Julkinen tarkastus Euroopan unionissa

Julkinen tarkastus Euroopan unionissa on verkkoportaali, joka sisältää tietoa ylimpien tarkastuselinten tehtävistä, asemasta, organisaatiosta, työstä ja tuotoksista EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Portaaliin eivät sisälly joissakin jäsenvaltioissa perustetut muut (esim. alueelliset tai maakunnalliset) julkiset tarkastuselimet.
Julkinen tarkastus Euroopan unionissa -portaalissa korostuu nykypäivän julkisten tarkastuselinten olennainen merkitys Euroopan unionissa. Portaalissa tuodaan esiin, kuinka ne edistävät demokratioiden vaikuttavaa toimintaa jäsenvaltioissa. Portaalissa tuodaan myös esiin EU:n ylimpien tarkastuselinten yhtäläisyyksiä ja eroja ja havainnollistetaan siten suurta monimuotoisuutta, joka on erityisen tärkeä osa Euroopan unionia ja yksi sen merkittävimmistä valteista.

Tiedot on kerätty ja niitä päivitetään tiiviissä yhteistyössä tarkastuselinten kanssa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kiitollinen eri tarkastuselimiltä ja niiden henkilöstöltä saamastaan tuesta.

Toivomme, että portaali kiinnostaa tarkastajia, päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tilintarkastustuomioistuin toivoo lisäksi, että portaali hyödyttää julkisen tarkastuksen alalla tehtävää tutkimusta.

EU:N JA SEN JÄSENVALTIOIDEN YLIMMÄT TARKASTUSELIMET – YLEISKATSAUS

JOHDANTO

Julkinen tarkastus on demokraattisten järjestelmien erottamaton osa. Kaikissa nykyisen Euroopan unionin (EU) muodostavissa 27 maassa on toteutettu järjestelyjä, joilla varmistetaan julkiseen varainkäyttöön liittyvä tilivelvollisuus, avoimuus ja luotettava valvonta. Juuri tähän tarvitaan ylimpien tarkastuselinten toimintaa ulkoisina julkisina tarkastajina.

Ylimmät tarkastuselimet tutkivat riippumattomasti julkisten resurssien käytön tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta ja julkisten menojen sääntöjenmukaisuutta sekä sitä, kannetaanko tulot sääntöjä noudattaen. Ylimmät tarkastuselimet tukevat parlamentteja hallituksen valvonnassa tosiseikkoihin perustuvilla, objektiivisilla ja puolueettomilla tarkastuskertomuksillaan ja auttavat siten toimintapolitiikkojen, ohjelmien, julkishallinnon sekä valtion taloushallinnon kehittämisessä. Näin lisätään kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskinäiseen valvontajärjestelmään ja kehitetään asianmukaisella tavalla toimivaa demokratiaa.

Valtionhallinnon tilivelvollisuuden ja avoimuuden edistämisen ja kehittämisen lisäksi EU:n ylimmillä tarkastuselimillä on aktiivinen rooli myös julkisten tarkastuselinten valmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa.

Monilla tässä julkaisussa käsitellyistä ylimmistä tarkastuselimistä on pitkät perinteet (joissakin tapauksissa useiden vuosisatojen ajalta), kun taas toiset on perustettu nykyisessä muodossaan vasta hiljattain. Useimpien ylimpien tarkastuselinten rakenne, toimivalta ja valtuudet ovat ajan myötä muuttuneet, joissakin tapauksissa poliittisten muutosten tai julkishallinnon uudistusten tuloksena. Riippumattoman ylimmän tarkastuselimen olemassaolo on ehto Euroopan unioniin liittymiselle.

EU JA SEN JÄSENVALTIOT

Euroopan unioni perustettiin vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksella. Sen edelläkävijät – Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) – saivat alkunsa 1950-luvulla. Vuoden 1993 jälkeen 16 valtiota on liittynyt Euroopan unioniin (vuosina 1995, 2004, 2007 ja 2013). EU koostuu nykyisin 27 jäsenvaltiosta Yhdistyneen kuningaskunnan erottua siitä vuonna 2020.

YLIMPIEN KANSALLISTEN TARKASTUSELINTEN TYYPPI
JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ

Ylimmät tarkastuselimet voidaan luokitella eri tavoilla. Perinteisesti ne ryhmitellään elimiin, joilla on ranskalaiseen/latinalaiseen, anglosaksiseen tai germaaniseen perinteeseen pohjautuva organisaatiorakenne. Nykyään elimet jaetaan kuitenkin pääasiassa sen mukaan, onko niillä oikeudenkäyttövaltaa vai ei. Toinen luokittelutapa on jakaa ylimmät tarkastuselimet monokraattisiin ylimpiin tarkastuselimiin, joita johtaa yksi ainoa henkilö (presidentti, pääjohtaja tai ylitarkastaja-pääjohtaja), ja ylimpiin tarkastuselimiin, joita hallinnoi kollegiaalinen elin (esim. johtokunta, kollegio, senaatti tai yleiskokous).

Näissä laajoissa puitteissa voitaisiin tehdä vielä tarkempiakin rajauksia, esimerkiksi sen mukaan, onko ylimmällä tarkastuselimellä valtuudet suorittaa tarkastuksia myös alemmilla hallintotasoilla, tai ylimmän tarkastuselimen ja kansallisen parlamentin välisen suhteen perusteella.

YLIMPIEN KANSALLISTEN TARKASTUSELINTEN HALLINTOJÄRJESTELMÄ

  Ylimmän kansallisen tarkastuselimen
hallintoelin/johtaja
Hallintoelimen
henkilöstön lukumäärä
Toimikausi (vuosina)
EUROOPAN UNIONI
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Kollegio 27 Presidentti: 3 vuotta (voidaan uusia)
Jäsenet: 6 vuotta (voidaan uusia)
ITÄVALTA
Rechnungshof
Presidentti  1 12 vuotta (ei voida uusia)
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
Yleiskokous 12 6 vuotta (voidaan uusia)
BULGARIA
Сметна палата на Република България
Presidentti ja
kaksi varapresidenttiä
 3 Presidentti: 7 vuotta
(ei voida uusia)
Varapresidentit: 7 vuotta (voidaan uusia)
KROATIA
Državni ured za reviziju
Pääjohtaja  1 8 vuotta (voidaan uusia)
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
Pääjohtaja  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
Johtokunta 17 Presidentti ja varapresidentti:
9 vuotta (voidaan uusia)
Jäsenet: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
TANSKA
Rigsrevisionen
Pääjohtaja  1 6 vuotta (voidaan uusia kerran
neljän vuoden kaudeksi)
VIRO
Riigikontroll
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia)
SUOMI
Valtiontalouden tarkastusvirasto
Pääjohtaja  1 6 vuotta (voidaan uusia)
RANSKA
Cour des comptes
Ensimmäinen presidentti
ja kuusi
jaostojen presidenttiä
 7 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
SAKSA
Bundesrechnungshof
Presidentti, senaatti (johtokunta) 16 Presidentti: 12 vuotta
(ei voida uusia)
Johtajat: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
Yleiskokous 42 Presidentti: 4 vuotta
(ei voida uusia)
Jäsenet ja tuomarit: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
UNKARI
Állami Számvevőszék
Presidentti  1 12 vuotta (voidaan uusia)
IRLANTI
Office of the Comptroller and Auditor General
Ylitarkastaja-pääjohtaja  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
ITALIA
Corte dei conti
Presidentti  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
Neuvosto,
pääjohtaja
 7 4 vuotta
(enintään kaksi peräkkäistä kautta)
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia kerran)
LUXEMBURG
Cour des comptes
Presidentti,
varapresidentti ja kolme neuvosta
 5 6 vuotta (voidaan uusia)
MALTA
National Audit Office
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia kerran)
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
Johtokunta  3 Rajoittamaton lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään saakka.
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
Presidentti ja
(joissakin tapauksissa) kollegiaalinen elin
18 Presidentti: 6 vuotta
(voidaan uusia kerran)
Kollegiaalinen elin: 3 vuotta (voidaan uusia)
PORTUGALI
Tribunal de Contas
Presidentti ja yleiskokous 19 Presidentti: 4
Jäsenet: rajoittamaton
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
Yleiskokous 18 9 vuotta (ei voida uusia)
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
Presidentti  1 7 vuotta (voidaan uusia kerran)
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
Senaatti  3 9 vuotta (voidaan uusia)
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
Yleiskokous 13 Presidentti: 3 vuotta (voidaan uusia)
Muut neuvokset: 9 vuotta (voidaan uusia)
Pääsyyttäjä: 5 vuotta (voidaan uusia)
RUOTSI
Riksrevisionen
Pääjohtaja  1 7 vuotta (ei voida uusia)

RIIPPUMATTOMUUS

EU:n ylimmät tarkastuselimet ovat riippumattomia julkisia elimiä. Niiden riippumattomuus lainsäädäntövallasta, toimeenpanovallasta ja tuomiovallasta on turvattu perustuslailla. Ylimmät tarkastuselimet voivat toimeksiannostaan riippuen toteuttaa ennakko- tai jälkitarkastuksia, joissa arvioidaan tulojen ja menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta sekä toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja toimenpiteiden taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta taikka julkishallinnon toimintaa. Jotkin ylimmät tarkastuselimet arvioivat myös julkisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikutusta.

OIKEUDENKÄYTTÖTEHTÄVÄ

Joillakin ylimmillä tarkastuselimillä on erityisasema tuomiovaltaisina tuomioistuimina. Ne voivat käynnistää oikeusprosessin sellaisia julkisten varojen hallinnoijia tai tilintarkastajia vastaan, jotka ovat mahdollisesti syyllistyneet säännönvastaisuuksiin julkisessa varainkäytössä. Oikeudenkäyttövalta antaa ylimmälle tarkastuselimelle välineen, jolla se voi julkisesti yksilöidä henkilökohtaiset vastuut ja rangaista julkishallintoon kuuluvia henkilöitä.

SUHTEET
PARLAMENTTIIN

EU:n ylimpien tarkastuselinten ja parlamenttien välisessä suhteessa on yhtä paljon eroavaisuuksia kuin julkisten tarkastuselinten välilläkin. Vaikka kaikki ylimmät tarkastuselimet ovat riippumattomia toimielimiä, jotkin niistä kuuluvat parlamentaarisen valvonnan rakenteeseen.

YLIMMÄT TARKASTUSELIMET, JOILLA ON OIKEUDENKÄYTTÖVALTAA / ENNAKKOTARKASTUKSIA SUORITTAVAT YLIMMÄT TARKASTUSELIMET / YLIMMÄT TARKASTUSELIMET, JOTKA TOIMIVAT OSANA PARLAMENTAARISTA VALVONTARAKENNETTA

  Oikeudenkäyttövalta Ennakko-
tarkastukset
Osa parlamentaarista
valvontarakennetta
EUROOPAN UNIONI
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
     
ITÄVALTA
Rechnungshof
   
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
   
BULGARIA
Сметна палата на Република България
     
KROATIA
Državni ured za reviziju
     
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
     
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
     
TANSKA
Rigsrevisionen
   
VIRO
Riigikontroll
     
SUOMI
Valtiontalouden tarkastusvirasto
   
RANSKA
Cour des comptes
   
SAKSA
Bundesrechnungshof
     
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
 
UNKARI
Állami Számvevőszék
   
IRLANTI
Office of the Comptroller and Auditor General
   
ITALIA
Corte dei conti
 
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
     
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
   
LUXEMBURG
Cour des comptes
     
MALTA
National Audit Office
   
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
     
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
   
PORTUGALI
Tribunal de Contas
 
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
     
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
     
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
   
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
 
RUOTSI
Riksrevisionen
   

Monimuotoisuudesta huolimatta yhteisenä piirteenä on se, että EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa ylimpien tarkastuselinten ja parlamenttien välinen suhde on tiivis. Kyseessä on pääasiassa raportointisuhde, sillä ylimmät tarkastuselimet toimittavat tarkastuskertomuksensa parlamentille. Kertomuksia käsitellään tavallisesti erityisvaliokunnissa ja toisinaan tarkastuskohteesta riippuen myös erityisaiheita käsittelevissä valiokunnissa. Yleensä ylimmän tarkastuselimen edustajilla on oikeus olla läsnä näissä keskusteluissa ja/tai osallistua niihin. Joissakin jäsenvaltioissa ylimmän tarkastuselimen pääjohtajalla on myös oikeus tulla kuulluksi parlamentin keskusteluissa ylimmän tarkastuselimen työhön liittyvissä asioissa.

Parlamentilla on usein ratkaiseva rooli ylimmän tarkastuselimen presidentin/pääjohtajan tai hallintoelimen ehdottamisessa ja/tai nimittämisessä. Lisäksi jotkin parlamentit myös luonnostelevat ja hyväksyvät ylimmän tarkastuselimen talousarvion tai nimittävät ulkoisen tarkastajan tarkastamaan ylimmän tarkastuselimen tilit.

Joillakin ylimmillä tarkastuselimillä on myös valtuudet tarkastaa kansallisen parlamenttinsa hallintomenot.

HENKILÖSTÖ JA TALOUSARVIO

Ylimpien tarkastuselinten henkilöstö- ja taloudelliset resurssit vaihtelevat suuresti maasta toiseen, myös silloin, kun niitä verrataan suhteessa väestömäärään tai tarkastettavaan talousarvioon. Eroavaisuudet heijastavat ylimpien tarkastuselinten toimivaltuuksien ja organisaation lisäksi myös jäsenvaltion ja sen kansallisen hallinnon laajempia ominaispiirteitä.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden ylimmissä tarkastuselimissä työskentelee yhteensä yli 15 000 henkeä. EU:n neljän suurimman jäsenvaltion (Saksa, Ranska, Italia ja Espanja, joiden väestömäärä on lähes 260 miljoonaa) ylimmissä tarkastuselimissä työskentelee noin 5 000 henkeä. Muiden jäsenvaltioiden ylimmissä tarkastuselimissä (väestö yhteensä 190 miljoonaa) työskentelee noin 9 500 henkeä.

Euroopan unionissa kokonaisuutena on yksi ylimmän tarkastuselimen työntekijä noin 20 000 asukasta kohden. Yksittäisten jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia. Lähes kaikissa tapauksissa ylimpien tarkastuselinten oma talousarvio on alle 0,1 prosenttia valtion koko talousarviosta.

YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUSARVIO

TARKASTUSAIHEET

EU:n ylimmillä tarkastuselimillä on keskeinen rooli julkisessa tilivelvollisuusprosessissa. Toimeenpanovallan ulkoisina tarkastajina ne arvioivat, missä määrin julkishallinnon toimintapolitiikoilla ja varainkäytöllä saavutetaan tarkoitetut tavoitteet, ja tarkastavat julkista varainhoitoa ja raportoivat julkisten laitosten tilinpidosta. Tällä tavoin ne voivat tuottaa parlamenteille riippumatonta tietoa ja varmuutta.

PÄÄASIALLISET TARKASTUSTYYPIT

TILINTARKASTUKSISSA tarkastetaan muun muassa asiakirjoja, raportteja, sisäisen valvonnan järjestelmiä ja sisäisiä tarkastus-, kirjanpito- ja rahoitusmenettelyjä sekä muunlaisia asiakirjoja sen varmistamiseksi, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta ja että rahoitustoiminnan tulokset ovat hyväksyttyjen kirjanpitostandardien ja -periaatteiden mukaisia.

SÄÄNNÖNMUKAISUUDEN TARKASTUKSILLA varmistetaan, onko tarkastettavan yhteisön, toiminnan tai ohjelman talous- ja varainhallinto on sovellettavien lakien ja asetusten mukaista.

TULOKSELLISUUSTARKASTUKSISSA arvioidaan resurssien käytön taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta tutkimalla niitä hallinnoivien elinten ja laitosten ohjelmia, toimia sekä hallinnointijärjestelmiä ja -menettelyjä.

Ylimmät tarkastuselimet tarkastavat valtioiden talousarviotulot ja -menot keskushallinnon tai liittovaltion tasolla. Joissakin jäsenvaltioissa ne voivat toimittaa tarkastuksia myös alue-, paikallis- tai kunnallishallinnon tasolla. Vaikka tarkastuksissa keskitytään ensisijaisesti ministeriöihin ja valtion elimiin, tarkastuskohteita voivat olla myös valtion omistamat yritykset, kuten radio- ja televisioyhtiöt, korkeakoulut tai keskuspankit.

Useimmilla ylimmillä tarkastuselimillä on oikeus tarkastaa kaikki julkishallinnon tulot ja menot, myös yksityisten liikeyritysten ja yksittäisten edunsaajien tasolla.

YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN TARKASTAMAT JULKISEN HALLINNON TASOT

  Keskus-
hallinto
Alue-
hallinto
Paikallis-
hallinto
Valtion-
yhtiöt
Julkiset
elimet
Kunnat Muut
tuensaajat
EUROOPAN UNIONI Euroopan tilintarkastustuomioistuin
ITÄVALTA
Rechnungshof
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
   
BULGARIA
Сметна палата на Република България
   
KROATIA
Državni ured za reviziju
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
 
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
     
TANSKA
Rigsrevisionen
   
VIRO
Riigikontroll
SUOMI
Valtiontalouden
tarkastusvirasto
 
RANSKA
Cour des comptes
     
SAKSA
Bundesrechnungs­hof
     
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
UNKARI
Állami Számvevőszék
 
IRLANTI
Office of the Comp­troller and Auditor General
     
ITALIA
Corte dei conti
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
 
LUXEMBURG
Cour des comptes
     
MALTA
National Audit Office
   
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
     
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
PORTUGALI
Tribunal de Contas
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
 
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
RUOTSI
Riksrevisionen
     

TARKASTUSAIHEIDEN
VALINTA JA
TARKASTUSTEN SUUNNITTELU

Tarkastusten valinta- ja suunnitteluprosessissa huomioidaan erilaisia perusteita, kuten riski ja vaikutus, sekä tiettyjen politiikanalojen tuleva kehitys. Monet ylimmät tarkastuselimet käyttävät vuotuisia ohjelmasuunnitteluprosesseja ja tarkastussuunnitelmia, jotka laaditaan monivuotisen strategian ja vuotuisten riskinarviointien perusteella. Keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelun yhdistelmällä saadaan joustavuutta, ja ylin tarkastuselin pystyy reagoimaan odottamattomiin kehityskulkuihin.

LOPULLINEN PÄÄTÖKSENTEKO – MONOKRAATTINEN/KOLLEGIAALINEN RAKENNE

Joissakin maissa parlamentti (jäsenet ja/tai valiokunnat), hallituksen ministerit tai jopa yksityishenkilöt tai yksittäiset organisaatiot voivat pyytää ylintä tarkastuselintä suorittamaan erityistarkastuksia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ylimmät tarkastuselimet eivät kuitenkaan ole velvollisia suorittamaan tällaisia tarkastuksia.

Yhden henkilön johtamissa ylimmissä tarkastuselimissä johtava henkilö tekee yleensä lopullisen päätöksen toteutettavista tarkastuksista. Kaikissa muissa tapauksissa päätöksen tekee yhteisesti hallintoelin tai kollegio.

TARKASTUSEVIDENSSI
JA SEURANTA

Tarkastusevidenssin saamiseksi ylimmät tarkastuselimet tutkivat asiakirjoja, analysoivat tietoja, tekevät haastatteluja tai tarkastuksia paikan päällä esimerkiksi tarkastettavan yhteisön toimitiloissa tai hankekohteessa. Tätä varten ylimmillä tarkastuselimillä on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot tehtäviensä suorittamiseen ja tarkastettujen yhteisöjen henkilöstöllä on velvollisuus tehdä yhteistyötä ylimpien tarkastuselinten tarkastajien kanssa.

Tiedonsaantivapauden vastineeksi ylimmillä tarkastuselimillä ja niiden henkilöstöllä on erityinen tarkastusten aikana saatuja tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus.

RAPORTOINTI

Ylimmät tarkastuselimet laativat tarkastustensa pohjalta kertomuksia, joissa ilmoitetaan tarkastushavainnot ja huomautukset, tuodaan esiin sääntöjenvastaisuudet, esitetään tarkastuksen johtopäätökset ja annetaan suosituksia puutteiden korjaamiseksi. Suositukset ovat kaikkien tarkastuskertomusten tärkeä osatekijä, sillä poliittiset päättäjät saavat niissä arvokasta neuvontaa. Tämä voi auttaa poliittisia päättäjiä parantamaan julkisen varainkäytön vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä sääntöjenmukaisuutta ja auttaa virheiden, sääntöjenvastaisuuksien ja varojen väärinkäytön ehkäisemisessä.

Tietyillä ylimmillä tarkastuselimillä on myös oikeus antaa lausuntonsa lainsäädännöstä (lakiesityksistä) niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa, kuten taloushallinnossa, joko omasta aloitteestaan tai lainsäätäjien erityisestä pyynnöstä.

JULKAISUT

Ylimmät tarkastuselimet julkaisevat yleensä vuosikertomuksen suorittamastaan valtion vuotuisten tilien sekä valtion talousarvion toteuttamisen tarkastuksesta. Lisäksi jotkin ylimmät tarkastuselimet julkaisevat kertomuksia tiettyjen laitosten tai elinten (kuten parlamentin, valtion päämiehen tai sosiaaliturvajärjestelmän) tilinpäätöksistä. Jotkin ylimmät tarkastuselimet antavat myös tarkastuslausunnon näistä tilinpäätöksistä ja vuotuisista tileistä.

Lisäksi ylimmät tarkastuselimet julkaisevat tarkastuskertomuksia erityisaiheista, lausuntoja lainsäädännöstä (lakiesityksistä), tarkastuksiin perustuvia julkaisuja tai seurantakertomuksia. Monet ylimmät tarkastuselimet julkaisevat myös keskusteluasiakirjoja, analyysejä ja tutkimuksia tai asiakirja-aineistoa, jotka sisältävät taustatietoa relevantteja tarkastuskohteita koskevista tarkastuksista.

Lisäksi jotkin ylimmät tarkastuselimet julkaisevat säännöllisiä kertomuksia EU:n varojen hallinnoinnista ja käytöstä maassaan.

Useat ylimmät tarkastuselimet julkaisevat myös vuotuisia toimintakertomuksia, aikakausijulkaisuja tai muita asiakirjoja, joissa annetaan taustatietoa niiden työstä.

TIEDOTTAMINEN TULOKSISTA

Ylimmät tarkastuselimet toimittavat tavallisesti kertomuksensa parlamentille, yleensä talousarvioasioista ja/tai muista tarkastuksen kohteena olevista aiheista vastaaville valiokunnille. Tavallisesti ylimmät tarkastuselimet myös julkaisevat useimmat tarkastuskertomuksensa. Poikkeuksena voivat kuitenkin olla kertomukset, jotka käsittelevät erityisen arkaluontoisia aiheita (kuten puolustusta), tai tapaukset, joissa sovelletaan erityisiä luottamuksellisuusvelvoitteita.

Sosiaalista mediaa käytetään laajalti kansalaisille ja tiedotusvälineille tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen niiden kanssa.

YHTEISTYÖ

Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteistyö

EU:n jäsenvaltioiden ylimmät tarkastuselimet ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston. Yhteistyötä toteutetaan EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentistä koostuvan yhteyskomitean puitteissa. EU:n yhteyskomitea voi muodostaa työryhmiä ja erityistyöryhmiä tiettyjä Euroopan unioniin liittyviä tarkastusaiheita varten, ja se tarjoaa EU:n ylimpien tarkastuselinten edustajille aktiivisen ammatillisen verkoston.

SEUT-sopimuksen artikla, jossa ohjeistetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tekemään yhteistyötä EU:n ylimpien tarkastuselinten kanssa ja olemaan niihin yhteydessä, antaa myös EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten tarkastajille mahdollisuuden osallistua (tarkkailijoina) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyseisissä maissa suorittamiin tarkastuksiin. Tätä varten on olemassa vakiomenettely, jolla Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa kansallisille ylimmille tarkastuselimille näiden maahan suunnitellusta tarkastuskäynnistä. Sen jälkeen kansallinen ylin tarkastuselin päättää, haluaako se lähettää henkilöstöään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusryhmän mukana paikan päällä suoritettaville käynneille. Lisäksi EU:n ylimmät tarkastuselimet voivat suorittaa yhteisiä tai koordinoituja tarkastuksia valituista aiheista.

EU:n ylimmät tarkastuselimet tekevät perinteisesti myös kahdenvälistä yhteistyötä. Tämä käsittää esimerkiksi tarkastusmetodologian ja tulosten jakamisen sekä väliaikaiset tarkastushenkilöstön vaihdot.

Yhteistyö EU:n ulkopuolisten ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:n ylimmät tarkastuselimet voivat suorittaa vertaisarviointeja tai osallistua valmiuksien kehittämiseen, kuten twinning-hankkeisiin, joiden tarkoituksena on auttaa kolmansien maiden ylimpiä tarkastuselimiä kehittämään institutionaalista ja oikeusperustaansa.

EU:n jäsenvaltioiden, EU:n ehdokasmaiden ja potentiaalisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten välille on luotu EU:n laajentumista ajatellen erityisverkosto, jonka tarkoituksena on edistää ja helpottaa yhteistyötä pääasiassa pienimuotoisen käytännön yhteistyön avulla.

Osa EU:n ylimmistä tarkastuselimistä tekee myös tiivistä yhteistyötä julkisten tarkastuselinten kanssa maissa, joiden kanssa kyseinen jäsenvaltio ylläpitää tiiviitä suhteita historiallisista syistä, ja/tai maiden kanssa, jotka kuuluvat samaan kieliyhteisöön.

Yhteistyö muiden julkisten tarkastuselinten kanssa kansallisella tasolla

Julkishallinnon rakenteesta riippuen EU:n jäsenvaltioiden julkinen tarkastustehtävä kuuluu elimille, jotka toimivat liittovaltion, valtion, alueen, maakunnan tai kunnan tasolla. Maissa, joissa toimii itsenäisiä alueellisia tarkastusvirastoja, ylimmät tarkastuselimet keskittävät tarkastustoimintansa yleensä keskushallinnon tasolle ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä jäsenvaltionsa muiden julkisten tarkastuselinten kanssa.

Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa

Kaikki EU:n ylimmät tarkastuselimet ovat INTOSAIn ja EUROSAIn jäseniä.

INTOSAI

Ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö (INTOSAI) muodostaa ylimpien tarkastuselinten institutionaalisen kehyksen, joka edistää kehitystä ja osaamisen siirtoa, parantaa hallinnon tarkastusta maailmanlaajuisesti ja edistää jäsentensä ammattitaitoa, asemaa ja vaikutusvaltaa omissa maissaan.

INTOSAI perustettiin vuonna 1953 riippumattomana, itsenäisenä ja epäpoliittisena järjestönä. Sillä on erityinen neuvoa-antava asema Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC).

INTOSAIn pääsihteeristöä johtaa Itävallan ylin tarkastuselin.

EU:n ylimmät tarkastuselimet osallistuvat lukuisiin INTOSAIn hankkeisiin, kuten INTOSAIn ammatillisten julkilausumien foorumiin (Forum for INTOSAI Professional Pronouncements, FIPP), joka laatii kansainväliset tarkastusstandardit (ISSAI), joissa puolestaan määritellään ylimpien tarkastuselinten perusedellytykset ja julkisten yhteisöjen tarkastuksen perusperiaatteet.

(Lähde: INTOSAI)

EUROSAI

Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestö (EUROSAI) on yksi INTOSAIn alueellisista ryhmistä. Se perustettiin vuonna 1990, jolloin siihen kuului 30 jäsentä (29 Euroopan valtion ylimmät tarkastuselimet ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin). Vuonna 2023 sen jäseninä on 51 ylintä tarkastuselintä.

Espanjan ylin tarkastuselin johtaa EUROSAIn pääsihteeristöä.

(Lähde: EUROSAI)

EU:n ylimmät tarkastuselimet osallistuvat lisäksi lukuisien erilaisten organisaatioiden järjestämiin julkisen tarkastuksen hankkeisiin ja jotkin niistä toimivat kansainvälisten, hallitusten välisten tai ylikansallisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja sen erityisjärjestöjen, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tai Maailman kauppajärjestön (WTO) ulkoisina tarkastajina. Tällä tavoin ne myös varmistavat omien maidensa näille organisaatioille kohdentamien maksuosuuksien säännönmukaisen ja tehokkaan käytön.

EU:n ylimpien tarkastuselinten yleisenä käytäntönä on myös osallistua yhteistyöaloitteisiin kansainvälisten organisaatioiden kanssa (esimerkiksi OECD:n, Parlamenttienvälisen liiton (IPU), Sisäisten tarkastajien järjestön (IIA) ja Kansainvälinen tilintarkastajaliiton (IFAC) kanssa). Tämän tyyppinen yhteistyö keskittyy tavallisesti julkisen tarkastuksen ajankohtaisiin aiheisiin, ja siihen saattaa sisältyä työkomennuksia, koulutusta, tiedonjakoa ja muita ammatillisen vaihdon muotoja.

TIETOSIVUT

EUROOPAN UNIONI

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Vuodesta 1977

Verkkosivusto: www.eca.europa.eu

Tehtävän määrittely:

Tilintarkastustuomioistuin arvioi riippumattoman, ammattimaisen ja vaikuttavan tarkastustyönsä avulla EU:n toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta parantaakseen tilivelvollisuutta, avoimuutta ja varainhoitoa. Tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta EU:hun ja vastata vaikuttavalla tavalla sen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa kaikki EU:n tai sen perustamien elinten, toimistojen ja virastojen saamat tulot ja suorittamat maksut.

Se arvioi, onko EU:n varainhoito ollut moitteetonta ja onko kaikki tulot kannettu ja maksut suoritettu sovellettavien asetusten mukaisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle vuotuisen tarkastuslausuman EU:n varojen käytön laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin myös raportoi kaikista havaituista sääntöjenvastaisuuksista.

Se laatii vuosikertomuksen kunkin varainhoitovuoden päätyttyä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa esittää huomautuksia erillisistä kysymyksistä esimerkiksi erityiskertomusten muodossa, ja antaa lausuntoja.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 285–287 artikla.
  • Asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n talousarvion toteuttamisen kaikki eri osa-alueet. Euroopan komissio on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tärkein tarkastuskohde, jolle tiedotetaan tarkastustyöstä ja -tavasta sekä olennaisista tarkastustuloksista.

Euroopan komission pääosastojen lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteita ovat

  • Euroopan kehitysrahastot
  • EU:n virastot ja toimeenpanovirastot, yhteisyritykset ja muut elimet
  • Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto
  • Euroopan keskuspankki
  • EU:n lainanotto- ja lainanantotoimet (esim. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi)
  • yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja. Se on yksi EU:n seitsemästä toimielimestä ja suorittaa tarkastustehtävänsä täysin itsenäisesti.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin laatii itse oman työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston hyväksyntä.

SUHTEET
EUROOPAN PARLAMENTTIIN / NEUVOSTOON / JÄSENVALTIOIDEN PARLAMENTTEIHIN

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää kaikki kertomuksensa ja lausuntonsa sekä vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle. EU:n talousarvion vuotuinen vastuuvapausmenettely perustuu näihin kertomuksiin ja myös lainsäätäjät voivat käyttää niitä työssään.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee vuosikertomuksen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle (CONT) ja täysistunnolle, ja hänet kutsutaan osallistumaan vastuuvapautta käsittelevään Euroopan parlamentin täysistuntoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseniä kutsutaan säännöllisesti esittelemään tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia talousarvion valvontavaliokunnalle sekä muille Euroopan parlamentin valiokunnille ja elimille.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee vuosikertomuksen talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (ECOFIN), ja hänet voidaan kutsua esittelemään valikoituja erityiskertomuksia yksittäisistä aiheista.

Käytännön tasolla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tärkein keskustelukumppani on neuvoston budjettikomitea, joka käsittelee kaikkia taloudellisia kysymyksiä, myös vastuuvapausmenettelyä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset esitellään asianmukaisille neuvoston valmisteleville elimille, jotka sopivat neuvoston päätelmien luonnoksista, joista päätetään sen jälkeen ylemmillä neuvoston tasoilla.

EU:N JÄSENVALTIOIDEN PARLAMENTIT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa kertomuksistaan ja lausunnoistaan myös jäsenvaltioiden parlamenttien asianmukaisille valiokunnille. Tämän lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat esitellä tilintarkastustuomioistuimen julkaisuja, erityisesti vuosi- ja erityiskertomuksia, jäsenvaltioiden parlamenteissa.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Tony Murphy aloitti tehtävänsä presidenttinä lokakuussa 2022.

TOIMIKAUSI

Kolme vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valitsee presidentin jäsentensä keskuudesta.

HALLINTOELIN

Kollegiaalinen elin, jossa on 27 jäsentä, yksi jokaisesta jäsenvaltiosta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat Euroopan unionin tuomioistuimessa virkavalan.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Euroopan unionin neuvosto nimittää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan ja asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella.

ORGANISAATIORAKENNE

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jakautunut viiteen jaostoon, ja lisäksi sillä on tarkastusten laatua valvova komitea, hallintoasioiden komitea ja pääsihteeristö. Presidentillä, jaostoilla ja tarkastusten laatua valvovalla komitealla on tukenaan osastot, joihin tarkastushenkilöstö nimetään.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen koko 27 jäsenen muodostamaa kollegiota johtaa presidentti, ja kollegio kokoontuu yleensä kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja hyväksymään asiakirjoja, kuten EU:n yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevia kertomuksia, jotka ovat tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä vuotuisia julkaisuja.

PRESIDENTIN ALAINEN OSASTO

Presidenttiä tukee toiminnassaan presidentin alainen osasto, joka on vastuussa strategian kehittämisestä, työn ohjelmoinnista, suunnittelusta ja toiminnanohjauksesta, institutionaalisista suhteista, viestinnästä ja suhteista tiedotusvälineisiin.

Lisäksi oikeudellinen yksikkö ja sisäisen tarkastuksen osasto raportoivat suoraan presidentille.

TARKASTUSJAOSTOT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin nimeää jäsenet johonkin viidestä tarkastusjaostosta.

Kunkin jaoston toimintaa ohjaa EU:n toimintapolitiikkaan perustuva aihealue, ja jokaista jaostoa johtaa puheenjohtaja, jonka jaostoon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Kukin jäsen on vastuussa tietyistä tarkastustehtävistä.

Kullakin jaostolla on kaksi vastuualuetta:

  • erityiskertomusten, erityisvuosikertomusten ja lausuntojen hyväksyminen
  • EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien vuosikertomusten valmisteleminen, jotta tilintarkastustuomioistuimen kollegio voi hyväksyä ne.

TARKASTUSTEN LAATUA VALVOVA KOMITEA

Tarkastusten laatua valvovassa komiteassa on tarkastusten laadun valvonnasta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen lisäksi viisi muuta jäsentä (yksi edustaja kustakin tarkastusjaostosta). Komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, -standardit ja menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Se vastaa menetelmiin liittyvistä näkökohdista ja suorittaa toimeksiantojen laadun tarkastuksia koko Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.

HALLINTOASIOIDEN KOMITEA

Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio.

Hallintoasioiden komiteaan kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti (puheenjohtaja), kaikkien jaostojen puheenjohtajat, institutionaalisista suhteista vastaava jäsen sekä tarkastusten laadun valvonnasta vastaava jäsen. Komitea käsittelee kaikki hallinnolliset asiat ja päätökset, jotka liittyvät strategiaan, ulkoisiin suhteisiin ja viestintään.

PÄÄSIHTEERI

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kollegio nimittää pääsihteerin kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Pääsihteeri on vastuussa etenkin tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeristöstä ja tarkastustoiminnan tukipalveluista (henkilöstöhallinto, taloushallinto ja yleispalvelut; tietotekniikka, työympäristö ja innovointi; käännös- ja kielipalvelut sekä julkaisut).

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 980 (jotka vastaavat 969 kokoaikavastaavaa) (30.12.2022) ja joista noin 59 prosenttia toimii tarkastustehtävissä)
  • Henkilöstöön kuuluu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka otetaan yleensä palvelukseen EU:n laajuisella avoimella kilpailulla.
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 48 %; ♀ 52 %. Keskimääräinen ikä: 47,4

TALOUSARVIO

  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.
  • 175,06 miljoonaa euroa (2023), kaikki hallintomenoja.
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion osuus on alle 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista ja noin 1,5 prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTEHTÄVÄ

Tarkastukset perustuvat asiakirjoihin ja ne suoritetaan tarpeen vaatiessa paikan päällä muissa EU:n toimielimissä ja kaikissa EU:n puolesta tuloja ja menoja hallinnoivissa elimissä, toimistoissa ja virastoissa. Euroopan investointipankin EU-tulojen ja -menojen hallinnointitoimiin sovelletaan erityisjärjestelyjä.

Jäsenvaltioissa tarkastukset suoritetaan yhteistyössä ylimmän kansallisen tarkastuselimen kanssa tai, jollei niillä ole riittävää toimivaltaa, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai laitosten kanssa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa luottamuksellista yhteistyötä, jossa kuitenkin molemmat osapuolet säilyttävät riippumattomuutensa.

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Euroopan tilintarkastustuomioistuin päättää työohjelmastaan itsenäisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on vuotuinen työohjelman suunnittelumenettely, joka perustuu eri politiikanalojen monivuotiseen riskinarviointiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ehdottaa tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisia tarkastusaiheita.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee työohjelmansa verkkosivustollaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii työssään sitä, missä määrin EU:n toimintapoliittiset tavoitteet on saavutettu, ja arvioi, mikä on EU:n tilinpidon ja varainhoidon tila.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa erityyppisiä tarkastuksia:

  • Tuloksellisuuden tarkastuksia EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Tarkastuksissa arvioidaan varoille saatavaa vastinetta, ja niissä keskitytään erityisiin hallintoa tai talousarviota koskeviin aihealueisiin. Tarkastuskohteiden valintaperusteina käytetään esimerkiksi yleistä etua, parannusmahdollisuuksia taikka heikon tuloksellisuuden tai sääntöjenvastaisuuksien riskiä.
  • Tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (erityisesti tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät ja toimet sääntöjen ja asetusten mukaisia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuksissaan kansainvälisiä tarkastusstandardeja ja eettisiä ohjeita, joihin se on sitoutunut (erityisesti INTOSAIn ammatillisten julkilausumien foorumi (FIPP), kansainväliset tilintarkastusstandardit (ISA) sekä INTOSAIn ja IFACin eettiset ohjeet).

Tilintarkastustuomioistuimen käyttämät menetelmät ja ohjeet ovat saatavilla verkkoalustalla (AWARE, Accessible Web-based Audit Resource for the ECA), jonka avulla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat voivat valita, suunnitella ja toteuttaa säännönmukaisuuden, tilin- ja tuloksellisuuden tarkastuksia ja muita kuin tarkastustoimintaa koskevia toimeksiantoja (katsauksia ja lausuntoja) sekä raportoida niistä EU:n toimintaympäristössä.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuihin kuuluvat

  • vuosikertomukset, joissa esitetään pääasiassa EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset sekä talousarviohallintoon ja tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia
  • erityisvuosikertomukset EU:n virastoista, hajautetuista elimistä, yhteisyrityksistä ja muista elimistä
  • erityiskertomukset, joissa esitetään tulokset tarkastuksista, joiden kohteet on valittu eri menoaloilta tai toimintalohkoilta, tai käsitellään talousarvioon ja hallintoon liittyviä kysymyksiä
  • lausunnot uudesta tai päivitetystä lainsäädännöstä, jolla on huomattavaa vaikutusta varainhoitoon; lausuntoja annetaan muiden toimielinten pyynnöstä tai tilintarkastustuomioistuimen omasta aloitteesta
  • katsaukset, joiden tarkoituksena on usein taustoittaa aihettaan monialaisesta näkökulmasta kuvauksin ja analyysein ja jotka perustuvat aiempaan tarkastustyöhön tai muuhun julkisesti saatavilla olevaan tietoon.

