Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2020

Presidentin esipuhe

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020 on kauden 2014–2020 viimeinen vuosikertomus. Se on laadittu valmiiksi oloissa, jotka ovat haastavia sekä EU:lle että sen jäsenvaltioille. Tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoisena tarkastajana tehnyt kaikkensa voidakseen jatkaa – covid-19-kriisin aiheuttamista erityisistä operatiivisista ongelmista huolimatta – vaikuttavaa julkisen talouden tarkastustoimintaa EU:ssa.

Aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan tarkastuslausunnon Euroopan unionin vuoden 2020 tilien luotettavuudesta. Vuoden 2020 tulot olivat laillisia ja sääntöjenmukaisia, eikä virhetaso ollut olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että varainhoitovuodelta 2020 tarkastettujen menojen virhetaso oli yhteensä 2,7 prosenttia (2019: 2,7 prosenttia).

Niiden EU:n merkittävien menoalojen osalta, joista tilintarkastustuomioistuin antaa erityisarvion, virhetaso on olennainen koheesion ja kilpailukyvyn aloilla. Luonnonvarojen osalta tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason olevan lähellä olennaisuusrajaa (2,0 prosenttia). Tarkastuksen tuloksista ilmenee, että monivuotisen rahoituskehyksen tämän otsakkeen menoista 69 prosenttia muodostavissa suorissa tuissa virhetaso ei ollut olennainen ja että virhetaso oli kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen niillä menoaloilla, jotka tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt riskialttiiksi (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet). Hallinnon alalla virhetaso on olennaisuusrajan alapuolella.

Tilintarkastustuomioistuin on useiden vuosien ajan tarkastanut EU:n tuloja ja menoja siten, että se on erotellut toisistaan ne talousarvion alat, joiden osalta se on arvioinut laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit suuriksi, ja ne alat, joiden kohdalla sen pitänyt riskejä vähäisinä. Suuririskisten menojen osuus tarkastuksen perusjoukosta kasvoi lisää edeltäviin vuosiin verrattuna ja oli vuonna 2020 noin 59 prosenttia. Tämä johtuu EU:n talousarvion koostumuksesta ja siitä tavasta, jolla talousarvio on kehittynyt ajan kuluessa (2019: 53 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuin arvioi tämäntyyppisten menojen virhetasoksi 4,0 prosenttia (2019: 4,9 prosenttia). Edellä sanotun vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa kielteisen lausunnon menoista.

Vähäriskisten menojen osuus tarkastuksen perusjoukosta oli loput 41 prosenttia (2019: 47 prosenttia), ja niiden kohdalla arvioitu virhetaso jäi tilintarkastustuomioistuimen soveltaman kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolelle.

EU:n menot tulevat kasvamaan huomattavasti edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Seuraavien seitsemän vuoden aikana unionilla on käytettävissään 1,8 biljoonaa euroa. Tähän sisältyy 750 miljardia euroa elpymisvälineeseen eli Next Generation EU ‑aloitteeseen, jonka avulla EU vastaa covid-19-kriisiin. Varat maksetaan kauden 2021–2027 tarkistettuun monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän 1,1 biljoonan euron määrän lisäksi. EU:n 27 jäsenvaltiota sopivat lisäksi, että tämä elvytysohjelma rahoitetaan osittain laskemalla liikkeeseen julkista velkaa. Nämä päätökset merkitsevät näin ollen todella historiallista muutosta EU:n rahoituksessa.

Siksi tulee olemaan entistäkin tärkeämpää, että EU:n varainhoito on moitteetonta ja vaikuttavaa. Tämä merkitsee sitä, että komission ja jäsenvaltioiden vastuut kasvavat, mutta niin kasvavat myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuut.

Tätä taustaa vasten tilintarkastustuomioistuin on laatinut uuden strategiansa kaudelle 2021–2025. Tammikuussa 2021 sovimme kolmesta strategisesta tavoitteesta, jotka ohjaavat tulevina vuosina tilintarkastustuomioistuimen toimintaa EU:n rahoituksen tarkastajana. Pyrkimyksenä on erityisesti vahvan tarkastusvarmuuden tuottaminen haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulevina vuosina aiomme näin ollen edelleen aktiivisesti edistää tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä kaikkien EU:n rahoitusmuotojen osalta, mukaan lukien Next Generation EU ‑väline.

