ISSN 1831-5380
Sivukartta | Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Vastauksia kysymyksiisi | Yhteystiedot | Tulosta sivu

10.4 Välimerkit

10.4.1 Piste

Irrallisten, omalla rivillään olevien ilmausten, kuten otsikon ja allekirjoituksen sekä osoitteen eri rivien, jäljessä ei käytetä pistettä.

Lyhenteissä käytetään pistettä osoittamassa sanan lopun puuttumista.

esim.
milj.
mrd.
pj.
os. (osoite; osasto)
o.s. (omaa sukua)

Mitta- ja rahayksiköiden lyhenteet ja isokirjainlyhenteet ovat kuitenkin pisteettömiä.

EY = Euroopan yhteisö(t)
kk = kuukausi, kuukautta
mm = millimetri(ä)

Seuraavanlaisten pisteeseen päättyvien lyhenteiden perään ei ole tarpeen lisätä kaksoispistettä.

huom. (ei siis: huom.:)
p. (ei: p.:)

Jos pisteellinen lyhenne tai päivämäärä päättää virkkeen, ei toista pistettä kirjoiteta.

Direktiivien, asetusten, päätösten jne. artiklojen numerot merkitään ilman pistettä.

20 artikla
54 artiklan 3 kohdan g alakohta

Alaviite katsotaan itsenäiseksi, kokonaiseksi virkkeeksi, ja sen jälkeen tulee piste.

(*) 1 euro = noin 5,95 FIM.

Euroopan unionin virallisen lehden alaviitekäytännöstä ks. kohta 3.1 ja alaviitteistä tarkemmin ks. luku 8.

10.4.2 Kaksoispiste

Kaksoispistettä voidaan käyttää muun muassa seuraavissa tapauksissa:

1)
Luetelman edellä, jos johdantolauseessa on jokin sana (esim. seuraava), joka viittaa jäljempänä tulevaan tekstiin.
Työryhmän tehtävät ovat seuraavat:
analysoida tuen vaikutukset
selvittää tuen tarvitsijoiden määrä
suunnitella tukijärjestelmä.

Kaksoispistettä käytetään luettelon edellä myös silloin kun luettelolla ei ole johdantolausetta vaan otsikko, johon ei sisälly predikaattia.

2)
Viittaamassa seuraavaan lauseeseen, joka sisältää perustelun, päätelmän, seurauksen tai selityksen.
Olen omistanut vain yhden auton: Saabin.
3)
Ilmaisemassa suhdetta.
1:10 000

10.4.3 Puolipiste

Puolipistettä käytetään virkkeen osien välissä, esimerkiksi luetteloissa tietojen ryhmittelemiseen, kuten seuraavassa:

Jääkaapit, pakastimet ja muut jäähdytys- tai jäädytyslaitteet ja -laitteistot, sähköllä toimivat ja muut; lämpöpumput, muut kuin nimikkeen 8415 ilmastointilaitteet

Puolipistettä voidaan käyttää myös erottamassa luettelon osia toisistaan.

Alkuperätuotteille myönnetään määräysten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että
a)
viejä on lähettänyt nämä tuotteet yhteisöstä tai Unkarista maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;
b)
kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut tuotteet yhteisössä tai Unkarissa olevalle vastaanottajalle;
c)
tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten; ja
d)
sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

Lisää säädöksiin sisältyvien luettelojen kirjoittamisesta ks. kohta 3.5.1; muiden tekstien osalta ks. kohta 5.7 ja liite C.

10.4.4 Pilkku

Pääsääntö:

Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Pilkku tarvitaan myös relatiivilauseen jälkeen, jos päälause jatkuu.

Jos tonnikala-alus, jolla on seychelliläinen tarkkailija, poistuu Seychellien vesiltä, on kaikin keinoin varmistettava tarkkailijan paluu Seychelleille.

Poikkeukset:

Rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla (sivulause alkaa alistuskonjunktiolla tai relatiivipronominilla tai lauseet ovat alisteisia kysymyslauseita). On muistettava, että jälkimmäisen sivulauseen rinnastuskonjunktiota ei aina kirjoiteta näkyviin.