— TIEDOTTAMINEN

Kaikki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat yleisesti saatavissa sen verkkosivustolta kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee kertomuksiaan tunnetuksi myös aktiivisesti erilaisia kanavia käyttäen, esimerkiksi sosiaalisen median avulla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ylläpitää tiivistä yhteistyötä ylimpien kansallisten tarkastuselinten ja kansainvälisten tarkastusorganisaatioiden kanssa, suorittaa vertaisarviointeja, toimii vuorovaikutuksessa ajatushautomoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä osallistuu akateemisiin keskusteluihin.

Marraskuussa 2022 Rio de Janeirossa järjestetyssä INTOSAI:n XXIV kongressissa (INCOSAI) INTOSAIn ammatillisia standardeja käsittelevän komitean (PSC) puheenjohtajuus siirtyi Brasilian ylimmältä tarkastuselimeltä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Puheenjohtajan ominaisuudessa tilintarkastustuomioistuimesta tuli INTOSAIn hallintoneuvoston jäsen.

 

 

ALANKOMAAT

ALGEMENE REKENKAMER

Vuodesta 1814
Perustettu alun perin vuonna 1447

Verkkosivusto: www.rekenkamer.nl

Tehtävän määrittely:

Auttaa kehittämään keskushallinnon ja siihen kuuluvien laitosten tuloksellisuutta ja toimintaa.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin selvittää, käyttääkö valtio veromaksajien varoja järkevästi, taloudellisesti ja varovasti. Sille on annettu laissa tehtäväksi tarkastaa valtion tulot ja menot, ja se raportoi niistä parlamentille vuosittain tiettynä tilivelvollisuudelle omistettuna päivänä (toukokuun kolmas keskiviikko). Parlamentti voi tilintarkastustuomioistuimen lausunnon perusteella päättää, myöntääkö se valtionhallinnolle vastuuvapauden. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin raportoi parlamentille myös yksittäisistä tarkastuksista, jotta parlamentin jäsenet voivat arvioida, onko kyseisen ministerin toteuttama politiikka vaikuttavaa.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Alankomaiden perustuslain 76, 77 ja 78 artikla (1814)
  • Laki valtion tilinpidosta (2016)

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • 23 valtion talousarvion pääluokkaa, jotka koskevat lähinnä ministeriöitä ja valtion varoja
  • yli 100 oikeushenkilöryhmää, joilla on lakisääteisiä tehtäviä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin on valtion ulkoinen tarkastaja. Se on riippumaton elin, ja sille on perustuslaissa säädetty ns. korkean valtioneuvoston asema, toisin sanoen se on demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseen luotu kansallinen julkishallinnon elin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin ja parlamentti työskentelevät yhteistyössä. Niiden välillä on säännöllisiä kokouksia, joihin osallistuvat tilintarkastustuomioistuimen hallintoelin ja parlamentin pysyvä talousvaliokunta. Myös niiden henkilöstö on yhteydessä päivittäin.

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee tarkastushavaintonsa lähinnä kertomuksissa ja kirjeissä, jotka se lähettää parlamentille. Parlamentille tarjotaan yksityistä selontekoa tarkastuksista ennen tarkastuskertomusten julkaisemista. Jos parlamentti ottaa tarjouksen vastaan, myös asiasta vastaavalle ministerille tarjotaan yksityinen selonteko.

Parlamentti kutsuu Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen ajoittain mukaan kuulemisiin, joissa se voi tarjota parlamentille erityisasiantuntemustaan.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Pieter Duisenbergg nimitettiin presidentiksi 1. syyskuuta 2023.

TOIMIKAUSI

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen presidentti nimitetään pysyvästi lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään asti.

VALINTAMENETELMÄ

Kun tilintarkastustuomioistuimen presidentin toimi tulee avoimeksi, tehtävään nimitetään uusi presidentti seuraavassa kuvatulla tavalla. Ensin tilintarkastustuomioistuimen hallintoelimeen nimitetään uusi jäsen, jotta hallintoelin on jälleen täydessä toimintalaajuudessa. Tämän jälkeen valtionpäämies nimittää ministerikabinetin suosituksen perusteella uuden presidentin hallintoelimen kolmen jäsenen joukosta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi hallintoelin, johon kuuluu presidentti ja kaksi jäsentä. Hallintoelimen jäsenet tekevät kaikki päätökset yhdessä.

Kukin hallintoelimen jäsen raportoi osasta tilintarkastustuomioistuimen työtä ja presidentti valvoo organisaatiota kokonaisuutena.

Tilintarkastustuomioistuimella on kaksi ulkoista hallintoelimen jäsentä, jotka voidaan kutsua osallistumaan tiettyihin toimenpiteisiin, esimerkiksi valvomaan tarkastuksia, suorittamaan ulkoisia toimenpiteitä tai toimimaan hallintoelimen jäsenten sijaisina.

TOIMIKAUSI

Kaikki Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään pysyvästi lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään asti.

VALINTAMENETELMÄ

Valtionpäämies nimittää hallintoelimen jäsenet. Hallintoelin ja parlamentti valmistelevat nimittämispäätöksen yhdessä.

Hallintoelin valitsee vähintään neljä ehdokasta avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Ehdokasluettelo toimitetaan edustajainhuoneelle. Luettelo ei sido edustajainhuonetta. Tämän jälkeen edustajainhuone toimittaa valtionpäämiehelle kolme ehdokasta käsittävän luettelon, ja valtionpäämies nimittää valituksi tulevan ehdokkaan parlamentin enemmistön tuella.

ORGANISAATIORAKENNE

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen tukena toimii organisaatio, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteeri nimitetään lain perusteella ja hän vannoo valan valtionpäämiehelle. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimella on pääsihteerin johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluu kuusi tarkastusalan johtajaa ja yksi tukipalveluiden johtaja. Johtoryhmä vastaa organisaation ja tarkastusten laadusta.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 276 kokoaikavastaavaa (helmikuu 2023) (61,4 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 50 %; ♀ 50 %. Keskimääräinen ikä: 46

TALOUSARVIO

  • 39,5 miljoonaa euroa (2023)
  • 0,01 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä (2023)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin päättää suorittamistaan tarkastuksista oma-aloitteisesti, mutta parlamentti, ministerit ja valtiosihteerit voivat pyytää sitä suorittamaan tarkastuksen.

Tilintarkastustuomioistuimella on jatkuva tarkastusohjelma, jota tarkistetaan useita kertoja vuodessa strategiseen vuoropuheluun liittyvien istuntojen perusteella. Osa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskapasiteetista on suunnattu monivuotisiin tarkastusohjelmiin, jotka keskittyvät taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeinä pidettyihin aiheisiin.

Tilintarkastustuomioistuin asettaa etusijalle tarkastusalat, joilla se voi tuottaa lisäarvoa erityisvaltuuksiensa (esim. pääsy luottamuksellisiin tietoihin) sekä riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa ansiosta. Tarkastuksia saatetaan suorittaa myös siksi, ettei mikään muu organisaatio voi toimittaa tarkastusta kyseisillä aloilla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

Se käyttää kokeellisesti uusia tarkastusmenetelmiä ja -tekniikoita sekä myös uusia julkaisumuotoja.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee

  • vuosikertomuksen
  • tarkastuskertomuksia
  • aihekohtaisia kertomuksia
  • talousarviokirjelmiä
  • asiakirja-aineistoa verkossa
  • tausta-aineistoa.

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin välittää tarkastushavaintonsa ja tarkastuksissa kertyneen kokemuksensa hallitukselle, parlamentille sekä tarkastettujen yhteisöjen johtamisesta vastaaville tahoille.

Tilintarkastustuomioistuin rajoittaa julkaisujaan ennen yleisiä vaaleja, niiden aikana ja niiden jälkeen, kunnes uusi kabinetti on aloittanut toimintansa.

— TIEDOTTAMINEN

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan kertomuksia ja tiedottaa julkaisuistaan sosiaalisessa mediassa.

Toukokuun kolmantena keskiviikkona, joka tunnetaan erityisenä tilivelvollisuudelle omistettuna päivänä, tilintarkastustuomioistuin esittää riippumattoman lausunnon valtion tileistä ja sen operatiivisesta hallinnosta ja taloushallinnosta sekä ministerien parlamentille toimittamien toimintapoliittisten tietojen laadusta.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin tekee aktiivista yhteistyötä Alankomaiden kuningaskunnan tarkastuselinten kanssa ja jakaa niille tietoja. Tarkastuselimet voivat olla paikallisia tarkastusvirastoja ja tarkastuskomiteoita tai esimerkiksi Alankomaiden Karibialla sijaitsevia tarkastuselimiä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistuu aktiivisesti kansainvälisen tarkastusyhteisön toimintaan. Sillä on instituutioiden kehittämisen tukemisesta laaja kokemus, jota se on saanut ulkomaisten ylimpien tarkastuselinten kanssa toteutetuista valmiuksien kehittämishankkeista. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin tekee myös yhteistyötä ja jakaa erityisasiantuntemusta sisarinstituutioiden kanssa ja toimii institutionaalisena jäsenenä INTOSAIssa, EUROSAIssa, EU:n yhteyskomiteassa ja Global Audit Leadership Forumissa.

Esimerkkejä tästä tiiviistä yhteistyöstä ovat Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen ja muiden ylimpien tarkastuselinten suorittamat yhteiset tai rinnakkaiset tarkastukset.

 

 

BELGIA

REKENHOF /
COUR DES COMPTES /
RECHNUNGSHOF

Vuodesta 1831

Verkkosivusto: www.ccrek.be

Tehtävän määrittely:

Belgian tilintarkastustuomioistuin esittää tehtävänmäärittelyssään näkemyksensä, toimintansa perustana olevat arvot sekä strategiat, joita se kehittää parantaakseen julkista hallintoa tarkastustensa avulla.

Belgian tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena on parantaa julkisten viranomaisten toimintaa. Tässä tarkoituksessa se antaa parlamentaarisille edustajakokouksille, hallituksen jäsenille ja tarkastuskohteille tarkastuskohteen kanssa toteutettavan kuulemismenettelyn avulla määritettyä hyödyllistä ja luotettavaa tietoa, joka koostuu tarkastushavainnoista, tuomioista ja suosituksista.

Belgian tilintarkastustuomioistuin toimii riippumattomasti kansainväliset tarkastusstandardit huomioiden ja täyttää asiantuntemuksen, luotettavuuden ja motivaation vaatimukset. Belgian tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja pyrkii toimimaan uraauurtavassa roolissa hallinnon tarkastamisessa.

Tehtävänmäärittelyn koko teksti on saatavissa hollanniksi ja ranskaksi osoitteesta

https://www.ccrek.be/NL/Voorstelling/VisieEnWaarden.html

https://www.ccrek.be/FR/Presentation/VisionsEtValeurs.html

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Belgian tilintarkastustuomioistuin (BCA) tarkastaa tuloja ja menoja sekä sen, kuinka toimeenpanovallan käyttäjät toteuttavat toimintapolitiikkaa. BCA:lla on myös oikeudellinen tehtävä julkisiin tilinpitäjiin nähden sekä muita erityistehtäviä.

Tehtäviään suorittaessaan BCA:lla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja tiedot. Paikalla tehtävät tarkastukset ovat mahdollisia.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Belgian perustuslaki vuodelta 1831: 180 artikla
  • 16. tammikuuta 1989 annettu erityislaki yhteisöjen ja alueiden rahoituksen järjestämisestä: 50 ja 71 artikla
  • 29. lokakuuta 1846 annettu laki tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta
  • talousarvioihin, tukien tarkastamiseen ja kuntien ja alueiden tileihin sekä tilintarkastustuomioistuimen organisaatioon sovellettavista yleisistä säännöksistä 16. toukokuuta 2003 annettu laki: 2 ja 10 artikla
  • tilintarkastustuomioistuimen työjärjestys
  • sopimus Euroopan unionin toiminnasta: 287 artiklan 3 kohta.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

BCA tarkastaa seuraavia yhteisöjä:

  • liittovaltio
  • yhteisöt
  • alueet
  • maakunnat
  • julkisen palvelun elimet edellä mainituilta hallintotasoilta.

Kunnalliset tarkastukset jäävät sen valtuuksien ulkopuolelle.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen ylin tarkastuselin, jolla on oikeudenkäyttötehtävä.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

BCA on riippumaton tarkastamistaan elimistä. Se toimii itsenäisesti myös parlamentin yleiskokoukseen nähden: se asettaa itse tehtävänsä toteuttamisen painopisteet ja valitsee tarkastustensa aiheet objektiivisten valintakriteerien perusteella.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

BCA kohdistaa tarkastuksia viranomaisiin ja arvioi julkisten politiikkojen toteuttamista ja vaikutusta voidakseen tiedottaa niistä parlamentin yleiskokoukselle.

Talousarvion osalta sen tehtävänä on erityisesti antaa tietoja parlamentin yleiskokoukselle.

Lisäksi se arvioi viranomaisten tilit.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

JOHTAVA PRESIDENTTI

Hilde François nimitettiin 30. toukokuuta 2023.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Johtavan presidentin valitsee edustajainhuone.

HALLINTOELIN

Yleiskokous, jossa on 12 jäsentä, koostuu ranskankielisestä jaostosta ja hollanninkielisestä jaostosta. Kussakin jaostossa on presidentti, neljä neuvosta ja pääsihteeri. Presidenteistä virkaiältään vanhemmasta tulee ”Premier Président” tai ”Eerste Voorzitter” ja kahdesta pääsihteeristä vanhemmasta tulee ”Greffier en chef” tai ”Hoofdgriffier”.

TOIMIKAUSI

BCA:n jäsenet nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

BCA:n jäsenet valitsee edustajainhuone.

ORGANISAATIORAKENNE

Belgian tilintarkastustuomioistuimen palvelut on jaettu kymmeneen osastoon, joista kutakin johtaa vanhempi johtava tarkastaja, ja ryhmitelty kolmeen jaostoon.

Jako jaostoihin perustuu yleiskokouksen, ranskankielisen jaoston ja hollanninkielisen jaoston toimivaltajakoon.

BCA:n yleiskokous vastaa liittovaltioon, Brysselin pääkaupunkiseutuun, Brysselin hallintoalueen yhteisistä asioista vastaavaan komissioon ja saksankieliseen yhteisöön liittyvistä asioista sekä EU:n ja liittovaltion sääntöjen tulkinnasta.

Ranskankielinen jaosto on yksin vastuussa ranskankielisen yhteisön, Brysselin ranskankielisen yhteisön komission, Vallonian alueen, sen maakuntien ja niihin kuuluvien julkishallinnon elinten asioista.

Hollanninkielinen jaosto on yksin vastuussa asioista, jotka liittyvät flaamilaiseen yhteisöön ja Flanderin alueeseen, niiden alaisuudessa toimiviin julkisiin elimiin sekä Flanderin maakuntiin.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 452,45 kokoaikavastaavaa (2023) (noin 71 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 59 %; ♀ 41 %. Keskimääräinen ikä: 48,7 vuotta

TALOUSARVIO

  • BCA:n rahoitus tulee liittovaltion talousarviosta
  • 60,4 miljoonaa euroa (2023); määrä käytetään kokonaisuudessaan hallintomenoihin
  • < 0,05 prosenttia liittovaltion kokonaisbudjetista (2023)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

BCA suunnittelee työnsä seuraavien kolmen asiakirjatyypin avulla:

  • monivuotinen strateginen suunnitelma
  • (osastokohtainen) vuotuinen toimintasuunnitelma
  • (palvelukohtainen) vuotuinen hallintosuunnitelma.

Suunnitelmien valmistelu perustuu seuraaviin:

  • oikeudellisten velvoitteiden täyttäminen
  • riskianalyysit
  • parlamentin esittämät huolenaiheet
  • taloudelliset ja sosiaaliset edut
  • tarkastuksen lisäarvo
  • käytettävissä olevat resurssit
  • tarkastusalueen kattaminen.

— TARKASTUSMENETELMÄT

BCA suorittaa tuloksellisuustarkastuksia, tilintarkastuksia sekä laillisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastuksia.

Tarkastuskäytännöt on standardisoitu käsikirjoilla ja sähköisillä tiedostoilla.

BCA toteuttaa tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) mukaisesti.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

BCA julkaisee

  • vuotuisia tarkastuskertomuksia
  • aihekohtaisia tietoja sisältäviä erityiskertomuksia
  • lausuntoja talousarvioesityksistä
  • vuotuisia toimintakertomuksia.

— TIEDOTTAMINEN

BCA tiedottaa tarkastustensa tuloksista parlamentin yleiskokoukselle, ministereille ja viranomaisille. Kaikki BCA:n kertomukset julkaistaan sen verkkosivustolla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

BCA antaa yleistä tietoa strategiastaan, työmenetelmistään ja tarkastustuloksistaan verkkosivustollaan ja julkaisuissaan sekä opintopäivien aikana.

Se pitää säännöllisesti yhteyttä muihin Belgian julkisen tarkastuksen toimijoihin etenkin hyödyllistä kokemustenvaihtoa ja tarkastustoimiensa suunnittelua varten.

Se vetää vaihto-ohjelmia ja yhteisiä tarkastusalan koulutustapahtumia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sekä muiden maiden ylimpien tarkastuselinten kanssa. Se on mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

BCA osallistuu aktiivisesti niin tarkastusalansa kuin toiminta-alansakin kehittämiseen. 

 

 

BULGARIA

СМЕТНА ПАЛАТА НА РЕПУБЛИКА БЪЛГАРИЯ

Vuodesta 1995
Perustettu alun perin vuonna 1880

Verkkosivusto: www.bulnao.government.bg

Tehtävän määrittely:

Talousarvion toteuttamisen ja muiden julkisten varojen ja toiminnan hallinnoinnin valvonta tehokkaalla, vaikuttavalla ja taloudellisella tarkastustyöllä, jonka tarkoituksena on parantaa julkisten varojen hallinnointia ja niihin liittyvää tilivelvollisuutta.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo talousarvion ja muiden julkisten varojen ja toimien toteuttamista Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevan lain sekä kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston pääasiallinen tehtävä on tarkastaa talousarvioon kuuluvien organisaatioiden tilinpäätösten luotettavuus ja todenperäisyys sekä julkisten varojen ja toimien hallinnoinnin lainmukaisuus, vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ja tarjota Bulgarian kansalliskokoukselle luotettavaa ja objektiivista tietoa toiminnastaan.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Bulgarian tasavallan perustuslain 91 artikla (1991)
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta, 13. helmikuuta 2015

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

  • valtion talousarvion, valtion sosiaaliturvajärjestelmän ja kansallisen sairauskassan talousarviot, 265 kunnan talousarviot; muut kansalliskokouksen hyväksymät talousarviot, niiden varainkäyttöyksiköiden talousarviot sekä niiden omaisuuden hallinnoinnin
  • Bulgarian tiedeakatemian, valtion korkeakoulujen, Bulgarian lennätinlaitoksen, Bulgarian kansallisen television ja Bulgarian valtakunnallisen radion talousarviot
  • taloudellista toimintaa harjoittaville henkilöille maksetut julkiset varat; EU-rahoituksen ja muiden kansainvälisten ohjelmien ja sopimusten tilinpidon, mukaan luettuna asiaankuuluvien elinten ja varojen loppukäyttäjien toteuttama varojen hallinnointi
  • Bulgarian keskuspankin talousarvion menot ja niiden hallinnoinnin; sen vuotuisen ylijäämän, joka muodostuu, kun tulot ylittävät pankin vuotuiset, valtion talousarviosta maksettavat menot, sekä muut yhteydet, joita sillä on talousarvioon
  • valtion velkojen, valtion takaamien velkojen ja kunnallisten velkojen lähteet ja hallinnoinnin, sekä velkainstrumenttien käytön
  • valtion ja kunnan omaisuuden yksityistämiset ja käyttöoikeudet, sekä julkisen sektorin ulkopuolella toimiville henkilöille osoitetut julkiset varat ja julkisen omaisuuden
  • kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja muiden kansainvälisten asiakirjojen toteuttamisen silloin, kun siitä on määrätty relevanteissa kansainvälisissä asiakirjoissa tai toimivaltaisen elimen toimesta
  • valtion liikelaitokset, jotka eivät ole kaupallisia yrityksiä
  • kaupalliset yritykset, joiden pääomasta valtio ja/tai kunta omistaa vähintään 50 prosenttia
  • oikeushenkilöt, joilla on valtion tai valtion ja/tai kunnan omaisuudella taattuja velvoitteita
  • muut julkiset varat, omaisuuden ja toiminnan, mikäli siitä on säädetty laissa.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa presidentti.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta on valtion elimistä riippumatonta.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi parlamentille edellisen vuoden toiminnastaan.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston vuotuisen tilinpäätöksen tarkastaa parlamentin nimittämä riippumaton virallisten tilintarkastajien komissio.

Kansalliskokous voi määrätä valtiontalouden tarkastusvirastolle enintään viisi tarkastusta.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa parlamentille kertomukset parlamentin määräämien tarkastusten toimeenpanosta, sekä laissa edellytetyt tarkastuskertomukset ja lausunnot.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa joko omasta aloitteestaan tai kansalliskokouksen pyynnöstä parlamentin valiokuntien tutkittavaksi tarkastuskertomukset, joilla on huomattavaa merkitystä budjettikurin sekä talousarvion ja muiden julkisten varojen ja toimintojen hallinnoinnin parantamisen kannalta.

Kansalliskokouksen talousarvio- ja rahoitusvaliokuntaan luotiin pysyvä julkisen sektorin tilivelvollisuuden alivaliokunta, jonka tarkoituksena on tiivistää valtiontalouden tarkastusviraston ja parlamentin välistä yhteistyötä ja suhteita.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Dimitar Glavchev nimitettiin tehtävään 28. heinäkuuta 2023.

TOIMIKAUSI

Seitsemän vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Valtiontalouden tarkastusviraston presidentin valitsee parlamentti.

HALLINTOELIN

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston johtoryhmään kuuluu presidentti, kaksi varapresidenttiä sekä kaksi jäsentä, jotka edustavat virallisten tilintarkastajien järjestöä sekä sisäisten tarkastajien järjestöä.

Johtoryhmä muodostetaan avoimen hallinnon periaatteella.

TOIMIKAUSI

Varapresidentit: Seitsemän vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Varapresidentit ja jäsenet valitsee parlamentti valtiontalouden tarkastusviraston presidentin ehdotuksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto on jaettu kuuteen osastoon (kaksi tilintarkastuksen osastoa, kaksi varainhoidon sääntöjenmukaisuuden tarkastuksesta vastaavaa osastoa, yksi tuloksellisuustarkastuksen osasto ja yksi yksittäisten erityisten tarkastusten osasto.

Kukin kahdesta varapresidentistä on vastuussa kolmesta osastosta. Tämän lisäksi virastossa on seitsemän osastoa erilaisia hallinnollisia tehtäviä varten, ja ne toimivat suoraan tarkastusviraston presidentin alaisuudessa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 398 kokoaikavastaavaa (2023) (76 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 23 %; ♀ 77 %. Keskimääräinen ikä: 49

TALOUSARVIO

  • Valtiontalouden tarkastusviraston rahoitus tulee valtion talousarviosta.
  • 12,044 miljoonaa euroa (vuoden 2022 määrärahat siirretty vuodelle 2023)
  • 0,112 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtiontalouden tarkastusvirasto päättää työohjelmastaan itsenäisesti. Virasto laatii vuotuisen tarkastustoiminnan ohjelman painopistealojen ja asetettujen kriteereiden mukaisesti.

Viraston vuotuinen ohjelmointimenettely perustuu kolmen vuoden strategiseen tarkastussuunnitelmaan, jossa määritellään tarkastusalueet, joista yksittäiset tarkastustehtävät valitaan vuosittain vuotuiseen tarkastusohjelmaan sisällytettäviksi. Tarkastustehtävien valinta perustuu valtiontalouden tarkastusviraston vahvistamiin kriteereihin.

Parlamentti voi lisäksi osoittaa tarkastusvirastolle enintään viisi tarkastusta vuosittain.

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee työohjelmansa verkkosivustollaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa

  • tilintarkastuksia
  • säännönmukaisuuden tarkastuksia
  • tuloksellisuustarkastuksia
  • erityistarkastuksia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toteuttaa tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laatinut tarkastuskäsikirjan kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien ja tarkastustoimintansa toteuttamiseksi.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • kaikki valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevan lain mukaiset tarkastuskertomukset, lukuun ottamatta kertomuksia, jotka sisältävät luottamuksellista tietoa, ja osia kertomuksista, jotka on toimitettu syyttäjänvirastoon
  • vuotuisen kertomuksen toiminnastaan
  • vuotuista tilinpäätöstään koskevan tarkastuskertomuksen
  • tietoja tarkastuskertomusluonnosten toimittamisesta – kyseisessä menettelyssä tarkastettujen organisaatioiden aikaisemmat johtajat saavat tiedon siitä, milloin heidän johtokauttaan koskevat tarkastukset on suoritettu
  • kertomukset antamiensa suositusten täytäntöönpanosta, mukaan lukien tiedot täytäntöön panematta olevista suosituksista
  • poliittisten puolueiden vuotuiset tilinpäätökset ja luettelot lahjoittajista
  • kertomukset poliittisten puolueiden talouden valvonnasta poliittisia puolueita koskevan lain mukaisesti
  • tiedot, jotka on kirjattu vaaleihin osallistujiksi rekisteröityjen puolueiden, puolueliittoutumien ja aloitekomiteoiden yhdistettyyn julkiseen rekisteriin; tällaisia tietoja ovat myös vaalikampanjoiden rahoitus ja rahoittajat, mainostoimistot jne.
  • vaalisäännöstön alaisten vaalikampanjoiden rahoitusta koskevat tarkastuskertomukset
  • vuotuisista tilinpäätöksistä annettujen tarkastuskertomusten yhteenvedot
  • kertomukset ja lausunnot valtion talousarvion toteutusselvityksistä, julkisen sosiaaliturvajärjestelmän talousarviosta, kansallisen sairauskassan talousarviosta sekä Bulgarian keskuspankin talousarvion menoista edelliseltä vuodelta
  • bulgariaksi käännetyt ISSAI-standardit.

— TIEDOTTAMINEN

Kaikki valtiontalouden tarkastusviraston julkaisut, myös tarkastuskertomukset, ovat vapaasti saatavissa sen verkkosivustolla, joka on viraston pääasiallinen julkisuuteen ja avoimuuteen perustuva foorumi sekä toimintaa koskeva julkinen tietolähde.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee lehdistötiedotteita sekä lyhyitä videoita tarkastuskertomuksista ja järjestää lehdistötilaisuuksia ja epävirallisia tapaamisia tiedotusvälineiden kanssa. Virasto osallistuu televisio-ohjelmiin ja haastatteluihin ja tekee aloitteita paneelikeskusteluista ja konferensseista sekä osallistuu niihin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä muiden hallintoviranomaisten kanssa valvontajärjestelmän tehostamiseksi ja rikosten ja korruption torjumiseksi sekä ammattiorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja ammatillisen kehityksen edistämiseksi.

 

 

ESPANJA

TRIBUNAL DE CUENTAS

Vuodesta 1978
Perustettu alun perin vuonna 1851

Verkkosivusto: www.tcu.es

Tehtävän määrittely:

Ylimmän tarkastustoimen toteuttaminen ja tilintarkastuksen oikeudenkäyttövallan harjoittaminen Espanjassa perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Tribunal de Cuentas suorittaa ulkoisia ja jatkuvia tarkastuksia ja jälkitarkastuksia, julkisen sektorin rahoitustoimien ja taloudenhoidon tarkastuksia, toimintakuluihinsa tukea saavien poliittisten puolueiden tilinpäätösten tarkastuksia sekä vaaliprosesseihin liittyvän tilinpidon tarkastuksia (tarkastustehtävä). Se myös arvioi julkisten varojen ja omaisuuden hallinnoinnista vastaavien tahojen tilinpitovastuuta (oikeudenkäyttötehtävä). Sillä on rangaistusten määräämisvalta poliittisiin puolueisiin nähden sekä rajoitettu neuvoa-antava tehtävä.

Sen oikeudenkäyttöalue kattaa koko Espanjan alueen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Espanjan perustuslaki (1978), 136 ja 153 d luku
  • Tilintarkastustuomioistuimen orgaaninen laki 2/1982
  • Tilintarkastustuomioistuimen toimintaa koskeva laki 7/1988
  • Poliittisten puolueiden rahoitusta koskeva orgaaninen laki 8/2007
  • Yleisvaaleja koskeva orgaaninen laki 5/1985

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • valtion julkista sektoria, esimerkiksi:
    • valtionhallinto (22 ministeriötä ja kabinetin kanslia)
    • valtion julkisen sektorin laitokset, joihin kuuluu 447 yhteisöä
      • 212 julkishallinnon elintä (47,4 prosenttia)
      • 200 julkista yritystä (44,74 prosenttia)
      • 35 julkista säätiötä (7,83 prosenttia)
  • alueellista julkista sektoria: 17 itsehallintoaluetta ja kaksi autonomista kaupunkia, jotka käsittävät noin 1 333 yhteisöä:
    • 424 julkishallinnon elintä (31,81 prosenttia)
    • 490 julkista yritystä (36,76 prosenttia)
    • 417 julkista säätiötä (31,26 prosenttia)
  • paikallista julkista sektoria: yhteensä 12 990 yhteisöä
  • poliittisia puolueita: kaikkiaan 25 puoluetta, joilla on parlamentaarinen edustus, sekä muita puolueita.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Tuomioistuin, jolla on oikeudenkäyttötehtävä.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Tilintarkastustuomioistuin on Espanjan ylin tarkastuselin. Se on vastuussa valtion ja julkisen sektorin tilinpidon ja rahoitus- ja taloushallinnon tarkastamisesta sekä toimintakuluihinsa tukea saavien poliittisten puolueiden tilinpäätösten tarkastuksista ja vaaliprosesseihin liittyvän tilinpidon tarkastuksia.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

SUHTEET ESPANJAN PARLAMENTTIIN

Tilintarkastustuomioistuin on vastuussa suoraan parlamentille, mikä ei kuitenkaan rajoita sen riippumattomia valvonta- ja oikeudenkäyttötehtäviä. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa valtuuksiensa mukaisesti valtion tilien tutkinta- ja tarkastustehtäviä. Parlamentti voi ehdottaa tarkastuksia tilintarkastustuomioistuimelle.

Tilintarkastustuomioistuimella on jatkuva yhteys parlamenttiin edustajainhuoneen ja senaatin yhteisvaliokunnan kautta, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Kun yleiskokous on hyväksynyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastusohjelman, se toimitetaan yhteisvaliokunnalle, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Tarkastusten tulokset (mukaan lukien tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksen hyväksymät kertomukset, muistiot, aloitteet ja asiakirjat) toimitetaan Espanjan parlamentille. Edustajainhuoneen ja senaatin suhteista tilintarkastustuomioistuimeen vastaava yhteisvaliokunta käsittelee tilintarkastustuomioistuimen presidentin kuulemisessa kaikki kertomukset, muistiot, aloitteet ja asiakirjat ja tekee niistä asianmukaiset päätökset.

Tilintarkastustuomioistuin voi kiinnittää parlamentin huomion tapauksiin, joissa on ilmennyt yhteistyön puutetta yhteistyövelvollisten tahojen osalta (tämän rajoittamatta muita lain sallimia toimia).

SUHTEET HALLITUKSEEN

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tehtävänsä itsenäisesti.

Kun tarkastuskertomus on hyväksytty, se toimitetaan tarvittaessa hallitukselle, itsehallintoalueiden hallintoneuvostoille tai paikallisten viranomaisten täysistunnoille.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Enriqueta Chicano Jávega. Nimitettiin tehtävään 18. marraskuuta 2021.

TOIMIKAUSI

Kolme vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää Espanjan kuningas tilintarkastustuomioistuimen tarkastusneuvosten keskuudesta tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksen ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuinta johtaa yleiskokous, joka on 12 tarkastusneuvoksesta (joista yksi on presidentti) ja tilintarkastustuomioistuimen pääsyyttäjästä muodostuva kollegiaalinen elin.

Yleiskokouksen lisäksi tilintarkastustuomioistuimella on hallintoneuvosto, johon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja sen tarkastus- ja syytejaostojen päälliköt. Hallintoneuvosto on vastuussa suhteista parlamenttiin, henkilöstöasioista ja työn suunnittelusta. Sillä on kurinpitovalta törkeissä virkavirhetapauksissa, ja se laatii ja ehdottaa käsiteltäviä aiheita yleiskokoukselle.

TOIMIKAUSI

Neuvokset: Yhdeksän vuotta, uusittavissa. Neuvoksilla on tuomarin asema, he ovat riippumattomia, eikä heitä voida erottaa.

Pääsyyttäjä: Viisi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Neuvokset nimittää Espanjan parlamentti (edustajainhuone nimittää kuusi ja senaatti nimittää kuusi, valintaan tarvitaan kolmen viidesosan enemmistö annetuista äänistä molemmissa parlamentin huoneissa). Pääsyyttäjän nimittää hallitus.

ORGANISAATIORAKENNE

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusjaostoon kuuluu kahdeksan osastoa. Viisi niistä on sektorikohtaisia osastoja (jotka kattavat julkisen sektorin rahoitus- ja taloushallinnon), kaksi on alueellisia osastoja (joista toinen tarkastaa itsehallintoalueiden ja autonomisten kaupunkien rahoitus- ja taloushallintoa ja toinen maakunnallisia ja kunnallisia yhteisöjä) ja yksi on poliittisten puolueiden tarkastusosasto.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 733 kokoaikavastaavaa (maaliskuu 2022) (noin 55 prosenttia tarkastustyössä ja 14 prosenttia oikeudenkäyttötehtävissä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 38 %; ♀ 62 %. Keskimääräinen ikä: 55,03,3

TALOUSARVIO

  • 78 miljoonaa euroa (2023), sisältyy valtion talousarvioon
  • Kohdentaminen: noin 87 prosenttia henkilöstön palkkoihin
  • 0,013,3 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Tilintarkastustuomioistuin suunnittelee tarkastustyönsä vuotuisessa ohjelmassa keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelman perusteella. Vuotuisen tarkastusohjelman hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous, joka toimittaa sen Espanjan parlamentin edustajainhuoneen ja senaatin yhteisvaliokunnalle, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Ohjelma sisältää tarkastukset, jotka on toimitettava tilintarkastustuomioistuimen lakisääteisen toimivallan perusteella, tilintarkastustuomioistuimen omat tarkastusaloitteet sekä Espanjan parlamentin ehdottamat tarkastukset (ja itsehallintoalueiden lakiasäätävien kokousten toimivaltansa puitteissa ehdottamat tarkastukset). Yleiskokous voi lisätä, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa tarkastustehtäviä toimivuoden aikana.

Vuotuinen ohjelma julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa

  • säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa varmistetaan, että tarkastetun yhteisön, toiminnan tai ohjelman talous- ja rahoitushallinto vastaa sovellettavia lakien ja säädösten säännöksiä
  • tilintarkastuksia, joiden tarkoituksena on antaa lausunto yhteisön tilinpäätöksessä annettujen tietojen luotettavuudesta sovellettavien periaatteiden, kriteereiden ja tarkastusstandardien oleellisuuden kannalta
  • tuloksellisuustarkastuksia, joiden tarkoituksena on arvioida kaikki tarkastettavan yhteisön, ohjelman tai toiminnon toimenpiteet, hallintojärjestelmät ja menettelyt tai osa niistä niiden taloudellisten ja rahoituksellisten perusteiden kannalta ja tutkia, noudatetaanko niissä moitteettoman hallinnoinnin periaatteita.

Jos erityyppisiä tarkastuksia yhdistetään, voidaan suorittaa

  • sääntöjenmukaisuuden tarkastuksia, joissa keskitytään säännönmukaisuuden tarkastusten ja tilintarkastusten tavoitteisiin
  • kattavia tarkastuksia, jotka käsittävät kaikki yllä mainitut tarkastustyypit.

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa myös seurantatarkastuksia, joiden tarkoituksena on yksinomaan tarkistaa, missä määrin tilintarkastustuomioistuimen aiemmassa tarkastuskertomuksessa annettuja suosituksia noudatettu.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suorittaa horisontaalisia tarkastuksia, joissa tarkastetaan useita yhteisöjä samalla julkisella alasektorilla tai erilaisilla alasektoreilla silloin, kun kyseisillä yhteisöillä on yhteisiä ominaispiirteitä ja samat tavoitteet samalla aikavälillä.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tilintarkastustuomioistuin laatii seuraavia kertomuksia ja tuotteita, jotka kaikki on hyväksyttävä yleiskokouksessa:

  • erityiskertomukset, jotka sisältävät yksittäisten tarkastusten tulokset, johtopäätökset ja suositukset
  • vuotuinen tuloksellisuusmuistio, joka käsittää yhteenvedon tilintarkastustuomioistuimen vuoden aikana toteuttamista tarkastuksista ja oikeudenkäyttötoimista sekä näiden tärkeimmät tulokset
  • valtion tilien lopullinen vahvistaminen, johon sisältyy lausunto valtion ja sen julkisen sektorin taloushallinnosta
  • vuotuinen tarkastuskertomus alueellisesta julkisesta sektorista
  • vuotuinen tarkastuskertomus paikallisesta julkisesta sektorista
  • aloite-ehdotukset toimenpiteistä, jotka tilintarkastustuomioistuimen käsityksen mukaan voisivat parantaa julkisen sektorin taloushallintoa
  • huomautukset, jotka ovat asiakirjoja, joissa analysoidaan tiettyä aihetta sen erityisen merkityksen tai erityispiirteiden johdosta.

— TIEDOTTAMINEN

Yleiskokouksen hyväksyttyä tarkastustulokset ne julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla ja toimitetaan tarvittaessa

  • Espanjan parlamentille
  • itsehallintoalueiden lakiasäätäville kokouksille
  • paikallisten viranomaisten täysistuntokäsittelyyn.

Ne toimitetaan tarvittaessa myös hallitukselle, itsehallintoalueiden hallintoneuvostoille tai paikallisten viranomaisten täysistunnoille.

Parlamentin analysoitua tarkastuskertomuksen se julkaistaan yhdessä yhteisvaliokunnan antaman päätöslauselman kanssa valtion virallisessa lehdessä (ja tarpeen vaatiessa itsehallintoalueen virallisessa lehdessä).

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan myös lehdistötiedotteita, joista saa nopeasti tietoa sen uusimmista kertomuksista ja asiakirjoista.

Tämän lisäksi julkaistaan neljännesvuosittain tiedote, joka sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen toiminnasta.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Tilintarkastustuomioistuin koordinoi toimintaansa tiiviisti joillakin itsehallintoalueilla muodostettujen alueellisten ulkoisten tarkastuselinten kanssa.

 

 

IRLANTI

OFFICE OF THE COMPTROLLER AND
AUDITOR GENERAL

Vuodesta 1923
Perustettu alun perin vuonna 1866

Verkkosivusto: www.audit.gov.ie

Tehtävän määrittely:

Tarkastaa riippumattomasti , onko julkisia varoja ja resursseja käytetty lakien mukaisesti ja hallinnoitu hyvin tuloksin ja onko niihin liittyvästä tilivelvollisuudesta huolehdittu asianmukaisesti, sekä raportoida näistä aiheista Dáil Éireannille (Irlannin parlamentille).

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ylimmällä tarkastuselimellä (Comptroller and Auditor General) on keskeinen rooli julkisessa tilivelvollisuusprosessissa, sillä se varmistaa parlamentille julkishallinnon tilivaliokunnan välityksellä tavan, jolla julkisia varoja on hallinnoitu, ja toimittaa kertomuksia tarkastuksissa ja muissa tutkimuksissa ilmenneistä seikoista.