Kokonaistulokset

Keskeiset havainnot

• EU:n talousarvion menojen arvioitu kokonaisvirhetaso vuodelta 2020 oli edelleen olennainen, 2,7 prosenttia (2019: 2,7 prosenttia).
• Suuririskisissä menoissa, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joiden kohdalla edunsaajien on usein noudatettava mutkikkaita sääntöjä, tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason olevan 4,0 prosenttia (2019: 4,9 prosenttia). Suuririskisten menojen osuus tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa perusjoukossa kasvoi entisestään, mikä johtui pitkälti koheesiomenojen (20 miljardia euroa) kasvun jatkumisesta. Suuririskisten menojen osuus oli huomattava, 59 prosenttia (2019: 53 prosenttia). Virhetaso ulottuu vuoden 2019 tavoin laajalle, joten tilintarkastustuomioistuin antaa menoista jälleen kielteisen lausunnon.
• Kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen seitsemäntenä ja viimeisenä vuonna maksattamatta olevien sitoumusten määrä jatkoi kasvuaan ja oli vuoden 2020 loppuun mennessä 303,2 miljardia euroa. Etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varojen käyttö tai hyödyntäminen oli edelleen suunniteltua hitaampaa. ERI-rahastojen sidottujen varojen kokonaismäärästä 45 prosenttia (209 miljardia euroa) on vielä käyttämättä.
• Covid-19-pandemialla on merkittävä vaikutus EU:n tulevina vuosina käyttämien varojen määrään. Kaudella 2021–2027 NGEU‑välineen ja monivuotisen rahoituskehyksen yhteenlasketut määrärahat lähes kaksinkertaistuvat edelliseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna: niiden määrä tulee olemaan 1 824 miljardia euroa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi näiden rahastojen kohdalla täytäntöönpanoon ja varainhoidon moitteettomuuteen liittyviä riskejä ja haasteita.
• Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaituista petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Vuonna 2020 tällaisia tapauksia oli kuusi (2019: yhdeksän tapausta).

Tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2020 antamat vuosikertomukset, jotka koskevat EU:n talousarviota sekä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston rahoittamia toimia, ovat kokonaisuudessaan saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

EU:n vuoden 2020 talousarvio lukuina

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU:n vuotuisen talousarvion useiden vuosien ajaksi sovitun pidemmän aikavälin talousarvion (ns. monivuotisen rahoituskehyksen) puitteissa. Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 tarkastus kattoi vuonna 2014 alkaneen ja vuoteen 2020 päättyvän kauden viimeisen vuoden. Tähän rahoituskehykseen liittyviä maksuja suoritetaan kuitenkin edelleen.

Vastuu talousarvion asianmukaisen käytön varmistamisesta on viime kädessä komissiolla. Vuonna 2020 menot olivat yhteensä 173,3 miljardia euroa eli 1,1 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).

Mistä rahat ovat peräisin?

Vuoden 2020 kokonaistulot olivat 174,3 miljardia euroa. EU:n talousarviota rahoitetaan monin erilaisin tavoin. Jäsenvaltiot kattavat suurimman osan rahoituksesta (123 miljardia euroa) maksuosuuksilla, jotka määräytyvät suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuloon. Muita tulonlähteitä ovat tullit (19,9 miljardia euroa), jäsenvaltioiden kantamaan arvonlisäveroon perustuva rahoitusosuus (17,2 miljardia euroa) sekä Euroopan unionin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat rahoitusosuudet ja palautukset (8,2 miljardia euroa).

Mihin rahat käytetään?

EU:n talousarvioon sisältyvät varat käytetään monilla eri osa-alueilla. Varoilla esimerkiksi

• vahvistetaan rakenteellisesti heikompien alueiden taloudellista kehitystä
• edistetään innovointia ja tutkimusta
• toteutetaan liikenteen infrastruktuurihankkeita
• koulutetaan työttömiä
• tuetaan maataloutta ja edistetään biologista monimuotoisuutta
• torjutaan ilmastonmuutosta
• huolehditaan rajaturvallisuudesta
• autetaan naapurimaita ja kehitysmaita.

Noin kaksi kolmasosaa talousarviosta käytetään ns. yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa. Tämän hallinnointitavan yhteydessä komissio on viime kädessä vastuussa talousarvion toteuttamisesta, mutta jäsenvaltiot jakavat varoja, valitsevat hankkeet ja hallinnoivat EU:n menoja. Näin toimitaan esimerkiksi luonnonvarojen ja koheesiopolitiikan aloilla.

EU:n talousarviota koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaisia.

Tämä työ muodostaa pohjan tarkastuslausumalle, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa menot sen jälkeen kun EU:n varojen lopulliset tuensaajat ovat toteuttaneet toimia tai heille on aiheutunut kuluja ja kun komissio on hyväksynyt kyseiset menot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tapahtumista koostuva tilintarkastustuomioistuimen perusjoukko sisältää väli- ja loppumaksuja. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut vuonna 2020 maksettuja ennakoita, ellei niitä myös selvitetty kirjanpidollisesti varainhoitovuoden aikana.

Covid-19-matkustusrajoitukset estivät lähes kaikissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuinta toimittamasta tarkastuksia paikan päällä. Tästä syystä suurin osa tilintarkastustuomioistuimen työstä toteutettiin asiakirjatarkastusten ja etähaastattelujen avulla. Vaikka paikan päällä tehtävien tarkastusten puuttuminen voi lisätä havaitsemisriskiä, tilintarkastustuomioistuin pystyi tarkastettavilta hankitun evidenssin perusteella saattamaan tarkastustyönsä loppuun ja tekemään tuota työtä koskevat johtopäätökset.

Vuotta 2020 koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa perusjoukko oli 147,8 miljardia euroa (ks. kaavio 1).

Tänä vuonna luonnonvarojen alan menot muodostivat mittavimman osan (40,8 prosenttia) tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen koko perusjoukosta. Seuraavaksi suurimpia aloja olivat koheesio (32,8 prosenttia) ja kilpailukyky (11,0 prosenttia).

Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessaan noudattamasta lähestymistavasta annetaan luvussa Taustatietoa.

Tarkastushavainnot

EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:n vuoden 2020 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa kansainvälisten julkissektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin voi niin ollen antaa puhtaan tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut joka vuosi vuodesta 2007 lähtien.

