5.5 Esiö ja loppusivut
5.5.1 Omistuskirjoitus
Omistuskirjoitus on yleensä lyhyt, ja se painetaan leipätekstiä pienemmällä tekstikoolla. Omistuskirjoitus sijoitetaan hieman sivun puolivälin yläpuolelle. Sivun kääntöpuoli on tyhjä.
5.5.2 Alkulause, esipuhe ja johdanto
Käsitteitä alkulause, esipuhe ja johdanto käytetään suomen kielessä toistensa synonyymeina. Seuraavaan listaan on valittu niiden yksi mahdollinen käyttötapa; toisissa yhteyksissä samalla käsitteellä voi olla eri määritelmä.
Alkulause sijoitetaan teoksen alkuun. Sen tarkoituksena on esitellä lukijalle kirja tai kirjan tekijä. Yleensä alkulauseen kirjoittaa joku muu kuin tekijä itse. Alkulause ladotaan teoksen leipätekstistä poikkeavalla kirjaintyypillä, tavallisesti kursiivilla ja mahdollisesti isommalla pistekoolla.
Tekijän itsensä laatima esipuhe on teoksen lyhyt esittely, jossa tekijä selostaa tavoitteensa. Esipuhe ladotaan yleensä suoralla kirjaintyypillä.
Johdannossa esitellään teoksen rakenne. Myös johdanto on tekijän itsensä kirjoittama, ja se ladotaan tavallisesti samalla kirjaintyypillä kuin muukin teksti.
5.5.3 Sisällysluettelo
Sisällysluettelo koostuu julkaisun eri osien sanatarkoista otsikoista. Jokaisen otsikon vieressä, usein pisteviivalla yhdistettynä, on sivunumero, jolta kyseessä oleva osa alkaa.
Yleistä sisällysluetteloa voidaan täydentää teoksen eri osien sisällysluetteloilla. Luetteloiden yksityiskohtaisuudesta voidaan päättää kussakin tapauksessa erikseen. Yleinen käytäntö on sijoittaa sisällysluettelo teoksen alkuun.
Sisällysluettelon yhteydessä voi olla luettelo kuvista, taulukoista ja kaavioista.
5.5.4 Lähdeluettelo
Lähdeluettelo on yleensä teoksen lopussa.
Lähdeviitteiden ulkoasusta ks. kohta 5.9.4.
5.5.5 Hakemisto
Hakemisto on yksityiskohtainen luettelo, johon sisältyvät julkaisussa mainittujen henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien nimet sekä niiden sijainti tekstissä.
Hakemisto voidaan luoda erilaisin hakuperustein. Se voi olla esimerkiksi aakkosellinen, aiheenmukainen, kronologinen, numeerinen jne.
Samassa hakemistossa on usein rinnakkain useita eri hakujärjestelmiä.
On mahdollista joko luoda useita erityishakemistoja (tekijähakemisto, maantieteellisten nimien hakemisto jne.) tai kerätä kaikki hakusanat yhteen yleishakemistoon.
Hakemiston ulkoasu
Sen jälkeen kun julkaisun taitto on tehty, on toimeksiantajan tehtävä täydentää ja tarkastaa hakemisto (esimerkiksi täydentää sivuihin viittaava numerointi).
Jos hakemisto ilmestyy erillisenä niteenä, sen otsikossa on mainittava varsinaisen julkaisun tekijä, nimi, kustannuspaikka ja julkaisuvuosi siten kuin ne on annettu nimiösivulla.
Kausi- tai sarjajulkaisun hakemiston otsikko sisältää julkaisun täydellisen nimen, niteen numeron ja hakemiston kattaman ajanjakson.
Kausijulkaisujen nidekohtaisten hakemistojen yhteyteen on suositeltavaa lisätä kumulatiivisia hakemistoja. Viittauksissa on tämän mukaisesti mainittava vuosi ja niteen numero.
Jos teoksen osan jokaisessa niteessä on oma sivunumerointi, on viittauksissa mainittava niteen numero tai ilmestymispäivä.
Elävät sivuotsikot painetaan jokaiselle sivulle, ja ne ilmoittavat teoksen nimen ja hakemistotyypin. Jos kyseessä on laaja hakemisto, on sivun uloimpaan yläkulmaan hyvä painaa kunkin sivun ensimmäisen ja viimeisen sanan alkukirjaimet tai nämä sanat kokonaisuudessaan.
Jos hakemisto sijoitetaan teoksen alkuun, sen sivunumeroinnin tulee olla erillinen itse tekstin sivunumeroinnista.
Kausi- ja sarjajulkaisujen hakemistot julkaistaan jokaisen osan yhteydessä sekä mahdollisuuksien mukaan kerran vuodessa. Samoin kumulatiiviset hakemistot julkaistaan säännöllisin väliajoin.