Pääasialliset tehtävät ovat seuraavat:

  • tarkastaa julkisten elinten tilit ja raportoida niistä
  • määritellä, noudattavatko julkisten elinten rahoitustoimet elimiä hallinnoivien oikeusviranomaisten määräyksiä ja onko varoja käytetty aiottuihin tarkoituksiin
  • tarkastaa, ovatko julkiset elimet hallinnoineet resurssejaan taloudellisesti ja tehokkaasti ja onko niillä käytössä mekanismit toimintojen vaikuttavuuden arviointiin
  • hyväksyä varojen vapauttaminen varainhoitajalta (Exchequer) laissa hyväksyttyihin tarkoituksiin.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Irlannin perustuslaki 33 artikla (1922, korvattu 1937)
  • Laki varainhoidosta ja tarkastusosastoista vuodelta 1866
  • Laki ylimmästä tarkastuselimestä (Comptroller and Auditor General) vuodelta 1923, muutettu vuonna 1993
  • Laki ylitarkastaja-pääjohtajasta (Comptroller and Auditor General) ja Oireachtasin huoneiden valiokunnista (erityissäännökset) vuodelta 1998.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Ylin tarkastuselin tarkastaa

  • hyväksytyt tilit: 44
  • osastojen varat: 27
  • rahoitusyhteisöt: 29
  • terveydenhuollon yhteisöt: 29
  • pohjoisen ja etelän yhteistyöelimet: 7
  • koulutusala: 43
  • osittain valtiolliset elimet: 108.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa ylitarkastaja-pääjohtaja (Comptroller and Auditor General).

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Täysin riippumaton.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Suhde parlamenttiin on olennaisesti raportointisuhde. Tarkastustoiminnan tulokset raportoidaan parlamentille tarkastustodistuksilla ja taloushallinnon kertomuksilla. Parlamentin julkishallinnon tilivaliokunta tutkii tarkastusviraston laatimat rahalle saatua vastinetta kuvaavat erityiskertomukset. Tarkastusvirasto toimii tiiviissä yhteistyössä parlamentin julkishallinnon tilivaliokunnan kanssa. Tarkastusvirasto osallistuu valiokunnan kokouksiin pysyvänä kuulijana. Tarkastusviraston itsenäisten tutkimusten tulokset muodostavat perustan julkishallinnon tilivaliokunnan kyselyille.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

YLITARKASTAJA-PÄÄJOHTAJA

Seamus McCarthy nimitettiin 28. toukokuuta 2012.

TOIMIKAUSI

Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään.

VALINTAMENETELMÄ

Ylitarkastaja-pääjohtajan nimittää Irlannin presidentti parlamentin ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tarkastuslautakunta, johon kuuluvat ylitarkastaja-pääjohtaja, sihteeri ja tarkastusjohtajat, ja hallintolautakunta, johon kuuluvat tarkastusjohtajat ja avustavat tarkastusjohtajat.

ORGANISAATIORAKENNE

Tarkastuslautakunta valvoo virastoa riippumattomasti ja on vastuussa strategian kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hallintolautakunta koordinoi viraston toimintaa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 191 kokoaikavastaavaa (joulukuu 2022)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 50 %; ♀ 50 %. Keskimääräinen ikä: 42 vuotta

TALOUSARVIO

  • 15,9 miljoonaa euroa (2022)
  • < 0,02 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ylin tarkastuselin päättää itsenäisesti viraston tuloksellisuustarkastusten työohjelmasta. Ohjelma perustuu yleiseen raportointistrategiaan ja erityisiin jaostokohtaisiin strategioihin. Tilintarkastusohjelma suunnitellaan soveltuvissa tapauksissa lakisääteisten määräaikojen mukaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Ylin tarkastuselin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Tarkastukset toimitetaan kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) ja tarkastuselimen omien eettisten sääntöjen mukaisesti.

Ylin tarkastuselin käyttää tilintarkastuksissa ja tuloksellisuustarkastuksissa tarkastuskäsikirjoja ja käytännön ohjeita.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Ylin tarkastuselin laatii seuraavanlaisia asiakirjoja:

  • lausuntoja julkisista tileistä
  • raportteja tärkeistä julkisille varoille saatavaa vastinetta ja julkisten varojen hallinnointia koskevista seikoista
  • tarkastuksien jälkeisiä tarkastuskirjelmiä sisäiseen talouden valvontaan, hallinnointiin ja hyvään hallintotapaan liittyvistä aiheista
  • hyväksyntäasiakirjoja, joissa Irlannin keskuspankki valtuutetaan vapauttamaan valtion varoja laissa säädettyihin tarkoituksiin.

— TIEDOTTAMINEN

Julkisen sektorin elimet ovat velvoitettuja esittämään tilinpäätöksensä parlamentille. Näihin tilinpäätöksiin sisältyy ylimmän tarkastuselimen tarkastuskertomus.

Joka vuosi ylin tarkastuselin esittää parlamentille julkishallinnon ja sen virastojen tilinpäätökset sekä kertomuksen julkisten palvelujen tilinpidosta. Tämän lisäksi erityiskertomukset toimitetaan asiaankuuluvalle ministerille, joka on velvollinen esittämään kertomuksen parlamentille.

Kertomukset ovat yleisön saatavissa tarkastuselimen verkkosivustolla ja Irlannin parlamentin kirjastossa. Kaikkien erityiskertomusten julkaisemisen yhteydessä julkaistaan myös lehdistötiedotteet.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Ylin tarkastuselin tekee yhteistyötä paikallishallinnon tarkastuspalvelun kanssa Irlannissa. Paikallishallinnon tarkastuspalvelu on vastuussa paikallishallinnon elinten tarkastamisesta. Kaikki paikallishallinnon tarkastuspalvelun kertomukset ovat ylimmän tarkastuselimen käytettävissä.

 

 

ITALIA

CORTE DEI CONTI

Vuodesta 1948
Perustettu alun perin vuonna 1862

Verkkosivusto: www.corteconti.it

Tehtävän määrittely:

Italian perustuslain 100 artiklan mukaan ylin tarkastuselin Corte dei conti valvoo ennaltaehkäisevästi valtion toiminnan laillisuutta ja suorittaa valtion talousarvion toteuttamista koskevia jälkitarkastuksia. Se osallistuu laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädetyillä tavoilla säännöllistä valtion talousarviosta annettavaa tukea saavien yhteisöjen taloushallinnon tarkastamiseen. Se raportoi tarkastusten tuloksista parlamentille. Corte dei contilla on oikeudenkäyttövalta julkisia tilejä koskevissa kysymyksissä sekä eräissä muissa laissa säädetyissä asioissa. Corte dei contin hallinnon ja sen jäsenten riippumattomuus hallituksesta on taattu lainsäädännössä. Se koostuu tuomareista, jotka on nimitetty tarkastusjaostoihin, oikeudellisiin jaostoihin tai syyttäjänvirastoon.

YLEISTÄ

– OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Italian perustuslaillisessa rakenteessa Corte dei conti (Cdc) on valtiollinen ulkoinen tarkastuselin, joka toimii riippumattomasti parlamenttiin ja hallitukseen nähden. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkisia varoja hoidetaan asianmukaisesti ja moitteettomasti, ja arvioida julkisen talouden vakautta.

OIKEUDENKÄYTTÖVALTA

Cdc on osa oikeusjärjestelmää. Italian perustuslain 103 artiklan 2 kohdan mukaan sillä on oikeudenkäyttövalta julkisia tilejä koskevissa kysymyksissä sekä muissa laissa säädetyissä asioissa.

Kun kyseessä on julkisille varoille aiheutuneeksi todettu vahinko, johtajien, työntekijöiden, tilinpitäjien ja muiden julkishallintoon työsuhteessa olevien henkilöiden vastuuta punnittaessa ei niin ollen noudateta tavanomaisia yksityisoikeudellisia sääntöjä vaan hallinnolliseen ja tilinpitovastuuseen liittyviä erityisiä sääntöjä.

Jos julkisia varoja on menetetty tai tuhlattu, valtion ja muun julkishallinnon hallinnolliset virkamiehet ja julkisia varoja yleisen edun hyväksi hallinnoivat julkiset tai yksityiset yhteisöt ja/tai henkilöt voidaan asettaa vastuuseen.

Vahinko voi olla aineellinen (reaaliomaisuuden/rahoitusomaisuuden menetys) tai aineeton.

Ainoastaan Cdc:n alueellisen syyttäjänviraston syyttäjät voivat viedä vastuuta koskevia kanteita Cdc:n alueellisten oikeudellisten jaostojen käsiteltäväksi.

Cdc:llä on oikeudenkäyttövalta myös tilinpitäjiin eli henkilöihin, joiden tehtävänä on hallinnoida julkisia varoja ja julkista omaisuutta (esimerkiksi varainhallinnasta vastaavat henkilöt).

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Tarkastusvalta:

  • Italian perustuslain (1948) 81, 97, 100, 117 ja 119 artikla
  • laki nro 20/1994
  • laki nro 131/2002
  • laki nro 266/2005
  • laki nro 213/2012
  • laki nro 120/2020
  • lain tasoinen asetus nro 77/2021.

Oikeudenkäyttövalta:

  • Italian perustuslain 103 ja 108 artikla
  • Lain tasoisen asetuksen nro 174/2016 mukainen kirjanpitolain säännöstö
  • laki nro 19/1994
  • laki nro 20/1994
  • laki nro 639/1996
  • laki nro 120/2020
  • lain tasoinen asetus nro 77/2021.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Cdc tarkastaa

  • ministeriöt
  • julkiset viranomaiset ja valtion virastot, myös riippumattomat viranomaiset
  • julkista rahoitusta saavat elimet
  • alueet, maakunnat, kunnat, suurkaupunkialueet ja niiden alaiset elimet
  • yksityiset yritykset, joissa Italian valtiolla, alueilla tai paikallisilla elimillä on määräysvalta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Cdc hoitaa sekä tarkastamiseen liittyviä että oikeudellisia tehtäviä.

Lisäksi Cdc toimii parlamentin, hallituksen, alueiden, kaupunkien, maakuntien ja suurkaupunkialueiden neuvonantajana.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Cdc on Italian perustuslain mukaisesti itsenäinen ja muusta valtiovallasta riippumaton.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tarkastuselimenä Cdc raportoi parlamentille tarkastustensa tuloksista.

Se valvoo ja tarkastaa hallituksen toimia ja hallintoa laillisuuden ja julkisen talouden vakauden säilyttämiseksi.

Jos toimeenpanovallan käyttäjän toimet eivät ole lainmukaisia, Cdc voi antaa kielteisen lausunnon, joka tekee niistä tehottomia.

Cdc toimii hallituksen, alueiden, maakuntien, kuntien ja suurkaupunkialueiden neuvonantajana tilinpitoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se antaa parlamentille ja hallitukselle lausuntoja lakien, lakiehdotusten sekä hallinnollisten ja muiden määräysten ja niihin liittyvien luonnosten osalta. Cdc:n lausunto on pakollinen, jos kyse on kirjanpitojärjestelmiä koskevien säännösten käyttöönotosta, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka kirjanpidossa käytettävien mallien, asiakirjojen tai rekistereiden käyttöönotosta tai muuttamisesta.

Cdc osallistuu talousarviolainsäädännön ja muiden talouden ohjelma-asiakirjojen hyväksymismenettelyihin.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Guido Carlino nimitettiin 11. syyskuuta 2020 (hän aloitti tehtävässään 15. syyskuuta 2020).

TOIMIKAUSI

Presidentin toimikausi kestää eläkeiän (70) saavuttamiseen asti.

VALINTAMENETELMÄ

Cdc:n presidentin nimittää tasavallan presidentti ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksesta. Tulevaa presidenttiä koskeva ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotus perustuu Cdc:n puheenjohtajaneuvoston laatimaan rajoitettuun luetteloon Cdc:n tuomareista.

HALLINTOELIN

Cdc:n puheenjohtajaneuvosto koostuu 11 jäsenestä: Cdc:n presidentti ja avustava presidentti, sen yleinen syyttäjä, neljä parlamentin nimittämää jäsentä ja neljä Cdc:n tuomaria.

TOIMIKAUSI

Neljä vuotta.

VALINTAMENETELMÄ

Cdc nimittää neljä tuomarijäsentä itse omien tuomareidensa keskuudesta. Ulkoiset jäsenet nimittää edustajainhuone (2) ja senaatti (2) vähintään 20 vuoden kokemuksen omaavien oikeustieteen professoreiden ja/tai juristien keskuudesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Cdc jakautuu kansallisiin ja alueellisiin tarkastusalan ja oikeusalan jaostoihin. Niitä täydentävät julkiset ja alueelliset syyttäjänvirastot.

Cdc:n päämaja sijaitsee Roomassa, ja sillä on osastoja eri puolilla maata. Kullakin 19 alueella ja kahdessa autonomisessa maakunnassa on niin ollen alueellinen tarkastusjaosto, alueellinen oikeudellinen jaosto ja alueellinen syyttäjänvirasto.

Cdc:llä on lisäksi useita keskustarkastusjaostoja sekä muutoksenhakua varten kolme oikeudellista keskusjaostoa Roomassa ja yksi Sisiliassa. Muutoksenhakujaostot toimivat toisen oikeusasteen tuomioistuimina, jotka tekevät lopullisia päätöksiä.

Syyttäjänvirasto työskentelee oikeudellisten jaostojen rinnalla. Cdc:n syyttäjänvirasto sijaitsee Roomassa ja alueelliset syyttäjät, joilla on toimivalta oman alueensa osalta, toimivat alueellisissa oikeudellisissa jaostoissa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Tuomareiden lukumäärä 503; keskimääräinen ikä = 54
  • Virkamiesten (johto mukaan lukien) lukumäärä: 2 340; keskimääräinen ikä = 52
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 306 ♀ 197 (tuomarit); ♂ 893; ♀ 1 447 (virkamiehet)

TALOUSARVIO

  • 502,177 miljoonaa euroa (2023)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Cdc hyväksyy itsenäisesti yleisen tarkastussuunnitelmansa aina vuoden alussa. Suunnitelma sisältää keskustarkastusjaostojen tarkastusperiaatteet, -strategiat ja -kriteerit sekä ohjeet alueellisia tarkastusjaostoja varten. Jokainen keskustarkastusjaosto ja alueellinen tarkastusjaosto hyväksyy myös oman tarkastussuunnitelman.

Jokaisessa suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tekijät: taloudellinen merkitys, mahdollinen virheriski tai lain rikkomisen riski, aiempien tarkastusten tulokset, viranomaisten erityiset pyynnöt tai ehdotukset sekä henkilö- ja tekniset resurssit.

Cdc lähettää vuotuisen tarkastussuunnitelmansa edustajainhuoneen ja senaatin puhemiehille sekä alueellisella tasolla alueiden ja aluevaltuustojen puheenjohtajille ja tarkastetuille yhteisöille.

Vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa käsitellään

  • toiminnan suunnittelua
  • Cdc:n tarkastuskohteisiin kuuluvia elimiä
  • valittuja muuttujia, kriteereitä ja otantamenettelyä
  • Cdc:n tarkastusaiheisiin kuuluvia toimintoja ja kysymyksiä.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Cdc suorittaa

  • säännönmukaisuuden ennakkotarkastuksia, jotka liittyvät taloudellisesti merkittävimpiin toimenpiteisiin ja hallituksen lainsäädännön mukaisesti antamiin hallinnollisiin ohjeisiin; tarkoituksena on ehkäistä tilanteet, joissa hallituksen toiminta ei noudattaisi lakia
  • tuloksellisuuden jälkitarkastuksia, jotka koskevat kaikkea julkishallinnon toimintaa; näin pyritään arvioimaan, vastaavatko tulokset laissa säädettyjä tavoitteita
  • valtion, alueellisen tai paikallisen hallinnon talousarviosta säännöllisesti tukea saavien yhteisöjen, myös yritysten, taloushallinnon tarkastuksia.

Tarkastuskohteilla on oikeus esittää vastineensa Cdc:n havaintoihin ennen lopullisen kertomuksen hyväksymistä.

Kontradiktorisen periaatteen tukemiseksi Cdc

  • esittää tarkastetuille yhteisöille tiedoksi vuotuisen tarkastussuunnitelmansa ja antaa niille tietoa tarkastuksen aiheesta, ehdoista, menettelyistä ja yleisestä suunnittelusta
  • ylläpitää jatkuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua tarkastettujen yhteisöjen ja niiden sisäisen tarkastuksen hallinnoinnista vastaavien osastojen kanssa
  • julkaisee lopullisen kertomuksen ja esittää huomautuksensa julkisessa kuulemisessa tarkastusjaoston julkisen istunnon aikana.

Tuloksellisuustarkastusten pohjalta Cdc laatii kertomuksia, joissa se tuo esiin analyysinsä, arvionsa ja suosituksensa. Tarkastuskohteiden olisi noudatettava näitä suosituksia ja siten ratkaistava julkisten varojen hallinnoinnissa mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja varmistettava varainhoidon moitteettomuus. Tarkastuskohteiden olisi lisäksi pidettävä Cdc ajan tasalla toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat myöhemmin suositusten perusteella.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Cdc antaa parlamentille tietoja

  • vuosikertomuksissa, joissa käsitellään valtion yleistä tilinpäätöstä
  • neljän kuukauden välein laadittavissa kertomuksissa menolaeista (säännöksiin liittyvistä menoista)
  • erityiskuulemiset, joissa Cdc esittää lausuntonsa hallituksen talous- ja varainkäyttösuunnitelmasta sekä rahoitusesityksestä
  • erityiskertomuksissa alueellisesta ja paikallisesta rahoituksesta
  • vuosikertomuksessa julkisen talouden koordinoinnista
  • kertomuksissa julkisen sektorin työvoimakuluista
  • kertomuksissa EU-varojen hallinnoinnista
  • kertomuksissa julkisten elinten ja yhteisöjen hallinnoinnista.

— TIEDOTTAMINEN

Cdc:n kertomukset julkaistaan sen verkkosivustolla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtion keskusvalvontajärjestelmää valvoo yleinen tilinpito-osasto (talous- ja varainhoitoministeriössä), ja sitä johtaa valtion päätilinpitäjä.

Jokaisessa ministeriössä on riippumaton toimisto, joka vastaa keskuskirjanpidosta osana yleistä tilinpito-osastoa. Toimisto tarkistaa, että hallintotoimet ovat taloudenpidosta annettujen lakien ja ministeriön ohjeiden mukaisia (esimerkiksi menoehdotusten lainmukaisuuden). Keskuskirjanpidosta vastaava toimisto hyväksyy lainmukaisiksi katsotut sitoumukset ja ohjaa sääntöjenvastaiset tapahtumat ministerin käsiteltäväksi. Tämä puolestaan voi määrätä yleisen tilinpito-osaston tarkistamaan kyseiset sitoumukset. Tällaiset tapaukset toimitetaan automaattisesti Cdc:n tarkastettaviksi.

Yleinen rahoitustarkastusosasto tarkastaa paikan päällä ministeriöiden ja julkisten elinten toimintaa ja voi tarvittaessa ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi tarkastusosasto tarkistaa, toimivatko kunkin elimen sisäisen tarkastuksen mekanismit asianmukaisesti. Yleisen rahoitustarkastusosaston kertomukset toimitetaan päätilinpitäjälle, ja jos taloudellisia tappioita havaitaan, Cdc:n yleiselle syyttäjälle, joka voi asettaa virkamiehiä syytteeseen. 

 

 

ITÄVALTA

RECHNUNGSHOF

Vuodesta 1948
Perustettu alun perin vuonna 1761

Verkkosivusto: www.rechnungshof.gv.at

Tehtävän määrittely:

Riippumaton, objektiivinen ja kansalaisten palveluksessa.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on riippumaton ylin tarkastuselin liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla.

Se varmistaa, että valtion varoja, mukaan lukien julkisten elinten ja yksityisten elinten käyttämät valtion varat, hallinnoidaan oikein (tarkastusten yhdenmukaisuuden perusteella).

Itävallan tilintarkastustuomioistuin tutkii, käytetäänkö saatavissa olevia varoja taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tärkeimpien strategisten tehtävien – tarkastusten ja kuulemisten – lisäksi se suorittaa myös muita, valtion toimintapolitiikalle merkittäviä tehtäviä sekä tiettyjä notaaritoimia.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin päättää omasta aloitteestaan ja itsenäisesti tarkastustensa tyypistä, aiheista ja menetelmistä.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella on perustuslailla säädetyt valtuudet suorittaa erityistarkastuksia, esimerkiksi

  • Itävallan liittoparlamentin tai maakuntaparlamentin päätöslauselman perusteella
  • Itävallan liittoparlamentin tai maakuntaparlamentin jäsenten pyynnöstä
  • liittohallituksen, maakuntahallituksen tai liittovaltion ministerin kohtuullisesta pyynnöstä.

Tällaisten pyyntöjen määrä on rajoitettu perustuslaissa Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastussuunnittelun riippumattomuuden varmistamiseksi.

Lisäksi Itävallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tärkeitä erityistehtäviä, joita ovat esimerkiksi

  • liittovaltion tilinpäätösten kokoaminen
  • rahoitusvelkaselvitysten työstäminen
  • laki- ja asetusesityksiin perehtyminen
  • yhteensopimattomuus- ja tulorajoituslakien alaiset tehtävät
  • poliittisiin puolueisiin ja vaaleihin liittyvät tehtävät
  • liittohallituksen yhtiöiden ja virastojen keskimääräisiä tuloja ja niiden maksamia vanhuuseläkkeitä koskevaan raportointiin liittyvät tehtävät
  • asiantuntijalausuntojen antaminen välimiespaneeleille vuoden 2012 vakaussopimuksen mukaisesti.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen toimintaa, tehtäviä, organisaatiota ja asemaa säännellään seuraavilla laeilla:

  • liittovaltion perustuslain (1920) VI luku
  • Itävallan tilintarkastustuomioistuinta koskeva liittovaltion laki (laki Itävallan tilintarkastustuomioistuimesta 1948 – RHG)
  • perustuslakituomioistuinta koskeva laki (jos Itävallan tilintarkastustuomioistuimen ja oikeushenkilön välillä syntyy valtuuksia ja oikeuksia koskevia mielipide-eroja, Itävallan tilintarkastustuomioistuin voi pyytää asian ratkaisua perustuslakituomioistuimessa)
  • liittovaltion laki kansallisneuvoston työjärjestyksestä (maakuntaparlamentit hallinnoivat Itävallan tilintarkastustuomioistuimen strategisesti merkittävää osallistumista valiokuntakokouksiin ja täysistuntoihin)
  • sopimus Euroopan unionin toiminnasta (sovelletaan suoraan EU:n yhteisön varojen tarkastamiseen ja yhteistyöhön Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa).

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Itävallan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa seuraavien yhteisöjen rahoitusasioita (toisin sanoen rahoitustoimintaa):

  • valtio, maakunnat, kunnalliset järjestöt, yli 10 000 asukkaan kunnat ja muut laissa määritellyt oikeushenkilöt
  • säätiöt, rahastot ja laitokset, joita hallinnoivat liittovaltion, maakunnan tai kunnan elimet tai henkilöt, jotka itse kuuluvat liittovaltion, maakunnan tai kunnan elimiin
  • organisaatiot, joissa tosiasiallinen määräysvalta on valtiolla, maakunnalla tai vähintään 10 000 asukkaan kunnalla tai joissa edellä mainituilla on vähintään 50 prosenttia osuuksista, osakkeista tai omasta pääomasta, tai joiden toiminnasta vastaa valtio, maakunta tai kunta yksin tai yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa
  • liittovaltion, maakunnan tai kunnan julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, jotka käyttävät liittovaltion, maakunnan tai kunnan varoja
  • sosiaalivakuutuselimet ja lakisääteiset työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt ja ammattijärjestöt (kamarit)
  • laissa määritellyt oikeushenkilöt, esim. ORF (Itävallan yleisradiopalvelu).

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Erityinen toimintamalli; tarkastuselintä johtaa presidentti, ja se suorittaa tarkastuksia liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla Westminsterin mallin mukaisesti.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on Itävallan ylin tarkastuselin, joka raportoi suoraan kansalliselle parlamentille. Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimii seuraavissa tehtävissä:

  • kansallisen parlamentin edustajana asioissa, jotka koskevat liittovaltion julkisten varojen hallinnointia ja Itävallan liittovaltion toimeenpanovallan alaisten lakisääteisten ammattijärjestöjen rahoituksen hallinnointia
  • maakuntaparlamenttien edustajana asioissa, jotka koskevat maakuntia, kunnallisia järjestöjä ja kunnallista julkisten varojen hallinnointia sekä maakuntien toimeenpanovallan alaisten lakisääteisten ammattijärjestöjen rahoituksen hallinnointia.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on liittovaltion hallituksesta ja maakuntahallituksista riippumaton ja yksinomaan lain säännösten alainen ja kuuluu näin ollen lainsäädäntöelimiin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti kommunikoi suoraan kansallisen parlamentin ja sen valiokuntien kanssa henkilökohtaisesti tai nimeämänsä edustajan kautta.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on oikeus osallistua kansallisen parlamentin ja sen valiokuntien ja alivaliokuntien keskusteluihin seuraavista aiheista: Itävallan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, lopulliset liittovaltion talousarvion tilit, esitykset, jotka koskevat erityisten toimenpiteiden toteuttamista Itävallan tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa julkisen varainhoidon tarkastuksissa, sekä Itävallan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät liittovaltion rahoitusta koskevan lain osiot.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on kansallisen parlamentin työjärjestystä koskevan liittovaltion lain yksityiskohtaisten säännösten mukaan aina oikeus tulla pyynnöstä kuulluksi edellä lueteltuja aiheita koskevissa keskusteluissa.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen toiminnastaan kansalliselle parlamentille, maakuntaparlamenteille ja kunnanvaltuustoille. Se voi raportoida milloin tahansa yksittäisiä asioita koskevista huomioistaan kansalliselle parlamentille, maakuntaparlamenteille ja kunnanvaltuustoille ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia. Itävallan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa liittovaltion hallitukselle kaikista kertomuksistaan samanaikaisesti, kun se lähettää kertomuksen kansalliselle parlamentille.

Lisäksi kansallinen parlamentti on nimittänyt pysyvän valiokunnan keskustelemaan Itävallan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista. Valiokunnan nimittämisessä noudatetaan suhteellisen edustuksen periaatetta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Margit Kraker nimitettiin 1. heinäkuuta 2016.

TOIMIKAUSI

12 vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti valitaan kansallisen parlamentin päävaliokunnan ehdotuksesta. Ennen virkaan astumista presidentti vannoo valan liittovaltion presidentille.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti ei voi olla yleisen edustuselimen tai Euroopan parlamentin jäsen, eikä hän ole voinut kuulua liittovaltion hallitukseen tai maakuntahallitukseen viimeisten viiden vuoden aikana.

Tilivelvollisuuden osalta Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on sama asema kuin liittovaltion hallituksen jäsenillä tai maakuntahallitusten jäsenillä, riippuen siitä, toimiiko Itävallan tilintarkastustuomioistuin kansallisen parlamentin vai maakuntaparlamentin toimeenpanoviranomaisena.

HALLINTOELIN

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella ei ole hallintoelintä. Sen presidentillä on yksin päätöksentekovaltuudet.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella ei ole pysyvää varapresidenttiä. Mikäli presidentti on estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan, häntä edustaa Itävallan tilintarkastustuomioistuimen virka-arvoltaan korkein virkamies. Tätä sovelletaan myös silloin, kun presidentin virka on avoinna.

ORGANISAATIORAKENNE

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on jaettu viiteen jaostoon ja kahteen yksikköön (yksi hallintojaosto sekä neljä tarkastusjaostoa) sekä puolueista ja säännönmukaisuudesta vastaavaan tarkastusyksikköön ja valvonnasta, suunnittelusta ja vaikutuksista vastaavaan tarkastusyksikköön. Jokaisen tarkastusjaoston alaisuuteen kuuluu kaksi tarkastusyksikköä, joihin on ryhmitelty aihepiireittäin kolmesta neljään tarkastusosastoa. Puolue- ja säännönmukaisuustarkastuksista vastaava yksikkö koostuu kahdesta tarkastusosastosta.

Tällä organisaatiorakenteella voidaan laatia jaostojen välinen strategia ja tarkastussuunnitelma, optimoida resurssien käyttö joustavilla ja yhteistyökykyisillä tarkastustiimeillä ja edistää ja parantaa jaostojen välistä tiedonvaihtoa.

Jokaiseen yksikköön ja jaostoon on perustettu ns. osaamiskeskus. Kukin osaamiskeskus vastaa monialaisesta aihealueesta, ja niiden tarkoituksena on lisätä asiantuntemusta, vahvistaa tietämyksen organisointia ja varmistaa tiedonkulku Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa. Esimerkkeinä monialaisista aihealueista voidaan mainita laadunhallinta, data-analyysi, kriisien hallinta ja ehkäiseminen, rakennushankkeiden hallinnointi ja julkisia hankinoja koskeva laki, kansainväliset ilmasto- ja ympäristövelvoitteet, rahoitusjärjestelmä ja kestävä julkinen talous, lahjonnan ehkäiseminen sekä vaatimustenmukaisuus ja riskienhallinta.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 295 (1. tammikuuta 2023) (noin 84 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 49,8 %; ♀ 50,2 %. Keskimääräinen ikä: 49,4

TALOUSARVIO

  • 37,4 miljoonaa euroa (2022)
  • 0,04 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Itävallan tilintarkastustuomioistuin suunnittelee työnsä vuosittain.

Itävallassa tilintarkastustuomioistuinta voidaan pyytää myös suorittamaan erityistarkastuksia. Tämä perustuu kansallisneuvoston tai maakuntaparlamentin päätöslauselmaan tai niiden jäsenten päätöslauselmaan taikka liittovaltion hallituksen tai maakuntahallituksen tai liittovaltion ministerin kohtuulliseen pyyntöön. Perustuslaki kuitenkin rajoittaa pyyntöjen määrän Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastussuunnittelun riippumattomuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2017 Itävallan tilintarkastustuomioistuin käynnisti ensimmäistä kertaa aloitteen yleisön osallistumisesta Facebookin kautta. Kansalaisia rohkaistiin osallistumaan tarkastusaiheiden kehittämiseen ehdottomalla erilaisia kiinnostavia aiheita. Ehdotukset huomioitiin mahdollisuuksien mukaan tarkastusten suunnitteluprosessissa ja niistä keskusteltiin vuotuisessa tarkastussuunnittelukokouksessa.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa noin 90 tarkastusta joka vuosi liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskriteerit ovat sääntöjenmukaisuuteen ja laillisuuteen perustuvat taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden oikeusperiaatteet.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa yhdistämällä

  • tuloksellisuustarkastuksia ja
  • tilintarkastuksia.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimittaa kertomuksensa liittovaltiolle, maakunnille ja kunnille.

Tämän lisäksi Itävallan tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksia

  • eri aiheita koskevista tutkimuksista ja arvioinneista
  • tuoden esiin mahdollisia parannuksia ja arvioiden niitä määrällisesti
  • yksilöiden taloudellisia kysymyksiä ja arvioiden niitä määrällisesti
  • antaen konkreettisia ja toteutettavissa olevia suosituksia.

— TIEDOTTAMINEN

Itävallan tilintarkastustuomioistuin levittää julkaisujaan

  • verkkosivustollaan
  • sosiaalisessa mediassa
  • lehdistötiedotteilla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Kansallisella tasolla Itävallan tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä maakunnallisten tarkastuselinten kanssa vuotuisten tarkastussuunnitelmien koordinoimiseksi.

Vuodesta 1963 Itävallan tilintarkastustuomioistuin on huolehtinut INTOSAIn pääsihteeristöstä.

 

 

KREIKKA

ΕΛΕΓΚΤΙΚΟ ΣΥΝΕΔΡΙΟ

Vuodesta 1833

Verkkosivusto: www.elsyn.gr

Tehtävän määrittely:

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on vastuussa keskushallinnon ulkoisesta tarkastuksesta ja osallistuu ratkaisevalla tavalla Kreikan julkisen sektorin taloushallinnon laadun ja tehokkuuden lisäämiseen.

Sen tarkastusten keskeiset strategiset tavoitteet ovat seuraavat:

  • parantaa julkisten elinten taloushallintoa ja tilivelvollisuutta
  • tehostaa talouden valvonta- ja tilivelvollisuusjärjestelmiä
  • parantaa yhteisöjen hallintotapaa valvomalla ja arvioimalla sisäisiä valvontajärjestelmiä
  • lisätä tarkastuskapasiteettia
  • tarjota Kreikan parlamentille olennaisia tietoja, jotka auttavat sitä hoitamaan valvontatehtäväänsä vaikuttavammin.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Kreikan tilintarkastustuomioistuin keskittyy erityisen olennaisiin tarkastuskohteisiin, varmistaa suoritettujen tarkastusten vaikutuksen jatkuvan kasvun ja käyttää saatavilla olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Kreikan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion, paikallisten viranomaisten ja muiden oikeushenkilöiden menot ja tilit laissa säädetyllä tavalla ja silloin, jos nämä saavat julkisia varoja.

Sen toimivaltuudet kattavat valtionhallinnon osastot ja ministeriöt, paikalliset hallintoelimet ja muut julkisen sektorin organisaatiot. Se voi myös osallistua yksityisoikeuden alaisten oikeushenkilöiden tilien tarkastamiseen.

Sillä on oikeus saada pääsy kaikkiin tietoteknisiin järjestelmiin, keskus- ja paikallishallinnon tileihin ja todentaviin asiakirjoihin ja oikeus olla yhteydessä näiden hallintoelinten henkilöstöön. Se voi myös pyytää kaikkia oleellisia tietoja kaikilta toimivaltaisilta viranomaisilta, ja nämä ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä sen kanssa.

OIKEUDENKÄYTTÖVALTA

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on toimivaltainen oikeussuoja- ja muutoksenhakukeinojen osalta seuraavilla aloilla:

  • eläkkeet
  • tilintarkastus yleisesti ottaen
  • virkamiesten, paikallisviranomaisten palveluksessa olevien työntekijöiden ja muiden julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden siviilioikeudellinen vastuu heidän valtiolle tai näille samoille organisaatioille tai oikeushenkilöille petoksesta tai huolimattomuudesta johtuen velvollisuuksiensa suorittamisen yhteydessä aiheuttamastaan vahingosta
  • virkamiesten vastuu heidän vaurastumisestaan, jonka laillista alkuperää ei voida perustella (heidän vuosittain ilmoittamiensa varojen ja velkojen tarkastuksen perusteella).

Kreikan tilintarkastustuomioistuin antaa lausuntoja

  • säädösluonnoksista, jotka koskevat a) eläkkeitä (perustuslain vaatimus), b) erityisen tärkeitä valtion elinten toteuttamaan varainhoitoon liittyviä kysymyksiä, c) julkisia hankintoja ja d) tilintarkastustuomioistuimen toimivallan piiriin kuuluvia aiheita
  • taloudellisista näkökohdista, kunhan sen lausunto ei vaikuta aiemmin käynnistettyyn riitojenratkaisuun
  • päätösluonnoksista, joissa on kyse a) valtion talousarvion tulojen ja menojen tasapainottamisesta tai b) tulojen luokittelua perintäkelvottomiksi/perintäkelpoisiksi koskevien kriteerien ja ehtojen muuttamisesta.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Perustuslain 98 artiklassa vahvistetaan oikeudellisesti tilintarkastustuomioistuimen toimivaltuudet, joita sovelletaan lainsäädäntöä noudattaen. Laki nro 4700/2020 (A 127) yhdenmukaisesta menettelystä Kreikan tilintarkastustuomioistuimen osalta (käsittää kattavan oikeudellisen kehyksen sopimuksentekoa edeltävien tarkastusten osalta) ja laki nro 4820/2021 (Α 130) Kreikan tilintarkastustuomioistuinta koskevasta valtiosäännön liitännäislaista ovat erityisen tärkeitä. Hiljattain hyväksyttiin kaksi uutta lakia: laki nro 4700/2020 (A 127) yhdenmukaisesta menettelystä (kattava oikeudellinen kehys sopimuksentekoa edeltäviä tarkastuksia varten) ja laki nro 4820/2021 (Α 130) Kreikan tilintarkastustuomioistuinta koskevasta valtiosäännön liitännäislaista.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltuudet kattavat seuraavat:

  • tasavallan presidentin kanslia
  • pääministerin kanslia
  • parlamentti
  • 19 ministeriötä
  • 7 hajautettua hallintoelintä
  • 5 riippumatonta perustuslaillista viranomaista ja 18 riippumatonta hallintoviranomaista, joiden perustamisesta ei ole säädetty perustuslaissa suoraan
  • 332 kuntaa (ensimmäisen tason paikallinen viranomainen)
  • 13 aluetta (toisen tason paikallinen viranomainen)
  • 26 sosiaaliturvajärjestöä
  • 106 valtion sairaalaa.

Kreikan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös noin 450 muun julkishallinnon oikeushenkilön sekä paikallisten viranomaisten omistamien julkisten ja yksityisten oikeushenkilöiden (755) tilit samoin kuin tukea saavien yksityisten yhteisöjen tilit.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Tuomioistuin, jolla on oikeudenkäyttövaltaa ja tarkastus- ja neuvontavaltuudet.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on ylin julkisen talouden tuomioistuin Kreikan oikeusjärjestelmässä.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on velvollinen toimittamaan parlamentille tarkastustyötään koskevan vuosikertomuksen sekä kertomuksen tilinpäätöstä, tasetta ja muita valtion tilinpäätösasiakirjoja koskevan kertomuksen oikeellisuudesta ja luotettavuudesta .

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee joka vuosi vuosittaisen tarkastusohjelman parlamentille, joka voi ehdottaa, että jotkin suunnitelluista tarkastuksista asetetaan etusijalle. Parlamentti voi myös esittää, että vuoden mittaan tehdään jo suunniteltujen tarkastusten lisäksi enintään kolme muuta tarkastusta, joissa keskitytään etenkin julkishallinnon järjestelmien puutteisiin.

Aihekohtaiset tarkastuskertomukset toimitetaan asianomaiselle parlamentin valiokunnalle ennen kuin kertomus annetaan lehdistölle. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee kertomukset parlamentille tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti.

Parlamentti myös hyväksyy Kreikan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion valtionvarainministeriön ja oikeusministeriön suosituksesta.

— ORGANISAATIO

HALLINTOELIN

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous on sen ylin oikeudenkäyttöelin ja koostuu presidentistä, 10 varapresidentistä ja 40 tuomarineuvoksesta. Yleiskokous voi kokoontua täysimääräisenä, suuremman paneelin muodossa tai yhtenä kolmesta pienemmästä paneelista. Pienempien paneelien osallistujamäärä vaihtelee yleiskokouksen päätöksen mukaan.

Täysimääräinen yleiskokous koostuu presidentistä sekä kaikista varapresidenteistä ja tuomarineuvoksista. Yleiskokouksen suurempi paneeli koostuu presidentistä, varapresidenteistä ja 20 tuomarineuvoksesta, jotka valitaan arvalla. Kukin yleiskokouksen kolmesta pienemmästä paneelista puolestaan koostuu presidentistä sekä 14 varapresidentistä ja tuomarineuvoksesta. Varapresidentit osoitetaan kuhunkin paneeliin virkaiän perusteella, kun taas tuomarineuvokset valitaan arvalla yleiskokouksen päätöksessä asetettujen ehtojen mukaisesti kolmen vuoden välein .

TOIMIKAUSI

Jäsenet ovat tuomareita, jotka ovat henkilökohtaisesti ja toiminnallisesti riippumattomia ja jotka nimitetään virkaansa eliniäksi.

VALINTAMENETELMÄ

Varapresidentit: nimitetään presidentin määräyksellä ministerineuvoston ehdotuksesta.

Tuomarineuvokset: nimitetään presidentin määräyksellä korkeimman tuomarineuvoston päätöksen mukaisesti.

ORGANISAATIORAKENNE

Kreikan tilintarkastustuomioistuinta johtaa sen presidentti. Presidentin alaisuudessa on kymmenen aktiivisessa palveluksessa olevaa varapresidenttiä, joista seitsemän johtaa kutakin tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyttöjaostoa ja tuomioistuinkokoonpanoja.