EU:n taseeseen sisältyvien eläkeoikeuksista ja muista työsuhde-etuuksista aiheutuvien vastuiden määrä oli vuoden 2020 lopussa 116 miljardia euroa. Arvioitu määrä on kasvanut entisestään. Tämä johtuu lähinnä nimellisen diskonttokoron laskusta, joka kuvastaa yleisen korkotason alenemista.

Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta EU:n jäsenvaltio 1. helmikuuta 2020. Joulukuun 31. päivänä 2020 EU:n tileistä kävi ilmi, että erosopimuksessa määriteltyjen keskinäisten velvoitteiden perusteella Yhdistyneeltä kuningaskunnalta erääntyi nettomääräisesti maksettavaksi 47,5 miljardia euroa.

Vuoden 2020 tulot ovat lailliset ja asianmukaiset (sääntöjenmukaiset)

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen virhetaso ei ole olennainen.

Vuoden 2020 menojen virhetaso on olennainen ja laajalle levinnyt

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että kaikkia menoja koskeva virhetaso oli 1,8 prosentin ja 3,6 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta, josta aiemmin käytettiin nimitystä todennäköisin virhetaso, oli viime vuoden tapaan 2,7 prosenttia (ks. kaavio 2).

Tilintarkastustuomioistuimen määritelmän mukaan virhe on rahamäärä, jota ei olisi pitänyt maksaa EU:n talousarviosta. Virhe tapahtuu, kun rahaa ei käytetä relevanttien EU:n säädösten mukaisesti eikä näin ollen siten kuin neuvosto ja Euroopan parlamentti tarkoittivat kyseistä lainsäädäntöä hyväksyessään tai kun rahaa ei käytetä asiaan liittyvien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Virhetaso on jälleen olennainen yli puolessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta

Vuoden 2020 tarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen kerran, että menojen maksutapa vaikutti virheriskiin. Tässä yhteydessä erotellaan tukioikeuksiin ja kulujen korvaamiseen perustuvat maksut (ks. alla oleva laatikko).

Yleisimmät virheet, jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi suuririskisissä menoissa, olivat seuraavat:

• tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja menot sekä sisämarkkinasääntöjen rikkominen (erityisesti valtiontukisääntöjen noudattamatta jättäminen) koheesioalalla
• tukeen oikeuttamattomat kulut, hallinnolliset virheet ja keskeisten todentavien asiakirjojen puuttuminen maaseudun kehittämisen, markkinatoimenpiteiden, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen menoaloilla, joiden osuus luonnonvarojen alan kokonaismenoista on yhteensä noin 31 prosenttia
• tutkimusmenoihin (Horisontti 2020 ‑puiteohjelma ja seitsemäs puiteohjelma) liittyvät tukeen oikeuttamattomat kulut, erityisesti välittömät henkilöstökustannukset ja muut välittömät kustannukset, joiden osuus kilpailukyvyn alan kokonaismenoista on noin 57 prosenttia
• todentavien asiakirjojen puuttuminen, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen sekä toteutumattomat kustannukset ja tukeen oikeuttamattomat kulut globaalin Euroopan alalla.

Suuririskiset menot kasvoivat vuonna 2020 edeltäviin neljään vuoteen verrattuna, ja ne muodostavat selkeästi suurimman osan (noin 59 prosenttia) tarkastetusta perusjoukosta (2019: 53 prosenttia). Näiden menojen osuuden kasvu johtui pääasiassa siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastama koheesiomenojen perusjoukko kasvoi 20 miljardia euroa. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 4,0 prosenttia (2019: 4,9 prosenttia).

Loput 41 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta oli vähäriskisiä menoja (2019: 47 prosenttia). Näihin menoihin sisältyi lähinnä tuki- tai muihin oikeuksiin perustuvia maksuja. Arvioitu virhetaso perusjoukon tässä osassa oli alle tilintarkastustuomioistuimen soveltaman kahden prosentin olennaisuusrajan (ks. kaavio 3).

Kaaviossa 4 vertaillaan eri menoalojen arvioituja virhetasoja vuosina 2016–2020. Lisätietoja tuloksista annetaan osiossa Tarkempi katsaus tuloksiin. Tuloksia selostetaan myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2020 eri luvuissa.

Virhetasoa koskevien arvioiden vertailu tilintarkastustuomioistuimen ja komission välillä

Vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta koskeva vastuu kuuluu kokonaisvaltaisesti komission jäsenten kollegiolle. Kertomuksessa esitetään yhteenveto sisäistä valvontaa ja varainhoitoa koskevien vuotuisten toimintakertomusten keskeisistä tiedoista. Kertomuksessa käsitellään riskinalaista määrää maksamishetkellä. Kyseessä on komission arvio määrästä, jonka maksuun ei ole sovellettu asiasta annettuja sääntöjä. Komission arvioi, että kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli 1,9 prosenttia vuonna 2020. Tämä alittaa tilintarkastustuomioistuimen soveltaman olennaisuusrajan (2,0 prosenttia) ja arvioidun virhetason (2,7 prosenttia).

