käyttöön useita erilaisia toimenpiteitä Kiinasta tulevaa tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia vastaan, kuten edellä 3 jaksossa selostetaan. |
|
(195) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoilla käydään voimakasta hintakilpailua. Sen vuoksi asianomaisesta maasta unioniin alhaisin hinnoin todennäköisesti tuleva tuonti pakottaisi unionin tuotannonalan vähentämään tuotantoaan ja alentamaan hintojaan. Unionin tuottajilla ei olisi riittävästi aikaa toipua aiemmasta vahingollisesta tilanteesta, tehdä lisäinvestointeja ja täyttää sitoumuksensa – myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät. |
|
(196) |
Voittotaso laskisi todennäköisesti tällaiselle pääomavaltaiselle tuotannonalalle kestämättömälle tasolle. Unionin tuotannonalalle koituvat suuret tappiot heikentäisivät sen kykyä saada pääomaa ja vaarantaisivat sen elinkelpoisuuden ja seurauksena olisi mahdollisesti tuotantolaitosten sulkemisia ja irtisanomisia sekä häiriöitä toimitusketjuissa. |
|
(197) |
Teräksen osalta on voimassa suojatoimenpiteitä, joista unionin tuottajat jo hyötyvät. Tämä polkumyynnin vastainen tutkimus koskee kuitenkin eri tuontia, johon tällä hetkellä ei vielä sovelleta toimenpiteitä. |
|
(198) |
Tämän perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. |
6. UNIONIN ETU
|
(199) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
6.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(200) |
Suurin osa 21:stä unionin tuottajasta kannatti pyyntöä, eikä yksikään tuottaja vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten edellä 4 jaksossa todetaan, unionin tuotannonalalle ei enää aiheudu merkittävää vahinkoa. Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi kuitenkin siihen, että Kiinasta alkaisi jälleen tulla polkumyyntituontia suurina määrinä, mikä johtaisi nopeasti vahingon toistumiseen, kuten 5 jaksossa pääteltiin. Siten toimenpiteiden jatkaminen on unionin tuotannonalan edun mukaista. |
6.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(201) |
Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. |
|
(202) |
Koska tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei voinut analysoida tuojien mahdollista heikkoa tulosta tai niiden kykenemättömyyttä siirtää mahdollisia hinnankorotuksia eteenpäin. |
|
(203) |
Komissio toteaa, että unionin runsaan tuotannon lisäksi tuojat ja toimitusketjut voivat hyödyntää useilta toimittajilta ja useista maista tulevaa tuontia. Toimenpiteiden jatkamisen tarkoituksena ei ole sulkea Kiinasta tulevaa tuontia pois markkinoilta, vaan ainoastaan varmistaa, että kyseistä tuontia ei myydä vahinkoa aiheuttavin polkumyyntihinnoin. |
6.3 Käyttäjien etu
|
(204) |
Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ei voinut analysoida voimassa olevien toimenpiteiden vaikutusta käyttäjien tilanteeseen. |
|
(205) |
Komissio toteaa, että se päätteli alkuperäisessä tutkimuksessaan, ettei voimassa olevilla toimenpiteillä ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia käyttäjiin ja kuluttajiin. Tietty korroosionkestävä teräs muodostaa yleensä suhteellisen pienen osan rakennushankkeen kustannuksista (sen osuus on vain noin prosentti tiilitalon ja kaksi prosenttia toimistorakennuksen kustannuksista), kuten eräässä pyynnön liitteessä 13 esitetyssä esimerkissä todetaan. |
6.4 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(206) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa. |
7. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
|
(207) |
Niiden päätelmien perusteella, jotka komissio teki polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä, vahingon toistumisen todennäköisyydestä ja unionin edusta, Kiinasta peräisin olevaan tiettyyn korroosionkestävään teräkseen sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. |
|
(208) |
Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei pitäisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(209) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (100). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(210) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(211) |
Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(212) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
|
(213) |
Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(214) |
Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia ei esitetty. |
|
(215) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (101) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(216) |
Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (102) käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmeksi vuodeksi. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029 (103). Tarkasteltavana oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkasteltavana olevaan tuotteeseen suojatullin voimassaolon ajaksi. |
|
(217) |
Tämä tarkoittaa sitä, että jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja se ylittää tämän asetuksen mukaisten polkumyyntitullien tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta suojatullin ja polkumyyntitullin samanaikaisen soveltamisen ajaksi. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja se on asetettu tämän asetuksen mukaisia polkumyyntitulleja alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otettujen korkeampien polkumyyntitullien välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, jätetään väliaikaisesti soveltamatta. |
|
(218) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli seuraavien tuotteiden tuonnissa: raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, jotka on alumiinitiivistetty, pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla, ei muilla metalleilla, ja passivoitu kemiallisesti ja jotka sisältävät vähintään 0,015 mutta enintään 0,170 painoprosenttia hiiltä, vähintään 0,015 mutta enintään 0,100 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,045 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,010 painoprosenttia titaania ja enintään 0,010 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä tai kapeana nauhana.
Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:
|
— |
ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet; |
|
— |
ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet. |
Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit: 7210410020, 7210490020, 7210610020, 7210690020, 7212300020, 7212506120, 7212506920, 7225920020, 7225990022, 7225990092, 7226993010, 7226997094) ja se on peräisin Kiinan kansantasavallasta.
2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:
|
Yritys |
Lopullinen tulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
|
Hesteel Co., Ltd Handan Branch |
27,8 |
C227 |
|
Handan Iron & Steel Group Han-Bao Co., Ltd |
27,8 |
C158 |
|
Hesteel Co., Ltd Tangshan Branch |
27,8 |
C159 |
|
Tangshan Iron & Steel Group High Strength Automotive Strip Co., Ltd |
27,8 |
C228 |
|
Beijing Shougang Cold Rolling Co., Ltd |
17,2 |
C229 |
|
Shougang Jingtang United Iron and Steel Co., Ltd |
17,2 |
C164 |
|
Zhangjiagang Shagang Dongshin Galvanized Steel Sheet Co., Ltd |
27,9 |
C230 |
|
Zhangjiagang Yangtze River Cold Rolled Sheet Co., Ltd |
27,9 |
C112 |
|
Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset |
26,1 |
Ks. liite. |
|
Muu Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti |
27,9 |
C999 |
3. Laajennetaan 2 kohdassa vahvistettu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli koskemaan seuraavien tuotteiden tuontia: raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, ja jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä tai kapeana nauhana.
Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:
|
— |
ruostumatonta terästä, piiseosteista sähköteknistä terästä ja pikaterästä olevat tuotteet, |
|
— |
ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut tuotteet, |
|
— |
tämän artiklan alussa määritelty tarkasteltavana oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 41 00, ex 7210 49 00, ex 7210 61 00, ex 7210 69 00, ex 7210 90 80, ex 7212 30 00, ex 7212 50 61, ex 7212 50 69, ex 7212 50 90, ex 7225 92 00, ex 7225 99 00, ex 7226 99 30, ex 7226 99 70 (Taric-koodit: 7210410030, 7210490030, 7210610030, 7210690030, 7210908092, 7212300030, 7212506130, 7212506930, 7212509014, 7212509092, 7225920030, 7225990023, 7225990041, 7225990093, 7226993030, 7226997013, 7226997093) ja on peräisin Kiinan kansantasavallasta. |
4. Tätä laajennusta ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tuontiin, joka on peräisin seuraavilta yrityksiltä:
|
Yrityksen nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
Beijing Shougang Cold Rolling Co., Ltd |
C229 |
|
Shougang Jingtang United Iron and Steel Co., Ltd |
C164 |
5. Tämän artiklan 4 kohdassa erikseen mainituille yrityksille myönnettyjen vapautusten soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jonka on laatinut tuottaja ja jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus. Vakuutuksen on oltava seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn tietyn korroosionkestävän teräksen (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (maan nimi). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, sovelletaan tämän artiklan 3 kohdalla käyttöön otettua tullia.
6. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn korroosionkestävän teräksen (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, sovelletaan ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia.
7. Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että
|
a) |
se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja että c) se on alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tai sopinut peruuttamattomasta sopimusvelvoitteesta merkittävän määrän viemiseksi unioniin, komissio voi muuttaa liitettä lisäämällä uuden vientiä harjoittavan tuottajan yhteistyössä toimineisiin mutta otoksen ulkopuolisiin yrityksiin, ja siihen voidaan näin ollen soveltaa enintään 26,1 prosentin suuruista painotettua keskimääräistä tullia. se ei vienyt unioniin 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisenä aikana (alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakso), b) |
8. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistettuihin valssattuihin levyvalmisteisiin, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeana nauhana, ja se ylittää 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun polkumyyntitullin tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli.
2. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen jätetään väliaikaisesti soveltamatta 1 kohdan soveltamisen ajaksi.
3. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin raudasta tai seosteräksestä tai seostamattomasta teräksestä valmistettuihin valssattuihin levyvalmisteisiin, jotka on pinnoitettu kuumasinkityksellä sinkillä ja/tai alumiinilla ja/tai magnesiumilla, mukaan lukien piiseosteiset, ja passivoitu kemiallisesti, joilla voi olla myös muu pintakäsittely, kuten öljyäminen tai orgaaninen passivointi, jotka sisältävät enintään 0,5 painoprosenttia hiiltä, enintään 1,1 painoprosenttia alumiinia, enintään 0,12 painoprosenttia niobiumia, enintään 0,17 painoprosenttia titaania ja enintään 0,15 painoprosenttia vanadiumia ja jotka ovat keloina, määrämittaan leikattuina levyinä ja kapeana nauhana, ja se on asetettu 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettua polkumyyntitullia alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun korkeamman polkumyyntitullin välinen erotus.
4. Se osa polkumyyntitullien määristä, joita ei kanneta 3 kohdan mukaisesti, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.
5. Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen väliaikaisten soveltamatta jättämisten keston on oltava ajallisesti rajattu asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin soveltamisaikaan.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2024.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/186, annettu 7 päivänä helmikuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa (EUVL L 34, 8.2.2018, s. 16).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156, annettu 4 päivänä elokuuta 2020, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/186 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan hieman muutetun tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia (EUVL L 255, 5.8.2020, s. 36).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1994, annettu 4 päivänä joulukuuta 2020, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/186 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan hieman muutetun tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1156 oikaisemisesta (EUVL L 410, 7.12.2020, s. 67).
(5) EUVL C 197, 16.5.2022, s. 4.
(6) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 48, 8.2.2023, s. 32).
(7) Asiakirja-aineistoon t23.000939 liitetty muistio, 17.2.2023.
(8) Unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet olivat saatavilla osoitteessa https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2653.
(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 149); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL L 36, 17.2.2022, s. 1); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/95, annettu 24 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan tiettyjen Taiwanista, Indonesiasta, Sri Lankasta ja Filippiineiltä lähetettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu jokin näistä maista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 16, 25.1.2022, s. 36); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa (EUVL L 450, 16.12.2021, s. 59); sekä komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/635, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 132, 19.4.2021, s. 145).
(10) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 80 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 208 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 59 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 149 ja 150 kappale.
(11) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 64 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 192 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 46 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 115–118 kappale.
(12) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 66 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 193 ja 194 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 47 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 119–122 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia, ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen tärkeä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja niiden tuotantopanosten toimittajat.
(13) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 68 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 195–201 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 48–52 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 123–129 kappale.
(14) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 74 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 202 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 53 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 130–133 kappale.
(15) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 75 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 203 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 54 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale.
(16) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 76 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 204 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 55 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 136–145 kappale.
(17) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20. 12. 2017, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf.
(18) OECD, ”State-owned Firms behind China’s Corporate Debt”, Economics Department Working Papers no. 1536, helmikuu 2019.
https://www.oecdilibrary.org/docserver/7c66570een.pdf?expires=1634897777&id=id&accname=guest&checksum=3095BC87BC68666578D757C403B87307
(19) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017. s. 17).