Varapresidentit toimivat presidentin sijaisina virkaikänsä mukaisessa järjestyksessä. Kreikan tilintarkastustuomioistuimessa on 166 tuomarin virkaa. Tällä hetkellä viroissa toimii 40 tuomarineuvosta, 66 avustavaa tuomaria, 14 esittelevää tuomaria ja kahdeksan harjoittelua suorittavaa esittelevää tuomaria.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen organisaatiorakenteeseen liittyy erottamattomasti julkisasiamiehen virasto, johon kuuluvat julkisasiamies, julkisasiamiehen avustaja, kolme alempaa julkisasiamiestä ja kahdeksan harjoittelua suorittavaa esittelevää tuomaria. Julkisasiamiehen virasto on riippumaton oikeusviranomainen, joka toimii yleisen edun nimissä. Tilapäiselle työkomennukselle siirretyt avustavat tuomarit ja esittelevät tuomarit tukevat julkisasiamiehen toimistoa sen työssä.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen kuuluvat yleiskokous (jonka toimintarakennetta kuvataan edellä) ja seitsemän oikeudenkäyttöjaostoa (joita johtaa varapresidentti). Lisäksi siihen kuuluu kolme tarkastusosastoa (tarkastusosasto I, jota johtaa presidentti, sekä tarkastusosasto II ja tutkimuksista ja lausunnoista vastaava osasto, joita johtaa varapresidentti). Ne vastaavat kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät suunnitteluun, tarkastusten toimittamiseen, valtion tilinpäätöstä ja tasetta koskevan kertomuksen käsittelyyn sekä vuosikertomukseen.

Organisaatiorakenteeseen sisältyy myös kuusi oikeudenkäyttöyksikköä (tuomioistuinkokoonpanoja, joita johtaa tuomarineuvos). Niistä kolme toimittaa sopimuksentekoa edeltäviä tarkastuksia, kahdella on tarkastuksiin ja oikeudenkäyttöön liittyviä tehtäviä ja neljäs oikeudenkäyttöyksikkö hoitaa pääasiassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Kreikassa toimittamien tarkastusten valvontaa, koordinointia ja seurantaa sekä ylimmän tarkastuselimen kansainvälisiä suhteita.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen valtuutettujen (toisin sanoen tuomioistuimen henkilöstön, jolla on akateeminen tutkinto, yli 15 vuoden kokemus ja osastonjohtajan virka-arvo) johtamat tarkastusvirastot sijaitsevat ministeriöissä, prefektuureissa/hallintoalueiden elimissä ja suurimmissa kunnissa. Niillä on valtuudet toimittaa tarkastuksia ja määrätä sanktioita. Ateenassa sijaitsee nykyään 55 valtuutettujen virastoa ja muualla Kreikassa 56. Henkilöstön jäseniä on 626.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 626 kokoaikavastaavaa (johto: 15 prosenttia; tarkastus: 63 prosenttia; hallinto: 22 prosenttia) + 152 tuomaria
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 34 prosenttia; ♀ 66 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 52

(viitejakso: maaliskuu 2023)

TALOUSARVIO

  • 36,7 miljoonaa euroa
  • Kohdentaminen: noin 95 prosenttia palkkioihin ja palkkoihin
  • < 0,01 prosenttia valtion koko talousarviosta

(viitejakso: maaliskuu 2023)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suunnittelee työnsä monivuotisilla ja vuotuisilla työohjelmilla, jotka yleiskokous hyväksyy.

Monivuotiseen tarkastusohjelmaan sisältyy strategiseen merkitykseen perustuva luettelo tarkastusaiheista ja siinä täsmennetään suunniteltujen tarkastusten tavoitteet ja painopisteet. Kun Kreikan tilintarkastustuomioistuin valitsee vuotuiseen tarkastusohjelmaansa tarkastuksia ja mahdollisia tarkastusten yhdistelmiä, se ottaa huomioon monivuotisen tarkastusohjelman strategiset painopisteet, ylimmän tarkastuselimen pakolliset toistuvat tarkastustehtävät sekä parlamentin, eri elinten edustajien tai kansalaisten esittämät pyynnöt, jotka koskevat valitusten tutkimiseen liittyviä tarkastuksia. Lisäksi vuotuisessa tarkastusohjelmassa otetaan huomioon eurooppalaisten ja kansainvälisten tarkastuselinten kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat ehdotukset.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuskäsikirjansa ja kansainvälisten tarkastusstandardien (INTOSAI) mukaisesti sopimuksentekoa edeltäviä tarkastuksia ja jälkitarkastuksia, tarkastuksen näkökulmasta erityisen olennaisten alojen aihekohtaisia tarkastuksia (jotka voivat olla tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia tai tuloksellisuustarkastuksia) sekä seurantatarkastuksia.

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suorittaa seuraavia tarkastuksia:

  • Valtion tai muiden vastaavien oikeushenkilöiden solmimien, taloudellisesti erittäin merkittävien sopimusten tekoa edeltävät tarkastukset laissa säädetyllä tavalla (sopimuksentekoa edeltävät tarkastukset).
  • Jälkitarkastukset valtion ja paikallishallinnon viranomaisten tai muiden oikeushenkilöiden tilinpitäjien tileistä; tarkastusten tuloksena toimivaltainen tilintarkastustuomioistuimen valtuutettu tai oikeudenkäyttöyksikkö antaa päätöksen joko tilien hyväksymisestä asianmukaisina tai niiden hylkäämisestä lainvastaisina. Jälkimmäinen tapaus edellyttää takaisinperintää.
  • Aihekohtaiset tarkastukset (tilintarkastukset, säännönmukaisuuden tarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset) tarkastuksen näkökulmasta erityisen olennaisilla aloilla Kreikan tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastusohjelman mukaisesti ja ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiä standardeja ja periaatteita (INTOSAIn ammatillisten julkilausumien foorumi, FIPP) noudattaen.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Kreikan tilintarkastustuomioistuin antaa seuraavat kertomukset ja lausunnot:

  • Pakolliset tarkastuskertomukset:
    • Vuosikertomus tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnasta ja sen toiminnan tuloksista, tilintarkastustuomioistuimen työhön perustuvat huomautukset sekä uudistuksia ja parannuksia (kuten lakeja) koskevat ehdotukset
    • Tarkastuslausuma valtion talousarvion toteuttamisesta.
  • Oma-aloitteisesti suoritettuihin tarkastuksiin perustuvat kertomukset: Kreikan tilintarkastustuomioistuin julkaisee tarkastuskertomuksia myös vuotuisen työohjelmansa mukaan.
  • Kertomukset tarkastuksista, joita parlamentti on pitänyt toivottavana ja jotka eivät alun perin sisältyneet suunnitelmiin (enintään kolme tarkastusta vuodessa); kyseisissä tarkastuksissa keskitytään etenkin julkishallinnon järjestelmien puutteisiin.
  • Lainsäädäntölausunnot.
  • Muita kertomuksia: Kertomukset tarkastustulosten seurannasta.

— TIEDOTTAMINEN

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus julkaistaan Kreikan virallisessa lehdessä, ja se on yleisön saatavissa Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Myös kertomukset aihekohtaisista tarkastuksista julkaistaan sen verkkosivustolla. Presidentti esittelee kertomukset parlamentille tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen ja Kreikan tilintarkastustuomioistuimesta annetun valtiosäännön liitännäislain mukaisesti.

Myös tuomioistuinkokoonpanojen tuomiot ja päätökset, joista on poistettu henkilötiedot, julkaistaan Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla ja oikeusjulkaisuissa. Toimivaltaansa kuuluvissa tapauksissa ja olosuhteet arvioituaan tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous voi antaa lyhyen lausunnon tekemänsä päätöksen sisällöstä ja arvioidusta julkaisupäivästä tilintarkastustuomioistuimen presidentin kautta.

Kreikan tilintarkastustuomioistuin voi järjestää konferensseja tarkastuskohteille ja relevanteille sidosryhmille tarkastustyönsä esittelyä varten.

Lehdistöpalvelu antaa lehdistötiedotteita, julkaisee ne Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla ja sosiaalisessa mediassa ja antaa tietoja lehdistölle.

 

 

KROATIA

DRŽAVNI URED ZA REVIZIJU

Vuodesta 1993

Verkkosivusto: www.revizija.hr

Tehtävän määrittely:

Kroatian tasavallan tarkastusviraston toiminta keskittyy rahoituskertomusten ja liiketoiminnan tarkastamiseen ja sellaisten yhteisöjen säännönmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, jotka hallinnoivat julkista omaisuutta ja muita yhteisöjä. Lisäksi tarkastusvirasto osallistuu julkisen omaisuuden ja muiden saatavilla olevien resurssien hallinnoinnin kehittämiseen sekä seuraavien tietojen parantamiseen: Kroatian parlamentille ja hallitukselle sekä Kroatian tasavallan kansalaisille toimitetut tiedot, jotka koskevat tarkastuskohteille hallinnoitavaksi ja käyttöön osoitettujentalousarviovaroje ja talousarvion ulkopuolisten varojen sekä muiden resurssien hallinnointimenetelmiä, sekä kyseisen hallinnoinnin tuloksia koskevat tiedot.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Kroatian valtion tarkastusvirasto tarkastaa valtion tarkastusvirastoa koskevassa laissa ja poliittisen toiminnan, vaalikampanjoiden ja kansanäänestysten rahoitusta koskevassa laissa määriteltyjen tarkastuskohteiden tuloja ja menoja, varoja ja vastuita, tilinpäätöksiä, rahoitustaloustoimia sekä ohjelmia, hankkeita ja toimintaa.

Se arvioi, antavatko tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta ja taloudellisen toiminnan tuloksista hyväksyttyjen kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Se arvioi lakien ja sääntöjen noudattamista ja valtion talousarviosta tai paikallisten ja alueellisten itsehallintoyksiköiden talousarvioista rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kroatian valtion tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Perustuslaki 1990
  • Laki valtion tarkastusvirastosta (2019)
  • Laki poliittisen toiminnan, vaalikampanjoiden ja kansanäänestysten rahoituksesta (2019)

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

  • valtion elimet
  • paikallisen ja alueellisen itsehallinnon yksiköt
  • Kroatian tasavallan tai paikallisten ja alueellisten itsehallinnon yksiköiden rahoittamat oikeushenkilöt sekä Kroatian tasavallan tai paikallisten ja alueellisten itsehallinnon yksiköiden omistamat oikeushenkilöt
  • yhtiöt ja muut oikeushenkilöt, joissa Kroatian tasavalta tai paikalliset ja alueelliset itsehallinnon yksiköt omistavat osakkeiden tai osuuksien enemmistön ja/tai joiden hallinnointiin Kroatian tasavallalla tai paikallisilla ja alueellisilla itsehallinnon yksiköillä on ratkaiseva vaikutus
  • oikeushenkilöt (tytäryhtiöt), jotka perustavat oikeushenkilöitä ja joiden perustaja on Kroatian tasavalta tai paikallinen tai alueellinen itsehallinnon yksikkö
  • oikeushenkilöt, jotka hankkivat varoja toimintaansa pakollisilla maksuilla, jäsenmaksuilla tai muilla lakisääteisillä tuloilla
  • poliittiset puolueet, riippumattomat edustajat ja paikallisten ja alueellisten itsehallinnon yksiköiden edustuselinten jäsenet, poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoitusta koskevan lainsäädännön mukaisesti
  • Euroopan unionilta peräisin olevia varoja käyttävät Kroatian tasavallassa sijaitsevat oikeushenkilöt, kansainväliset rahoitusmekanismit ja muut julkisia tarpeita rahoittavat kansainväliset organisaatiot tai laitokset.
  • Edellä mainittujen tarkastuskohteiden lisäksi myös Kroatian keskuspankki on tarkastuskohteena valtion tarkastusvirastosta annetun lain IV osaston nojalla.

Valtion tarkastusviraston tarkastustoimivaltuuksien piiriin kuuluu noin 16 195 yhteisöä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Kroatian tasavallan perustuslain mukaan valtion tarkastusvirasto on tasavallan ylin tarkastuselin, joka työskentelee itsenäisesti ja riippumattomasti.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtion tarkastusviraston ja parlamentin välisiä suhteita säätelevä oikeudellinen kehys on määritelty valtion tarkastusvirastoa koskevassa laissa, poliittisen toiminnan, vaalikampanjoiden ja kansanäänestysten rahoitusta koskevassa laissa sekä Kroatian parlamentin pysyväistoimeksiannoissa.

Valtion tarkastusvirasto toimittaa parlamentille vuotuisen toimintakertomuksen, valtion talousarvion toteuttamista koskevan vuosikertomuksen sekä muita tarkastuskertomuksia (yksittäisiä tai tiettyä aiheryhmää koskevia kertomuksia). Kertomuksia käsitellään asiaankuuluvissa valiokunnissa ja täysistunnoissa. Ennen kuin tarkastuskertomuksista keskustellaan valiokunnissa tai täysistunnossa, parlamentti pyytää niistä hallituksen lausuntoa.

Parlamentin rahoitus- ja valtion talousarviovaliokunta sekä tarkastuksen aiheesta riippuen muut valiokunnat, keskustelevat tarkastuskertomuksista valtion tarkastusviraston pääjohtajan ja edustajien läsnä ollessa. Sen jälkeen asiasta vastaavat valiokunnat laativat päätelmän tarkastuskertomuksista.

Täysistuntokäsittelyn jälkeen parlamentti tekee päätelmänsä, joka velvoittaa hallitusta tietyn määräajan kuluessa osoittamaan valtion tarkastusviraston suositusten täytäntöönpanon.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Ivan Klešić nimitettiin tehtävään ensin 10. joulukuuta 2010 ja uudelleen 3. joulukuuta 2018.

TOIMIKAUSI

Kahdeksan vuoden kausi, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Pääjohtajan nimittää Kroatian parlamentti valinta- ja nimitysvaliokunnan ehdotuksen ja rahoitus- ja valtion talousarviovaliokunnan lausunnon perusteella.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtion tarkastusvirastolla on pääkonttori Zagrebissa ja 20 aluetoimistoa. Se toimii koko Kroatian alueella.

Pääkonttorin osastot on jäsennelty yhteisötyyppien ja tarkastustyyppien mukaan, ja lisäksi siellä toimivat laki-, henkilöstö- ja kirjanpito-osastot sekä sisäisen tarkastuksen osasto. Suhdetoiminta ja kansainvälinen yhteistyö kuuluvat pääkonttorin toimialaan.

Valtion tarkastusviraston toiminta, tehtävät ja vastuut on määritelty valtion tarkastusvirastoa koskevassa laissa ja valtion tarkastusviraston työjärjestyksessä.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 293 kokoaikavastaavaa (2022) (83,7 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 15 %; ♀ 85 %. Keskimääräinen ikä: 48,3

TALOUSARVIO

  • Valtion tarkastusviraston toiminta rahoitetaan Kroatian tasavallan valtion talousarviosta.
  • Valtion tarkastusvirasto suunnittelee itsenäisesti työhönsä tarvittavat varat, ja Kroatian parlamentti määrittelee ne valtion talousarviossa.
  • 12,4 miljoonaa euroa (2022)
  • 0,05 prosenttia valtion koko talousarviosta (2022)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Kroatian valtion tarkastusvirasto suunnittelee ja suorittaa tarkastuksensa itsenäisesti vuotuisen ohjelman ja työsuunnitelmansa mukaisesti. Parlamentti voi pyytää tarkastusten sisällyttämistä valtion tilintarkastusviraston työsuunnitelmaan, mutta käytännössä tämä on harvinaista.

Vuotuisen tarkastusohjelman ja työsuunnitelman hyväksyy pääjohtaja, samoin kuin vuotuisen ohjelman ja työsuunnitelman valmistelua koskevat ohjeet. Vuotuinen ohjelma ja työsuunnitelma sisältävät pakolliset tarkastukset sekä muiden aiheiden tarkastukset.

Valtion talousarvion toteuttamista koskeva tarkastus on pakollinen ja perustuu valtion tarkastusvirastoa koskevan lain säännöksiin, kun taas muut pakolliset tarkastukset määritellään poliittisen toiminnan, vaalikampanjoiden ja kansanäänestysten rahoitusta koskevan lain säännöksissä.

Muut valtion tarkastusviraston toimivaltuuksiin kuuluvat tarkastukset määritellään valtion tarkastusvirastoa koskevassa laissa annettujen perusteiden pohjalta. Näitä ovat:

  • riskinarviointi
  • tarkastusaiheiden taloudellinen merkitys
  • aikaisempien tarkastusten tulokset ja niistä annettu lausunto
  • tarkastuskohteen toiminnasta ja hallinnosta kerätyt tiedot
  • muut valtion tarkastusviraston sisäisissä säädöksissä määritellyt perusteet (täytäntöön panematta olevat suositukset, ja julkaisut tiedotusvälineissä).

— TARKASTUSMENETELMÄT

Kroatian valtion tarkastusvirasto suorittaa seuraavia tarkastuksia:

  • tilintarkastukset, joihin sisältyy asiakirjojen, kertomusten, sisäisten valvontajärjestelmien ja sisäisten tarkastusten, kirjanpidon ja rahoitusmenettelyjen sekä muiden rekistereiden tutkiminen, jolla varmistetaan, että tilinpäätöksissä on annettu oikea ja riittävä kuva taloudellisesta tilanteesta ja että taloudellisen toiminnan tulokset vastaavat hyväksyttyjä kirjanpitostandardeja ja -periaatteita
  • säännönmukaisuuden tarkastukset, joihin sisältyy rahoitustaloustoimien tutkiminen varojen lainmukaisen käytön kannalta
  • tuloksellisuustarkastukset, joissa arvioidaan toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä sitä, miten vaikuttavasti yleiset tavoitteet - tai yksittäisen rahoitustoimen taikka ohjelmien ja hankkeiden tavoitteet - on saavutettu.

Valtion tarkastusvirasto toimittaa tarkastuksensa soveltaen kansainvälisiä tarkastusstandardeja (ISSAI) sekä omia eettisiä sääntöjään. Se käyttää tuloksellisuus- ja tilintarkastuskäsikirjoja ja ohjeita.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Kroatian valtion tarkastusviraston kertomukset:

  • vuotuinen toimintakertomus, joka sisältää valtion tarkastusviraston tarkastustyön tulokset raportointijaksolta sekä sen muut toiminnot
  • tarkastuskertomukset tilintarkastuksista, säännönmukaisuuden tarkastuksista ja tuloksellisuustarkastuksista
  • tarkastuskertomukset tiettyyn aiheeseen kohdistuvista tarkastuksista, jotka julkaistaan samanaikaisesti yksittäisten tarkastuskertomusten kanssa ja jotka sisältävät tiettyjä aiheita koskevien yksittäisten tarkastusten tulokset (esimerkiksi sairaaloiden tai luonnonpuistojen tarkastukset).

Valtion tarkastusvirasto julkaisee ilmoituksia uusista tarkastuskertomuksista ja muista toimista verkkosivustollaan.

— TIEDOTTAMINEN

Kaikki valmiit tarkastuskertomukset julkaistaan verkkosivustolla. Samanaikaisesti annetaan lehdistötiedote ja järjestetään lehdistötilaisuus.

Valtion tarkastusvirasto toimittaa tarkastuskertomukset parlamentille välittömästi niiden valmistumisen ja julkaisemisen jälkeen.

Valtion tarkastusvirasto julkaisee vuotuisen toimintakertomuksensa sekä strategiset ja vuotuiset suunnitelmansa verkkosivustollaan (ensiksi mainitun vasta sitten, kun parlamentille on tiedotettu siitä).

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtion tarkastusvirasto tekee yhteistyötä muiden valtion viranomaisten kanssa tehtäviään suorittaessaan tämän kuitenkaan rajoittamatta sen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tämän vaatimuksen mukaisesti valtion tarkastusvirasto tekee yhteistyötä oikeusviranomaisten ja valtion elinten kanssa.

Kun tarkastuskertomukset on toimitettu parlamentille, ne lähetetään valtion syyttäjänvirastoon.

Valtion tarkastusvirasto toimittaa myös tarvittavat tarkastuskertomukset ja saatavissa olevat asiakirjat sisäministeriölle ministeriön pyynnöstä.

Poliittisten puolueiden, itsenäisten edustajien ja paikallisten yksiköiden edustuselinten vaalilistoilta valittujen jäsenten tarkastamisen jälkeen valtion tarkastusviraston tulee ilmoittaa valtion syyttäjänvirastolle kaikista mahdollisista lain rikkomisista. Virasto tekee yhteistyötä valtion vaalikomission, verohallinnon, korruption ja järjestäytyneen rikoksen torjuntaviraston, sisäministeriön sekä tuomioistuinten ja muiden valtion elinten kanssa.

Valtion tilintarkastusvirasto ylläpitää tiiviitä suhteita muihin ylimpiin kansallisiin tarkastuselimiin ja kansainvälisiin tarkastusorganisaatioihin ja osallistuu aktiivisesti niiden elinten ja työryhmien toimintaan. Valtion tarkastusvirasto tekee yhteistyötä myös erilaisten kansallisten ja kansainvälisten ammattialajärjestöjen, elinten ja instituutioiden sekä akateemisen yhteisön ja suuren yleisön kanssa.

 

 

KYPROS

EΛΕΓΚΤΙΚΗ ΥΠΗΡΕΣΙΑ ΤΗΣ ΚΥΠΡΙΑΚΗΣ ΔΗΜΟΚΡΑΤΙΑΣ

Vuodesta 1960
Perustettu alun perin vuonna 1879

Verkkosivusto: www.audit.gov.cy

Tehtävän määrittely:

Riippumattomien tilintarkastusten, säännönmukaisuuden tarkastusten ja tuloksellisuustarkastusten suorittaminen laajemmalla julkisella sektorilla julkisen raportoinnin ja julkisten resurssien optimaalisen hallinnoinnin edistämiseksi.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Perustuslain mukaan Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto tarkastaa kaikki julkisen sektorin tulot ja menot sekä kaikki julkisen sektorin omistamat rahavarat ja muut hallinnoidut varat. Se voi myös tarkastaa kaikki tasavallan toimesta tai toimeksiannosta aiheutuneet vastuut.

Tilintarkastusviraston tarkastusten laajuutta ei ole rajoitettu, ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki kirjat ja rekisterit ja päästä kaikkiin varojen säilytyspaikkoihin, jotka se katsoo tarpeellisiksi työnsä suorittamiseksi.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Kyproksen tasavallan perustuslaki (1960): 6 osa, 2 luku, 115–117 artikla
  • Laki finanssipoliittisesta vastuusta ja rahoituskehyksestä (laki nro 20(I)/2014)
  • Laki näytön ja tiedon toimittamisesta tilintarkastusviraston pääjohtajalle (laki nro 113(I)/2002)
  • Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto tarkastaa seuraavien yhteisöjen toimintaa:

  • julkiset laitokset
    • ministeriöt
    • julkishallinnon yksiköt, palvelut tai virastot
  • lakisääteiset elimet
  • paikallishallinnon viranomaiset
    • yhteisöt
    • kunnat
  • muut laajemman julkisen sektorin organisaatiot, yritykset ja rahastot.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto on itsenäinen valtion elin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tilintarkastusvirasto on rakenteellisesti riippumaton parlamentista, mutta elimet tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Parlamentin kehityssuunnitelmien ja julkisten menojen valvonnan valiokunta tarkastaa säännöllisesti tilintarkastusviraston suositukset ja huomautukset valvoakseen tarkastettujen virastojen vastauksia tilintarkastusviraston suosituksiin ja huomautuksiin.

Lisäksi lähes kaikki parlamentin valiokunnat pyytävät säännöllisesti tilintarkastusviraston apua sen vastuualueisiin liittyvissä kysymyksissä. Tilintarkastusvirasto osallistuu toisinaan myös lainsäädäntöprosessiin. Parlamentti voi pyytää tilintarkastusvirastoa suorittamaan erityistutkimuksia tai -tarkastuksia.

Tilintarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia, laatii erityiskertomuksia ja toimittaa vuosikertomuksen Kyproksen tasavallan presidentille.

Tilintarkastusviraston talousarvion hyväksyvät ministerineuvosto ja parlamentti. Tämä rajoittaa sen riippumattomuutta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Odysseas Michaelides nimitettiin 11. huhtikuuta 2014.

TOIMIKAUSI

Rajoittamaton lakisääteiseen 65 vuoden eläkeikään saakka.

VALINTAMENETELMÄ

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti.

HALLINTOELIN

Perustuslain mukaan Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirastoa hallinnoi yksinomaan pääjohtaja. Sillä ei ole muuta hallintoelintä. Tarkastusdirektiiveissä määrätään kuitenkin pääjohtajan, vara pääjohtajan, tarkastusjohtajien ja teknisen tarkastuksen johtajan muodostamasta johtoryhmästä, joka hyväksyy tilintarkastusviraston erityiskertomukset ja vuosikertomuksen.

ORGANISAATIORAKENNE

Tilintarkastusvirasto on jaettu 17 yksikköön, jotka tekevät tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

Tilintarkastusvirasto jakautuu kolmeen osastoon, joista jokaisessa on kolme yksikköä, ja kahteen alaosastoon, joissa kummassakin on kaksi tai kolme yksikköä . Lisäksi kaksi osastoa raportoi vara pääjohtajalle suoraan. Jokaista osastoa johtaa tarkastusjohtaja, kun taas kunkin alaosaston johtajana toimii ylempi johtava tarkastaja.

Tekniset tarkastukset toteuttavasta osastosta vastaa teknisen tarkastuksen johtaja.

Näiden lisäksi tilintarkastusvirastolla on menetelmistä ja laadunvarmennuksesta vastaava yksikkö sekä erilaisia tukitoimintoja, kuten hallinto ja kirjanpito.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 137 kokoaikavastaavaa (maaliskuu 2023) [84 prosenttia tarkastustyössä, 16 prosenttia tukitehtävissä (arkistointi yms.)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 40 %; ♀ 60 %. Keskimääräinen ikä: 49

TALOUSARVIO

  • Tilintarkastusviraston rahoitus tulee valtion talousarviosta.
  • 8,0 miljoonaa euroa (vuonna 2023)
  • noin 92 prosenttia on henkilöstökuluja, ja loppuosa toimintakustannuksia
  • noin 0,07 prosenttia valtion talousarviomenojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtionhallinnon tilinpäätösten tarkastukset, joihin sisältyy myös säännönmukaisuuden tarkastus, koordinoidaan keskitetysti tilintarkastusvirastossa. Tarkastukset kuitenkin suunnitellaan kunkin ministeriön asianomaisissa tarkastusosastoissa, jotka myös toteuttavat tarkastukset

Tarkastusviraston osastot ja teknisen tarkastuksen osasto suunnittelevat, ohjelmoivat ja toimittavat tapauskohtaisesti tuloksellisuustarkastukset ja mahdolliset säännönmukaisuuden lisätarkastukset.

Suunnitteluun sisältyy arvio jokaiselle suunnitellulle tarkastukselle osoitettavien päivien lukumäärästä, joka arvioidaan käytettävissä olevan henkilöstön lukumäärän, tarkastustyön määrän ja merkityksen, tarkastusriskin ja aikaisempien havaintojen perusteella.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tilintarkastusvirasto suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

  • tilintarkastuksia
  • Säännönmukaisuuden tarkastukset (säädösperusteinen valvonta)
  • tuloksellisuustarkastuksia
  • teknisiä tarkastuksia, joihin kuuluvat ensisijaisesti julkisten hankintojen käytännöt (hankinta-asiakirjojen ehdot, hankekustannusten ja arviointiraporttien arviointi), käynnissä olevien rakennushankkeiden paikalla tehdyt tarkastukset, valtion virastojen käyttöön vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimusten tarkastukset ja IT-tarkastukset (toisin sanoen tietoteknologian ja sähköisten tiedonkäsittelyjärjestelmien tarkastukset)
  • ympäristötarkastuksia, jotka tavallisesti tarkoittavat tilintarkastusten, säännönmukaisuuden tarkastusten ja tuloksellisuustarkastusten yhdistelmää tietyssä ympäristönhallintoon liittyvässä erityisaiheessa; näitä tarkastuksia suoritetaan INTOSAIn laatimien erityisten standardien ja menetelmiä koskevien ohjeiden mukaisesti
  • erityistarkastuksia, jotka käynnistetään tavallisesti joko parlamentin erillisestä pyynnöstä tai valitusten perusteella taikka poliisin pyytäessä apua mahdollisesti rikosoikeudellisten tapausten tutkintaan.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tilintarkastusviraston pääasialliset julkaisut:

  • vuosikertomus, joka sisältää pääasiassa tietoja vuoden aikana laadituista erityistarkastuskertomuksista sekä Kyproksen tasavallan tilinpäätöstä koskevat tarkastushavainnot
  • Kyproksen tasavallan tilinpäätöstä koskeva tarkastajan lausunto
  • taloudellista katsausta koskeva lausunto
  • erityiskertomukset, jotka laaditaan tärkeimpien tarkastusten jälkeen, kuten julkisyhteisöjen, lakisääteisten elinten ja/tai paikallisten viranomaisten tarkastusten sekä tuloksellisuus- ja ympäristötarkastusten jälkeen.

— TIEDOTTAMINEN

Tilintarkastusvirasto raportoi tarkastushavainnoistaan suoraan asianomaisille yhteisöille ja esittää niille suosituksia.

Vuosikertomus toimitetaan Kyproksen tasavallan presidentille ja parlamentille.

Tämän lisäksi tilintarkastusvirasto julkaisee kaikki muut kuin luottamukselliset tarkastuskertomukset verkkosivustollaan ja antaa tarvittaessa lehdistötiedotteita. Myös sosiaalista mediaa käytetään kansalaisille tarkoitetussa viestinnässä, ja tiedotusvälineitä varten on nimitetty lehdistöavustaja.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Tilintarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa ja sen lisäksi myös kansalaisten, erityisalojen asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tietojen saamiseksi tarkastusaiheista.

 

 

LATVIA

VALSTS KONTROLE

Vuodesta 1991
Perustettu alun perin vuonna 1923

Verkkosivusto: lrvk.gov.lv

Tehtävän määrittely:

Edesauttaa

  • veronmaksajien rahojen tehokasta ja lainmukaista käyttöä
  • julkisiin menoihin liittyvää taloushallintoa ja tilivelvollisuutta
  • oikeudenmukaista ja avointa päätöksentekoa julkisella sektorilla.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Latvian tasavallan tarkastusvirasto tutkii tilintarkastuksissa, säännönmukaisuuden tarkastuksissa ja tuloksellisuustarkastuksissa

  • valtion ja kuntien talousarvioiden tulot ja menot, myös EU:n tukirahoitusten ja muiden kansainvälisten järjestöjen tai instituutioiden varojen hyödyntämisen
  • valtion ja paikallishallinnon omaisuuteen liittyvät toimet.

Tarkastusvirasto toimittaa vuosittain parlamentille tarkastuslausunnon valtion ja kuntien talousarvioiden toteuttamisesta ja lausuntoja siitä, onko ministeriöiden ja muiden keskushallinnon elinten vuotuiset rahoituskatsaukset valmisteltu asianmukaisesti.

Tarkastusvirasto toimittaa kertomuksen parlamentille ja ministerikabinetille seuraavista aiheista:

  • sellaisten tarkastettujen yhteisöjen tilintarkastuksista, joista tarkastusvirasto on antanut varauman sisältävän tai kielteisen lausunnon
  • kaikista tuloksellisuustarkastuksista
  • erityisen tärkeistä tai merkittävistä havainnoista.

Mikäli tarkastusten aikana havaitaan oikeusperiaatteiden rikkomista, tarkastusviraston on tiedotettava asiasta asiaankuuluville lainvalvontaviranomaisille. Kun tarkastuksessa havaitaan, että valtion tai paikallishallinnon talousarviosta on menetetty varoja väärinkäytösten vuoksi, tarkastusvirastolla on oikeus periä varat takaisin, jos kyseinen henkilö ei vapaaehtoisesti korvaa menetystä ja jos tarkastuskohde tai taho, jonka alaisuudessa tarkastuskohde toimii, ei ryhdy perimään menetettyä määrää takaisin.

Tarkastusten aikana havaittujen puutteiden poistamiseksi tarkastusvirastolla on oikeus antaa suosituksia tarkastetuille yhteisöille ja valvoa suositusten täytäntöönpanoa.

Tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot työnsä suorittamiseen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Latvian tasavallan perustuslaki (1922)
  • Laki valtion tarkastusvirastosta (2002)

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tarkastuskohteet:

  • valtion laitokset (14 ministeriötä ja 131 niiden alaista laitosta, 13 keskushallinnon laitosta), sekä kansalliset yliopistot ja suunnittelualueet
  • paikallishallinnon yksiköt (43 kuntaa ja 10 kaupunkia) sekä niiden alaiset laitokset
  • valtion tai paikallishallinnon omistamia liikeyrityksiä tai yksityisiä yrityksiä, joissa valtio on osaomistajana
  • muita kaupallisia yrityksiä, yhteisöjä, säätiöitä ja luonnollisia henkilöitä, (1) jos niiden käytössä tai hallussa on valtion tai paikallishallinnon resursseja, (2) jos niitä rahoitetaan valtion tai paikallishallinnon resursseilla, tai (3) jos ne toteuttavat valtion tai paikallishallinnon julkisia hankintoja.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Latvian valtion tarkastusvirasto on riippumaton kollegiaalinen ylin tarkastuselin, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Tarkastusvirasto on yksi Latvian kuudesta perustuslaillisesta elimestä. Se on täysin riippumaton ja toimii kollegiaalisena ylimpänä tarkastuselimenä. Se on valtiontalouden valvontajärjestelmän keskeinen toimija, joka palvelee yleistä etua varmistamalla riippumattomasti keskushallinnon ja paikallishallinnon resurssien käytön lainmukaisuuden, asianmukaisuuden, taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden. Se myös edistää moitteetonta taloushallintoa ja avointa päätöksentekoprosessia julkisella sektorilla.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tarkastusvirasto esittää kertomuksensa ja lausuntonsa Latvian parlamentille (Saeima) ja ministerikabinetille.

PARLAMENTTI

Tarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin eri valiokuntien kanssa, erityisesti julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaavan valiokunnan kanssa, jolle suurin osa tarkastusviraston kertomuksista toimitetaan. Tarkastusvirasto tiedottaa julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaavalle valiokunnalle kaikkien tarkastusten tuloksista, asianomaisilla sektoreilla havaituista toiminnan puutteista sekä tarkastuksissa esiin tuoduista säädösten rikkomisista ja suositusten täytäntöönpanon edistymisestä. Julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaava valiokunta on myös oikeutettu seuraamaan tarkastusviraston suositusten täytäntöönpanoa.

Pääjohtaja raportoi tarkastusviraston toiminnasta Saeimalle vuosittain.

MINISTERIKABINETTI

Tarkastusvirasto tiedottaa tarkastuskertomuksistaan ja lausunnoistaan myös ministerikabinetille. Tarkastusvirasto toimittaa kertomukset ministerikabinetille sellaisten tarkastettujen yhteisöjen tilintarkastuksista, joista tarkastusvirasto on antanut varauman sisältävän tai kielteisen lausunnon tai joista se on jättänyt antamatta lausunnon, sekä kertomukset kaikista tuloksellisuustarkastuksista ja kaikista erityisen tärkeistä tai merkittävistä tarkastushavainnoista.

— ORGANISAATIO

HALLINTOELIN

Tarkastusvirastoa johtaa pääjohtaja (presidentti) tarkastusviraston neuvoston kanssa, johon kuuluvat viiden tarkastusosaston sekä tarkastus- ja menetelmäosaston johtajat.

TOIMIKAUSI

Neljä vuotta, enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.

VALINTAMENETELMÄ

Neuvoston jäsenet nimittää parlamentti pääjohtajan suosituksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Pääjohtaja hallinnoi ja johtaa tarkastusviraston työtä, pääjohtajan toimistoa, tukijaostoja ja kansliaa, joka on vastuussa tarkastusviraston taloudellisesta suunnittelusta ja tilinpidosta, rekisterienpidon järjestämisestä, ylläpitotoimista ja tietotekniikasta.

Tarkastusviraston neuvostoon kuuluvat pääjohtaja (puheenjohtaja) ja kuusi neuvoston jäsentä, jotka ovat tarkastusosastojen johtajia. Neuvosto hyväksyy useimmat tarkastusviraston toimintaa sääntelevät asiakirjat.

Tarkastusvirastossa on viisi tarkastusosastoa sekä tarkastus- ja menetelmäosasto, joka suorittaa tarkastuksia ja myös laatii, päivittää ja toteuttaa tarkastusviraston tarkastusmenetelmiä. Jokaisessa tarkastusosastossa on johtaja ja 2–3 tarkastusjaosta. Tarkastusosastot toimittavat tarkastuksia tarkastusviraston neuvoston hyväksymän vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jokainen tarkastusosasto on vastuussa tietyistä osastokohtaisista tarkastettavista yhteisöistä ja tarkastusaiheista.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 161 kokoaikavastaavaa (1. maaliskuuta 2023) (noin 75 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 20 %; ♀ 80 %. Keskimääräinen ikä: 43

TALOUSARVIO

  • 7,45 miljoonaa euroa (2023)
  • Noin 0,08 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Tarkastustyö suunnitellaan vuosittain ja suunnitelman hyväksyy tarkastusviraston neuvosto.

Tarkastusviraston yleisen tarkastusohjelman kehittäminen koostuu seuraavista vaiheista:

  • tarkastusviraston strategian kehittäminen
  • tarkastusalueiden strateginen arviointi
  • tarkastusaiheiden valmistelu
  • tarkastusviraston työsuunnitelman kehittäminen.

Tarkastusviraston työsuunnitelma on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön, mutta parlamentin puhemiehelle tiedotetaan kullekin vuodelle suunniteltujen tarkastusten suuntaviivoista.

Tarkastusosastot suorittavat työn suunnitelman mukaisesti. Osastojen johtajat ja jaostojen päälliköt päättävät tarkastuksen laajuudesta, tarkastuskysymyksistä ja tarkastusresurssien kohdentamisesta.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tarkastusvirasto suorittaa

  • tilintarkastuksia arvioidakseen, onko tilinpäätökset laadittu sovellettavien säännösten mukaisesti
  • säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia arvioidakseen, ovatko tarkastetut yhteisöt toimineet lain vaatimusten mukaisesti ja ovatko ne toteuttaneet toimintansa ja tapahtumansa taloudellisesti ja vaikuttavasti.

Tarkastusvirasto toimittaa kaikki tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) mukaisesti. Tarkastusvirasto päättää harkintansa mukaan erityisistä lähestymistavoista ja menetelmistä. Tarkastetuilla yhteisöillä on mahdollisuus vastata tarkastusviraston tarkastushavaintoihin. Niitä pyydetään niin ikään raportoimaan suositusten täytäntöönpanon edistymisestä.

Jatkuvaan sisäiseen ja ulkoiseen laadunvalvontaan on olemassa laaja järjestelmä.

Tarkastusvirasto käyttää tilintarkastuksissa, tuloksellisuustarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa myös käsikirjoja, käytännön tarkastusohjeita ja erityisiä tarkastusviraston kehittämiä sisäisiä menettelytapoja. Nämä asiakirjat on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tarkastusvirasto julkaisee

  • lausunnon valtion talousarvion ja paikallishallintojen talousarvioiden toteuttamista koskevasta taloudellisesta katsauksesta
  • lausuntoja siitä, onko ministeriöiden ja muiden keskushallinnon laitosten vuosikertomukset oikein valmisteltu
  • tuloksellisuustarkastuksiin ja säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvia kertomuksia
  • keskusteluasiakirjoja tuloksellisuustarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa tehdyistä havainnoista
  • tarkastusviraston vuosikertomuksen.