Lisäksi komission kunkin pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy lausuma, jossa pääjohtaja ilmoittaa saaneensa varmuuden siitä, että kertomuksessa esitetään asianmukaisesti taloudelliset tiedot ja että pääosaston vastuulla olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset. Tätä varten kaikki pääosastot esittivät menojensa osalta arviot riskinalaisista määristä maksamishetkellä.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi viime vuonna ongelmista, jotka koskivat komission yhteisen tarkastuksen tekemiä jälkitarkastuksia (Kilpailukyky), jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia, jotka ilmenevät niiden valvontatilastoista (Luonnonvarat), jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten toimittamia tarkastuksia (Koheesio) sekä vuosittain toimeksi annettavaa jäännösvirhetasoselvitystä (Globaali Eurooppa). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että nämä ongelmat ovat edelleen olemassa ja vaikuttavat maksamishetken riskinalaisen määrän arviointiin.

Kun tilintarkastustuomioistuin esittää erityisarvion monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta, se vertaa ensin vuoden 2020 osalta komission riskiä maksamishetkellä itse arvioimiinsa virhetasoihin. Vertailu osoittaa, että komission riskit maksamishetkellä ovat tilintarkastustuomioistuimen arvioimaa virhetasoa alhaisempia kilpailukyvyn, koheesion ja luonnonvarojen aloilla.

Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin tarkasti komission raportoinnin rahoitusoikaisuista ja takaisinperintätoimista, ja havaitsi, että se on monimutkaista eikä aina kovin selkeää. Tilintarkastustuomioistuin pani myös merkille, että osa takaisin perittävistä määristä oli niinkin kaukaa kuin vuodelta 2005 ja että ohjelmakauden 1994–1999 osalta oli tehty nettomääräisiä oikaisuja. Ohjelmakauden 2014–2020 osalta ei vuoden 2020 loppuun mennessä ollut tehty vielä yhtään koheesioalaan liittyvää nettomääräistä rahoitusoikaisua.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille kuusi petosepäilyä

Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaitsemistaan petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tämä päättää, tutkiiko se tapaukset ja ryhtyykö se niiden osalta jatkotoimiin, tarvittaessa yhteistyössä kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin raportoi kuusi petosepäilyä (yhdeksän tapausta vuonna 2019). OLAF on käynnistänyt tutkinnan kaikista näistä tapauksista. Tilintarkastustuomioistuin käynnisti kesäkuussa 2021 Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa yhteistyön, joka perustuu näiden kahden organisaation väliseen hallinnolliseen järjestelyyn.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa. Vuosikertomuksen koko teksti on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Tarkempi katsaus tuloksiin

Talousarvio- ja varainhallinto

Talousarvion toteuttaminen ja käyttö vuonna 2020

Käytettävissä olleet talousarviomäärärahat käytettiin lähes kokonaisuudessaan

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät kullekin monivuotisen rahoituskehyksen seitsemälle vuodelle. Näitä enimmäismääriä sovelletaan EU:n uusiin taloudellisiin velvoitteisiin (maksusitoumusmäärärahat) ja maksuihin, jotka EU:n talousarviosta voidaan suorittaa (maksumäärärahat). Ks. kaavio 5.

Maksusitoumusmäärärahat käytettiin vuonna 2020 lähes kokonaan: 172,9 miljardia euroa 173,9 miljardin euron suuruisesta lopullisesta talousarviosta (99,5 prosenttia). Sekä määrärahat että talousarviosta käytännössä maksettu määrä ylittivät monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät (168,8 miljardia euroa). Tämän enimmäismäärän ylittäminen mahdollistettiin käyttämällä erityisrahoitusvälineitä, kuten Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa.

Vuonna 2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä maksumäärärahojen osalta vahvistettu enimmäismäärä oli 172,4 miljardia euroa, ja lopullisessa talousarviossa maksuihin käytettävissä oleva määrä oli 164,1 miljardia euroa. Toteutuneiden maksujen kokonaismäärä oli 161,8 miljardia euroa eli 10,6 miljardia euroa alle enimmäismäärän.

Talousarvioon tehtiin monia muutoksia covid-19-pandemian vuoksi, mutta komissio ei ole vielä raportoinut tähän tarkoitukseen käytetyistä EU:n varoista

Covid-19-pandemiaan pyrittiin reagoimaan ja tukea antamaan nopeasti lähinnä kahden budjettivälineen – lisätalousarvioiden ja siirtojen – avulla. Lisätalousarvioiden avulla lisättyjen maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä oli 5,2 miljardia euroa, josta 3,3 miljardia euroa sidottiin covid-19-pandemiaan liittyviin menoihin. Maksumäärärahojen osalta lisätalousarvioiden kokonaismäärä oli vuoden aikana 10,5 miljardia euroa, josta 9,4 miljardia euroa sidottiin covid-19-pandemiaan liittyviin menoihin. Lisäksi pandemian seurauksena oli mahdollista esimerkiksi toteuttaa yhden vuoden ajan alueiden välisiä varainsiirtoja ja poistaa vaatimus, jonka mukaan rahoitus pitää keskittää tiettyihin aihealueisiin. Lisäksi annettiin vuoden ajaksi mahdollisuus jopa 100 prosentin yhteisrahoitukseen. Jäsenvaltioiden ei myöskään tarvinnut maksaa takaisin EU:n talousarvioon ERI-rahastoista edellisenä vuotena saamaansa käyttämätöntä vuotuista ennakkorahoitusta(7,6 miljardia euroa).