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu vain kasvaa, vaikka ongelma on jo tiedostettu ja (vaikka) sen poistamiseen on uhrattu varoja ja voimia jo vuosikymmeniä.

Mutta- ja vaan-sanojen edellä sekä hyvin lyhyissä lauseissa pilkun käyttö on mahdollista, mutta ei välttämätöntä.

Asia on tärkeä(,) mutta sitä ei käsitellä tässä kokouksessa.
Luulisi(,) että kyseessä on tietoinen sumutus.

Konjunktion kuin edelle ei tule pilkkua, jos se ei aloita täydellistä sivulausetta. Täydellisenkin kuin-lauseen edeltä pilkku jää tavallisesti pois, jos edellä on sana, johon kuin viittaa.

Saavutus oli parempi kuin viime vuonna.
Sain paremman palkan(,) kuin olin odottanutkaan.

Kahden peräkkäisen konjunktion väliin ei tule pilkkua.

Voidaan ajatella, että jos näin ei tehdä, hanke kariutuu.

Kun on kyse kaksi- tai kolmisanaisista alistuskonjunktioista (niin että, sitten kun, samalla kun, ikään kuin, niin pian kuin, siltä osin kuin, siinä määrin kuin), pilkun paikka voi vaihdella:

1)
Pilkku voi jäädä kokonaan pois.
Julkaisua ruvettiin valmistelemaan samalla kun muu toiminta jatkui tavanomaisena.
2)
Pilkku voi olla liittokonjunktion edessä.
Paino palautti vedokset ajoissa, niin että ne ehdittiin lukea ennen kesälomia.
3)
Pilkku voi olla konjunktioiden välissä.
Teksti on laadittava niin, että se on mahdollisimman helppolukuinen.

Sekä – – että -rakenteessa ei ole pilkkua, mutta mitä – – sitä-, milloin – – milloin-, toisaalta – – toisaalta -rakenteisiin tulee pilkku.

Täydennyksiä:

Peräkkäiset adjektiiviattribuutit:

kirjan toinen, uusittu painos = toinen ja uusittu
kirjan toinen uusittu painos = toinen sellainen painos, joka on uusittu

Jos nimiluettelossa esitetään ensin sukunimi, sen ja etunimen väliin tulee pilkku.

Liikanen, Erkki, komission jäsen, Bryssel

Ei pilkkua seuraavissa tapauksissa:

Tehty Luxemburgissa 22 päivänä joulukuuta 1995
viisi kuusi kappaletta

Myöskään lauseenvastikkeita ei eroteta muusta lauseyhteydestä pilkulla. Poikkeuksena ovat ainoastaan hyvin selvästi muusta lauseesta erottuvat lisäykset.

Asia on, tehdyt lisäykset huomioon ottaen, loppuun käsitelty.

Desimaaliluvuissa käytetään suomen kielessä desimaalipilkkua.

20,50.

Desimaaliluvuista ks. myös kohta 6.5.

10.4.5 Lainausmerkit

Suomessa lainausmerkkeinä käytetään ns. kokolainausmerkkejä (” ”).

Säädöstekstissä on käytettävä puolilainausmerkkejä ainoastaan seuraavanlaisissa tapauksissa (ks. kohta 3.6):

Euroopan unionin jäsenvaltiot, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, perustavat tällä yleissopimuksella Euroopan poliisiviraston, jäljempänä ’Europol’.
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ’yleissopimuksella’ Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyä yleissopimusta tietotekniikan käytöstä tullialalla.

Lainausmerkeistä ks. myös kohta 4.2.3 Tekstinkäsittelyohjeita; lainausten kirjoittamisesta kohta 5.10.

10.4.6 Kaari- ja hakasulkeet

Kun tekstissä on kahdet sisäkkäiset sulkeet, voidaan käyttää joko kaksia kaarisulkeita tai hakasulkeita kaarisulkeiden sisällä.

Kokouksessa oli läsnä joitakin työmarkkinaosapuolten edustajia (Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestö [UNICE], Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö [EAY] ja julkisten yritysten Euroopan keskus [ECPE]) sekä teollisuuden edustajia.