— TIEDOTTAMINEN

Tarkastusvirastoa koskevan lain mukaisesti virasto tiedottaa suoritetuista tarkastuksista säännöllisesti suurelle yleisölle ja kansalaisille julkaisemalla kaikki tarkastuskertomukset ja lausunnot verkkosivustollaan sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan. Tarkastuksia koskevien tietojen yleisimmät jakelukanavat ovat tarkastusviraston virallinen verkkosivusto ja julkiset tiedotusvälineet – lehdistö ja sosiaalinen media (Facebook, Twitter, YouTube, PodBean). Tarkastuskertomusten julkaisun yhteydessä julkaistaan aina myös lehdistötiedote tai järjestetään lehdistötilaisuus. Joissakin tapauksissa, jos tarkastuksen aihe on erityisesti suurta yleisöä kiinnostava, tarkastuskertomuksista laaditaan visuaalisesti hahmotettavia ja helposti ymmärrettävissä olevia yhteenvetoja ja audiovisuaalisia tuotteita lisäviestintää varten. Tarkastusten tulosten lisäksi yleisölle tiedotetaan myös tarkastussuositusten täytäntöönpanon edistymisestä. Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa sosiaalisen median avulla. Tarkastuskertomusten yhteenvedot ovat saatavissa englanniksi tarkastusviraston verkkosivustolla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Latvian tarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä akateemisen sektorin (esimerkiksi Riiassa sijaitseva Tukholman kauppakorkeakoulu, Handelshögskolan i Stockholm i Riga) kanssa julkisen sektorin tarkastajien sertifiointijärjestelmän ylläpitämiseksi Latvian tasavallassa.

Tarkastusvirasto tekee yhteistyötä yksityisen sektorin tarkastajien kanssa ja erityisesti Latvian auktorisoitujen tarkastajien yhdistyksen kanssa vahvistaakseen jatkuvasti järjestelmää, jossa sertifioituja tarkastajia käytetään vaikuttavasti tarkastusviraston kunnissa suorittamissa tilintarkastuksissa.

 

 

LIETTUA

VALSTYBĖS KONTROLĖ

Vuodesta 1990
Perustettu alun perin vuonna 1919

Verkkosivusto: www.valstybeskontrole.lt

Tehtävän määrittely:

Edistää julkisen sektorin kehittämistä ja tarvittavia yhteiskunnallisia muutoksia.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Liettuan valtiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet on vahvistettu Liettuan tasavallan perustuslaissa, Liettuan tasavallan laissa valtiontalouden tarkastusvirastosta ja muissa säädöksissä.

Tarkastusvirasto valvoo valtion omaisuuden hallinnoinnin ja käytön lainmukaisuutta ja tehokkuutta sekä valtion talousarvion toteuttamista. Lisäksi se toimittaa julkistalouden tarkastuksia, valvoo budjettipolitiikkaa ja toteuttaa muita toimia saavuttaakseen valtiotalouden tarkastusvirastosta annetussa laissa asetetut tavoitteet.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Tasavallan perustuslaki: Liettuan valtiontalouden tarkastusvirastoa koskeva luku (1992)
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (1995, laadittu uudelleen 1. heinäkuuta 2021).

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON VASTUUALUEET

Liettuan valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

  • valtion suorittamaa valvontaa koskevassa laissa tarkoitetun konsolidoidun tilinpäätöksen
  • kuntien talousarvioihin myönnettyjen valtion varojen käyttöä
  • Liettuan tasavallan saaman EU:n rahoitustuen.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ylin tarkastuselin, joka on tilivelvollinen parlamentille ja jolla ei ole muodollista organisatorista kytkentää muihin valtion elimiin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tilivelvollinen parlamentille ja osallistuu parlamentaarisen valvonnan suorittamiseen. Sen vuoksi parlamentti ja valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitävät tiivistä yhteyttä.

Tiivein yhteys tarkastusvirastolla on parlamentin tilintarkastusvaliokuntaan, joka tutkii tarkastusviraston kertomukset ja osallistuu päätöksillään tarkastusviraston suositusten täytäntöönpanoon. Budjettipolitiikkaa valvoessaan tarkastusvirasto pitää yhteyttä parlamentin budjetti- ja talousvaliokuntaan, joka tutkii tarkastusviraston sille toimittamat kertomukset ja johtopäätökset.

Parlamentti voi määrätä tarkastusvirastolle tiettyjä, sen toimivallan puitteisiin kuuluvia tarkastuksia.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Mindaugas Macijauskas nimitettiin 5. toukokuuta 2020.

TOIMIKAUSI

Viisi vuotta, voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Tasavallan presidentti suosittelee pääjohtajaa ja parlamentti hyväksyy valinnan.

HALLINTOELIN

Valtiontalouden tarkastusvirastoa johtaa pääjohtaja yhdessä avustavien pääjohtajien kanssa. Avustavia pääjohtajia on tällä hetkellä kolme.

Liettuan tasavallan tarkastusvirastosta annetun lain mukaan tarkastusviraston on perustettava neuvosto, joka toimii pääjohtajan neuvoa-antavana elimenä.

TOIMIKAUSI

Avustavat pääjohtajat nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Tasavallan presidentti nimittää avustavat pääjohtajat pääjohtajan suosituksesta.

Pääjohtaja hyväksyy tarkastusviraston neuvoston kokoonpanon ja työjärjestyksen.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtiontalouden tarkastusvirastolla on kolme tehtävää:

  • ylin tarkastuselin
  • Euroopan unionin investointien tarkastuslaitos
  • finanssipoliittinen instituutio.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 245  työntekijää, joista kolme osa-aikaisia (1. huhtikuuta 2023) (67 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 23 %; ♀ 77 %. Keskimääräinen ikä: 44 vuotta

TALOUSARVIO

  • 10,016 miljoonaa euroa (2023)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtiontalouden tarkastusvirasto suunnittelee tarkastuksensa ja arviointinsa vuotuisissa tarkastusohjelmissa oman harkintansa mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa seurataan julkisen sektorin toimintaa, kerätään tietoja ja analysoidaan olemassa olevat ja potentiaaliset riskit. Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmät voivat ehdottaa tarkastusaiheita.

Työohjelmaa voidaan muuttaa jatkuvasti vallitsevan tilanteen kehittymisen mukaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Kaikki sen käyttämät menetelmät ovat ISSAIn ja kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisia.

Tarkastuskohteilla on oikeus kommentoida tarkastuskertomusluonnoksia.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee vuosittain

  • toimintakertomuksen
  • tilintarkastusten johtopäätökset ja kertomukset seuraavista:
    • valtion konsolidoitu tilinpäätös
    • valtion sosiaalirahaston konsolidoitu tilinpäätös
    • valtion pakollisen sairausvakuutusrahaston konsolidoitu tilinpäätös.
    • valtion elinkorkorahaston konsolidoitu tilinpäätös
    • kansallinen konsolidoitu tilinpäätös.
  • kertomuksia tuloksellisuus- ja säännönmukaisuustarkastuksista
  • kertomuksia suositusten toteutumisesta
  • arviointeja ja katsauksia koskevia johtopäätöksiä/kertomuksia.

— TIEDOTTAMINEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa parlamentille vuotuisen toimintakertomuksensa ja kaikki tarkastuksista ja arvioinneista tekemänsä johtopäätökset/kertomukset sekä kertomukset julkistalouden tarkastuksiin perustuvien suositusten toteutumisesta.

Tarkastusvirasto julkaisee kaikki tarkastus- ja arviointikertomuksensa ja -johtopäätöksensä sekä vuotuisen toimintakertomuksensa verkkosivustollaan. Julkistalouden tarkastusten tuloksia, budjettipolitiikan seurantaa ja Euroopan unionin investointeihin kohdistuvia tarkastuksia koskevat tiedot ovat suuren yleisön saatavilla myös Liettuan avoimen datan portaalissa.

Tietoja seurantatuloksista, jotka koskevat julkistalouden tarkastuksiin perustuvien suositusten toteutumista, päivitetään jatkuvasti, ja ne julkaistaan avoimena datana tarkastusviraston verkkosivustolla ja Liettuan avoimen datan portaalissa. (Tällaisia tietoja ovat suositusten toteutumisen tilanne, vastuuyhteisöt ja suositusten toteutumisen seurauksena tapahtuneet muutokset).

Valtiontalouden tarkastusvirasto noudattaa toimissaan riippumattomuuden, avoimuuden, laillisuuden ja ammattimaisen toimintatavan periaatteita.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä parlamentin, valtionvarainministeriön, Liettuan tarkastajien kamarin ja sisäisten tarkastajien yhdistyksen sekä kunnallisten valvojien yhdistyksen kanssa kokemusten jakamiseksi ja yhteisten standardien kehittämiseksi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on solminut yhteistyösopimukset seuraavien tahojen kanssa: Liettuan keskuspankki, ylin virallinen eettinen komitea, valtion verotarkastusviranomainen, kilpailuneuvosto, sosiaaliturva- ja työministeriö, valtionvarainministeriö, yleisen syyttäjän virasto, julkisten hankintojen virasto, erityistutkintapalvelu, talousrikosten tutkintapalvelu, valtion tietovirasto, Vilnan, Kaunasin ja Klaipėdan kaupunkikunnat, Vilnan yliopiston kauppatieteen ja yrityshallinnon tiedekunta, Vytautas Magnus -yliopisto, Mykolas Romeris -yliopisto, kunnallisten valvojien yhdistys, Liettuan tarkastajien kamari ja sisäisten tarkastajien yhdistys.

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusten laadun varmistamiseksi suoritetaan säännöllisiä vertaisarviointeja.

 

 

LUXEMBURG

COUR DES COMPTES

Vuodesta 2000
Perustettu alun perin vuonna 1840

Verkkosivusto: www.cour-des-comptes.public.lu

Tehtävän määrittely:

Ulkoisena tarkastajana Cour des comptes tutkii julkisten tulojen ja menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta sekä julkisia varoja koskevan varainhoidon moitteettomuutta. Tätä varten se tarkastaa julkisen varainkäytön taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden puuttumatta kuitenkaan menojen tarkoituksenmukaisuuteen.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin valvoo valtion rahoitusvälineiden, hallinnon ja palveluiden varainhoitoa. Tilintarkastustuomioistuimella on myös oikeus tutkia muita julkisia elimiä edellyttäen, että nämä eivät ole muiden lainsäädännössä määriteltyjen tilintarkastusjärjestelmien alaisia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin voi tarkastaa tiettyä tarkoitusta varten julkisen sektorin oikeushenkilöille sekä yksityisen sektorin luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille myönnettyjen julkisten varojen käyttöä. Tällöin se selvittää, onko julkiset varat käytetty aiottuihin tarkoituksiin.

Tilintarkastustuomioistuimella on työssään oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat. Tarkastustyön lisäksi tilintarkastustuomioistuin voi parlamentin pyynnöstä laatia lausunnon lainsäädäntöesityksistä.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Luxemburgin perustuslain (1868) tarkistettu 105 artikla
  • Tilintarkastustuomioistuimesta (Cour des comptes) annettu laki (8. kesäkuuta 1999), sellaisena kuin se on muutettuna.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • valtion rahoitusvälineitä, hallintoa ja palveluita
  • ministeriöt
  • valtion virastoihin
  • muita julkisia
  • julkisilla avustuksilla rahoitettuja julkisten ja yksityisten yhteisöjen osia
  • poliittisia puolueita.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin on itsenäinen instituutio.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Suhde parlamenttiin on neuvoa-antava. Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin esittää kaikki kertomuksensa parlamentille. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimelta voidaan pyytää lausuntoja lainsäädännön laadinnan yhteydessä. Parlamentti voi myös pyytää tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan tiettyyn aiheeseen liittyviä tarkastuksia.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Marc Gengler nimitettiin vuonna 2005.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää Luxemburgin suurherttua parlamentin ehdotuksesta ja parlamentin laatimalta ehdokaslistalta.

HALLINTOELIN

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi presidentin, varapresidentin ja kolmen neuvoksen muodostama kollegio.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuimen kollegion jäsenet nimittää Luxemburgin suurherttua parlamentin ehdotuksesta parlamentin laatimalta ehdokaslistalta.

ORGANISAATIORAKENNE

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tekee päätökset kollegiaalisesti äänten enemmistöllä. Presidentti johtaa kokouksia ja hänellä on ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan.

Tilintarkastusuomioistuin on jaettu tarkastusjaostoon ja hallinnolliseen jaostoon. Tarkastusjaostossa on neljä tarkastusosastoa, joita kutakin johtaa tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 32 (2023)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 65,6 %; ♀ 34,4 %

TALOUSARVIO

  • 5,2 miljoonaa euroa (2023)
  • Valtion talousarvioon tehdään varaus tilintarkastustuomioistuimen ylläpitoa varten sen esittämän arvion perusteella.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin päättää vuotuisesta työohjelmastaan itsenäisesti. Suunnittelumenettelyn laatii tilintarkastustuomioistuimen kollegio, joka päättää työohjelmasta edellisen vuoden lopulla.

Parlamentti voi pyytää tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan tarkastuksia tietyillä alueilla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

Tarkastusprosessin aikana tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastushavaintonsa tarkastetuille yhteisöille, joilla on oikeus vastata kommentein tietyn määräajan puitteissa ennen kuin kertomukset esitetään parlamentille.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin julkaisee

  • yleisen kertomuksen valtion tileistä
  • erityisiltä taloudenhoidon alueilta erityiskertomuksia, joita se valmistelee omasta aloitteestaan tai parlamentin pyynnöstä
  • lausuntoja lainsäädäntöesityksistä ja talousarvion hallinnoinnista.

— TIEDOTTAMINEN

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomukset ja erityiskertomukset parlamentille ja julkaisee ne myös verkkosivustollaan.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä tarkastuskohteidensa ja asiaankuuluvien ministeriöiden kanssa.

 

 

MALTA

NATIONAL AUDIT OFFICE

Vuodesta 1997
Perustettu alun perin vuonna 1814

Verkkosivusto: www.nao.gov.mt

Tehtävän määrittely:

Auttaa tilivelvollisuuden, luotettavuuden ja parhaiden käytäntöjen edistämistä valtionhallinnon toiminnassa.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Maltan valtiontalouden tarkastusvirasto on kansallinen tarkastuselin, joka on vastuussa keskus- ja paikallishallinnon ulkoisista tarkastuksista. Sen lakisääteinen tehtävä on suorittaa keskushallinnon tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia.

Lisäksi se voi kohdistaa tarkastuksia kaikkiin osa-alueisiin, jotka liittyvät valtion talouden, omaisuuden tai varojen hallinnointiin valtion laitoksen tai viraston toimesta tai niiden valvonnassa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto voi myös tarkastaa sellaisten viranomaisten tai elinten tilejä ja/tai toimintaa, joilla on tai jotka käyttävät valtiolle suoraan tai välillisesti kuuluvia varoja. Se voi niin ikään tarkastaa yhtiöiden tai muiden yhteisöjen toimintaa silloin, kun valtio on niiden suurin osakkeenomistaja.

Valtiontalouden tarkastusvirastolla on sitä koskevan lainsäädännön mukaan valtuudet suorittaa tuloksellisuuden tarkastuksia, joissa se arvioi julkisen sektorin ohjelmien, toimintojen, aloitteiden tai muiden toimien taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastusvirasto on myös vastuussa paikallishallinnon tarkastuksesta ja nimittää yksityisiä tarkastajia paikallishallinnon tarkastajiksi paikallisten valtuustojen yhteyteen ja tarjoaa teknistä ja hallinnollista tukea tällaisille tarkastajille.

Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot työnsä suorittamiseen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Maltan perustuslaki 108 artikla (1964)
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta ja sen pääjohtajasta (1997)
  • Edustajainhuoneen pysyväismääräys nro 120 (1995)
  • Laki paikallishallinnosta (1995).

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

  • ministeriöt: 21 (lakisääteisesti)
  • kaikki valtionhallinnon osastot ja virastot (lakisääteisesti)
  • paikallishallintoa (paikallishallintoa koskevan lain mukaisesti), kuten edellä kohdassa ”Toimivaltuudet” on mainittu
  • viranomaisia tai elimiä, jotka hallinnoivat, käyttävät tai joilla on suoraan tai välillisesti valtiolle kuuluvia varoja (ei lakisääteisesti, paitsi jos sovellettavassa lainsäädännössä erikseen niin säädetään)
  • muita elimiä, joilla on tai jotka käyttävät valtion varoja (ei lakisääteisesti, paitsi jos sovellettavassa lainsäädännössä erikseen niin säädetään)
  • liikeyrityksiä tai muita yhteisöjä, joissa valtiolla on osake-enemmistö (ei lakisääteisesti).

Huomautus: Valtiontalouden tarkastusvirasto on ensisijaisesti velvoitettu suorittamaan valtion keskushallinnon tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia, ja se voi suorittaa mitä tahansa muita tarkastuksia keskus- ja paikallishallinnossa sekä muissa yhteisöissä, joilla on tai jotka hallinnoivat julkisia varoja. Julkisoikeudellisten yhteisöjen ja muiden keskushallinnon alaisuuteen kuulumattomien yhteisöjen tarkastukset suorittaa kuitenkin yksityisen sektorin tarkastaja.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Maltan valtiontalouden tarkastusvirasto on valtion ulkoinen tarkastaja. Se on tarkastustyössään täysin itsenäinen. Tarkastusviraston pääjohtaja ei ole kenenkään määräysvallan tai valvonnan alainen.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tarkastusviraston pääjohtaja raportoi suoraan edustajainhuoneen puhemiehelle.

Parlamentin julkishallinnon tilivaliokunta ja varainhoidosta vastaava ministeri voivat pyytää tarkastusvirastoa suorittamaan tutkimuksia missä tahansa tarkastusviraston toimivaltuuksien piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Paikallishallinnon lainsäädännön osalta taas paikallishallinnosta vastaava ministeri voi pyytää tarkastusviraston pääjohtajaa suorittamaan tutkimuksia paikallisissa valtuustoissa.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Charles Deguara nimitettiin ensimmäisen kerran 30. maaliskuuta 2016. Hänet nimitettiin uudelle toimikaudelle 30. maaliskuuta 2021.

TOIMIKAUSI

Viisi vuotta, voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Tarkastusviraston pääjohtajan nimittää presidentti edustajainhuoneen päätöslauselman mukaisesti. Päätöksen tueksi tarvitaan vähintään kahden kolmasosan enemmistö parlamentin jäsenistä.

HALLINTOELIN

Tarkastusvirastolla ei ole virallista hallintoelintä, mutta pääjohtajalla on tukenaan varapääjohtaja ja kolme avustavaa pääjohtajaa.

VALINTAMENETELMÄ

Presidentti nimittää sekä tarkastusviraston pääjohtajan että varapääjohtajan edellä esitetyllä tavalla.

Avustavat pääjohtajat nimitetään sisäisen ja/tai ulkoisen haun perusteella. Sisäinen haastattelulautakunta haastattelee ehdokkaat ja raportoi haastatteluista. Pääjohtaja nimittää valitun ehdokkaan haastattelulautakunnan suosituksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtion tarkastusvirasto on jaettu neljään jaostoon, joista kolmea johtaa avustava pääjohtaja. Jaostot ovat seuraavat:

  • tilintarkastuksista ja säännönmukaisuuden tarkastuksista vastaava jaosto, joka on vastuussa valtion rahoituskertomuksen analysoinnista sekä tiettyjen ministeriöiden ja valtionhallinnon osastojen, paikallishallinnon ja tiettyjen valtiosta riippumattomien järjestöjen tarkastamisesta
  • tuloksellisuustarkastusjaosto, joka on vastuussa tuloksellisuustarkastuksista ja varoille saatavaa vastinetta koskevista tarkastuksista
  • erityistarkastus- ja tutkintajaosto, joka on vastuussa tutkintakertomuksista, joita pyytävät yleensä julkishallinnon tilivaliokunta tai varainhoidosta vastaava ministeri
  • TVT-jaosto, joka on vastuussa tietotekniikan tarkastuksista sekä IT-tuen tarjoamisesta muille tarkastusjaostoille näiden tarkastustyötä varten.

Tarkastusjaostojen ohella virastossa on myös päällikön alaisuudessa toimiva rahoitus- ja hallintojaosto, joka vastaa rahoitukseen, hallintoon ja henkilöstöresursseihin liittyvistä kysymyksistä.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 58 kokoaikavastaavaa (joulukuu 2022) (81 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 40 %; ♀ 60 %. Keskimääräinen ikä: 46

TALOUSARVIO

  • 3,85 miljoonaa euroa (2021) 3,9 miljoonaa euroa (2022)
  • Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvio rahoitetaan kokonaan Maltan valtion talousarviosta.
  • Noin 0,07 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtiontalouden tarkastusvirasto valitsee vapaasti tarkastusaiheensa. Julkishallinnon tilivaliokunta ja varainhoidosta vastaava ministeriö voivat myös pyytää julkisiin varoihin liittyvien tutkimusten suorittamista. Vaikka tarkastusvirasto tavallisesti toteuttaakin kaikki tällaiset pyynnöt, se ei ole velvoitettu siihen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto valmistelee vuotuiset tarkastussuunnitelmat, joihin sisältyy pääjohtajan ja varapääjohtajan hyväksymä luettelo kyseiselle vuodelle suunnitelluista tarkastuksista.

Tarkastusvirasto huomioi erilaisia kriteereitä valitessaan vuotuiseen tarkastusohjelmaan sisällytettäviä tarkastusalueita. Tällaisia kriteerejä voivat olla tietyn aiheen kohdalla havaitut riskit, ajankohtaisuus, sosiaalinen ja taloudellinen olennaisuus tai parlamentin ja hallinnon, tiedotusvälineiden tai yleisön kiinnostuksen laajuus. Tarkastusvirasto otti myös hiljattain käyttöön riskienarviointijärjestelmän hallituksen ministeriöitä varten. Nyt järjestelmää kehitetään edelleen niin, että se kattaisi yritykset, julkishallinnon virastot ja muut riskialttiin tahot. Tämän käytännön ansiosta tarkastusten valikoima tasapainottuu.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia, tutkintatarkastuksia ja IT-tarkastuksia.

Tilintarkastuksiin ja säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvat kertomukset julkaistaan vuosittain, viimeistään 12 kuukautta varainhoitovuoden päättymisen (31. joulukuuta) jälkeen. Muut kertomukset julkaistaan valmistumisensa jälkeen.

Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee vuosittain yhteenvedon paikallishallinnon tarkastajien tarkastuskertomusten havainnoista, yleensä vuoden loppupuolella (yhteenvedon otsikko: pääjohtajan kertomus paikallishallinnon toiminnasta).

Tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksensa relevanttien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti, ja sillä on myös omat tarkastuskäsikirjansa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia varten.

Lisäksi tarkastusvirasto noudattaa tuloksellisuustarkastuksissa aiheanalyysiä ja johtopäätösten tekemistä koskevaa lähestymistapaa (Issue Analysis and Drawing Conclusions. IADC).

Tarkastusvirasto soveltaa myös omaa ammattimaisen käytöksen ohjettaan, jonka noudattaminen on pakollista viraston työntekijöille.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • vuotuisen kertomuksen julkisista tileistä
  • vuotuisen kertomuksen paikallishallinnon toiminnasta
  • vuotuiset kertomukset seurantatarkastuksista
  • valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen
  • erillisiä kertomuksia tuloksellisuustarkastuksista, tutkintakertomuksia ja muun tyyppisiä tarkastuskertomuksia edellä mainittujen lisäksi.

— TIEDOTTAMINEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa kaikki tarkastus- ja muut kertomuksensa edustajainhuoneen puhemiehelle. Jokaisessa kertomuksessa on tiivistelmä, jossa esitetään lyhyt yhteenveto kertomuksesta, ja sen ohella annetaan lehdistötiedote kertomuksen tärkeimmistä kohdista. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee kaikki kertomuksensa verkkosivustollaan ja Facebookissa sen jälkeen, kun ne on esitetty edustajainhuoneen puhemiehelle.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää tiiviitä kahdenvälisiä suhteita useiden muiden EU:n jäsenvaltioiden ylimpiin tarkastuselimiin. Se on INTOSAIn, EUROSAIn, Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitean sekä Kansainyhteisön ylimpien tarkastusviranomaisten verkoston jäsen. Se on myös kansainyhteisön ylimpien tarkastusviranomaisten verkoston jäsen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto osallistuu aktiivisesti myös useisiin kansainvälisiin verkostoihin, erityisesti EUROSAIn IT-työryhmään ja ympäristötarkastuksia käsittelevään INTOSAI-työryhmään.

Se tekee yhteistyötä myös Maltan yliopiston kanssa ja on monien julkishallinnon valiokuntien jäsen tarkkailijan ominaisuudessa.

 

 

PORTUGALI

TRIBUNAL DE CONTAS

Vuodesta 1849
Perustettu alun perin vuonna 1389

Verkkosivusto: www.tcontas.pt

Tehtävän määrittely:

Julkisten varojen taloushallinnon kehittäminen tilivelvollisuuden ja avoimuuden edistämiseksi ja rahoitusvastuun lujittamiseksi. Tribunal de Contas toimii kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana vartijana raportoimalla kansalaisille heidän varojensa käytöstä.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti Portugalin tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas de Portugal)

  • valvoo julkisten tulojen ja menojen ja valtionvelan laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta
  • antaa lausunnon valtion tileistä ja itsehallintoalueiden tileistä ja vahvistaa valtion tilit vuodesta 2023 alkaen
  • arvioi julkista taloushallintoa
  • lujittaa rahoitusvastuuta.

Portugalin tilintarkastustuomioistuimella on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot, ja tarkastuskohteilla on yhteistyövelvollisuus.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Portugalin tasavallan perustuslaki (1976): 107, 209 (c), 214 ja 216 artikla.
  • Tribunal de Contasin organisaatiota ja toimintaa koskeva laki: laki 98/97, 26. elokuuta 1997
  • Budjettikehystä koskeva laki: laki 151/2015, 11. syyskuuta 2015, 66 artiklan 6 kohta.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Portugalin tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • valtion ja valtionhallinnon eri osastot
  • Azorien ja Madeiran itsehallintoalueet ja niiden eri osastot
  • paikalliset viranomaiset ja niiden yhdistykset ja liitot, mukaan lukien metropolialueet
  • julkiset laitokset
  • sosiaaliturvalaitokset
  • julkiset yhdistykset, julkisten yhteisöjen yhdistykset tai julkisten ja yksityisten yhteisöjen yhteisyhdistykset, jotka saavat rahoitusta pääasiallisesti julkisista yhteisöistä tai ovat niiden valvonnan alaisia
  • valtion omistamat liikeyritykset
  • alueelliset liikeyritykset
  • kuntien väliset ja kunnalliset liikeyritykset
  • kaikki yhteisöt, joihin liittyy julkisia varoja valtion avustuksen tai osaomistuksen muodossa
  • liikeyritykset, joilla on käyttöoikeussopimus valtion omistamiin liikeyrityksiin tai liikeyritykset, joilla on osuus valtion pääomasta tai yksityiset ja julkiset yhteisyritykset, joita julkinen sektori valvoo, liikeyritykset, joilla on käyttöoikeussopimus julkisiin palveluihin tai jotka hallinnoivat niitä, ja liikeyritykset, jotka huolehtivat julkisista käyttöoikeusurakoista
  • muut yhteisöt, jotka hyötyvät julkisista varoista tai hallinnoivat niitä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Toimintamuodoltaan kollegiaalinen tuomioistuin, jolla on tarkastus- ja oikeudenkäyttötehtäviä ja presidentti sekä 18 jäsentä (tuomareita, joilla on korkeimman oikeuden tuomarin asema).

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Perustuslain mukaisesti Portugalin tilintarkastustuomioistuin on ylin tuomioistuin ja näin ollen täysivaltainen elin, joka on samassa asemassa kuin tasavallan presidentti, parlamentti, hallitus ja muut tuomioistuimet. Se on riippumaton ylin tarkastuselin, joka on vastuussa ulkoisesta varainhoidon valvonnasta ja tarkastuksesta ja valvoo valtion talousarvion toteuttamista hallituksen toimesta.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat tuomareita, eikä heitä näin ollen voida joitakin laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta erottaa eikä asettaa vastuuseen antamistaan tuomioista.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Portugalin tilintarkastustuomioistuin on riippumaton kaikista muista elimistä. Lainsäädännössä on kuitenkin säädetty tietyistä yhteistyömenettelyistä, joita ovat muun muassa seuraavat:

  • parlamentti ja hallitus voivat pyytää tilintarkastustuomioistuinta kohdistamaan tarkastuksia tiettyihin yhteisöihin tai talouden toimijoihin, mutta pyydetty toimenpide ei velvoita tilintarkastustuomioistuinta
  • parlamentti voi pyytää, että sille lähetetään kertomuksia
  • parlamentti voi pyytää tilintarkastustuomioistuimelta tietoja, joita tämä on saanut tarkastuksia suorittaessaan
  • tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja vuosikertomus yleensä julkaistaan ja lähetetään parlamentille ja muille sidosryhmille.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

José F. F. Tavares 7. lokakuuta 2020 lähtien.

TOIMIKAUSI

4 vuotta

VALINTAMENETELMÄ

Tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää tasavallan presidentti hallituksen ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuimella on itsemääräämisoikeus.

Tilintarkastustuomioistuinta johtaa sen presidentti.

Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus määritellä oma talousarvionsa, ja se on myös taloudellisesti riippumaton ja hallinnoi talousarviotaan. Talousarvion hyväksyy parlamentti.

Tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous, johon osallistuvat presidentti ja kaikki jäsenet, on päätöksentekoviranomainen tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen talousarvion luonnoksesta ja strategisesta suunnitelmasta päätettäessä.

TOIMIKAUSI

Jäsenet nimitetään eliniäksi.

VALINTAMENETELMÄ

Jäsenet valitsee valintalautakunta julkisella hakuprosessilla.

ORGANISAATIORAKENNE

Tilintarkastustuomioistuin on jaettu kolmeen jaostoon ja kahteen aluejaostoon (Azorien ja Madeiran aluejaostot). Näissä tarkastusjaostoissa on tarkastus- ja hallinto-osastot.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimella on sisäisen tarkastuksen osasto, joka toimii suoraan presidentin alaisuudessa, sekä tarkastusstandardikomissio.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet määrätään eri jaostoihin akateemisin ja ammatillisin kriteerein.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 530 (joulukuu 2022)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 31 %; ♀ 69 %. Keskimääräinen ikä: 53
  • Tarkastustehtävissä työskentelevän henkilöstön osuus: 60 %

TALOUSARVIO

  • Tilintarkastustuomioistuimen rahoitus tulee valtion talousarviosta ja sen omista varoista (tarkastuskohteilta veloitetut palkkiot)
  • Kokonaistalousarvio (2023): 29 miljoonaa euroa
  • 0,026 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Tilintarkastustuomioistuin hyväksyy kolmen vuoden välein strategisen suunnitelman. Suunnitelma perustuu osallistavaan prosessiin, jonka keskiössä on SWOT-analyysi (keskeiset heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet, haasteet ja uhat) sekä tavoitteita ja painopisteitä koskeva riskianalyysi.

Saman strategisen ajanjakson kuluessa tilintarkastustuomioistuin hyväksyy myös kolmivuotisen ohjelman, jonka perusteella laaditaan keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on kyseisen ajanjakson kuluessa laadittujen vuotuisten suunnitelmien muodostama kokonaisuus.

Lisäksi se hyväksyy yksityiskohtaisen vuotuisen työohjelmansa täysin itsenäisesti.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa kaikentyyppisiä tarkastuksia.

Käytetyt menetelmät ja metodologiat määritellään tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäsikirjoissa, joissa huomioidaan kansainväliset tarkastusstandardit (ISSAI) sekä parhaat käytännöt.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Portugalin tilintarkastustuomioistuin julkaisee kaikki kertomuksensa ja päätöksensä, esimerkiksi

  • vuosikertomukset ja lausunnot valtion tilinpidosta ja itsehallintoalueiden tilinpidosta
  • tarkastuskertomukset
  • vuotuisen toimintakertomuksen.

— TIEDOTTAMINEN

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksia, päätöksiä, oleellisia asiakirjoja, tapahtumia ja toimintatietoja verkkosivustollaan.

Se voi lisäksi päättää kertomustensa julkaisemisesta Portugalin virallisessa lehdessä ja jakaa niitä tiedotusvälineille. Tilintarkastustuomioistuin käyttää myös sosiaalista mediaa vuorovaikutukseen suuren yleisön kanssa.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Portugalin tilintarkastustuomioistuin on INTOSAIn, EUROSAIn sekä portugalinkielisten maiden muodostaman ylinten tarkastuselinten organisaation (OISC/CPLP) hallintoneuvoston jäsen sekä latinalaisen Amerikan ja Karibian ylimpien tarkastuselinten organisaation (OLACEFS) liitännäisjäsen. Portugalin tilintarkastustuomioistuin on myös EUROSAIn etiikan verkoston varapuheenjohtaja. Verkosto korvaa tarkastuksen ja etiikan työryhmän ja sen puheenjohtajana toimii Kroatian ylin tarkastuselin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistuu ylimpien tarkastuselinten valmiuksien kehittämishankkeisiin, erityisesti portugalinkielisissä maissa. Se on myös Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL), Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön (CERN) ja kansainvälisen nanoteknologialaboratorion (INL) ulkoinen tarkastaja sekä Euroopan lennonvarmistusjärjestön (EUROCONTROL) tarkastuslautakunnan jäsen.

 

 

PUOLA

NAJWYŻSZA IZBA KONTROLI

Vuodesta 1919
Perustettu alun perin vuonna 1809

Verkkosivusto: www.nik.gov.pl

Tehtävän määrittely:

Julkisten toimintojen riippumaton ja ammattimainen tarkastus kansalaisten ja valtion hyväksi.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion hallintoelinten, Puolan keskuspankin, valtion oikeushenkilöiden ja muiden valtion organisaatioyksiköiden toimintaa laillisuuden, taloudenhoidon varovaisuuden, tehokkuuden ja huolellisuuden osalta. Ylin tarkastusvirasto voi tarkastaa paikallisten hallintoelinten, paikallishallinnon oikeushenkilöiden ja muiden paikallishallinnon organisaatioyksiköiden toimintaa laillisuuden, taloudenhoidon varovaisuuden ja huolellisuuden osalta.

Ylin tarkastusvirasto voi myös tarkastaa muiden organisaatioyksiköiden ja liikealan toimijoiden toiminnan laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden silloin, kun nämä käyttävät valtion tai julkista omaisuutta tai resursseja tai kun niillä on taloudellisia velvoitteita valtiota kohtaan.

Ylimmällä tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot, ja sen henkilöstöllä on vapaa pääsy tarkastettavien elinten tiloihin sekä oikeus tutkia tarvittavia asiakirjoja ja muita aineistoja. Ylin tarkastusvirasto voi haastatella todistajia tarkastettavista elimistä tai muista elimistä ja vastaanottaa heiltä evidenssiä, pyytää suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastettavien elinten henkilöstöltä, hakea apua asiantuntijoita ja osallistua tarkastuskohteiden johdon kokouksiin.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Puolan tasavallan perustuslaki, 2. huhtikuuta 1997

Ylintä tarkastusvirastoa koskeva muutettu laki, 23. joulukuuta 1994.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Ylin tarkastusvirasto tarkastaa muun muassa

  • talousarvioyksiköitä (esim. ministeriöt ja valtion virastot)
  • valtion erityisrahastoja
  • toimeenpanovirastoja ja muita valtion oikeushenkilöitä julkisen talouden sektorilla
  • valtion pankkeja, mukaan lukien Puolan keskuspankki
  • paikallisia itsehallintoelimiä
  • muita julkisia menoja aiheuttavia yhteisöjä, myös muita kuin julkisen taloussektorin yksiköitä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Tarkastusvirasto, jota johtaa presidentti ja joka toimii kollegiaalisella periaatteella. Tämä tarkoittaa, että virastolla on erityinen elin, josta käytetään nimitystä ylimmän tarkastusviraston neuvosto ja joka osallistuu tärkeimpien asiakirjojen hyväksyntä- ja käyttöönottoprosesseihin.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Puolan ylin tarkastusvirasto on ylin tarkastuselin, joka on riippumaton hallituksesta mutta joka toimii parlamentin alahuoneen (Sejm) alaisuudessa.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Ylin tarkastusvirasto raportoi Sejmille ja tekee yhteistyötä lähes kaikkien Sejmin valiokuntien kanssa, jotka tutkivat useimmat tarkastusviraston tarkastuskertomukset toiminta-alansa mukaisesti. Myös valtiontalouden tarkastusta käsittelevä Sejmin valiokunta tutkii ylimmän tarkastusviraston tarkastuskertomukset ja antaa lausuntonsa tarkastusviraston talousarviosta ja ehdottaa tarkastusvirastolle mahdollisia muiden Sejmin valiokuntien esiin tuomia tarkastuskohteita (vuosittain 40–60). Ylin tarkastusvirasto myös tiedottaa valtiontalouden tarkastusta käsittelevälle valiokunnalle vuotuisesta työsuunnitelmastaan.

Sejm tutkii tarkastusviraston tärkeimmät kertomukset, vuotuisen toimintakertomuksen sekä analyysin valtion talousarvion toteuttamisesta ja rahapolitiikan suuntaviivoista.

Sejm ja sen elimet voivat määrätä tarkastusvirastoa suorittamaan tarkastuksia, vaikka se onkin harvinaista (1–3 tapausta vuodessa).

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Marian Banaś astui virkaan 30. elokuuta 2019.

Presidentin tukena on kolme varapresidenttiä ja pääjohtaja.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Presidentin nimittää Sejm senaatin suostumuksella (parlamentin ylähuone) ja Sejmin puhemiehen tai vähintään 35 jäsenen ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Ylimmän tarkastusviraston presidentti ja neuvosto muodostavat sen hallintoelimen. Kyseessä on kollegiaalinen elin, joka koostuu 19 jäsenestä: tarkastusviraston presidentti, varapresidentit, pääjohtaja sekä 14 jäsentä, joista seitsemän on tarkastusvirastosta riippumattomia oikeus- tai taloustieteen akateemikoita ja seitsemän on tarkastusyksiköiden johtajia tai tarkastusviraston presidentin neuvonantajia.

TOIMIKAUSI

Presidentti, varapresidentit ja pääjohtaja kuuluvat tarkastusviraston neuvostoon toimikautensa ajan. Muut neuvoston jäsenet nimitetään kolmivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Sejmin marsalkka (puhemies) nimittää kaikki 14 tarkastusviraston neuvoston jäsentä tarkastusviraston presidentin pyynnöstä sen jälkeen, kun valtiontalouden tarkastusta käsittelevä Sejmin valiokunta on antanut lausuntonsa.

ORGANISAATIORAKENNE

Ylin tarkastusvirasto on jaettu tarkastusyksiköihin (14 osastoa ja 16 alueellista toimistoa) sekä hallinto- ja tukiosastoihin (4). Kunkin alueellisen toimiston – joilla on sama asema kuin tarkastusosastoilla – toiminta-alue vastaa Puolan hallinnollista jakoa (alueet).

Tarkastusosastojen ja alueellisten toimistojen suorittamia tarkastuksia valvoo tarkastusviraston presidentti tai yksi varapresidenteistä.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 1 576 kokoaikavastaavaa (2021) (71 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 53 prosenttia; ♀ 47 prosenttia. Keskimääräinen ikä: yli 41 vuotta (tarkastajat)

TALOUSARVIO

  • Ylimmän tarkastusviraston talousarvio: 308 miljoonaa zlotya / noin 68 miljoonaa euroa (tammikuussa 2021)
  • Kohdentaminen: tarkastusviraston neuvosto hyväksyy viraston talousarvioluonnoksen. Valtiovarainministeri liittää luonnoksen valtion talousarvioesitykseen, josta keskustellaan parlamentin kanssa ja jonka parlamentti hyväksyy.
  • Noin 0,07 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ylin tarkastusvirasto suunnittelee tarkastuksensa nelivuotisen strategiansa perusteella. Strategia sisältää kehittämissuunnitelmat, tehtävänmäärittelyn, tavoitteet ja strategiset aloitteet, strategisten aloitteiden toteutustavat ja toteuttamisen etenemisen seurantatavat. Lisäksi tarkastusten perustana ovat kolmivuotinen tarkastustoiminnan strategia ja vuotuinen työsuunnitelma. Valtion talousarvion toteuttamisen tarkastaminen on perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä vahvistettu ylimmän tarkastusviraston ensisijainen tehtävä, ja se asetetaan etusijalle tarkastussuunnittelussa.