Avoimuuden lisäämiseksi ja Euroopan parlamentin tietopyyntöjen huomioon ottamiseksi komissio alkoi seurata sisäisesti EU:n varoja, jotka oli käytetty covid-19-pandemiaan liittyviin toimiin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Komissio ei ole vielä julkaissut kertomusta covid-19-pandemiaan liittyvistä menoista.

Maksattamatta olevat sitoumukset ovat ylittäneet 300 miljardia euroa

Maksattamatta olevien sitoumusten määrä, joka aiheutuu siitä, että maksusitoumusten määrä on suurempi kuin suoritettujen maksujen määrä, on edelleen kasvanut ja oli vuoden 2020 loppuun mennessä 303,2 miljardia euroa (ks. kaavio 6). Kasvu oli edellisiä vuosia pienempi, mikä johtui osittain siitä, että covid-19-pandemian torjuntaan myönnettiin lisää maksumäärärahoja.

Komissio arvioi pitkän aikavälin ennusteessaan, johon Next Generation EU ‑väline (NGEU) ei sisälly, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä pysyy luultavasti melko vakaana tällä korkealla tasolla vuoteen 2027 asti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen vuotuinen ero on hyvin pieni vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, toisin kuin kahdessa edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä kuitenkin kasvaa, jos maksusitoumusten taso pysyy vuosien 2016–2020 tapaan korkeana ja maksupyyntöjen taso on odotettua alhaisempi täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi.

ERI-rahastojen varojen käyttö nopeutui vuonna 2020, mutta se oli edelleen hitaampaa kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

Kauden 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvä vuotuinen kokonaiskäyttöaste oli vuonna 2020, joka on kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen toteutusvuosi, sama kuin vuonna 2013 (15 prosenttia), joka oli puolestaan edellisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) viimeinen vuosi. Kumulatiivinen käyttöaste oli kuitenkin noin seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Vaikka kaikki ERI-rahastoista jäsenvaltioille myönnetyt varat (465 miljardia euroa) oli sidottu vuoden 2020 loppuun mennessä, 45 prosenttia (209 miljardia euroa) oli yhä käyttämättä. Tämä määrä muodostaa pääosan 303 miljardin euron sitoumuksista, jotka olivat maksattamatta vuoden 2020 lopussa.

Kuten kaaviosta 7 käy ilmi, jäsenvaltioille vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana myönnettyjen ERI-rahastojen varojen käytössä on huomattavia eroja. Esimerkiksi Suomi oli käyttänyt vuoden 2020 loppuun mennessä 79 prosenttia kokonaismäärärahoistaan, kun taas kolme alhaisimman käyttöasteen jäsenvaltiota (Italia, Kroatia ja Espanja) olivat käyttäneet vain noin 45 prosenttia niille sidotuista määristä.

Aiemmat kokemukset viittaavat siihen, että käyttöaste todennäköisesti kasvaa, mutta tämä ei ehkä vielä riitä siihen, että kaikki varat käytetään. Komissio perusti vuonna 2014 työryhmän koheesiopolitiikan alan ohjelmien täytäntöönpanon parantamiseksi. Toteutetut toimenpiteet johtivat siihen, että kaudelta 2007–2013 jäljellä olleen rahoituksen käyttöaste kasvoi huomattavasti asianomaisissa jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuin pani kuitenkin merkille, että tuloksiin ei keskitytty riittävästi.

Keskeiset riskit ja haasteet, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon tulevina vuosina

Kauden 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ja NGEU-välineeseen kohdistuu riskejä ja haasteita

Kauden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana Next Generation EU ‑välineen kautta voidaan asettaa käyttöön kaikkiaan 750 miljardia euroa. NGEU:n on tarkoitus taistella pandemian vaikutuksia vastaan säilyttäen EU:n toimintapolitiikkojen tavoitteet ja edistäen jäsenvaltioiden kehittymistä vahvemmiksi, kestävämmiksi ja tulevaisuuteen paremmin varautuneiksi.

Next Generation EU ‑välineen ja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteenlasketut määrärahat ovat 1 824 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Määrästä 1 074 miljardia euroa tulee monivuotisesta rahoituskehyksestä, joten siihen perustuva rahoitus on lähes kaksinkertainen edellisen monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoihin verrattuna.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavat keskeiset riskit ja haasteet:

• riski yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpanon käynnistymisen viivästymisestä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä
• haasteet, jotka liittyvät varainhoidon moitteettomuuteen covid-19-pandemiasta aiheutuvien varainkäytön muutosten yhteydessä.

SURE-tukivälineen myötä EU:n talousarvioon kohdistuu enemmän taloudellisia riskejä

Ehdollisia vastuita – jostakin tietystä tulevasta tapahtumasta riippuvia velkoja – koskeva EU:n talousarvion kokonaisriski kasvoi vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 loppuun mennessä 90,5 miljardista eurosta 131,9 miljardiin euroon, mikä merkitsee 46 prosentin kasvua. Kasvu johtui lähes kokonaan SURE-välineen (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) käyttöönotosta. Tämä lisäsi jäsenvaltioiden lainanottoa 39,5 miljardilla eurolla vuoden 2020 loppuun mennessä (ks. kaavio 8). Vaikka SURE-lainat lisäävät kokonaisriskiä, välineeseen sisältyvät suojatoimet vähentävät siihen liittyviä riskejä.