Asetusten nimissä käytetään aina kaarisulkeita.

Tukipalkkiot (asetuksen (EY) N:o 1502/95 4 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta)

10.4.7 Yhdysmerkki

1)
Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan osien välissä:
a)
Kun osien välissä on sama vokaali.
johdanto-osa, Lähi-itä, naudanliha-ala
b)
Kun yhdysosat ovat rinnasteiset.
tieteellis-tekninen yhteistyö, kustannus-hyötyanalyysi
c)
Kun yhdyssanan toisena osana on erisnimi.
Eurooppa-sopimus, Tukholman-suurlähettiläämme
d)
Kun alkuosana on lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai kielenaines.
Taric-lisäkoodi, TLC-laite, CN-koodi, 50-prosenttinen
e)
Kun yhdyssanan toisena osana on kieleen vakiintumaton vierassana tai sana ei.
sioux-intiaani, ei-alkuperäaines

Kieleen jo mukautuneita lainasanoja yhdistettäessä ei yhdysmerkkiä tarvita.

debentuurilaina, moselviini
f)
Kun alkuosana on kaksi- tai useampiosainen sanaliitto.
vapaasti tehtaalla -hinta (huom. sanaväli)
vapaasti tehtaalla- tai vapaasti satamassa -hinta

Jos useampiosaisen yhdyssanan määriteosakin on yhdyssana, ei sanaväliä tule.

Pohjois-Karjala-projekti (ei: Pohjois-Karjala -projekti)
g)
Rinnasteisissa yhdyssanoissa tai yhdyssanojen ja sanaliittojen yhdistelmissä pois jätetyn merkkinä.
meri- tai sisävesiliikenne
rahoitus- ja tekninen yhteistyö
tekninen ja rahoitusyhteistyö (ei: tekninen- ja rahoitusyhteistyö)
yleiset suhteellisuus- ja syrjintäkiellon periaatteet
2)
Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana rivin lopussa. Tavutussäännöistä ks. tarkemmin kohta 10.5.
3)
Yhdysmerkkiä käytetään eräissä yhdysnimissä:
Isossa-Britanniassa, Papua-Uuteen-Guineaan

10.4.8 Ajatusviiva

Lyhyttä ajatusviivaa (Alt 0150) käytetään rajakohtien, ääriarvojen ja osapuolien välillä.

2–4 metrin pituinen, 1990–1995, 1.4.–30.4., 3–6-vuotiaat, 1096 90 10–1099 10 10,
Suomi–Sveitsi-sekakomitea, Euro–Välimeri-kumppanuus, Helsingin–Turun rata
(Vertaa kuitenkin: Helsinki-Vantaan lentoasema)

Säädösteksteissä artikloihin viitattaessa rajakohta ilmaistaan seuraavasti:

2, 3 ja 4 artiklassa
2–5 artiklassa
2, 2 a, 2 b, 3 ja 4 artiklassa

Huomaa: teoksen tms. tekijöiden nimet erotetaan toisistaan ajatusviivalla.

Uusi-Mattila–Nieminen: Opaskirja

Yleiskielestä pitkää ajatusviivaa (Alt 0151) käytetään EU:n teksteissä luetelmaviivana (ns. ranskalainen viiva). Luetteloiden kirjoittamisesta ks. kohta 5.7 ja liite C.

10.4.9 Vinoviiva

Vinoviivaa käytetään

1)
osoittamassa suhdetta
m/s
(metriä sekunnissa)
2)
lomakkeissa tms. osoittamassa vaihtoehtoa
naimisissa/naimaton/leski/eronnut
Huom.
tavallisessa tekstissä vinoviiva tulee korvata sanalla tai.
3)
asetusten ym. nimissä.
(ETY) N:o 3554/90.

Jos vinoviivan kummallakin puolella on vain yksi sana, välilyöntejä ei tule, mutta jos vinoviiva erottaa sanajaksoja, molemmin puolin tulee välilyönti.

sakko/muistutus
Irish pound / Punt
Belgische frank / franc belge
Päivitetty viimeksi: 10.8.2017
Sivun alkuun
Edellinen sivuSeuraava sivu