(20) Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(21) Ks. www.cqgt.cn (sivustolla käyty 13.9.2023).
(22) Ks. https://www.magang.com.cn/ (sivustolla käyty 13.9.2023).
(23) Ks. https://www.qixin.com/company/ab02483a-5ed7-49fe-b6e6-8ea39dc4dc80 (sivustolla käyty 13.9.2023).
(24) Ks. http://www.ansteel.cn/about/company_profile/ (sivustolla käyty 13.9.2023).
(25) Ks. https://www.qcc.com/firm/d620835aaae14e62fdc965fd41a51d8d.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(26) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2022-02/08/content_5672513.htm (sivustolla käyty 13.9.2023).
(27) Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman IV jakson 3 alajakso.
(28) Ks. teräsromuteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman II jakson 1 alajakso.
(29) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(30) Ks. Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman I luvun 3 jakso, suunnitelma saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20200717/1089773.shtml (sivustolla käyty 13.9.2023).
(31) Ks. 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavan Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman II luvun 3 jakso, suunnitelma saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211210/1192881.shtml (sivustolla käyty 13.9.2023).
(32) Jiangsun maakunnan työsuunnitelma terässektorin muuttamiseksi ja parantamiseksi sekä sektorin toiminnan järjestämisen optimoimiseksi (2019–2025), saatavilla osoitteessa http://www.jiangsu.gov.cn/art/2019/5/5/art_46144_8322422.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(33) Shandongin maakunnan terästeollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, saatavilla osoitteessa http://gxt.shandong.gov.cn/art/2021/11/18/art_15681_10296246.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(34) Shanxin maakunnan vuoden 2020 terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma, saatavilla osoitteessa http://gxt.shanxi.gov.cn/zfxxgk/zfxxgkml/cl/202110/t20211018_2708031.shtml (sivustolla käyty 13.9.2023).
(35) Liaoning Dalianin kunnan valmistusteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (”Vuoteen 2025 mennessä uusien materiaalien tuotannon arvo on vähintään 15 miljoonaa juan renminbiä ja laitteiden ja keskeisten materiaalien toimitusvarmuus on selvästi parantunut.”), saatavilla osoitteessa https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla käyty 5.12.2022).
(36) Zhejiangin maakunnan toimintasuunnitelma terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi (”Edistetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, nopeutetaan keskittymien luomiseen tähtäävää prosessia, vähennetään teräksen sulattamista harjoittavien yritysten määrä noin kymmeneen yritykseen”), saatavilla osoitteessa https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla käyty 5.12.2022).
(37) Ks. https://www.baoganggf.com/ggry (sivustolla käyty 13.9.2023).
(38) Ks. https://www.shougang.com.cn/sgweb/html/gsld.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(39) Maaraportti, III osa, luku 14, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.
(40) Ks. Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma ja pitkän aikavälin tavoitteet vuodelle 2035, III osa, VIII artikla, saatavilla osoitteessa https://cset.georgetown.edu/publication/china-14th-five-year-plan/ (sivustolla käyty 13.9.2023).
(41) Ks. erityisesti raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman I ja II jakso.
(42) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla käyty 13.9.2023).
(43) Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman s. 22.
(44) Ks. Hebei Tangshanin kunnan vuoden 2022 rauta- ja terässektorin ”1 + 3”-toimintasuunnitelman 4 luvun 2 jakso, suunnitelma saatavilla osoitteessa http://www.chinaisa.org.cn/gxportal/xfgl/portal/content.html?articleId=e2bb5519aa49b566863081d57aea9dfdd59e1a4f482bb7acd243e3ae7657c70b&columnId=3683d857cc4577e4cb75f76522b7b82cda039ef70be46ee37f9385ed3198f68a (sivustolla käyty 13.9.2023).
(45) Ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale sekä 7 päivänä huhtikuuta 2020 annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa (EUVL L 110, 8.4.2020, s. 3), johdanto-osan 143 ja 144 kappale.