NGEU-välineellä on merkittävä vaikutus kokonaisriskiin vuodesta 2021 alkaen

NGEU‑väline kuitenkin lisää samalla EU:n talousarvioon kohdistuvaa kokonaisriskiä tulevina vuosina merkittävästi, jopa 750 miljardilla eurolla (vuoden 2018 hintoina).

Komissio lainaa avustusten ja talousarviotakuiden (390 miljardia euroa) sekä jäsenvaltioiden saataville asetettavien lainojen (enintään 360 miljardia euroa) rahoittamiseen tarvittavat varat rahoitusmarkkinoilta EU:n puolesta. Tämä lainanotto taataan EU:n talousarviosta, ja se voi kasvattaa kokonaisriskiä jopa 940 miljardilla eurolla. Näin ollen komission haasteena on lisätä hallinnollisia valmiuksiaan, jotta voidaan varmistaa pääomamarkkinoilla tapahtuvien ennennäkemättömän suurien rahoitustoimien moitteeton hallinnointi, mukaan lukien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku ja taloudellisten riskien hallinta.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuin esittää seuraavat suositukset:

• Jotta covid-19-pandemiaan liittyvistä sidotuista ja kuluiksi kirjatuista määristä (mukaan lukien vuonna 2020 sidotut tai sovitut määrät) voitaisiin raportoida kattavasti, komission olisi yhdenmukaistettava covid-19-pandemiaan liittyviin tarkoituksiin käytettyjen EU:n talousarviomenojen kirjaaminen ja raportoitava siitä budjettivallan käyttäjälle vähintään kerran vuodessa niin kauan kuin tämä katsotaan tarpeelliseksi.
• Jotta maksattamatta olevien sitoumusten kokonaistasoa voitaisiin laskea tulevina vuosina, komission olisi analysoitava maksattamatta olevien sitoumusten kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja ryhdyttävä tulosten perusteella tarkoituksenmukaisiin toimiin.
• Kun otetaan huomioon tulevina vuosina käytettävissä olevien EU:n rahoitusmäärien ja ‑tyyppien merkittävä lisääntyminen, mukaan lukien edelliseltä monivuotiselta rahoituskehykseltä jäljellä olevat määrät, komission olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla kyetään varmistamaan, että kansallisten viranomaisten saatavilla on lisää neuvontatukea. Tämä helpottaisi kyseisten varojen järkevää käyttöä jäsenvaltioissa.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä talousarvio- ja varainhallintoa koskevista havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen toisessa luvussa.

Tulot

174,3 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi EU:n talousarvion tulopuolen, jolla rahoitetaan EU:n menot. Tilintarkastustuomioistuin tutki tiettyjä keskeisiä omien varojen hallinnointiin liittyviä valvontajärjestelmiä sekä tulotapahtumista poimitun otoksen.

Jäsenvaltioiden BKTL-perusteiset rahoitusosuudet muodostivat 70,6 prosenttia EU:n tuloista vuonna 2020, kun taas arvonlisäveroon (alv) perustuvien omien varojen osuus oli 9,9 prosenttia. Nämä rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien makrotaloustilastojen ja ‑arvioiden perusteella.

Perinteiset omat varat muodostivat 11,4 prosenttia EU:n tuloista. Ne koostuvat tuontitullimaksuista, joita jäsenvaltioiden viranomaiset keräävät EU:n puolesta. Loput 8,1 prosenttia saatiin muista lähteistä (EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvistä maksuosuuksista ja palautuksista, edelliseltä vuodelta peräisin olevasta ylijäämästä sekä muista tuloista).

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
174,3 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2020 ja 2019

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat, tuloihin liittyvät järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että sen eräissä jäsenvaltioissa arvioimat perinteisten omien varojen keskeiset sisäiset valvontamenettelyt ja komission osalta arvioitu BKTL-tarkastussyklin päättämisprosessi olivat yhä jatkuvien puutteiden vuoksi vain osittain vaikuttavia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että valvontatoimissa, joilla jäsenvaltiot pyrkivät pienentämään tullivajetta, oli sellaisia merkittäviä puutteita, jotka edellyttävät EU:n toimia. Nämä puutteet eivät vaikuta tuloja koskevaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon, sillä ne eivät koske tilien perustana olevia toimia vaan pikemminkin riskiä siitä, että perinteisiä omia varoja ei saada kerättyä täysimääräisinä. Tilintarkastustuomioistuimen hiljattain julkaisemassa tullitarkastuksia koskeneessa erityiskertomuksessa 4/2021 suositeltiin parannuksia tälle alalle.

Komissio päätti vuonna 2020 BKTL-varojen monivuotisen tarkastussyklinsä, jossa tutkittiin omia varoja koskevat BKTL-tiedotvuodesta 2010 alkaen. Komissio antoi tältä osin suuren määrän BKTL-varaumia, joiden yhteydessä jäsenvaltioiden tilastotietoja voidaan yleensä muuttaa kymmenen vuoden aikana. Tämä lisää BKTL-maksuosuuksiin liittyvää epävarmuutta kansallisissa talousarvioissa.