Työsuunnitelma laaditaan useita kuukausia kestävän monitasoisen suunnitteluprosessin tuloksena. Työsuunnitelman luonnostelee tarkastusten suunnitteluryhmä valittujen tarkastusaiheiden perusteella tarkastusyksiköiden ehdotusten pohjalta. Suunnitteluryhmän jäsenet keskustelevat kaikkien tarkastusyksiköiden edustajien kanssa yksiköiden ehdotuksista. Suunnitteluryhmän jäsenet käyvät lisäksi useaan otteeseen sisäisiä keskusteluja tarkastusyksiköiden johtajien, ylimmän tarkastusviraston presidentin neuvonantajien ja muiden tarkastajien esittämistä tarkastusaiheista. Työsuunnitelma esitetään tämän jälkeen ohjauskomitealle, joka voi vielä tehdä siihen muutoksia. Lisäksi ohjauskomitea vastaa vuotuiseen työsuunnitelmaan liittyvistä teknisistä ja organisatorisista järjestelyistä.

Ylin tarkastusvirasto seuraa lainsäädännön muutoksia, tutkii tilastotietoja ja käy läpi hallituksen suunnitelmia ja ohjelmia sekä myös lehdistötiedotteita ja kansalaisten esittämiä valituksia. Seurannalla on suuri merkitys vuotuiseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Tarkastusvirasto voi tältä pohjalta kehittää työsuunnitelmansa ja määritellä tarkastusten tärkeysjärjestyksen.

Ennen ehdotuksiin perustuvaa tarkastusaiheiden valintaa laaditaan kokonaisvaltainen riskianalyysi, joka perustuu muun muassa kansainvälisten instituutioiden, kuten OECD:n, Maailmanpankin, EU:n neuvoston tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kertomuksiin ja julkaisuihin, kansallisiin strategia-asiakirjoihin, julkisen sektorin rahoitussuunnitelmiin, tilastoihin, tarkastusviraston vastaanottamiin valituksiin, mielipidetutkimusten tuloksiin ja tiedotusvälineiden raportointiin.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Ylin tarkastusvirasto toimittaa tilintarkastuksia, sääntöjenmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia (sekä suunniteltuja että tapauskohtaisia) sekä integroituja tarkastuksia, jotka kattavat kaikki kolme alaa.

Ylin tarkastusvirasto käyttää Puolan lainsäädäntöön perustuvia tarkastusstandardeja, INTOSAI-tarkastusstandardeja, INTOSAIn tarkastusstandardien EU-sovellusohjeita, kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) standardeja ja omaa, pitkäaikaista kokemustaan.

Näihin standardeihin perustuvat menetelmiä koskevat suuntaviivat (tarkastuskäsikirja) antavat yksityiskohtaiset ohjeet tarkastusten suorittamiseen.

Ylimmän tarkastusviraston eettiset säännöt ovat kansainvälisesti tunnustettujen tarkastusstandardien mukaisia.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Ylin tarkastusvirasto julkaisee

  • analyysejä valtion talousarvion toteuttamisesta ja rahapolitiikan suuntaviivoista (vuotuinen kertomus)
  • lausuntoja hyväksynnistä, jotka osoitetaan ministerineuvostolle
  • tarkastusten jälkeen toimitettavia lausuntoja (raportit yksittäisiä yhteisöjä koskevista tarkastuksista)
  • yhteenvedot kaikista suunnitelluista tarkastuksista ja tietyistä suunnitelmiin kuulumattomista tarkastuksista (tiedot tarkastustuloksista)
  • vuotuiset toimintakertomukset
  • analyysejä siitä, miten lainsäädäntötyöstä ja lakien soveltamisesta annettuja tarkastushavaintoja on käytetty
  • vuotuiset työsuunnitelmat.

Ylin tarkastusvirasto laatii myös seuraavia:

  • ehdotuksia lainsäädäntöä koskeviksi muutoksiksi (de lege ferenda -kannanottoja)
  • analyysejä kansalaisten esittämistä pyynnöistä ja valituksista.

Tarkastustuloksiin perustuva seuranta:

  • Ylin tarkastusvirasto ilmoittaa tarkastetuille yhteisöille havainnoistaan ja suosituksistaan ja tarkistaa systemaattisesti, onko niitä noudatettu. Tällaisten tarkistusten tulokset esitetään seurantakertomuksissa.

— TIEDOTTAMINEN

TARKASTUSTULOSTEN JULKAISEMINEN

Ylin tarkastusvirasto julkaisee tarkastuskertomukset, niihin liittyvät asiakirjat ja tietoa viraston toiminnasta verkkosivustollaan (www.nik.gov.pl) ja julkisen tiedotuslehden välityksellä (https://bip.nik.gov.pl/).

MEDIANÄKYVYYS

Ylin tarkastusvirasto on vuosien ajan harjoittanut aktiivista tiedostustoimintaa, jotta kansalaiset voisivat saada mahdollisimman laajasti objektiivista tietoa sen tarkastuksista ja toiminnasta.

VUOROVAIKUTUS KANSALAISTEN KANSSA

Ylimmällä tarkastusvirastolla on laillinen velvollisuus toimittaa tietoa muun muassa toiminnastaan, tehtävistään ja tuotteistaan, ja se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden esittää virastolle esimerkiksi tarkastuksia koskevia pyyntöjä. Kaikki tarkastuskertomukset julkaistaan ylimmän tarkastusviraston verkkosivulla (luottamuksellisia kertomuksia lukuun ottamatta). Ylin tarkastusvirasto julkaisee myös omaa, kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää valtiontalouden tarkastusta koskevaa julkaisuaan.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Ylin tarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä muiden kansallisten tai paikallisten valvonta-, tarkastus- ja tutkintaelinten kanssa (jotka toimittavat ylimmälle tarkastusvirastolle tarkastustensa tulokset ja suorittavat tiettyjä tarkastuksia yhdessä ylimmän tarkastusviraston valvonnassa).

Ylin tarkastusvirasto tekee säännöllistä yhteistyötä myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja pyytää systemaattisesti ulkoisten asiantuntijoiden neuvoja esimerkiksi perustamalla asiantuntijapaneeleja.

 

 

RANSKA

COUR DES COMPTES

Vuodesta 1807
Perustettu alun perin vuonna 1319

Verkkosivusto: www.ccomptes.fr

Tehtävän määrittely:

Riippumattomuus, kollektiivinen vastuu, kuulemismenettely.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ranskan tilintarkastustuomioistuin on yhdessä 17 alueellisen jaoston (chambres régionales et territoriales des comptes – CRTC) kanssa vastuussa seuraavista:

  • julkishallinnon tilien arviointi ja seuraamusten määrääminen tai vastuuvapauden myöntäminen julkisille tilinpitäjille
  • kaikkien julkisten organisaatioiden ja julkisten varojen tai vastaavan omaisuuden säännönmukaisuuden tarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset
  • valtion ja sosiaaliturvaa koskevien tilien vahvistaminen
  • julkisten toimintapolitiikkojen arviointi.

Merkittävä uudistus tuli voimaan 1. tammikuuta 2023. Uudistuksessa otetaan käyttöön yhteinen järjestelmä julkisten tilinpitäjien sekä tulojen ja menojen hyväksyjien osalta sekä lopetetaan julkisten tilinpitäjien henkilökohtainen ja taloudellinen vastuu (paitsi tiettyjen merentakaisten alueiden osalta). Lisäksi annetaan uudet määritelmät rikkomuksista, jotka tähän asti on pantu vireille budjetti- ja talouskurituomioistuimessa (Cour de discipline budgétaire et financière – CDBF) eli elimessä, joka on lakkautettu. Talousasioita käsittelevät tuomarit eivät enää anna tileihin liittyviä päätöksiä, mutta he antavat tuomiot kaikkein vakavimpien talousrikosten tekijöille, olivatpa nämä julkisia tilinpitäjiä tai tulojen ja menojen hyväksyjiä. Perusperiaatetta, jonka mukaan yhtäältä julkisten tilinpitäjien ja toisaalta tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävät erotetaan toisistaan, sovelletaan edelleen. Lisäksi uudistuksen myötä kaikki Ranskan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset tulivat julkisiksi. Uudistuksessa määritettiin uudelleen myös vuosikertomuksen laajuus siten, että kertomuksen piiriin voidaan ottaa esimerkiksi tarkastustehtäviä, jotka on valittu julkisten kuulemisten jälkeen.

Tuloksellisuus- ja säännönmukaisuustarkastukset jaetaan kahteen päätyyppiin: (tiettyyn yhteisöön kohdistuvat) organisaatiotarkastukset ja (julkishallintoa tai julkista toimintapolitiikkaa koskevaan aiheeseen kohdistuvat) temaattiset tutkimukset.

Ranskan tilintarkastustuomioistuin ja alueelliset jaostot muodostavat Ranskan julkisen talouden tuomioistuimet. Niillä on oikeus saada kaikki tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat asiakirjat.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Ranskan perustuslaki (47-2 artikla)
  • julkisen talouden tuomioistuinten säännöstö
  • erityiset tarkastuslait ja -asetukset.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tilintarkastustuomioistuin ja alueelliset jaostot tarkastavat

  • koko valtionhallinnon ja kaikki valtion tilit
    • tasavallan presidentin kanslian, kansalliskokouksen ja senaatin tilit
    • ministeriöt (keskushallinto, kansallisella tasolla vastuuta kantavat osastot ja hajautetut osastot)
    • valtion virastot ja niiden alueellisen verkoston
    • julkisessa omistuksessa olevat liikeyritykset
  • sosiaaliturvan hallinnon ja tilit
  • paikallisten viranomaisten hallinnon ja tilit (alueelliselta tasolta kuntatasolle) sekä niiden virastojen, julkisten sairaaloiden, toisen asteen oppilaitosten jne. hallinnon ja tilit
  • yksityisille yhteisöille myönnetyt julkiset varat
  • hyväntekeväisyyteen käytetyt varat, mikäli ne on lahjoitettu julkisilla kampanjoilla
  • yksityisten yhteisöjen käyttämät varat, mikäli tällaiset varat ovat peräisin yksityisistä verovapaista avustuksista.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen ylin tarkastuselin, jolla on oikeudenkäyttötehtävä.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Tilintarkastustuomioistuin on hallituksesta ja parlamentista riippumaton ja pitäytyy yhtä etäällä kummastakin.

Tilintarkastustuomioistuimen ensimmäinen presidentti on myös puheenjohtajana seuraavissa elimissä:

  • julkisen talouden korkean tason neuvosto (”Haut Conseil des finances publiques” – HCFP)
  • pakollisten maksujen neuvosto (”Conseil del prélèvements obligatoires” – CPO).

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tilintarkastustuomioistuin on riippumaton hallituksesta ja parlamentista. Se toimittaa niille tarkastuskertomuksensa ja suosituksensa.

Se varmentaa parlamentin kummankin kamarin tilit.

Parlamentti tekee arviointi- ja valvontatehtävänsä yhteydessä tiivistä yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa valvoakseen, että tilintarkastustuomioistuimen suositukset pannaan täytäntöön. Parlamentti ja pääministeri voivat pyytää tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan rajoitetun määrän tarkastuksia. Parlamentti voi lisäksi antaa tilintarkastustuomioistuimen tehtäväksi arvioida julkisia toimintapolitiikkoja.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

ENSIMMÄINEN PRESIDENTTI

Pierre Moscovici nimitettiin 3. kesäkuuta 2020.

TOIMIKAUSI

Ensimmäisen presidentin toimikausi on rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään saakka.

VALINTAMENETELMÄ

Ensimmäinen presidentti nimitetään tasavallan presidentin määräyksellä, jonka ministerineuvosto hyväksyy pääministerin ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Ensimmäisen presidentin ja jaoston presidenttien muodostama kollegio hallinnoi tilintarkastustuomioistuinta. Riippumaton ylin syyttäjä osallistuu kollegion kokouksiin.

Tilintarkastustuomioistuimen alueellisia jaostoja johtavat presidentit, jotka ovat tilintarkastustuomioistuimen jäseniä. Tilintarkastustuomioistuimen alueellisten ja merentakaisten jaostojen korkean tason neuvostoa johtaa ensimmäinen presidentti.

TOIMIKAUSI

Ensimmäinen presidentti ja jaostojen presidentit ovat tuomareita, ja heidän toimikauttaan rajoittaa ainoastaan lakisääteinen eläkeikä.

VALINTAMENETELMÄ

Jaostojen presidentit ja ylin syyttäjä nimitetään tasavallan presidentin määräyksellä, jonka ministerineuvosto hyväksyy pääministerin ehdotuksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Tilintarkastustuomioistuin on jaettu kuuteen alakohtaiseen jaostoon, oikeudenkäyntijaostoon, strategisen suunnittelun ja julkaisutoimen osastoon ja pääsihteeristöön.

Ylin syyttäjä, yleiset syyttäjät ja alueelliset taloudenhoidon syyttäjät ovat riippumattomia tilintarkastustuomioistuimesta ja alueellisista jaostoista ja toimivat syyttäjäviranomaisina. Näihin toimiin liittyvät oikeudellisten menettelyjen käynnistämistä koskevat pyynnöt, kaikkia julkisen talouden tuomioistuinten raportteja koskevat havainnot, lausunnot kyseisten tuomioistuinten organisaatiosta ja menetelmistä, suhteet oikeusviranomaisiin jne.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Yhteensä: 1 803 (2022) (tilintarkastustuomioistuimessa 819 ja alueellisissa jaostoissa 984); koko henkilöstöstä tarkastustyössä 68 prosenttia
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 49 % ja ♀ 51 %, keskimääräinen ikä: 49,10 vuotta

TALOUSARVIO

  • 232,13 miljoonaa euroa (2022) (51 prosenttia tilintarkastustuomioistuimelle, 49 prosenttia alueellisille jaostoille)
  • < 0,007 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ensimmäinen presidentti määrittelee tilintarkastustuomioistuimen yleisen organisaation pyydettyään ensin ylimmän syyttäjän lausunnon, suunnittelee tarkastukset ja arvioinnit ja kohdistaa resurssit eri jaostoille. Ohjelman jakautuminen eri tarkastuksiin viimeistellään kussakin jaostossa tiimien tasolla.

Prosessi on sama kaikissa alueellisissa jaostoissa.

Tarkastusaiheiden valintaperusteita ovat riskienarviointi, eri elinten pakollisten organisaatiotarkastusten aikataulu, tarkastuksissa saadut kokemukset sekä yleinen etu. Vuosien 2020–2025 strategisen suunnitelman mukaisesti yleisön käytettävissä oleva alusta antaa mahdollisuuden ottaa kansalaiset mukaan osaan tarkastusten suunnittelusta vuodesta 2023 lähtien.

Tällä hetkellä oikeudenkäyttötoimintaa varten valitaan tarkastettavat ja arvioitavat tilit usean vuoden ajaksi. Tätä menettelyä sovelletaan 1. tammikuuta 2023 asti (ks. uudistuksesta edellä annetut tiedot).

— TARKASTUSMENETELMÄT

Kaikki erityyppiset tarkastukset perustuvat menetelmiin, jotka tilintarkastustuomioistuin sekä sen alueelliset ja merentakaiset jaostot määrittelevät kansainvälisten standardien mukaan.

Oikeudenkäyttötoiminnassa noudatetaan tarkkaa työjärjestystä.

Tilintarkastustuomioistuimen julkisten toimintapolitiikkojen arviointimenetelmiä käsitellään käytännön ohjeissa ja koulutustilaisuuksissa.

Kaikessa toiminnassa noudatetaan kollektiivisen vastuun ja kuulemismenettelyn periaatteita.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee

  • yleisen vuosikertomuksen, jossa käsitellään 15–20 aihetta ja joka toimitetaan myös tasavallan presidentille
  • vuosikertomuksen valtion talousarvion toteuttamisesta sekä tuloksista edelliseltä vuodelta
  • valtion tilejä koskevan vuotuisen varmennuksen edelliseltä vuodelta
  • julkisen talouden tilanteen vuotuisen arvioinnin ja näkymät kuluvalta vuodelta
  • vuosikertomuksen sosiaaliturvajärjestelmän talousarvion toteuttamisesta ja sen edellisen vuoden tilejä koskevan vuotuisen varmennuksen
  • paikallistason julkista taloutta koskevan vuotuisen arvioinnin edelliseltä vuodelta
  • 5–10 aihekohtaista kertomusta vuosittain
  • ns. pikatarkastuskertomuksia, kukin noin 20 sivua; pikatarkastukset tehdään nopeutetun menettelyn mukaisesti, ja niissä analysoidaan uusia julkisia tukitoimenpiteitä ja esitetään hyödyllisiä kommentteja ja huomautuksia vastaisuuden varalle
  • kaikki kertomukset yksityisten lahjoitusten käytöstä hyväntekeväisyysjärjestöissä
  • kaikki tärkeimmät hallitukselle lähetetyt kertomukset (jotka osoitetaan ministereille).

Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin julkaisi myös joukon tiedonantoja, joissa käsiteltiin Ranskassa vallitsevia merkittäviä rakenteellisia ongelmia. Näissä syvällisissä selonteoissa, joissa esitetään yhteenveto viimeaikaisista töistä ja uusista tuotoksista, analysoidaan suuria haasteita, joita muutaman tulevan vuoden aikana tullaan kohtaamaan, ja hahmotellaan mahdollisia välineitä, joiden avulla näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Tiedonantojen avulla kiinnitetään julkisen keskustelun huomio oikea-aikaisesti kansalaisten näkökantoihin samalla kun pidetään huolta siitä, että vaikuttavat julkiset toimintapolitiikat sovitetaan yhteen kestävään kasvuun tähtäävän tuen kanssa.

Alueelliset ja merentakaiset jaostot julkaisevat

  • paikallisviranomaisille osoitettuja hallintoa koskevia tarkastuskertomuksia
  • joitakin kertomuksia tilintarkastustuomioistuimen yleisessä vuosikertomuksessa.

— TIEDOTTAMINEN

Tilintarkastustuomioistuimella on perustuslaissa säädetty velvoite antaa tietoja kansalaisille. Tästä syystä se raportoi yhä suuremmasta määrästä työtään eri tiedotusvälineissä. Lehdistö mainitsi tilintarkastustuomioistuimen 33 000 kertaa vuonna 2022, ja näistä kerroista 23 300 koski yksin tilintarkastustuomiota. Verkkosivustolle tehtiin vuonna 2022 yli 2,1 miljoonaa käyntiä, ja yksittäisiä kävijöitä oli 1,4 miljoonaa. Sosiaalisessa mediassa tilintarkastustuomioistuimella oli 183 500 seuraajaa. Julkisen talouden tuomioistuimet julkaisivat 1 362 kertomusta, joista 1 256 tehtiin alueellisten jaostojen asioissa.

Tilintarkastustuomioistuin lähettää kaikki tärkeimmät kertomukset hallitukselle ja parlamentille ja julkaisee ne.

Parlamentti saa käyttöönsä tilintarkastustuomioistuimen kuusi vuosikertomusta ja sen aihekohtaiset kertomukset. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös tietoja suositustensa seurannasta.

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee kaikki hyväntekeväisyysrahastoja koskevat kertomukset.

Alueelliset jaostot toimittavat hallintoa koskevat tarkastuskertomuksensa paikallisille viranomaisille. Näiden on luettava ne ääneen valtuuston kokouksissa, jotka ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineille.

Tilintarkastustuomioistuin ja alueelliset jaostot antavat määräyksensä ja tuomionsa julkisissa oikeudenistunnoissa. Ne julkaisevat kokoelmia selityksin varustetusta oikeuskäytännöstä.

– YHTEISTYÖ

Tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten jaostojen kanssa. Jaostot tekevät työnsä itsenäisesti. Tilintarkastustuomioistuin vastaa tutkimuksista, joita se tekee yhdessä alueellisten jaostojen kanssa jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla.

Tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä parlamentin valiokuntien, valtioneuvoston, ylimmän syyttäjän kautta oikeusviranomaisten, muiden riippumattomien hallintoviranomaisten sekä valtion yleisten tarkastustoimintojen kanssa.

Kansainvälisellä tasolla Ranskan tilintarkastustuomioistuin toteuttaa muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa kahdenvälisiä aloitteita, jotka koskevat muun muassa twinning-hankkeita ja aihekohtaista yhteistyötä. Se osallistuu myös monenvälisten elinten toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea, EUROSAI, INTOSAI ja AISCCUF (ranskankielisten ylimpien tarkastuselinten yhdistys). Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa lukuisia kansainvälisiä vertailututkimuksia. Näitä tutkimuksia tehdään yhä säännönmukaisemmin, ja niillä täydennetään tarkastustyötä. Kyselyt tehdään yhdessä muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa tai ne tehdään osana tilintarkastustuomioistuimen omaa tutkimustyötä. Tilintarkastustuomioistuin myös vastaa systemaattisesti muiden ylimpien tarkastuselinten vastaaviin tiedusteluihin. Vuonna 2022 tehtiin 126 vertailututkimusta.

Lisäksi Ranskan tilintarkastustuomioistuin on lakisääteinen tarkastaja useissa kansainvälisissä organisaatioissa. Vuonna 2022 näitä olivat Maailman ruokaohjelma, Euroopan neuvosto, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ja Maailman kauppajärjestö. Tilintarkastustuomioistuin on ollut Yhdistyneiden kansakuntien tilintarkastuslautakunnan jäsen 1. heinäkuuta 2022 lähtien. Tilintarkastustuomioistuin tutkii edellä mainittujen organisaatioiden johtamista ja tilejä. Työ tehdään tuloksellisuus- ja sääntöjenmukaisuustarkastusten avulla.

 

 

ROMANIA

CURTEA DE CONTURI A ROMÂNIEI

Vuodesta 1992
Perustettu 1864

Website: www.curteadeconturi.ro

Tehtävän määrittely:

Tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä sekä raportoi parlamentille, hallintoviranomaisille, julkisille laitoksille ja veronmaksajille näiden resurssien käytöstä ja hallinnoinnista taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Romanian tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä. Se suorittaa tehtävänsä itsenäisesti perustuslaissa säädetyllä tavalla ja on ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen organisaation jäsen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Romanian perustuslaki (1991, tarkistettu 2003)
  • Laki nro 94/1992 tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta ja toiminnasta, julkaistu myöhemmin uudelleen muutoksilla ja lisäyksillä

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Romanian tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteita ovat seuraavat:

  • viranomaiset ja laitokset
  • hallinnolliset ja alueyksiköt (maakuntavaltuustot, kaupunkien ja kuntien pormestarit)
  • Romanian keskuspankki
  • julkiset liikeyritykset
  • kaupalliset liikeyritykset, joissa valtiolla, hallinnollisilla ja alueellisilla yksiköillä, julkisilla laitoksilla tai itsehallinnoilla on erikseen tai yhdessä enemmistöomistus
  • sosiaaliturvalaitokset, jotka hallinnoivat julkista omaisuutta, varoja tai rahastoja
  • oikeushenkilöt, jotka saavat valtiontakauksia lainoihin tai avustuksia taikka muuta valtion rahoitusapua keskushallinnolta tai paikalliselta julkishallinnolta taikka muilta julkisilta laitoksilta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen hallintorakenne ilman oikeudenkäyttötehtävää.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Romanian tilintarkastustuomioistuin on riippumaton julkinen elin, joka on tilivelvollinen ainoastaan parlamentille.

Romanian ylimpänä tarkastuselimenä tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä.

Romanian tilintarkastustuomioistuin hyväksyy parlamentin pyynnöstä julkisen talouden ja kirjanpidon alaa koskevan valtion talousarvioesityksen ja lainsäädäntöesitykset. Sen hyväksyntä tarvitaan myös esityksille, jotka johtaisivat talousarviolakiin perustuvien tulojen vähenemiseen tai menojen kasvuun. Se hyväksyy myös hallituksen tai ministeriöiden vastuualueillaan perustamat erityiselimet.

Romanian tilintarkastustuomioistuimen toimintaan liittyvät riita-asiat ratkaistaan tuomioistuimissa.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa parlamentille tilinpäätöstä koskevan vuosikertomuksen, josta käy ilmi julkisten talousarviomäärärahojen käyttö. Kertomus sisältää tarkastuksen johtopäätökset ja suositukset.

Parlamentti on ainoa viranomainen, joka voi pyytää Romanian tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan julkisen sektorin tarkastuksia.

Romanian tilintarkastustuomioistuin on ainoa elin, joka tarkastaa, kuinka parlamentin kaksi kamaria ja hallitus toteuttavat talousarvioitaan.

Tilintarkastustuomioistuin laatii ja hyväksyy oman talousarvionsa ja toimittaa sen hallitukselle liitettäväksi valtion talousarvioesitykseen, joka toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi. Talousarvion vuotuinen hyväksymisprosessi sallii kuitenkin hallituksen tai parlamentin puuttumisen talousarvioon, joka hyväksytään Romanian tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksessa.

Parlamentin erityisvaliokunta arvioi, kuinka Romanian tilintarkastustuomioistuin käyttää omaa talousarviotaan.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Mihai Busuioc nimitettiin 15. lokakuuta 2017.

TOIMIKAUSI

9 vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Presidentin nimittää parlamentti.

HALLINTOELIN

Romanian tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi 18 jäsenestä (tilineuvokset) koostuva yleiskokous. Tilineuvosten nimittämisestä vastaa parlamentti perustuslain sekä instituutioiden organisaatiosta ja toiminnasta annetun lain mukaisesti.

Romanian tilintarkastustuomioistuimen toimintaa johtaa sen presidentti. Presidenttiä avustaa kaksi varapresidenttiä, jotka parlamentti nimittää tilineuvosten joukosta.

TOIMIKAUSI

Kolmasosa yleiskokouksen jäsenistä vaihtuu kolmen vuoden välein.

9 vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Parlamentti nimittää Romanian tilintarkastustuomioistuimen jäsenet yhdeksän vuoden määräajaksi. Jäsenet huolehtivat tehtävistään riippumattomasti. Parlamentti voi erottaa heidät ainoastaan instituutioiden organisaatiosta ja toiminnasta annetussa laissa säädetyin ehdoin. Tilineuvokset ovat korkea-arvoisia henkilöitä, joita koskevat samat lainmukaiset rajoitteet kuin tuomareita. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät voi kuulua poliittisiin puolueisiin tai toimia luonteeltaan poliittisissa julkisissa tehtävissä toimikautensa aikana.

ORGANISAATIORAKENNE

Romanian tilintarkastustuomioistuimen organisaatio on jaettu keskitetysti kymmeneen tarkastusjaostoon, yhteen koordinointijaostoon, oikeudelliseen jaostoon ja pääsihteeristöön, joiden tehtävänä on tarjota tukea instituution toimintaan kuuluvilla erikoisaloilla. Aluetasolla tilintarkastustuomioistuimella on 42 maakunnallista tilijaostoa sekä Bukarestin kaupungin tilijaosto. Romanian tilintarkastustuomioistuimeen kuuluu myös toiminnallisesti riippumaton tarkastusviranomainen, joka vastaa Romanian vastaanottamien EU-varojen tarkastuksesta.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 1 966 virkaa (2023), joista 1 619 julkisen ulkoisen tarkastajan virkoja (82,35 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 37,46,3 %; ♀ 62,54 %. Keskimääräinen ikä: 48 vuotta 11 kuukautta

TALOUSARVIO

  • Tilintarkastustuomioistuimen rahoitus tulee valtion talousarviosta.
  • 88 miljoonaa euroa (2023), hallintomenot mukaan luettuna
  • Noin 0,12 prosenttia valtion talousarvion kokonaismenoista

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Romanian tilintarkastustuomioistuin päättää työohjelmistaan itse.

Suunnittelu on sekä yksi- että monivuotista. Yleiskokous hyväksyy työohjelmat.

Monivuotiset työohjelmat kattavat kolmen vuoden jakson.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa

  • talousarvion toteuttamista koskevien tilien tarkastukset
  • julkisia varoja käyttävien yksiköiden, hankkeiden, prosessien tai toimien tuloksellisuustarkastukset
  • säännönmukaisuuden tarkastukset.

Tarkastukset toimitetaan INTOSAIn standardien mukaisesti ja niiden yhteydessä noudatetaan erityistoimintoja varten laadittuja oikeussääntöjä, käsikirjoja ja ohjeita sekä muita kansainvälisiä sääntöjä.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa parlamentille vuotuisen julkisen kertomuksen. Kertomus perustuu tarkastukseen, jonka tilintarkastustuomioistuin kohdistaa edeltävän varainhoitovuoden konsolidoidun yleisen talousarvion tulostileihin.

Vuotuinen julkinen kertomus on kaikkein tärkein ja näkyvin Romanian tilintarkastustuomioistuimen julkaisuista. Kertomus sisältää yhteenvedon tilintarkastustuomioistuimen keskeisistä tarkastushavainnoista, johtopäätöksistä ja suosituksista.

Romanian tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös vuotuisen toimintakertomuksen, joka sisältää tietoa sen strategiasta, tehtävästä, vastuualueista, toimeksiannosta ja suhteista eri sidosryhmiin. Kertomuksessa annetaan lisäksi kyseisen vuoden osalta tietoa Romanian tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta, työstä, henkilöstön koulutuksista, ammatillisten toimien aikataulusta, tuloksista, kansainvälisestä toiminnasta sekä henkilöstö- ja taloudellisista resursseista.

Romanian tilintarkastustuomioistuin osoittaa kerran vuodessa paikallishallinnon neuvotteleville viranomaisille raportteja paikallishallinnon taloudesta. Raportit perustuvat tarkastuksiin, joita maakunnalliset tilijaostot ovat kohdistaneet paikallisten hallinnollisten ja alueyksiköiden talousarvioihin.

Romanian tilintarkastustuomioistuin laatii omasta aloitteestaan tarkastuskertomuksia yleisesti kiinnostavilta keskeisiltä aloilta. Se toimittaa kertomukset parlamentille ja muille sidosryhmille.

— TIEDOTTAMINEN

Romanian tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja muut julkaisut ovat saatavissa sähköisesti sen viralliselta verkkosivustolta (www.curteadeconturi.ro), samoin kuin englanninkieliset yhteenvedot julkisesta vuosikertomuksesta ja vuotuisesta toimintakertomuksesta.

Romanian tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus julkaistaan Romanian virallisessa lehdessä (osa a III-a).

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Kansainvälisellä tasolla Romanian tilintarkastustuomioistuin ylläpitää suhteita muihin ylimpiin tarkastuselimiin vaihtamalla kokemuksia, osallistumalla konferensseihin, seminaareihin ja työryhmiin sekä julkaisemalla relevantteja tutkimuksia kansainvälisissä julkaisuissa.

Lisäksi se osallistuu yhteisiin tarkastuksiin ja yhteistyössä muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa toteutettaviin tarkastuksiin esimerkiksi ympäristön, jätehuollon ja kunnallishallinnon kaltaisilla aloilla.

 

 

RUOTSI

RIKSREVISIONEN

Vuodesta 2003
Perustettu alun perin vuonna 1921

Verkkosivusto: www.riksrevisionen.se

Tehtävän määrittely:

Edistää keskushallinnon resurssien avointa ja vaikuttavaa käyttöä ja tehokasta julkishallintoa kaikkien keskushallinnon toimien riippumattomilla tarkastuksilla.

Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa myös kansallisia ja kansainvälisiä tehtäviä, joita ovat esimerkiksi julkisten tarkastusten kehittäminen ja edistäminen. Lisäksi se pyrkii tukemaan tarkastusviranomaisia kehittyvissä maissa.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on osa parlamentaarista valvontarakennetta, ja se on ainoa elin, joka voi tarkastaa koko valtiontalouden. Toimeenpanovallan koko ketjua tarkastaessaan tarkastusvirasto varmistaa, että Ruotsin parlamentti (Riksdag) voi luottaa valtiontalouden ja hallituksen toiminnan koordinoituun ja riippumattomaan tarkastukseen.

Lisäksi tarkastusvirasto edustaa Ruotsia kansainvälisessä tarkastuksiin liittyvässä toiminnassa, jolla edistetään ja kehitetään julkista tarkastustoimintaa. Se tekee Riksdagenin toimeksiannosta yhteistyötä ylimpien tarkastuselinten kanssa kehittyvissä maissa niiden tarkastusalan osaamisen ja kapasiteetin kehittämiseksi.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Hallitusmuoto (perustuslaki 1809, korvattu 1974)
  • Laki valtion toiminnan tarkastamisesta (2002)
  • Laki, joka sisältää ohjeita Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirastolle
  • Muu yksityiskohtainen lainsäädäntö

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tarkastusvirastolla on valtuudet tarkastaa seuraavat kohteet:

  • valtion tilinpäätös, hallituksen kanslia, tuomioistuimet sekä kaikki ministeriöt ja valtion virastot
  • parlamentin hallinnon ja virastot
  • kuningashuoneen talouden ja hallinnoinnin
  • valtion omistamat tai hallinnoimat osakeyhtiöt
  • Ruotsin perintöomaisuussäätiön (Arvsfondsdelegationen) varat ja valtion viranomaisten perustamat tai osittain tai kokonaan hallinnoimat säätiöt
  • yhtiöt, joissa valtiolla on yli 50 prosentin omistus.

Tarkastusvirasto tarkastaa tilintarkastuksissa seuraavat kohteet:

  • kaikki valtion tilit, myös valtion laitosten ja virastojen tilit, lukuun ottamatta julkisia eläkerahastoja (AP fonderna)
  • parlamentin hallinnon ja valtuutetut, Ruotsin keskuspankin (Riksbanken) ja Stiftelsen Riksbankens jubileumsfond -säätiön
  • kuningashuoneen ja Djurgårdenin kuninkaallisen alueen hallinnon (alue Tukholmassa).

Lisäksi tarkastusvirasto voi nimittää tarkastajia liikeyrityksiin ja säätiöihin, joissa on yli 50 prosentin valtionomistus.

Tarkastusvirasto voi myös osallistua sellaisten kansainvälisten organisaatioiden tarkastuksiin, joissa Ruotsi on jäsenenä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Tarkastusvirasto on Ruotsin parlamentin alainen riippumaton organisaatio ja muodostaa osan parlamentin valvontarakennetta.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Parlamentti päättää tarkastusviraston tarkastustoiminnan laajuudesta ja painopisteistä sekä vuotuisista määrärahoista.

Parlamentti myös arvioi tarkastusviraston tehokkuutta ja nimittää vuosittain ulkoisen tarkastajan tarkastamaan tarkastusviraston. Parlamentti nimittää myös parlamentaarisen valvonta- ja yhteysneuvoston (Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston parlamentaarinen neuvosto).

Tarkastusvirasto toimittaa kertomuksensa tilintarkastuksista hallitukselle ja tuloksellisuustarkastuksista parlamentille, joka taas vuorostaan siirtää ne hallitukselle saadakseen hallituksen kirjallisen lausunnon tarkastuksesta. Seurantakertomus lähetetään parlamentin pysyvälle talousvaliokunnalle.

Mikäli tarkastusvirasto löytää puutteita, se raportoi niistä ja antaa tavallisesti suosituksia. Kyseessä olevia yhteisöjä kuullaan jo tarkastuksen aikana, ja niiden on vastattava kysymyksiin. Tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tiedot työnsä suorittamiseen.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Helena Lindberg aloitti tehtävissään 15. maaliskuuta 2017.

Pääjohtaja päättää, mitä tarkastetaan, miten tarkastus toimitetaan ja mitä johtopäätöksiä tarkastuksen perusteella on tehtävä. Pääjohtajan riippumattomuus on turvattu perustuslaissa.

TOIMIKAUSI

Pääjohtaja nimitetään seitsemän vuoden toimikaudeksi, jota ei voi uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Pääjohtajan ja varapääjohtajan valitsee ja nimittää parlamentti.

ORGANISAATIORAKENNE

Tarkastusvirasto on jaettu tuloksellisuustarkastusten osastoon ja tilintarkastusten osastoon.

Tämän lisäksi virastossa on neljä muuta osastoa, jotka ovat vastuussa kansainvälisistä suhteista, viestinnästä, lakipalveluista ja hallinnointituesta.

Tarkastusvirastolla on myös parlamentaarinen neuvosto ja tieteellinen neuvosto sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 322 kokoaikavastaavaa (2022) (67 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 37 %; ♀ 63 %. Keskimääräinen ikä: 44

TALOUSARVIO

  • 431,2 miljoonaa kruunua (38,7 miljoonaa euroa), joista 50 miljoonaa kruunua (4,5 miljoonaa euroa) on tarkoitettu kansainväliseen kehitysyhteistyöhön (2022)
  • Noin 0,04 prosenttia valtion varainhoitovuoden 2022 kokonaisbudjetista

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Parlamentin tarkastustyölle asettamissa tarkastuslaajuuden ja tarkastuksen painopisteiden puitteissa tarkastusvirasto päättää itsenäisesti, mitä aiheita se tarkastaa.

Tarkastuksen painopisteet määritetään olennaisia virheellisyyksiä koskevan riskianalyysin ja tarkastuskohteen suhteellisen taloudellisen koon perusteella. Mikäli kuitenkin on olemassa pieni virheellisyyden riski, joka heikentää luottamusta keskushallintoon, se voidaan katsoa olennaiseksi.

Toisena tarkastusten painopisteenä on edistää yleistä kehitystä, jossa kansalaiset saavat tosiasiallista vastinetta investoinneilleen. Tuloksellisuustarkastuksissa huomioidaan lisäkriteereinä esimerkiksi tarkastuksen tuoman lisäarvon määrä sekä tarkastusten ajoitus ja toteutettavuus.

Omien suunnitelmiensa lisäksi tarkastusviraston on toteutettava valtion ja sen virastojen konsolidoitujen tilien vuotuinen tilintarkastus.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tarkastusvirasto toimittaa vuotuisen tilintarkastuksen, jossa arvioidaan tilinpäätösten oikeellisuutta, ja tuloksellisuustarkastuksia, joissa arvioidaan toimintojen tehokkuutta. Tarkastusvirasto soveltaa tarkastustoimiin, viestintään ja eettisiin sääntöihin kansainvälisiä standardeja ja sisäisiä ohjeita.

Kaikista kertomuksista tehdään sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta-arvio.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • vuosikertomuksen
  • vuotuisen tarkastuskertomuksen
  • tuloksellisuustarkastuksiin perustuvat tarkastuskertomukset
  • tarkastuslausuntoja ja -kertomuksia tilintarkastuksista
  • väliaikaisia tilintarkastuksiin perustuvia lausuntoja ja kertomuksia
  • vuotuisen seurantakertomuksen.

— TIEDOTTAMINEN

Tilintarkastusvirasto julkaisee kaikki kertomuksensa verkkosivustollaan ja laatii säännöllisiä lehdistötiedotteita työstään. Se käyttää useita viestintäkanavia, myös tiettyjä sosiaalisia medioita.

Se julkaisee myös tiedotuslehteä kiinnostuneille kansalaisille ja sidosryhmille.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Tilintarkastusvirasto harjoittaa laaja-alaista kansainvälistä toimintaa ja edustaa Ruotsia kansainvälisissä yhteyksissä. Parlamentti on osoittanut tilintarkastusviraston tehtäväksi myös tukea Ruotsin antaman avun puitteissa tarkastusviranomaisten kehittämistä muissa maissa.

Tilintarkastusvirasto käyttää tietyn osuuden talousarviostaan kansainväliseen kehitykseen, jolla edesautetaan avoimuutta, demokratiakehitystä ja parlamentaarisen valvonnan vahvistamista kumppanuusmaissa. Yhteistyössä käytetään sekä kahdenvälisiä toimia että alueellisia hankkeita. Toimien avulla on pyrittävä lisäämään yhteistyökumppanin ammatillista tarkastuspätevyyttä, yksilöllisiä valmiuksia näiden taitojen hyödyntämiseen sekä kykyä yhdistää toisiinsa henkilöstön valmiudet ja toiminnan tehokkuus. Tilintarkastusvirasto voi tarjota tarkastuskysymyksiin liittyvää perustason koulutusta, erikoisalojen jatkokoulutusta sekä tukea laadunvarmennusta ja -valvontaa. Se voi myös antaa panoksensa organisaation valmiuksien lujittamiseen esimerkiksi johtamisen, strategisen suunnittelun ja viestinnän aloilla.