(46) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(47) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.
(48) https://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/m/mexico/MEX.pdf
(49) Saatavilla osoitteessa https://connect.ihsmarkit.com/gta/home.
(50) https://www.cre.gob.mx/IPGN/ (sivustolla käyty viimeksi 24.5.2023).
(51) https://www.globalpetrolprices.com/Mexico/electricity_prices/
(52) https://ilostat.ilo.org/topics/wages/
(53) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön 4.2.2.1 jakso (s. 31).
(54) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön 4.2.2.1 jakso (s. 32).
(55) https://investors.ternium.com/English/ternium/financial-information/default.aspx
(56) Tarkastelupyynnön 4.2.2.2 jakso (s. 33) ja liite 8.
(57) https://connect.ihsmarkit.com/gta/data-extracts/
(58) https://www.cre.gob.mx/IPGN/
(59) https://www.globalpetrolprices.com/Mexico/electricity_prices/
(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.
(61) https://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/m/mexico/MEX.pdf
(62) Ks. edellinen alaviite.
(63) https://ilostat.ilo.org/resources/concepts-and-definitions/description-wages-and-working-time-statistics/
(64) https://www.globalpetrolprices.com/Mexico/electricity_prices/ (sivustolla käyty viimeksi 24.5.2023).
(65) https://www.cre.gob.mx/IPGN/ (sivustolla käyty viimeksi 24.5.2023).
(66) https://s2.q4cdn.com/156255844/files/doc_news/archive/AGSM/2023/Annual-Report-2022.pdf (s. 46).
(67) https://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/c/china/CHN.pdf
(68) https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=CIF_FOB_ITIC&ShowOnWeb=true&Lang=en
(69) Tarkastelupyynnön 4.1.3 jakso (s. 14).
(70) Tarkastelupyynnön 5.3.1 jakso (s. 38).
(71) Markkinaseurantayritys CEIC Datan tiedot saatavilla osoitteessa https://www.ceicdata.com/en/china/steel-production.
(72) Ks. edellinen alaviite (s. 39) https://asia.nikkei.com/Spotlight/Caixin/China-s-steel-industry-at-a-crossroads-as-long-winter-looms.
(73) Ks. esimerkiksi OECD:n fasilitaattorin laatimassa 20.12.2022 päivätyssä GFSEC Progress -raportissa oleva laatikko 2, raportti saatavilla osoitteessa https://www.steelforum.org/gfsec-2022-progress-report.pdf.
(74) OECD:n teräskomitean Pariisissa 25.9.2023 järjestetyssä 94. istunnossa pidetty esitys ”Latest developments in steelmaking capacity”, esitysmateriaali saatavilla osoitteessa https://www.oecd.org/industry/ind/94th_Steel_Committee_Global_Steelmaking_Capacity.pdf.
(75) Tarkastelupyynnön kohta 149 (s. 40).
(76) Tarkastelupyyntö, s. 40.
(77) Tarkastelupyynnön kohta 149 (s. 40).
(78) Tarkastelupyynnön kohta 148 (s. 39).
(79) Lehdistötiedote ”worldsteel Short Range Outlook October 2023”, 17.10.2023, saatavilla osoitteessa https://worldsteel.org/wp-content/uploads/worldsteel-Short-Range-Outlook-October-2023.pdf.
(80) Tarkastelupyynnön kohta 153 (s. 41).
(81) Tarkastelupyynnön kohta 154 (s. 42).
(82) https://connect.ihsmarkit.com/gta/data-extracts/
(83) Tarkastelupyynnön 4.1.2 jakso (s. 12).
(84) https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=CIF_FOB_ITIC&ShowOnWeb=true&Lang=en
(85) https://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/c/china/CHN.pdf
(86) Tarkastelupyyntö, s. 5.
(87) https://www.globaltradealert.org/data_extraction (13.12.2023). Tiedostonumero: t23.006663.
(88) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156.
(89) Ilmoitus Venäjältä ja Turkista peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 245, 24.6.2021, s. 21).