Globalisaation vaikutuksiin liittyvän BKTL-varauman osalta komissio lyhensi poikkeuksellisesti tietojen tarkistusjaksoa niin, että vuodesta 2018 tuli ensimmäinen vuosi, jona tietoja voitiin muuttaa. Tällainen poikkeus heikentää kuitenkin vuosia 2010–2017 koskevien jäsenvaltioiden BKTL-tietojen vertailukelpoisuutta, luotettavuutta ja kattavuutta. Tarkistusjakson lyhennys ei myöskään ole BKTL:oon perustuvien omien varojen laskennasta annettujen EU:n sääntöjen mukainen.

Komission budjettipääosasto piti vuoden 2020 toimintakertomuksessaan viidettä vuotta perättäin voimassa varauman, jonka mukaan EU:n talousarvioon siirretyt perinteisten omien varojen määrät vuosilta 2011–2017 ovat epätarkkoja Kiinasta tuotujen tekstiilien ja jalkineiden aliarvostuksen vuoksi. Varauma esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin perinteisten omien varojen tappiot, jotka johtuivat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, kvantifioitiin. Varauma ulotettiin vuonna 2018 myös muihin jäsenvaltioihin. Komission Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan käynnistämä rikkomusmenettely, joka koskee Kiinasta peräisin olevasta aliarvostetusta tuonnista johtuvia perinteisten omien varojen menetyksiä, odottaa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota.

Perinteisiä omia varoja koskevien selvitysten laadintaan liittyvissä kansallisissa valvontajärjestelmissä on edelleen jatkuvia puutteita. Alankomaiden tapauksessa tilintarkastustuomioistuin on jo vuodesta 2013 lähtien kyseenalaistanut Alankomaiden perinteisiä omia varoja koskevien ilmoitusten luotettavuuden tullitietojärjestelmän rajoitteiden vuoksi.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että

• komissio tarkistaa ja päivittää jäsenvaltioiden BKTL-tietojen tarkastamista koskevan lähestymistapansa tulevien monivuotisten syklien yhteydessä, jotta prosessia kyetään virtaviivaistamaan lisää ja lyhentämään ajanjaksoa, jonka aikana BKTL-tiedot pysyvät avoimina syklin päättymisen jälkeen
• komissio jatkaa yhteistyössä jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kanssa pyrkimyksiä ottaa globalisaatio paremmin huomioon kansantalouden tilinpidossa, jotta alaan vuodesta 2018 alkaen kohdistettu BKTL-varauma kyettäisiin poistamaan; jos vaikutuksissa, joita aiheutuu kansantalouden tilinpitoon tämän varauman poistamisesta, esiintyisi huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, komission olisi arvioitava uudelleen edeltävien vuosien BKTL-tietojen laatua ja ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle mahdollisista vaikutuksista, joita varauman poiston jälkeen tilastoihin tehtävät tarkistukset aiheuttaisivat talousarvion tulopuoleen vuodesta 2010 alkaen.
• Alankomaat varmistaa kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten perinteisiä omia varoja koskevien selvitystensä luotettavuuden korjaamalla tullitietojärjestelmänsä nykyiset puutteet.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n tuloja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen kolmannessa luvussa.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Yhteensä: 24,1 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tämän politiikanalan meno-ohjelmat ovat tärkeitä, sillä niiden avulla vauhditetaan kasvua ja luodaan työpaikkoja EU:ssa sekä kehitetään osallistavaa yhteiskuntaa. Suurin osa menoista liittyy tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan (ja sitä edeltäneeseen seitsemänteen puiteohjelmaan) sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan Erasmus+-ohjelmaan. Muiden ohjelmien avulla rahoitetaan Galileo-avaruusohjelmaa (EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä), Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ja kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER).

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin 16,3 miljardia euroa. Suurinta osaa alan menoista hallinnoi komissio suoraan. Komissio maksaa julkisille ja yksityisille edunsaajille ennakkomaksun, kun avustussopimus allekirjoitetaan. Sitä mukaa kun edunsaajien yhteisrahoitetut hankkeet etenevät, komissio korvaa osan edunsaajien ilmoittamista kokonaiskuluista, vähennettynä ennakkomaksuilla. Erasmus+ -ohjelman menoja hallinnoivat enimmäkseen kansalliset virastot komission puolesta (noin 80 prosenttia avustuksista).

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
16,3 miljardia euroa	Kyllä	3,9 prosenttia (2019: 4,0 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 133 tapahtumaa vuodelta 2020. Näistä 64:ssä (48 prosentissa) havaittiin virheitä.

Useimmat virheet liittyivät tukeen oikeuttamattomiin kuluihin, kuten liian suurina ilmoitettuihin henkilöstökuluihin, virheellisesti ilmoitettuihin alihankintakuluihin tai kuluihin, joita ei ollut tosiasiallisesti aiheutunut.

Alihankintaan liittyvät ongelmat koskivat pääasiassa edunsaajia, jotka eivät tienneet sitä, että EU:n rahoittamissa ohjelmissa (Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa ‑välineessä) kohdellaan välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkoisten konsulttien kustannuksia eri tavoin. Tällaisten virheiden riski on erityisen suuri pk‑yrityksissä, joita kannustetaan voimakkaasti osallistumaan tutkimusohjelmiin mutta joilla on ehkä vain vähän tai ei ollenkaan omaa henkilöstöä ja jotka sen sijaan käyttävät muiden yritysten palveluja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja sitä edeltäneen seitsemännen puiteohjelman menot ovat edelleen riskialttiimpia, ja ne ovat tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden pääasiallinen lähde. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamistaan 84:stä tutkimus- ja innovointialan tapahtumasta 28:ssa sellaisia kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, jotka liittyivät tukeen oikeuttamattomiin kustannuksiin. Tämä on 66 prosenttia siitä arvioidusta virhetasosta, jonka tilintarkastustuomioistuin määritti tälle alaotsakkeelle vuoden 2020 osalta.