 

 

SAKSA

BUNDESRECHNUNGSHOF

Vuodesta 1950
Perustettu alun perin vuonna 1714

Verkkosivusto: www.bundesrechnungshof.de

Tehtävän määrittely:

Saksan ylimmän tarkastuselimen toiminnan pääperiaatteet ovat riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus ja uskottavuus.

Sen työn tarkoituksena on lisätä valtion toiminnan avoimuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä.

YLEISTÄ

– OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Saksan ylin tarkastuselin tarkastaa kaikki liittovaltion tulot ja menot sekä edustusvarat ja salaiset menoerät ja määrittää, onko liittovaltion talousarviota hallinnoitu asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Sillä on oikeus päästä kaikkiin elimiin ja saada kaikki tarkastustyöhön tarvitsemansa tiedot, myös muiden kuin liittovaltion yhteisöjen tiedot silloin, kun nämä hallinnoivat liittovaltion varoja.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Perustuslaki (114 artikla, 2 kohta, puitelaki) (1949)
  • Liittovaltion talousarviosäännöt (88 artikla ja seuraavat) (1969)
  • Laki talousarvion periaatteista (53 artikla ja seuraavat) (1969)
  • Laki Saksan ylimmästä tarkastuselimestä

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Saksan ylin tarkastuselin voi tarkastaa kaikki liittovaltion varoja hallinnoivat elimet tai laitokset, esimerkiksi

  • hallituksen ministeriöt ja niiden alaiset elimet
  • valtion virastot
  • sosiaaliturvalaitokset
  • julkiset liikeyritykset
  • liittovaltion avustusten saajat
  • perustuslaillisten elinten hallinnolliset yksiköt.

– RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Saksan ylin tarkastuselin on ylin liittovaltion viranomainen ja samalla tasolla kuin liittovaltion ministeriöt.

Se on täysin itsenäinen eikä ota vastaan ohjeita erityistarkastusten suorittamiseen. Parlamentti voi kuitenkin ehdottaa tiettyjen tarkastusten suorittamista Saksan ylimmälle tarkastuselimelle.

Saksan ylimmän tarkastuselimen presidentillä on virka-asema liittovaltion tuloksellisuusvaltuutettuna. Presidentti esittää suosituksia, kertomuksia ja lausuntoja liittovaltion hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi. Hän voi myös neuvoa parlamenttia lainsäädäntöasioissa.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Saksan ylin tarkastuselin tukee tarkastus- ja neuvontatyöllään Saksan liittovaltion hallitusta ja parlamenttia, joka käyttää Saksan ylimmän tarkastuselimen vuosikertomusta perustana vastuuvapauden myöntämiseen liittovaltion hallitukselle.

Saksan ylin tarkastuselin raportoi sekä liittovaltion hallituksen toimeenpano- että sen lainsäädäntöelimille ja voi antaa neuvoja ennen lopullista päätöksentekoa.

Se myös osallistuu talousarvioneuvotteluihin liittovaltion valtionvarainministeriön ja sen asiaa käsittelevien osastojen välillä ja voi esittää kantansa jokaisen osaston talousarviosta. Tämän lisäksi se antaa neuvoja talousarvion toteuttamisessa.

TARKASTUSTYÖ

– ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Kay Scheller nimitettiin 30. kesäkuuta 2014.

TOIMIKAUSI

12 vuotta, ei voida uusia. Toimikausi on rajoitettu valtion virkamiesten lakisääteiseen eläkeikään, joka on nykyään 67 vuotta.

VALINTAMENETELMÄ

Presidentin valitsevat parlamentin kaksi huonetta, ja hänet nimittää virkaansa Saksan liittotasavallan presidentti.

HALLINTOELIN

Tarkastustyöhön liittyvät päätökset tehdään tarkastusjaoston tasolla kollegiaalisissa elimissä, jotka koostuvat ylimmän tarkastuselimen jäsenistä, toisin sanoen vanhemmasta tarkastusjohtajasta ja tarkastusjohtajasta, ja joissakin tapauksissa myös presidentistä tai varapresidentistä. Saksan ylimmän tarkastuselimen jäsenet nauttivat tuomareiden riippumattomuutta.

Tietyn tyyppiset yleiset päätökset, esimerkiksi vuosikertomukseen kuuluvat seikat, on varattu senaatille. Senaatti on ylin päätöksentekoelin.

TOIMIKAUSI

Vanhemmat tarkastusjohtajat ovat virkamiehiä. Heidän toimikautensa on rajoitettu virkamiesten lakisääteiseen eläkeikään, joka on nykyään 67 vuotta.

ORGANISAATIORAKENNE

Saksan ylin tarkastuselin koostuu yhdeksästä tarkastusjaostosta, joissa on 49 tarkastusyksikköä. Sillä on myös erillinen jaosto, joka keskittyy kansainväliseen tarkastustyöhön ja tukee presidenttiä tämän tehtävässä YK:n tarkastuslautakunnan jäsenenä. Tukijaosto on vastuussa keskushallinnosta.

– RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Yhteensä: 1 080 (vuonna 2023) (80 prosenttia tarkastustehtävissä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 58 prosenttia; ♀ 42 prosenttia. Keskimääräinen ikä: > 51

TALOUSARVIO

  • 187 miljoonaa euroa (2023)
  • 0,04 prosenttia valtion koko talousarviosta

– TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Presidentti, varapresidentti, senaatti ja kaikki kollegiaaliset elimet osallistuvat Saksan ylimmän tarkastuselimen strategiseen ja työn suunnitteluun.

Saksan ylin tarkastuselin suorittaa säännöllisiä riski- ja tehtäväanalyysejä, jotka muodostavat perustan keskipitkän aikavälin tarkastussuunnitelmalle sekä tulevan 3–5 vuoden jakson tarkastusstrategialle.

Yksiköt suunnittelevat tarkastustehtävänsä vuotuisissa tarkastussuunnitelmissa koordinoidusti, ja nämä suunnitelmat muodostavat Saksan ylimmän tarkastuselimen yleisen tarkastussuunnitelman perustan.

Saksan ylin tarkastuselin päättää vapaasti parlamentin tai sen valiokuntien esittämistä tarkastuspyynnöistä.

– TARKASTUSMENETELMÄT

Saksan ylin tarkastuselin suorittaa tuloksellisuustarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tilintarkastuksia, sekä jälkikäteen että reaaliaikaisesti, ja antaa ennakoivasti neuvoja. Se määrittelee tarkastustyönsä aikataulun ja luonteen itsenäisesti ja voi suorittaa kenttätyötä.

Sen tärkein tehtävä on tuloksellisuustarkastusten suorittaminen, ja niihin yhdistetään kokonaisvaltaisissa tarkastuksissa tyypillisesti säännönmukaisuuden tarkastusten tai tilintarkastusten elementtejä. Saksan ylin tarkastuselin käyttää kestävyyttä strategisena tarkastusten lisäkriteerinä.

Saksan ylimmän tarkastuselimen tehtäviin sisältyvät myös seuraavat:

  • Selektiiviset tarkastukset, joihin sisältyy perusteellisia tutkimuksia, jotka on suunniteltu näytön hankkimiseen tarkastuksen aiheen tietystä aspektista.
  • Horisontaaliset tarkastukset, joissa tutkitaan tiettyä aihetta valtion elimistä poimitussa edustavassa joukossa ja laaditaan tarkastushavainnot tietyltä valtion toimintojen ja tapahtumien alalta.
  • Selvitystutkimukset, joita käytetään välineenä tiedon saamiseen tietyiltä ongelmallisilta alueilta, ongelmallisista menettelyistä tai kehityskuluista. Niiden tarkoituksena ei ole valtion toimintojen ja tapahtumien lopullinen arviointi, mutta ne sopivat uusien tarkastuskäyntien valmisteluun.
  • Seurantatarkastukset, joiden avulla voidaan yksilöidä, ovatko valvontaviranomaiset toimineet tarkastushavaintojen tai parlamentin päätöslauselmien mukaisesti.
  • Toiminnantarkastukset (tai yleistarkastukset), joiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva tarkastetun elimen taloushallinnosta.
  • Reaaliaikaiset tarkastukset, joiden avulla Saksan ylin tarkastuselin pystyy tutkimaan lukuisia suurimpiin ohjelmiin sisältyviä yksittäisiä päätöksiä erikseen ja jokaisessa hankevaiheessa. Tämän lähestymistavan avulla voidaan havaita puutteet varhaisessa vaiheessa ja niistä voidaan ilmoittaa päätöksentekoelimille ajoissa.

TUOTOKSET

– KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Saksan ylin tarkastuselin julkaisee

  • tarkastuskirjelmiä tarkastushavainnoista, joita se lähettää tarkastetuille elimille kommentoitaviksi
  • vuosikertomuksen, joka käsittää pääosan (I) ja lisäosan (II); pääosa I julkaistaan vuosittain syksyllä ja lisäosa II seuraavan vuoden keväällä; yhdessä ne muodostavat päivitetyn perustan parlamentin vastuuvapautusmenettelylle
  • neuvontakertomuksia
  • erityiskertomuksia.

Se toimittaa neuvonta- ja erityiskertomukset parlamentille ja liittovaltion hallitukselle.

Tämän lisäksi presidentti julkaisee liittovaltion tuloksellisuusvaltuutetun tehtävässään sarjan lausuntoja ja hyvien käytäntöjen ohjeita.

Saksan ylimmän tarkastuselimen tarkastuskirjelmiin ja kertomuksiin sisältyy myös kehityssuosituksia ja aihekohtaisia kommentteja, esimerkiksi lainsäädäntöesityksien ja suurempien julkisten hankintojen tapauksissa, ja se voi myös antaa asiantuntijaohjeita.

– TIEDOTTAMINEN

Saksan ylin tarkastuselin esittää vuosikertomuksensa yleisölle liittovaltion lehdistötilaisuudessa ja julkaisee työnsä (vuosikertomuksen, erityiskertomukset ja lopulliset tarkastuskirjelmät) verkkosivustollaan.

Myös erityiskertomukset ja liittovaltion tuloksellisuusvaltuutetun tuotokset julkaistaan sivustolla.

– YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Saksan liittovaltiorakenteesta johtuen alueelliset tarkastuselimet ja kunnalliset tarkastusvirastot tarkastavat hallinnon muita tasoja. Koska liittovaltion ja Saksan liittotasavallan muodostavien 16 osavaltion tarkastusjärjestelmät ovat pitkälti nivoutuneet toisiinsa, Saksan ylin tarkastuselin ja osavaltioiden itsenäiset alueelliset tarkastuselimet toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Yhteistyö keskittyy pääasiassa ohjelmiin, joita liittovaltion hallitus ja osavaltiot rahoittavat yhteisesti, tai vastuualueisiin, joita keskushallinto on delegoinut osavaltioille.

 

 

SLOVAKIA

NAJVYŠŠÍ KONTROLNÝ ÚRAD SLOVENSKEJ REPUBLIKY

Vuodesta 1993
Perustettu alun perin vuonna 1919
(silloisessa Tšekkoslovakiassa)

Verkkosivusto: www.nku.gov.sk

Tehtävän määrittely:

Tavoite: Varmistaa, että Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston työ keskittyy vuoteen 2025 mennessä kaikkein merkityksellisimpiin aihealueisiin ja erityisesti julkiseen varainkäyttöön liittyviin riskeihin, jotka vaarantavat julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamisen. Jos näiden tarkastusten tulokset ovat merkittäviä, niistä keskustellaan parlamentissa ja sen valiokunnissa taikka hallituksessa, ja vahvistetaan riittävät korjaavat toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää hallinnon parantamista.

Tehtävä: Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston tehtävänä on auttaa Slovakian tasavallan parlamenttia, hallitusta ja muita sidosryhmiä hoitamaan tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla esittämällä objektiivisia ja kattavia tarkastustuloksia, joiden avulla on tarkoitus varmistaa julkisten varojen käytön tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus pyrittäessä saavuttamaan julkisen politiikan tavoitteet ja edistämään näin hyvin hallinnoidun yhteiskunnan kehittämistä.

Arvot: Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tunnustaa INTOSAIn määrittämät arvot ja noudattaa niitä (riippumattomuus, luotettavuus, ammattitaito, tehokkuus, uskottavuus, osallistavuus, yhteistyö ja innovointi). Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston tarkastajat sitoutuvat kansainvälisiin tarkastusstandardeihin (ISSAI) ja eettisiin sääntöihin. Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto määrittää tulevaa kautta varten keskeisiksi arvoikseen riippumattomuuden, objektiivisuuden ja tehokkuuden, jotka pitävät sisällään luotettavuuden, uskottavuuden, osallistavuuden, yhteistyön ja innovoinnin arvot.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion, paikallishallinnon ja Euroopan unionin varojen ja omaisuuden hallintoa. Se tarkastaa myös valtion tulot ja varmistaa, että tullit ja verot on kannettu oikein.

Tarkastuksia suorittaessaan ylimmällä tarkastusvirastolla on oikeus päästä kaikkiin tiloihin ja saada kaikki tarvittavat asiakirjat tarkastuksen toimittamiseen.

Oman tarkastustoimintansa lisäksi ylin tarkastusvirasto osallistuu Slovakian keskuspankin pyynnöstä Slovakian keskuspankin lopullisten tilien tarkastamisesta huolehtivan ulkoisen tarkastajan esittämistä koskevaan prosessiin.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Slovakian tasavallan perustuslain 60–63 artikla (1992)
  • Laki nro 39/1993 Slovakian tasavallan ylimmästä tarkastusvirastosta

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tarkastuskohteet:

  • hallituksen elimiä
  • ministeriöitä: 14
  • keskushallinnon elimiä
  • julkisia laitoksia
  • keskushallinnon viranomaisten tai muiden valtion hallintovirastojen perustamia oikeushenkilöitä
  • paikallishallinnon elimiä ja ylempiä alueellisia yksiköitä, niiden talousarviosta rahoitettuja organisaatioita ja niihin kuuluvia oikeushenkilöitä
  • valtion erityisyksiköitä
  • yksityishenkilöitä ja oikeushenkilöitä, jotka saavat kansallisia, julkisia, EU:n tai muita ulkomaisia varoja.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Westminster-tyyppinen (monokraattinen) rakenne ilman oikeudenkäyttötoimintaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto on itsenäinen valtion elin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Ylin tarkastusvirasto toimittaa parlamentille vuotuisen yhteenvetokertomuksen kaikkien tarkastusten tuloksista. Se toimittaa myös täydelliset tarkastuskertomukset asiaankuuluville parlamentin valiokunnille.

Ylin tarkastusvirasto voidaan parlamentin päätöslauselman perusteella määrätä suorittamaan toimivaltuuksiensa puitteissa tietty tarkastus. Tällöin ylimmän tarkastusviraston on toimitettava kyseinen tarkastus.

Ylin tarkastusvirasto antaa lausuntoja Slovakian tasavallan valtion talousarvioehdotuksista ja lopullisista valtion tileistä ja toimittaa ne parlamentille.

Tarkastusviraston presidentin ja kaksi varapresidenttiä valitsee ja nimittää parlamentti.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Ľubomír Andrassy nimitettiin 25. toukokuuta 2022.

TOIMIKAUSI

Seitsemän vuotta, voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Presidentin valitsevat kansallisneuvoston (parlamentin) jäsenet salaisessa äänestyksessä.

HALLINTOELIN

Ylintä tarkastusvirastoa hallinnoi presidentti lakisääteisenä elimenä kahden varapresidentin tukemana.

TOIMIKAUSI

Varapresidenttien toimikausi on seitsemän vuotta, joka voidaan uusia kerran.

VALINTAMENETELMÄ

Kansallisneuvoston jäsenet valitsevat varapresidentit salaisessa äänestyksessä.

ORGANISAATIORAKENNE

Ylimmän tarkastusviraston päätoimipaikka Bratislavassa on jaettu tarkastusjaostoon, analyysi- ja innovaatiojaostoon sekä presidentin kansliaan, jotka vastaavat tukitoiminnoista. Tarkastusvirastolla on myös seitsemän aluekeskuksissa sijaitsevaa alueellista toimistoa, jotka tarkastavat alueiden, hallintopiirien ja paikallisten kuntien itsenäistä toimintaa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 291 (2022) (78 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 37 %; ♀ 63 %. Keskimääräinen ikä: 48

TALOUSARVIO

  • 13,9 miljoonaa euroa (2023)
  • 0,04 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ylin tarkastusvirasto suunnittelee tarkastustyönsä vuotuisissa tarkastussuunnitelmissa, jotka neuvoa antava lautakunta hyväksyy kolmivuotisen puitesuunnitelman perusteella.

Tarkastusten luettelo kootaan pääasiallisesti riskianalyysien, tarkastusviraston strategisten tavoitteiden ja yleisöltä saatujen ehdotusten pohjalta.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto suorittaa pääasiassa kolmentyyppisiä tarkastuksia:

  • tilintarkastuksia
  • säännönmukaisuuden tarkastuksia
  • tuloksellisuustarkastuksia.

Tarkastusten tulosten perusteella ylin tarkastusvirasto lähettää kertomusluonnoksen tarkastetulle yhteisölle, joka voi sen jälkeen ilmaista mielipiteensä, joka huomioidaan muutoksina lopullisessa kertomuksessa.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tilintarkastusvirasto julkaisee

  • vuosikertomuksen
  • tilintarkastuskertomuksia
  • säännönmukaisuuden tarkastusten kertomuksia
  • tuloksellisuustarkastuskertomuksia
  • yhteenvetokertomuksen kaikkien tarkastusten tuloksista.

— TIEDOTTAMINEN

Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto lähettää kaikki tarkastuskertomukset tarkastetuille yhteisöille ja parlamentille sekä sen vastaaville valiokunnille. Ylin tarkastusvirasto tiedottaa merkittävistä havainnoista tasavallan presidentille, pääministerille ja parlamentin puhemiehelle.

Lisäksi ylimmän tarkastusviraston verkkosivustolla julkaistaan yhteenveto lopullisista kertomuksista.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tekee yhteistyötä monien kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden kanssa.

Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi yliopistot, julkiset viranomaiset, kuten yleisen syyttäjän virasto, tilintarkastajien kamari, Slovakian tasavallan monopolinvastainen virasto ja julkisten hankintojen virasto.

Ylimmän tarkastusviraston kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on osallistua menetelmien ja työn laadun kehittämiseen ja näin kehittää ylimmän tarkastusviraston tehtävän toteuttamista Slovakian tasavallassa.

 

 

SLOVENIA

RAČUNSKO SODIŠČE REPUBLIKE SLOVENIJE

Since 1994

Website: www.rs-rs.si

Tehtävän määrittely:

Julkisten varojen valvominen

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin valvoo valtion tilinpitoa, valtion talousarviosta sekä kaikkia julkisia tuloja ja menoja.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Slovenian tasavallan perustuslaki (1991): 150 ja 151 artikla
  • Laki tilintarkastustuomioistuimesta

Niitä lakeja, joiden alaisena tilintarkastustuomioistuin käyttää oikeuksiaan, ei voida asettaa kyseenalaisiksi tuomioistuimissa eikä muissa valtion viranomaisissa.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • kaikkia julkisoikeuden alaisia oikeushenkilöitä tai niiden alaisuudessa toimivia yksiköitä
  • kaikkia yksityisoikeuden alaisia oikeushenkilöitä, mikäli
    • ne ovat saaneet tukea Euroopan unionin talousarviosta, valtion talousarviosta tai paikallisviranomaisen talousarviosta
    • niillä on käyttöoikeussopimus
    • ne ovat liikeyrityksiä, pankkeja tai vakuutusyhtiöitä, joissa valtiolla tai paikallisviranomaisella on enemmistöomistus
  • luonnollisia henkilöitä, jotka
    • ovat saaneet tukea Euroopan unionin talousarviosta, valtion talousarviosta tai paikallisviranomaisen talousarviosta
    • tarjoavat julkisia palveluita tai turvaavat julkista omaisuutta käyttöoikeussopimuksen perusteella.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Erillinen malli, jota johtaa presidentti ja joka suorittaa tarkastuksia keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla ilman oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tehtävänsä itsenäisesti, ja sitä velvoittavat perustuslaki ja muu lainsäädäntö. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimittää kansalliskokous.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuskertomuksensa ja vuotuisen toimintakertomuksen kansalliskokoukselle.

Määritellessään tiettynä kalenterivuonna suoritettavia tarkastuksia tilintarkastustuomioistuin harkitsee kansalliskokouksen jäsenten ja elinten, hallituksen, ministeriöiden ja paikallishallinnon elinten tekemiä ehdotuksia. Tilintarkastustuomioistuimen tulee huomioida vähintään viisi kansalliskokouksen tekemää ehdotusta, joista vähintään kahden tulee olla kansalliskokouksen opposition jäsenten tekemiä ja kahden muun tulee olla kansalliskokouksen elinten tekemiä.

Kansalliskokous nimittää ulkoisen tarkastajan tarkastamaan tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Jana Ahčin nimitettiin presidentiksi 1. heinäkuuta 2022.

TOIMIKAUSI

Yhdeksän vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Kansalliskokous nimittää tilintarkastustuomioistuimen presidentin ehdottomalla äänten enemmistöllä tasavallan presidentin ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi senaatti, jonka muodostavat presidentti ja kaksi varapresidenttiä.

TOIMIKAUSI

Yhdeksän vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Kansalliskokous nimittää tilintarkastustuomioistuimen varapresidentit ehdottomalla äänten enemmistöllä tasavallan presidentin ehdotuksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Presidentti on pääjohtaja, joka edustaa tilintarkastustuomioistuinta ja on vastuussa sen toiminnasta. Ensimmäinen varapresidentti ottaa vastuun presidentin poissa ollessa ja huolehtii yhdessä toisen varapresidentin kanssa ja presidentin valtuutuksella pääjohtajan tehtävistä. Osastoja johtavat ylimmät valtion tarkastajat, ja ne on jaettu alueisiin julkisen sektorin toimintojen mukaisesti. Yksi osastoista on erikoistunut tuloksellisuustarkastuksiin ja IT-tarkastuksiin.

Presidentti ja varapresidentit muodostavat senaatin, joka on tilintarkastustuomioistuimen ylin hallintoelin. Senaatti hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen kansalliskokouksen suostumuksella ja päättää tärkeimmistä tarkastusaiheista ja strategisista seikoista.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 125 kokoaikavastaavaa (maaliskuu 2023) (68,0 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 24,8 %; ♀ 75,2 %. Keskimääräinen ikä: 48,9 vuotta

TALOUSARVIO

  • Tilintarkastustuomioistuimen kokonaistalousarvio (2023): 8 295 400 euroa
  • 0,04969 prosenttia koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Slovenian tilintarkastustuomioistuin laatii oman työohjelmansa itsenäisesti ja ohjelma on luottamuksellinen. Tilintarkastustuomioistuimen tulee valita kansalliskokouksen ehdottamista tarkastuksista vähintään viisi.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

  • tuloksellisuustarkastuksia tarkastuskohteiden toiminnan vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta niiden tavoitteiden ja ohjelmien toteuttamisessa; kohteet valitaan erilaisten kriteerien perusteella, joita ovat esimerkiksi mahdollisuus parantaa taloushallintoa, yleinen etu sekä huonon tuloksellisuuden ja sääntöjenvastaisuuksien riskit
  • tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät ja toimet sovellettavien sääntöjen ja asetusten mukaisia.

Tarkastukset ovat usein näiden kahden tarkastustyypin yhdistelmiä.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin julkaisee

  • tarkastuskertomuksia ja tarkastusten jälkeisiä (seuranta) kertomuksia
  • vuotuisen toimintakertomuksen
  • lausuntoja
  • valikoituja vastauksia kommenttipyyntöihin.

— TIEDOTTAMINEN

Tilintarkastustuomioistuin esittää vuotuisen toimintakertomuksensa kansalliskokouksen puhemiehelle. Sen jälkeen kertomusta käsitellään julkisen talouden valvontavaliokunnassa lehdistölle ja muille tiedotusvälineiden edustajille avoimessa istunnossa.

Kaikki tarkastuskertomukset ja tarkastusten jälkeiset kertomukset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla niiden virallista hyväksymistä sekä tarkastuskohteelle/kohteille ja kansalliskokoukselle esittämistä seuraavana päivänä.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin keskittyy ensisijaisesti tuottamaan objektiivista ja luotettavaa tietoa julkisten varojen käytöstä voidakseen edistää julkisten palvelujen parempaa hallinnointia ja toteuttamista. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä lukuisten julkisten yhteisöjen kanssa ja ylläpitää tiiviitä työsuhteita kansalliskokoukseen ja sen valiokuntiin. Tilintarkastustuomioistuin osallistuu usein ammattiyhdistysten tai julkisten elinten järjestämiin tapahtumiin hyvän hallinnoinnin edistämiseksi ja tiedottaakseen havainnoistaan laajemmalle yleisölle.

 

 

SUOMI

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

Vuodesta 1825

Verkkosivusto: www.vtv.fi

Tehtävän määrittely:

Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta perustuu vastuullisuuteen, avoimuuteen, objektiivisuuteen ja kunnioitukseen. Viraston visio on "Yhdessä – kestävää tulevaisuutta, jaettua tietoa".

Viraston strategiset painopistealueet ovat seuraavat:

  • yhteiskunnallisesti vaikuttava
  • olennainen ja oikea-aikainen
  • asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut
  • osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
  • tehokkaat yhteiset prosessit ja toimintatavat
  • aktiivinen tulevaisuuden rakentaja.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on riippumaton viranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa, arvioi valtion finanssipolitiikkaa ja valvoo puolue- ja vaalirahoitusta.

VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. VTV:n toiminta kattaa koko valtiontalouden, ja sillä on laajat perustuslaissa säädetyt tietojensaantioikeudet.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Suomen perustuslaki (1919 ja 1999)
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (676/2000)
  • Laki VTV:n oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/1995)
  • Laki talous- ja rahaliiton vakaussopimuksen voimaansaattamisesta sekä julkisen talouden kehyksistä (869/2012)
  • Vaalirahoituslaki (273/2009)
  • Puoluelaki (10/1969).
  • Laki hyvinvointialueesta (611/2021)
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021)

Suomen eduskunta hyväksyi lain avoimuusrekisteristä 24.2.2023 ja Suomessa otetaan käyttöön pohjoismaiden ensimmäinen avoimuusrekisteri vuoden 2024 alusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) toimii rekisterinpitäjänä ja valvoo ilmoitusvelvollisuutta.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

VTV:n tarkastustyö kohdistuu

  • valtioneuvostoon ja ministeriöihin
  • valtion virastoihin ja laitoksiin
  • valtion talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin
  • valtion liikelaitoksiin ja valtion määräysvallassa oleviin yhtiöihin
  • kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviin valtionosuuksiin ja -apuihin
  • Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiin varainsiirtoihin.

VTV ei tarkasta

  • eduskunnan taloudenhoitoa
  • eduskunnan vastattavana olevia rahastoja
  • Suomen Pankkia ja Finanssivalvontaa
  • Kansaneläkelaitosta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Riippumaton, kansallinen tarkastusviranomainen, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton virasto, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista sekä valvoo finanssipolitiikan sääntöjä. Lisäksi tarkastusvirasto valvoo vaali- ja puoluerahoitusta.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä sekä tietojen saantioikeudesta on säädetty Suomen perustuslaissa. VTV on toiminut vuodesta 2001 alkaen eduskunnan yhteydessä. VTV tekee itsenäisesti päätökset siitä, mitä, miten ja milloin se tarkastaa. VTV:n pääjohtaja päättää tarkastus- ja valvontasuunnitelmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto ei tarkasta eduskunnan toimintaa.

Eduskunta valitsee täysistunnossaan tarkastusviraston pääjohtajan. Samoin vain eduskunta (kansliatoimikunnan esityksestä) voi erottaa pääjohtajan. Eduskunnan tilintarkastaja toimii myös Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastajana.

Eduskunta voi antaa tarkastusvirastolle tehtäviä vain lailla.

Eduskunta määrittää lainsäätäjänä Valtiontalouden tarkastusviraston aseman ja tehtävät, vahvistaa viraston talousarvioehdotuksen, päättää viraston resursseista osana valtion talousarviota sekä käsittelee tarkastusviraston vuosikertomuksen.

VTV koostaa eduskunnalle vuosittain kertomukset valtion taloudenhoidon tilasta, finanssipolitiikasta sekä vaali- ja puoluerahoituksen avoimuudesta. Lisäksi VTV antaa vuosittain syyskuussa vuosikertomuksen toiminnastaan eduskunnalle. VTV antaa vuosittain myös kaksi erilliskertomusta: erilliskertomuksen valtion edellisen vuoden tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta toukokuussa ja finanssipolitiikan valvonnan raportin joulukuussa.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Sami Yläoutinen valittiin Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajaksi 20.12.2021. Yläoutisen toimikausi alkoi 1. tammikuuta 2022.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Valinnan suorittaa eduskunta.

HALLINTOELIN

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja vahvistaa tarkastus- ja valvontasuunnitelman, ja päättää eduskunnalle annettavista kertomuksista sekä tarkastusohjeista.

Pääjohtajan tukena tarkastusviraston johtamisessa sekä yleisiä toimintalinjoja koskevassa päätöksenteossa on johtoryhmä. Johtoryhmässä käsitellään viraston johtamisen ja toiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kysymyksiä sekä toiminnan yhteensovittamisen kannalta keskeisiä asioita.

Johtoryhmään kuuluvat pääjohtajan lisäksi yksiköiden johtajat, kaksi tarkastuspäällikköä, viestintäpäällikkö sekä henkilöstöpäällikkö. Henkilöstö voi lisäksi valita keskuudestaan edustajan johtoryhmään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Pääjohtaja voi kutsua johtoryhmään tarvittaessa tilapäisiä tai pysyviä asiantuntijoita.

TOIMIKAUSI

Johtoryhmä on työjärjestykseen kirjattu pysyvä hallintoelin. Johtoryhmän henkilöstöedustajan toimikausi on kolme vuotta, muu johtoryhmä on asetettu pysyvästi.

VALINTAMENETELMÄ

Johtoryhmän kokoonpano määräytyy työjärjestyksen nojalla, jonka pääjohtaja vahvistaa.

ORGANISAATIORAKENNE

Tarkastusviraston henkilöstö sijoittuu kolmeen yksikköön, jotka ovat tarkastusyksikkö, valvontayksikkö ja yhteisten palvelujen yksikkö.

Valvontayksikössä toimiva finanssipolitiikan valvonta on itsenäinen toiminto VTV:n sisällä, joka valvoo finanssipolitiikkaa ohjaavien sääntöjen noudattamista sekä finanssipoliittisten tavoitteiden asettamista ja toteutumista.

 

Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain mukaan tarkastusvirastossa on neuvottelukunta, jonka asettamisesta päättää pääjohtaja, sekä uhkasakkolautakunta.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 135 kokoaikaista ja 10 osa-aikaista työntekijää (2022) (76 prosenttia tarkastustehtävissä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 43 prosenttia; ♀ 57 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 47,8

TALOUSARVIO

  • 17 miljoonaa euroa (vuonna 2022)
  • 0,03 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Tarkastus- ja valvontatyö perustuu tarkastusviraston vahvistamaan tarkastus- ja valvontasuunnitelmaan. Suunnitelma kattaa neljä vuotta. Tarkastus- ja valvontasuunnitelma tehdään kerran vuodessa, mutta sitä voidaan tarvittaessa päivittää myös vuoden aikana.

Tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatoiminta perustuu viraston strategiassa (2019–2023) määriteltyihin viraston toiminnan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin:

  • Valtion taloudenhoidon tuloksellisuus paranee.
  • Luottamus päätöksenteon tietoperustaan paranee.
  • Luottamus siihen, että suomalainen valtionhallinto toimii avoimesti, tuloksellisesti ja kestävästi, vahvistuu.

Tarkastusviraston toiminta- ja taloussuunnitelmassa on määritelty toiminnalle tulostavoitteet, jotka luovat edellytykset ja perustan toiminnan vaikuttavuudelle.

Tarkastus- ja valvonta-aiheiden suunnittelu pohjautuu valtiontaloudessa ja sen hoidossa tunnistettujen riskien arviointiin ja toimintaympäristön muutosten seurantaan. Tarkastuksen ensisijainen suuntaamisperuste on asian valtiontaloudellinen merkitys. Muita tarkastusaiheiden valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat asian merkitys eduskunnalle ja päätöksentekijöille, asian ajankohtaisuus ja oikea-aikaisuus sekä aiheen tarkastettavuus.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa perustuslain mukaiset velvoitteensa tekemällä tilintarkastuksia, laillisuustarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia ja finanssipolitiikan tarkastuksia. Tarkastusvirastossa tehdään myös eri tarkastuslajeja yhdisteleviä monilajitarkastuksia.

Tarkastuksissa noudatetaan viraston laatimia tarkastusohjeita, jotka perustuvat ISSAI-standardeihin. Tarkastusohjeet ovat julkisia ja saatavilla viraston verkkosivuilla.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • Vuosikertomuksensa, tilinpäätöksensä, tarkastus- ja valvontasuunnitelmansa, talous- ja toimintasuunnitelmansa
  • kertomukset suorittamistaan valtion tilintarkastuksista
  • kertomukset suorittamistaan tilintarkastuksista, laillisuustarkastuksista, tuloksellisuustarkastuksista, monilajitarkastuksista ja finanssipolitiikan tarkastuksista
  • finanssipolitiikan valvonnan arvioita ja kertomuksia
  • erilliskertomuksia eduskunnalle, näihin kuuluvat viraston vuosikertomus, kertomus valtion edellisen vuoden tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta, finanssipolitiikan valvonnan raportti, kertomus puoluerahoituksen valvonnasta ja kertomus vaalirahoituksen valvonnasta
  • puolue- ja vaalirahoituksen valvontakertomuksia
  • puoluerahoituksen valvontakertomuksia
  • jälkiseurantaraportit
  • sekä katsauksia, lausuntoja, näkökulmia, selvityksiä

— TIEDOTTAMINEN

Valtiontalouden tarkastusviraston tekemistä tarkastuksista, muista julkaisuista sekä virastoon liittyvistä asioista viestitään sen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Verkkosivuilla on tiedot myös alkavista tarkastuksista sekä tulevista julkaisuista. Lisäksi erikseen sovitusti tehdään myös lehdistötiedotteita, blogeja ja muita viestinnällisiä materiaaleja.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtiontalouden tarkastusvirasto pyrkii hyvään yhteistyöhön ja aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmiensä ja tarkastuskohteidensa kanssa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee sidosryhmätyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Tarkastustyönsä lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston edustajia voi toimia asiantuntijoina esimerkiksi eduskunnan valiokunnille ja valtionhallinnon työryhmille. Tarkastusvirasto osallistuu myös valtion taloutta ja hallinnon kehittämistä koskeviin keskusteluihin.

 

 

TANSKA

RIGSREVISIONEN

Vuodesta 1976

Verkkosivusto: www.rigsrevisionen.dk

Tehtävän määrittely:

Valtiontalouden tarkastusvirasto (Rigsrevisionen) tutkii, onko valtion varoja käytetty vaikuttavasti ja Tanskan parlamentin (Folketinget) tarkoittamalla tavalla.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa valtion tilit ja tutkii, onko valtion varoja hallinnoitu Tanskan parlamentin tarkoittamalla ja päättämällä tavalla.

Virastolla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot työnsä suorittamiseen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Laki Tanskan valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajasta, alkuperäinen versio vuodelta 1976, nykyinen tarkistettu versio vuodelta 2012.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

  • kaikki hallituksen tilit
    • ministeriöt: 21 (joulukuussa 2022)
    • valtion virastot: 135;
  • sellaisten instituutioiden, yhteisöjen ja säätiöiden tilit, joiden menot tai tilinpidon alijäämät katetaan kokonaan tai osittain valtion avustuksilla
  • lailla perustettujen itsenäisten hallinnollisten yhteisöjen tilit
  • sellaisten kumppanuuksien tai liikelaitosten tilit, joihin valtio osallistuu suoraan tai epäsuorasti kumppanina tai joissa se on vastuuvelvollinen liikekumppani.

Valtiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet eivät kata Tanskan keskuspankin tarkastusta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton, Tanskan parlamentin alainen organisaatio. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ei voi olla parlamentin jäsen.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tehtävänsä täysin itsenäisesti. Tanskan parlamentin nimittämä julkishallinnon tilivaliokunta on ainoa elin, joka voi pyytää tarkastusvirastoa suorittamaan tarkastuksen tietyllä alueella.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa kaikki kertomuksensa julkishallinnon tilivaliokunnalle, ja viraston pääjohtaja esittelee kertomukset valiokunnan kuukausittain järjestettävissä kokouksissa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden kanssa ja antaa tukea ja ohjeistusta näiden tilinpitoon ja tilinpidon valvontamenetelmiin.

Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvion määrittää parlamentti.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Birgitte Hansen nimitettiin pääjohtajaksi 1. toukokuuta 2022.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, joka voidaan uusia kerran neljän vuoden kaudeksi.

VALINTAMENETELMÄ

Pääjohtajan nimittää Tanskan parlamentin puhemies julkishallinnon tilivaliokunnan suosituksesta ja parlamentin pysyväismääräysten valiokunnan hyväksynnällä.

HALLINTOELIN

Valtiontalouden tarkastusvirastoa johtaa pääjohtaja apunaan viraston neljästä avustavasta pääjohtajasta muodostuva neuvoa-antava hallintoelin.

TOIMIKAUSI

Avustavia pääjohtajia ei nimitetä tietyksi kaudeksi.

VALINTAMENETELMÄ

Pääjohtaja nimittää avustavat pääjohtajat.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtiontalouden tarkastusvirasto on jaettu neljään osastoon, joita kutakin johtaa avustava pääjohtaja.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 269 (vuoden 2022 lopussa)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 46 %; ♀ 54 %

TALOUSARVIO

  • Noin 30 miljoonaa euroa (vuonna 2022)
  • 37 prosenttia valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusresursseista kohdennetaan tiettyjen osa-alueiden laajempiin tutkimuksiin (tuloksellisuustarkastukset) ja 63 prosenttia Tanskan valtion tilien vuotuiseen tarkastukseen.
  • < 0,01 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Pääjohtaja ja neljä avustavaa pääjohtajaa tapaavat viikoittain käsitelläkseen valtiontalouden tarkastusviraston strategiaa ja suunnitellakseen sen toimintaa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoitettu tutkimaan julkishallinnon tilivaliokunnan pyynnöstä eri aihealueita ja raportoimaan niistä. Tällaiset tehtävät vastaavat keskimäärin yhtä kolmasosaa tarkastusviraston tärkeimpien tutkimusten kohteena olevista tarkastusaiheista.

Kaikki tarkastukset suunnitellaan olennaisuus- ja riskiarvioiden perusteella.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuotuinen tarkastustoiminta ja tärkeimmät tutkimukset suunnitellaan tulevalle vuodelle etukäteen. Suunnitelmaa tarkistetaan kuitenkin jatkuvasti uusien tilanteiden mukaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto valitsee tarkastustavan ja -menetelmän itsenäisesti.

Se suorittaa työnsä Tanskan lainsäädännön ja Tanskan julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti, jotka perustuvat ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiin standardeihin (ISSAI).

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto varmistaa tarkastusten vaikutukset yhdessä julkishallinnon tilivaliokunnan kanssa tutkimalla, noudattavatko tarkastuskohteet viraston suosituksia.

Tämän lisäksi ministeriöillä on velvollisuus vastata tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • vuotuisen kertomuksen Tanskan valtion tilintarkastuksesta
  • vuotuisen kertomuksen Tanskan valtion hallinnon tarkastuksesta
  • laajempia tutkimuksia yksittäisiltä aloilta (noin 20–22 raporttia vuodessa)
  • vuosikertomuksen tarkastusviraston omasta toiminnasta, tuloksellisuudesta ja kirjanpidosta
  • seurantamuistion kaikista tarkastuskertomuksista
  • lisämuistioita tietyistä aiheista
  • Tanskan julkisen sektorin tarkastusstandardit.