(90) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä ja Turkista peräisin olevan tietyn korroosionkestävän teräksen tuonnissa 11 päivänä elokuuta 2022 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1395 (EUVL L 211, 12.8.2022, s. 127) mukaiset polkumyyntitullit ovat 10,3–37,4 prosenttia Venäjän ja 2,4–11 prosenttia Turkin osalta.
(91) Ks. seuraavat lehdistötiedotteet vuodelta 2020: ”EU-Vietnam trade agreement enters into force” (saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_20_1412) ja ”EU trade agreement to benefit Vietnam steel industry” (saatavilla osoitteessa https://eurometal.net/eu-trade-agreement-to-benefit-vietnam-steel-industry/#:~:text=EU%20trade%20agreement%20to%20benefit%20Vietnam%20steel%20industry.,tariffs%20on%20Vietnam%E2%80%99s%20industrial%20products%20over%20seven%20years).
(92) Ks. 1.6.2022 annettu lehdistötiedote ”EU extends quotas for another year, includes Vietnam in HDG quota” (saatavilla osoitteessa https://www.steelorbis.com/steel-news/latest-news/eu-extends-quotas-for-another-year-includes-vietnam-in-hdg-quota-1246393.htm).
(93) Ks. lisätietoja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2022/1395.
(94) Liberty Liège-Dudelange joutui vuonna 2021 vararikkoon, ja se likvidoitiin maksamattomien velkojen vuoksi. Yrityksestä on tehty ostotarjous, joka on parhaillaan harkittavana.
(95) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1156.
(96) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1395.
(97) Ks. lisätietoja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1395 6.1 jaksossa.
(98) Tarkastelupyynnön kohta 3 (s. 5).
(99) Tarkastelupyynnön kaavio 7 ja kohta 169 (s. 47).
(100) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170 / Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË.
(101) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(102) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).
(103) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1029, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa sovellettavan suojatoimenpiteen voimassaolon jatkamiseksi (EUVL L 225 I, 25.6.2021, s. 1).
LIITE
OTOKSEEN KUULUMATTOMAT YHTEISTYÖSSÄ TOIMINEET VIENTIÄ HARJOITTAVAT TUOTTAJAT
|
Maanshan Iron & Steel Co., Ltd. |
Maanshan, Anhui |
C312 |
|
Angang Steel Company Limited |
Anshan, Liaoning |
C313 |
|
TKAS Auto Steel Company Ltd. |
Dalian, Liaoning |
C314 |
|
JiangYin ZongCheng Steel Co., Ltd. |
Jiangyin, Jiangsu |
C315 |
|
Bengang Steel Plates Co., Ltd. |
Benxi, Liaoning |
C316 |
|
BX STEEL POSCO Cold Rolled Sheet Co., Ltd. |
Benxi, Liaoning |
C317 |
|
Wuhan Iron & Steel Co., Ltd. |
Wuhan, Hubei |
C318 |
|
Shandong Kerui Steel Plate Co., Ltd. |
Binzhou, Shandong |
C319 |
|
Inner Mongolia Baotou Steel Union Co. Ltd. |
Baotou, Inner Mongolia |
C320 |
|
Hunan Valin Liangang Steel Sheet Co., Ltd. |
Loudi, Hunan |
C321 |
|
Shandong Huifu Color Steel Co., Ltd. |
Linyi, Shadong |
C322 |
|
Fujian Kaijing Greentech Material Co., Ltd. |
Longhai, Fujian |
C323 |
|
Baoshan Iron & Steel Co., Ltd. |
Shanghai |
C324 |
|
Baosteel Zhanjiang Iron & Steel Co., Ltd. |
Zhanjiang, Guandong |
C325 |
|
Yieh Phui (China) Technomaterial Co. |
Changshu, Jiangsu |
C326 |
|
Rizhao Baohua New Materials Co., Ltd. |
Rizhao, Shandong |
C327 |
|
Jiangsu Gangzheng Steel Sheet Science and Technology Co., Ltd. |
Nantong, Jiangsu |
C328 |
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/819/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)