— TIEDOTTAMINEN

Tanskan julkista tiedottamista koskevan lain mukaisesti valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa muistiot ja tarkastuskertomukset julkishallinnon tilivaliokunnalle ennen kuin se julkaisee ne verkkosivustollaan.

Suurempien tutkimusten sekä tiettyjen, erikseen valittujen tarkastuskertomusten ja muistioiden ensimmäiset luvut käännetään englanniksi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy ulkoiseen tiedon jakamiseen, pyrkien näin kehittämään julkiselle sektorille tarjoamiensa palveluiden laatua.

Valtiontalouden tarkastusvirasto järjestää vuosittain 4–5 tiedotusseminaaria ulkoisille sidosryhmille.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä ministeriöiden ja muiden tarkastettujen yhteisöjen sisäisten tarkastusyksiköiden kanssa.

 

 

TŠEKKI

NEJVYŠŠÍ KONTROLNÍ ÚŘAD

Vuodesta 1993
Perustettu alun perin vuonna 1919
(silloisessa Tšekkoslovakiassa)

Verkkosivusto: www.nku.cz

Tehtävän määrittely:

Ylimmän tarkastusviraston tehtävä on tuottaa valtion omaisuuden hallinnointia koskevaa objektiivista tietoa parlamentille ja hallitukselle, ja se pyrkii näin tarjoamaan lisäarvoa suurelle yleisölle.

Ylin tarkastusvirasto tutkii, ovatko tarkastetut toiminnot lainsäädännön mukaisia, tarkastaa näiden toimintojen tosiasiallisen ja muodollisen oikeellisuuden ja arvioi, ovatko ne vaikuttavia, taloudellisia ja tehokkaita.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion omaisuuden hallinnointia, oikeushenkilöiden hyväksi (esim. sairausvakuutus) lakiperusteisesti kannettuja varoja sekä ulkomailta saatuja taloudellisia resursseja (myös EU-rahoitusta). Se antaa lausunnon valtion lopullisesta tilinpäätöksestä ja valvoo valtion talousarvion toteuttamista. Ylimmällä tarkastusvirastolla ei ole valtuuksia tarkastaa kuntien, kaupunkien ja alueiden taloutta tai tarkastaa valtion tai itsehallinnon omistamia liikeyrityksiä.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Tšekin tasavallan perustuslaki (1993)
  • Lakikokoelma nro 166/1993 ylimmästä tarkastusvirastosta (liittyy ylimmän tarkastusviraston toimintaan ja valtuuksiin).

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tarkastuskohteet:

  • valtion organisaation yksikköjä; valtion rahoittamia organisaatioita; valtion varat
  • oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä (vain valtiolta saatujen varojen osalta)
  • Tšekin keskuspankin varainhoitoa kiinteistöhankintamenojen ja pankin toiminnan osalta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen instituutio ilman oikeudenkäyttötehtävää.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Ylin tarkastusvirasto on Tšekin tasavallan riippumaton tarkastuselin. Sen juuret nivoutuvat suoraan Tšekin tasavallan perustuslakiin, jossa taataan sen riippumattomuus lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallasta.

Laki Tšekin tasavallan valtion talousarviosta sisältää erillisen luvun valtion talousarviosta, jossa taataan ylimmän tarkastuselimen asianmukainen taloudellinen riippumattomuus.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tasavallan presidentti nimittää ylimmän tarkastuselimen presidentin ja varapresidentin Tšekin edustajainhuoneen (parlamentin alahuoneen) ehdotuksesta.

Ylin tarkastusvirasto toimittaa talousarvioesityksensä Tšekin parlamentin edustajainhuoneelle, ja parlamentti hyväksyy talousarvion ja sen perusrakenteen. Hallituksella ei ole päätösvaltaa ylimmän tarkastusviraston talousarviosta vaan se ainoastaan sisällyttää kyseisen talousarvion ylintä tarkastusvirastoa koskevaan pääluokkaan valtion yleistä talousarviota koskevassa luonnoksessa.

Ylimmän tarkastusviraston presidentti lähettää kaikki hyväksytyt tarkastusten johtopäätökset hallitukselle, Tšekin parlamentin edustajainhuoneelle ja Tšekin parlamentin senaatille (parlamentin ylähuone).

Ylimmän tarkastusviraston presidentillä on oikeus osallistua Tšekin tasavallan parlamentin tai hallituksen istuntoihin ja käyttää niissä puheenvuoroja ylimmän tarkastusviraston työhön liittyvissä asioissa.

Hallitus keskustelee kaikista ylimmän tarkastusviraston tarkastuskertomuksista tarkastusviraston presidentin läsnä ollessa ja antaa hallituksen päätöslauselman jokaisesta tarkastuksesta (pääasiassa oikaisutoimista).

Parlamentaarisella tasolla tarkastusviraston pääasiallinen kumppani on alahuoneen talousarvion valvontavaliokunta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Miloslav Kala nimitettiin toiselle kaudelleen 6. huhtikuuta 2022.

TOIMIKAUSI

Yhdeksän vuotta, uusittavissa (presidentti ja varapresidentti).

VALINTAMENETELMÄ

Ylimmän tarkastusviraston presidentin ja varapresidentin nimittää tasavallan presidentti Tšekin parlamentin edustajainhuoneen ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Ylimmän tarkastusviraston johtokunta (käsittää presidentin, varapresidentin ja 15 jäsentä).

TOIMIKAUSI

Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy heidän täyttäessään 65 vuotta. Jokainen ylimmän tarkastusviraston jäsen antaa virallisen valan Tšekin parlamentin edustajainhuoneen puhemiehelle nimityksensä yhteydessä.

VALINTAMENETELMÄ

Tšekin parlamentin edustajainhuone valitsee 15 jäsentä ylimmän tarkastusviraston presidentin ehdotuksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Ylin tarkastusvirasto on kollegiaalinen instituutio, joka koostuu useista elimistä, jaostoista, osastoista ja yksiköistä. Ylimmän tarkastusviraston presidentti johtaa virastoa, ja varapresidentti toimii hänen avustajanaan.

Ylimmän tarkastusviraston elimet ovat johtokunta, senaatit ja kurinpitojaosto. Niitä säännellään ylimmästä tarkastusvirastosta annetulla lailla ja viraston omalla työjärjestyksellä, joka käsitellään ja hyväksytään johtokunnassa.

Ylimmässä tarkastusvirastossa on tarkastusjaosto, hallinnollinen jaosto ja tarkastusviraston presidentin kanslia. Ne on jaettu erityisosastoihin, jotka puolestaan on jaettu yksiköihin.

Ylimmän tarkastusviraston hallintojaosto raportoi suoraan presidentille. Hallintoon kuuluvat tarkastusjaoston vanhempi johtaja, hallintojaoston vanhempi johtaja, presidentin kanslian johtaja, johtokunnan sihteeri, turvallisuusosaston johtaja ja sisäisen tarkastusosaston johtaja.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 459 kokoaikavastaavaa (2022) (noin 66 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 37 prosenttia; ♀ 63 prosenttia (johtotehtävät: ♂ 49 prosenttia; ♀ 51 prosenttia). Keskimääräinen ikä: 49

TALOUSARVIO

  • Ylimmän tarkastusviraston menot katetaan Tšekin tasavallan talousarviosta.
  • 42,90 miljoonaa euroa (2022)
  • 0,052 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ylin tarkastusvirasto suunnittelee työnsä vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa, joka perustuu presidentin, varapresidentin, johtokunnan jäsenten tai ulkoisten sidosryhmien ehdotuksiin taikka sisäiseen analyysiin.

Tšekin tasavallan hallitus, parlamentin edustajainhuone tai senaatti sekä niiden elimet voivat ehdottaa ylimmän tarkastusviraston johtokunnalle tarkastusaiheita, jotka se voi hyväksyä tai hylätä harkintansa mukaisesti.

Näissä tarkastusehdotuksissa ilmoitetaan tarkastuksen aihe ja tavoitteet ja ilmoitetaan tarkastuskohteet, tarkastuksen ajoitus ja sen syyt, tiedot ehdotettujen tarkastuskohteiden laillisesta ja taloudellisesta asemasta, tiedot aikaisemmista samanlaisista tai samantyyppisistä tarkastuksista, tarkastusalueen perusominaisuudet, tarkastushypoteesit jne.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Ylin tarkastusvirasto suorittaa tarkastukset valtuuksiensa puitteissa ja ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiin standardeihin perustuvia tarkastusstandardeja noudattaen. Ylin tarkastusvirasto suorittaa säädösten mukaiset tarkastukset, joihin kuuluvat laillisuustarkastukset, tilintarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset. Tarkastus käsittää valmisteluvaiheen, toimeenpanovaiheen ja johtopäätösten laadintavaiheen. Tarkastuksen suorittamiseen kuluu keskimäärin kymmenen kuukautta ja siihen osallistuu useita ja enimmillään joitakin kymmeniä tarkastajia tarkastuskohteiden lukumäärästä riippuen.

Ylin tarkastusvirasto tutkii, ovatko tarkastetut toiminnot lainsäädännön mukaisia, tarkastaa näiden toimintojen aineellisen ja muodollisen oikeellisuuden ja arvioi, onko toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja tehokasta.

Ylimmän tarkastusviraston tilintarkastuksissa tarkastetaan, antavatko tarkastettujen yhteisöjen tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan tilinpidon kohteesta säädösten mukaisesti.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Ylimmän tarkastusviraston pääasiallinen tuotanto muodostuu tarkastusten johtopäätöksistä, jotka julkaistaan tarkastusviraston verkkosivustolla ja tiedotuslehdessä heti, kun tarkastusviraston johtokunta on hyväksynyt johtopäätökset. Ylimmän tarkastusviraston presidentti lähettää kaikki hyväksytyt tarkastusten johtopäätökset edustajainhuoneelle, senaatille ja hallitukselle.

Ylin tarkastusvirasto on laillisesti velvoitettu julkaisemaan seuraavat julkaisut:

  • Ylimmän tarkastusviraston tiedotuslehti on virallinen julkaisu, joka sisältää yhteenvedon tietyn ajanjakson kuluessa laadituista tarkastuskertomuksista. Yksi tiedotuslehden numeroista sisältää myös vuotuisen tarkastussuunnitelman ja muissa numeroissa voidaan ilmoittaa vuotuisen tarkastussuunnitelman muutoksista.
  • Vuosikertomus, johon sisältyy muun muassa arvio edeltävän vuoden tarkastuksista ja tarkastustuloksista. Lisäksi vuosikertomuksessa kuvataan muuta toimintaa antaen tietoja esimerkiksi ylimmän tarkastusviraston yhteistyöstä rikosoikeudellisten viranomaisten, veroviranomaisten ja kansalaisten kanssa. Vuosikertomus sisältää tietoja myös kansainvälisestä yhteistyöstä sekä tarkastusviraston tilinpäätöksestä ja henkilöstöstä.
  • Selonteko valtion talousarvion toteuttamisesta, jossa ylin tarkastusvirasto antaa lausuntonsa hallituksen kertomuksesta, jossa käsitellään valtion talousarvion toteuttamista. Lausunto perustuu tarkastusviraston suorittamaan arviointiin valtion talousarvion hallinnoinnista kyseisen vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.
  • Selonteko valtion lopullisesta tilinpäätöksestä. Siinä tarkastusvirasto antaa kyseisen vuoden osalta lausuntonsa Tšekin tasavallan lopullista tilinpäätöstä koskevasta esityksestä; lausunto perustuu tarkastusviraston arvioon maan taloudellisesta tilanteesta ja valtion varainhoidon tuloksista.
  • Lopullinen tilinpäätös, joka sisältää tiedot ylimmän tarkastusviraston varainhoidosta edelliseltä vuodelta. Ulkopuolinen tarkastaja tarkastaa lopullisen tilinpäätöksen vuosittain, minkä jälkeen ylimmän tarkastusviraston presidentti esittää sen Tšekin parlamentille.

Edellisten lisäksi ylin tarkastusvirasto tuottaa myös muita julkaisuja, kuten EU-kertomuksen (jossa se vertailee Tšekin tasavallan saamien EU-varojen käyttöastetta ja arvioi varojen käyttöä), yhteenvetokertomuksia tarkastuksista tietyiltä aloilta, käsikirjoja, aihekohtaisia julkaisuja ja kertomuksia ylimmän tarkastusviraston rinnan muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa suorittamista tarkastuksista.

— TIEDOTTAMINEN

Ylin tarkastusvirasto pyrkii saattamaan tarkastustuloksia koskevat tiedot helposti yleisön saataviksi. Tätä varten se julkaisee tarkastusten johtopäätöksiä, lehdistötiedotteita sekä muita relevantteja asiakirjoja verkkosivustollaan ja sosiaalisessa mediassa. Verkkosivustolla ilmoitetaan myös tarkastusten tuloksista, julkaistaan analyysejä ja uutisia, tarkastuksiin liittyviä videoita ja muita tietoja toiminnasta.

Ylin tarkastusvirasto arvostaa avoimuutta ja julkaisee tästä syystä omat sopimuksensa verkkosivustollaan yhdessä talousarviota koskevien yksityiskohtien sekä todennettujen ja muiden tietojen kanssa.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Tietämyksen jakaminen on yksi ylimmän tarkastusviraston tärkeimmistä tavoitteista kansainvälisellä tasolla. Tästä syystä virasto tukee tiedonjakoa kansainvälisissä toiminnoissa ja myös yhteistyötarkastuksissa.

Ylin tarkastusvirasto järjestää useita konferensseja, seminaareja ja muita ammattilaisille suunnattuja tapahtumia joka vuosi. Sekä ylimmän tarkastusviraston henkilöstölle että alan ammattilaisille ja muiden valtion elinten edustajille suunnitellut tapahtumat edesauttavat julkishallinnon kehittämistä.

Ylin tarkastusvirasto on vuodesta 2017 alkaen järjestänyt säännöllisesti julkishallinnon Hackathon-tapahtumia, joissa noin 20 julkista tahoa esittää tietonsa.. Ylin tarkastusvirasto isännöi maaliskuussa 2020 ensimmäisen kerran vuosittaista kansainvälistä ylimpien tarkastuselinten Hackathon-tapahtumaa. Siihen osallistui 23 maata lähinnä Euroopasta. Useita kymmeniä kehittäjiä, ohjelmoijia ja data-analyytikkoja osallistuu Hackathon-tapahtumiin, joissa luodaan kiinnostavia sovellusten prototyyppejä ja visualisointeja.

Niiden tarkoituksena on luoda tietämyksen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen tarkoitettu foorumi sekä yleisön että myös akateemisen yhteisön, eri alojen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden ryhmien käyttöön.

Kansainvälisellä tasolla ylin tarkastusvirasto lähettää säännöllisesti tarkastajiaan osallistumaan kansainvälisten organisaatioiden tarkastuselinten työskentelyyn. Ylimmällä tarkastusvirastolla on ollut edustajia esimerkiksi EUROCONTROLissa, Euroopan puolustusvirastossa ja Euroopan avaruusjärjestössä.

Ylin tarkastusvirasto toimii kaudella 2021–2024 Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön (EUROSAI, European Organisation of Supreme Audit Institutions) puheenjohtajana.

 

 

UNKARI

ÁLLAMI SZÁMVEVŐSZÉK

Vuodesta 1989
Perustettu ensimmäistä kertaa: 1870

Verkkosivusto: www.asz.hu

Tehtävä:

Valtion tilintarkastusvirasto on kansalliskokouksen ylin tilien ja talouden tarkastuselin. Virasto tekee tarkastuksia ja analyyseja, antaa ehdotuksia ja suosituksia ja laatii neuvoa-antavia lausuntoja. Näin se tarkastuskokemuksensa pohjalta edistää sitä, että julkisia varoja ja omaisuuseriä hallinnoivat organisaatiot toimivat ja niitä johdetaan laillisesti, tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Lisäksi virasto valvoo julkisten varojen asianmukaista käyttöä. Valtion tilintarkastusvirasto pyrkii osaltaan parantamaan valtion toimintojen laatua.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

Unkarin valtion tilintarkastusvirasto on kansalliskokouksen ylin tilien ja talouden tarkastuselin, ja se raportoi kansalliskokoukselle. Sen tarkastustoimivaltuudet kattavat kaikki aspektit, jotka liittyvät julkisten varojen ja kansallisen omaisuuden käyttöön.

Virasto on vastuussa tilintarkastuksista ja talouden tarkastuksista. Sen tehtävänä on tarkastaa, miten valtion talousarviota toteutetaan, miten julkista taloutta hallinnoidaan ja julkisen talouden varoja käytetään sekä miten kansallista omaisuutta hallinnoidaan. Valtion tilintarkastusvirasto toimittaa tarkastuksensa laillisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvien kriteereiden mukaisesti. Virasto voi havaintojensa perusteella käynnistää toimivaltaisessa viranomaisessa menettelyt tarkastettuja yhteisöjä ja vastuussa olevia henkilöitä vastaan. Valtion tilintarkastusviraston kertomuksista, tarkastushavainnoista tai johtopäätöksistä ei voi valittaa tuomioistuimiin tai muille viranomaisille.

Virasto auttaa tarkastuskokemuksensa pohjalta kansalliskokousta ja sen valiokuntia ja edistää tarkastuskohteiden työtä. Välineinä tässä ovat viraston havainnot, ehdotukset, neuvoa-antavat lausunnot ja suositukset. Lisäksi virasto tekee analyyseja ja tutkimuksia.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Unkarin perustuslaki
  • Laki LXVI Unkarin valtion tilintarkastusvirastosta vuodelta 2011

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtion tilintarkastusvirasto voi tarkastaa erityisesti seuraavia yksiköitä ja osa-alueita:

  • julkisia laitoksia
  • valtion talousarviosta rahoitettuja laitoksia
  • sosiaaliturvarahastojen ja erillisten valtion rahastojen talousarvioiden toteuttamista
  • paikallisviranomaisten ja vähemmistöjen itsehallintoelinten sekä niille kuuluvien yhteisöjen hallintoa
  • valtion tai paikallisviranomaisten kokonaan tai osittain omistamien taloudellisten organisaatioiden omaisuudenhoitoa
  • Unkarin vero- ja tulliviranomaisten sekä paikallisviranomaisten verotus- ja muita tulonhankintatoimia
  • Unkarin keskuspankin hallintoa ja asianmukaista toimintaa
  • poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden hallintoa sekä niihin liittyvien rahoitusosuuksien käyttöä
  • parlamentti- ja kuntavaaleihin ja kansallisen tason kansanäänestyksiin liittyvää varainkäyttöä
  • ehdokkaiden nimittämisestä vastaavien organisaatioiden kampanjatilejä
  • valtion talousarviosta rahoitettujen kirkon organisaatioiden hallintoa
  • erityisten toimintatalousarvioiden käyttöä kansallisissa turvallisuuspalveluissa
  • laillisuusperusteita, jotka liittyvät kansalaisjärjestöjen toiminnan läpinäkyvyyteen silloin kun nämä toteuttavat julkiseen elämään välttämättä vaikuttavia toimia.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kansalliskokouksen ylimpänä tilien ja talouden tarkastuselimenä valtion tilintarkastusvirasto on tarkastuksissaan muista organisaatioista riippumaton. Virastoa johtaa presidentti.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtion tilintarkastusvirasto toimii kansalliskokouksen alaisuudessa. Viraston presidentti antaa kansalliskokoukselle vuosikertomuksen, jossa hän selostaa viraston tarkastustoimintaa, muita operaatioita ja hallintoa edellisenä vuonna. Lisäksi annetaan tietoa tarkastushavaintojen seurannasta.

Unkarin valtion tilintarkastusvirastolla on itsenäinen budjettikohta valtion talousarviossa.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtion tilintarkastusvirasto avustaa kansalliskokousta ja sen valiokuntia sekä tarkastuskohteita havainnoillaan, ehdotuksillaan ja neuvoillaan, jotka perustuvat viraston tarkastuskokemukseen. Viraston presidentti on finanssipoliittisen neuvoston jäsen. Virasto tukee neuvoston työtä toimittamalla tälle analyyseja ja tutkimuksia.

Valtion tilintarkastusvirasto toimii viraston presidentin hyväksymän vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Viraston presidentti tiedottaa kansalliskokoukselle viraston tarkastussuunnitelmasta ja sen muutoksista.

Tarkastusviraston on toimitettava tarkastuksensa kansalliskokouksen päätöksen pohjalta. Lisäksi virasto voi tehdä tarkastuksia, jos Unkarin hallitus, NATO, Euroopan unioni tai jokin muu kansainvälinen järjestö, jossa Unkari on jäsenenä, sitä pyytää taikka jos tarkastus on tarpeen Unkarin parlamentin tai hallituksen tekemässä kansainvälisessä sopimuksessa olevan velvoitteen täyttämiseksi. Viraston presidentti voi määrätä tarkastuksen tehtäväksi myös erillisellä päätöksellä.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Tohtori László Windisch nimitettiin 4. heinäkuuta 2022.

TOIMIKAUSI

12 vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Valtion tilintarkastusviraston presidentti valitaan kansalliskokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtion tilintarkastusvirasto toimii presidentin yksinomaisella vastuulla. Johtavia virkamiehiä ovat presidentti ja varapresidentit. Presidentin valitsee kansalliskokous ja varapresidentit presidentti. Sekä presidentin että varapresidenttien toimikaudet ovat 12 vuotta. Tarkastusten toimittaminen kuuluu tarkastusosastoille, jotka tutkivat julkista taloutta sekä keskushallinnon että paikallishallinnon tasolla. Lisäksi osastot tarkastavat valtionhallinnon ulkopuolisia yksiköitä ja julkisen omaisuuden hallinnointia. Tarkastukset ovat säännönmukaisuustarkastuksia, tilintarkastuksia tai tuloksellisuustarkastuksia. Kullakin osastolla on johtaja, ja operatiivista tarkastustyötä johtavat tarkastuspäälliköt johtajan valvonnassa.

Osastojen tarkastustyön tukena ovat yksiköt, jotka vastaavat strategiasta, menetelmistä, riskinarvioinnista ja laadunvarmistuksesta koordinointijohtajan alaisuudessa. Virastolla on myös yksikkö, joka lainsäädännön edellyttämällä tavalla laatii viraston keskeiset analyysit. Lisäksi virastolla on yksiköitä, jotka vastaavat oikeus-, rahoitus-, tietotekniikka-, hallinto-, henkilöstö- ja viestintäasioista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Nämä yksiköt varmistavat osaltaan, että virasto toimii asianmukaisesti.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 496,5 kokoaikavastaavaa (15. maaliskuuta 2023) (74,6 prosenttia henkilöstöstä on tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 38 %; ♀ 62 %. Keskimääräinen ikä: 47,19 vuotta

TALOUSARVIO

  • 13,3 miljardia Unkarin forinttia (2023) (33,7 miljoonaa euroa)
  • Talousarviosuunnittelu: valtion tilintarkastusvirasto laatii oman talousarvionsa, joka on esitettävä kansalliskokoukselle ilman että hallitus voisi muuttaa sitä. Viraston talousarvio muodostaa osan valtion talousarviolakiesityksestä.
  • < 0,04 prosenttia valtion kokonaismenoista; 0,02 prosenttia BKT:stä

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtion tilintarkastusvirasto toimii viraston presidentin hyväksymän vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Virasto noudattaa tarkastussääntöjä ja -standardeja.

Tarkastusten tiheys määrätään laissa, tai jos sitä ei ole määrätty laissa, viraston presidentti päättää asiasta.

Kun virasto päättää tarkastustensa laajuudesta ja laatii sitä vastaavan tarkastusohjelman, perustana on sen hetkinen paras tieto. Virasto painottaa valinnoissaan riskinarviointia ja tarkastusten tuottamaa lisäarvoa.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtion tilintarkastusvirasto laatii tarkastuksiaan varten omat sääntönsä ja menetelmänsä ja varmistaa, että sääntöjä ja menetelmiä koko ajan tarkistetaan ja kehitetään muuttuvan ympäristön edellyttämällä tavalla. Virasto ottaa näissä toimissa huomioon INTOSAIn kansainväliset tilintarkastusstandardit. Viraston tarkastukset voivat olla säännönmukaisuustarkastuksia, tilintarkastuksia tai tuloksellisuustarkastuksia taikka näiden yhdistelmiä.

Viraston vuotuinen tarkastussuunnitelma on julkinen ja löytyy viraston verkkosivustolta. Kun virasto arvioi tarkastustensa yhteydessä tietoja, jotka tarkastuskohde on toimittanut tai jotka muuten ovat tarkastuksen kohteena, arviointiperusteena käytetään tarkastusohjelmassa vahvistettuja tarkastuskriteerejä.

Tarkastuskohteelle annetaan tieto tarkastuksen tavoitteista sekä kriteereistä, joihin viraston havainnot tulevat perustumaan. Nämä seikat pohjautuvat julkaistuihin tarkastusasiakirjoihin, sovellettuihin tarkastusmenetelmiin sekä tarkastusohjelmaan, joka lähetetään tarkastuskohteille etukäteen.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tarkastusvirasto julkaisee

  • lausunnon valtion talousarviolakiesityksestä
  • kertomuksen valtion talousarvion toteuttamisesta
  • tarkastuskertomukset ja niihin liittyvät seurantakertomukset (virasto varmistaa samalla, että turvallisuusluokitellut tiedot suojataan)
  • vuotuiset tiedot tekemästään työstä ja laitoksen toiminnasta
  • suositukset (jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia)
  • tekemänsä analyysit ja tutkimukset.

Valtion tilintarkastusvirastolla on oikeudellinen velvoite tukea finanssipoliittisen neuvoston työtä toimittamalla tälle analyyseja. Tämän velvoitteen täyttämiseksi tarkastusvirasto tekee vuosittain useita analyysejä, jotka koskevat talousarvion tilaa ja tiettyjä finanssipolitiikan kysymyksiä.

— TIEDOTTAMINEN

Valtion tilintarkastusvirasto tiedottaa suurelle yleisölle työstään ja pitää yhteyttä kansalliskokouksen lehdistöpalveluun ja tiedotusvälineiden edustajiin. Viraston verkkosivustoa voi lukea unkariksi ja englanniksi. Virasto jakaa julkaisunsa lehdistötiedotteiden avulla. Näin se pyrkii antamaan tietoa yleisölle ja varmistamaan, että laissa asettuja julkaisuvelvoitteita noudatetaan.

Viraston verkkosivustolla julkaistaan tarkastuskertomusten lisäksi oikeudelliset asiakirjat, joihin viraston toimivalta perustuu, sekä säännöt, jotka liittyvät viraston toimiin. Lisäksi annetaan tietoa viraston tehtävistä, tarkastussuunnitelmasta, toiminta-ajatuksesta, strategiasta, tarkastusalan ammattistandardeista ja muista yleisistä mielenkiinnon kohteista. Myös viraston johtajien ansioluettelot julkaistaan verkkosivustolla.

Virasto pyrkii hyödyntämään työtään ja ammatillista kokemustaan niin suuressa määrin kuin mahdollista ja kiinnittää tästä syystä erityistä huomiota avoimeen ja selkeään viestintään sidosryhmien kanssa. Lisäksi virasto kertoo työstään tavalla, joka on viestin vastaanottajan kannalta ymmärrettävä ja hyväksyttävä.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtion tilintarkastusvirasto tekee yhteistyötä ulkoisten organisaatioiden kanssa siinä tarkoituksessa, että se saisi käyttöönsä kyseisten toimijoiden asiantuntemusta. Näin virasto pyrkii varmistamaan jatkuvan ammatillisen kehityksensä ja lisäämään työnsä laatua ja uskottavuutta. Lisätäkseen työnsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta virasto tekee yhteistyösopimuksia ammatillisten kumppaneidensa kanssa ja pitää yhteyttä eri maiden tarkastuselimiin.

Virasto osallistuu ammatillisiin tapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla ja seuraa tiiviisti kansainvälisten tilintarkastusstandardien kehitystä ja ajankohtaisista aiheista käytävää kansainvälistä keskustelua. Tavoitteena on kehittää edelleen tarkastustoimintaa ja tarkastusmenetelmiä ja parantaa viraston organisaation toimivuutta.

Virasto on organisaatio, joka kansainväliseen yhteistyöhön sitoutumalla pyrkii saavuttamaan kansainväliset strategiset tavoitteensa. Virasto pyrkii lisäämään osallistumistaan alan kansainväliseen toimintaan. Virasto pitää erityisesti yhteyttä INTOSAIhin, EUROSAIhin, EURORAIhin, Euroopan unionin toimielimiin ja muihin organisaatioihin, NATOn kansainväliseen tilintarkastuslautakuntaan sekä Visegrad-maiden ylimpiin tarkastuselimiin. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja parantaa jatkuvasti viraston tarkastussääntöjä ja -menetelmiä.

 

 

VIRO

RIIGIKONTROLL

Vuodesta 1990
Perustettu alun perin vuonna 1918

Verkkosivusto: www.riigikontroll.ee

Tehtävän määrittely:

Auttaa Viron parlamenttia (Riigikogu), hallitusta ja paikallishallintoa toimimaan älykkäästi ja tekemään tärkeät päätökset suuren yleisön etujen mukaisesti punnitsemalla kaikkia tietoja mahdollisimman tarkasti ennen päätöksentekoa.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Viron valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa julkisen sektorin tarkastuksia ja tutkii, onko julkisia varoja käytetty taloudellisesti, tehokkaasti, vaikuttavasti ja lainmukaisesti.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (2002)
  • Viron tasavallan perustuslain XI luku (1992) – Valtiontalouden tarkastusvirasto

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa seuraavien yhteisöjen toimintaa:

  • parlamentin kanslia, tasavallan presidentin kanslia, tuomioistuimet, Viron keskuspankki, rahoitustarkastuksesta vastaava valvontaviranomainen, valtioneuvoston kanslia ja oikeuskanslerin virasto
  • hallintoviranomaiset ja niiden hallinnoimat valtion viranomaiset
  • paikalliset viranomaiset kunnallisten varojen hallussapidon, käytön ja kohdentamisen osalta (vain tilintarkastukset ja säännönmukaisuuden tarkastukset), valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden siirrot paikallisten viranomaisten haltuun, valtion talousarviosta osoitetut varat ja avustukset, sekä valtion tehtävien suorittamiseen osoitetut varat (tilintarkastus, säännönmukaisuuden tarkastus ja tuloksellisuustarkastus)
  • säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat paikallisten viranomaisten perustamia tai joissa paikallinen viranomainen on jäsenenä
  • julkisoikeudelliset oikeushenkilöt
  • säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat valtion tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön perustamia tai joissa valtio tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö on jäsenenä
  • liikeyritykset, joissa valtio, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai edellä mainitut säätiöt käyttävät yhdessä tai erikseen määräysvaltaa enemmistöosuudella tai muulla tavoin, sekä tällaisten liikeyritysten tytäryhtiöt
  • liikeyritykset, jotka ovat saaneet valtion lainaa tai joiden lainat tai muut sopimusvelvoitteet ovat valtion takaamia
  • liikeyritykset, joissa paikallinen viranomainen käyttää määräysvaltaa enemmistöosuudella tai muulla tavoin, sekä tällaisten liikeyritysten tytäryhtiöt
  • muut, valtion varojen käyttöön ja turvaamiseen liittyviä julkisia tehtäviä suorittavat henkilöt.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusvirasto on Viron perustuslain alainen riippumaton valtion elin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvion hyväksyy parlamentti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tilivelvollinen parlamentille ja esittää kertomuksensa parlamentissa valtion talousarvion valvontavaliokunnalle.

Pääjohtaja voi osallistua hallituksen istuntoihin, ja hänellä on puheoikeus tehtäväänsä liittyvissä asioissa.

Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tarkastaa vuosittain tilintarkastusyritys, jonka parlamentti nimittää rahoitusvaliokunnan ehdotuksesta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PÄÄJOHTAJA

Janar Holm nimitettiin 7. maaliskuuta 2018, ja hän astui virkaansa vannomalla virkavalan Riigikogussa 9. huhtikuuta 2018. Janar Holm aloitti toisen toimikautensa antamalla virkavalan Riigikogussa 11. huhtikuuta 2023.

TOIMIKAUSI

Viisi vuotta, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Riigikogu nimittää pääjohtajan tasavallan presidentin esityksestä.

ORGANISAATIORAKENNE

Valtiontalouden tarkastusvirasto jakautuu kolmeen rakenteelliseen yksikköön. Tarkastusosasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia, ja se muodostuu seitsemästä tarkastusryhmästä. Analyysiosasto valmistelee katsaukset ja erityistehtävät. Kehitys- ja hallinnollisten palvelujen osasto tukee tarkastusosaston ja pääjohtajan toimintaa heidän tehtäviensä suorittamisessa ja koordinoi tarkastusviraston työtä.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 79,6 kokoaikavastaavaa (2023) (74 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 32 %; ♀ 68 %. Keskimääräinen ikä: 44

TALOUSARVIO

  • 5,86 miljoonaa euroa (2023)
  • henkilöstökulut: 70,5 prosenttia; toimintakulut 29,5 prosenttia
  • 0,035 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtiontalouden tarkastusvirasto päättää yksin ja itsenäisesti tarkastusten aiheet, suoritettavien tarkastusten tyypit sekä niiden aikataulun.

Se julkaisee verkkosivustollaan yksityiskohtaiset tiedot tarkastusohjelmastaan ja käynnissä olevien tarkastusten edistymisestä.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

  • Tilintarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, heijastaako tarkastettavan instituution tilinpäätös sen talouden tilaa oikein ja luotettavasti. Tarkastusvirasto tutkii, onko tilinpito suoritettu oikein ja onko varojen väärinkäytön riskit eliminoitu. Tilintarkastuksissa tutkitaan myös tapahtumien laillisuutta.
  • tuloksellisuustarkastuksessa tarkastusvirasto tutkii, onko julkisen sektorin varojen käyttö taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa. Tuloksellisuustarkastus voidaan määritellä myös prosessiksi, jossa tutkitaan, ovatko tarkastetut instituutiot saavuttaneet tavoitteensa ja onko tämä tapahtunut asianmukaisesti ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Tuloksellisuustarkastuksessa arvioidaan julkisen sektorin toimintaa ongelmien ratkaisemisessa strategisella tasolla, analysoidaan perusteellisesti ongelmien syitä ja tehdään ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Tuloksellisuustarkastuksen tavoitteena on myös tunnistaa parhaat hallintokäytännöt ja edistää niiden jakamista.
  • Säännönmukaisuuden tarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii toiminnan laillisuutta. Tämä on pääasiallinen lähestymistapa paikallishallinnon tarkastuksissa.

Tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarvittavat tiedot tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien jakelultaan rajoitetut tiedot, ja kaikki tarkastuskohteet ovat velvollisia toimittamaan tiedot pyydettäessä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksensa kansainvälisten tarkastusstandardien (INTOSAIn ammatilliset julkilausumat) ja oman tarkastuskäsikirjansa mukaisesti.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee tarkastuskertomuksia, jotka voidaan jakaa tilintarkastuksiin ja tuloksellisuustarkastuksiin.

Tarkastuskertomusten lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto laatii erityiskertomuksia, jotka eivät välttämättä koske klassisia tarkastusmenettelyjä vaan keskittyvät yhden tietyn seikan analysoimiseen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa parlamentille myös kaksi laajaa kertomusta vuosittain:

  • katsauksen valtion varojen käytöstä ja suojaamisesta edellisen varainhoitovuoden aikana
  • arvion valtion konsolidoidusta vuosikertomuksesta, jossa tarkastusvirasto muun muassa arvioi, onko valtion vuotuinen tilinpito toteutettu oikein ja ovatko taloudelliset toimet olleet lainmukaisia.

— TIEDOTTAMINEN

Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisut ovat saatavilla sen verkkosivustolla viroksi englanninkielisine yhteenvetoineen. Valtiontalouden tarkastusvirasto myös jakaa kertomuksiaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja tasavallan hallituksen kanssa hallintoviranomaisten ja niiden hallinnoimien yhteisöjen sisäisen valvonnan ja sisäisten tarkastusjärjestelmien kehittämiseksi.

Tämän lisäksi julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden on lähetettävä valtiontalouden tarkastusvirastolle kopio hyväksytyistä vuosikertomuksistaan.

 

 

VALOKUVAVIITTEET

Euroopan tilintarkastustuomioistuin Lähde: ©Euroopan unioni, 2018, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).

AT Lähde: Rechnungshof. Kuva: © Achim Bieniek.

BE Lähde: Rekenhof / Cour des comptes / Rechnungshof. Rakennuksen arkkitehdit: Gustave Saintenoy ja Clément Parent.

BG Lähde: Сметна палата на Република България.

CY Lähde: Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας. Rakennuksen arkkitehti: Maratheftis-Yiannouris Architects Engineers.

CZ Lähde: Nejvyšší kontrolní úřad.

DE Lähde: Bundesrechnungshof. Rakennuksen arkkitehti: Josef Trimborn.

DK Lähde: Rigsrevisionen. Kuva: Helga Theilgaard.

EE Lähde: Riigikontroll.

EL Lähde: Ελεγκτικό Συνέδριο. Rakennuksen arkkitehti: Themis Kataskevastiki (julkinen liikeyritys).

ES Lähde: Tribunal de Cuentas. Rakennuksen arkkitehti: Francisco Jareño y Alarcón. Kuva: David Corral.

FI Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto. Rakennuksen arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy Kuva: Lari Järnefelt / Felt Fotografi Oy.

FR Lähde: Tangopaso (Wikimedia Commons). Rakennuksen arkkitehti: Constant Moyaux. Kuva: Émile Lombard, Cour des comptes.

HR Lähde: Državni ured za reviziju.

HU Lähde: Állami Számvevőszék. Rakennuksen arkkitehdit: Antal Skalnitzky Antal ja Henrik Koch.

IE Lähde: Office of the Comptroller and Auditor General. Rakennuksen arkkitehti: Scott Tallon Walker Architects.

IT Lähde: Corte dei conti.

LT Lähde: Valstybės Kontrolė. Rakennuksen arkkitehti: Loreta Grikinienė.

LU Lähde: Cour des comptes. Rakennuksen arkkitehti: Arlette Schneiders Architectes.

LV Lähde: Valsts kontrole. Rakennuksen arkkitehti: Vizuālās Modelēšanas Studija Ltd, hankepäällikkö Daiga Bikse ja arkkitehti Daiga Levane.

MT Lähde: National Audit Office.

NL Lähde: Algemene Rekenkamer. Rakennuksen arkkitehti: Aldo van Eyck. Kuva: Henriette Guest.

PL Lähde: Najwyższa Izba Kontroli. Rakennuksen arkkitehti: Antoni Dygat. Kuva: Marek Brzeziński/Creative Commons CC0 1.0.

PT Lähde: Tribunal de Contas. Rakennuksen arkkitehdit: Jorge Manuel Soares Costa ja Fernando Silva.

RO Lähde: Curtea de Conturi a României.

SE Lähde: Riksrevisionen. Kuva: Frida Ström.

SI Lähde: Računsko sodišče Republike Slovenije. Rakennuksen arkkitehti: Miroslav Gregorič. Kuva: Daniel Novakovič/STA.

SK Lähde: Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky. Rakennuksen arkkitehti: Vladimir Dedecek.

YHTEYDENOTOT

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN YHTEYSTIEDOT

EUROPEAN COURT OF AUDITORS
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxembourg
LUXEMBOURG

P. +352 4398-1
Tiedustelut: www.eca.europa.eu/fi/contact
Verkkosivusto: eca.europa.eu
       LinkedIn: EUAuditors
       Twitter: @EUAuditors
       Facebook: EUAuditors
       Instagram: #EUAuditors
 Youtube: @EUAuditors

TIETOA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMESTA

Verkkosivusto: eca.europa.eu Avoimuusportaali: https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/Transparency-portal-home.aspx

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
  • sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2023 

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.



Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023

HTMLISBN 978-92-849-1186-8doi:10.2865/85362QJ-09-23-504-FI-Q