Säännöt, jotka koskevat Horisontti 2020 ‑puiteohjelman henkilöstökustannusten ilmoittamista, ovat yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta edelleen monimutkaisia, ja niiden laskeminen on edelleen merkittävä virhelähde kuluilmoituksissa.

Tarkastajat, joiden kanssa edunsaajat ovat tehneet sopimuksen hankkeen päätyttyä, antavat taloutta koskevista selvityksistä todistuksia, joiden tarkoituksena on auttaa komissiota tarkastamaan, ovatko kyseisissä selvityksissä ilmoitetut kulut tukikelpoisia. Tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti raportoinut, että näissä todistuksissa on puutteita. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2020, että todistuksia toimittaneet tarkastajat eivät olleet havainneet useita havaittavissa olevia, kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, jotka ilmenivät tilintarkastustuomioistuimen poimimassa otoksessa.

Sääntöjenmukaisuutta koskeva komission raportointi

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto ilmoitti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta, että kaikkien EU:n tutkimusmenoja hallinnoivien pääosastojen ja muiden EU:n elinten oletettu edustava virhetaso oli 2,95 prosenttia ja jäännösvirhetaso, jossa on otettu huomioon korjaavat toimet, oli 2,16 prosenttia. Jälkitarkastukset suorittaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus tai sen lukuun toimivat ulkopuoliset toimeksisaajat.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti sekä vuoden 2018 että vuoden 2019 vuosikertomusta varten satunnaisotoksen, johon kuului 20 jälkitarkastusta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 17 tapauksessa se ei voinut luottaa tarkastusten johtopäätöksiin.

Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että yhteinen tarkastus toteutti tilintarkastustuomioistuimen suositusten perusteella toimia, joiden tarkoituksena oli parantaa sen jälkitarkastusten laatua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin edelleen otantamenettelyissä puutteita: esimerkiksi yhteisen tarkastuksen otantasääntöjä oli rikottu ja tarkastusdokumentaatiossa ilmeni puutteita.

Tilintarkastustuomioistuin pani myös merkille, että oletettu edustava virhetaso sisältää 0,13 prosenttiyksikön lisäyksen, jolla pyritään ottamaan huomioon jälkitarkastuksia koskevissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa tehdyt kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat havainnot. Tämä virhetaso on kuitenkin mahdollisesti aliarvioitu, sillä siinä ei oteta huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat virheet olisivat voineet ilmetä myös sellaisissa jälkitarkastuksissa, joita tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tekemiä kvalitatiivisia havaintoja, kuten tarkastusmenettelyjen puutteita, ei voitu kvantifioida.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Todistuksia, jotka annetaan taloutta koskevista selvityksistä, olisi laajennettava uuden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osalta siten, että niissä katetaan yksikkökustannusluokat. Näin yksikkökustannuksissa esiintyviä virheitä voitaisiin havaita ja korjata entistä useammin.
• Tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi taloutta koskevissa selvityksissä on virheitä, olisi käytävä säännöllisesti läpi. Monimutkaisista kysymyksistä, kuten alihankintasäännöistä, olisi annettava ohjeistusta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman virhetason alentamiseksi olisi toteutettava tiedotuskampanjoita.
• Jälkitarkastusten laatua olisi edelleen parannettava poistamalla otantamenettelyihin kuluilmoitusten tasolla liittyvät puutteet, ja virhetason laskentamenetelmää olisi korjattava Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2020 vuosikertomuksen neljännessä luvussa.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

Yhteensä: 59,5 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tämän otsakkeen menoilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja kaventamaan EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja. Rahoitusta myönnetään Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja muista ohjelmista, kuten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja Verkkojen Eurooppa ‑välineestä.

Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat suurinta osaa menoista yhteistyössä. EU osarahoittaa monivuotisia toimenpideohjelmia, joista ohjataan rahoitusta hankkeisiin. Komissiossa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vastaa EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanosta ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto vastaa puolestaan ESR:n täytäntöönpanosta.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2020 vuosikertomusta varten tämän alan menoja 48,4 miljardin euron edestä (2019: 28,4 miljardia euroa). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavan mukaisesti tämä määrä sisälsi 46,1 miljardin euron arvosta aiempien vuosien menoja, jotka komissio oli hyväksynyt tai selvittänyt kirjanpidollisesti vuonna 2020.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
48,4 miljardia euroa	Kyllä	3,5 prosenttia (2019: 4,4 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen.

Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin testasi 227 tapahtumaa. Tilintarkastustuomioistuin yksilöi ja määritti kvantitatiivisesti 23 virhettä, joita jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet. Kun otetaan huomioon tarkastusviranomaisten aiemmin havaitsemat 64 virhettä ja jäsenvaltioiden ohjelmaviranomaisten tekemät (kummankin ohjelmakauden osalta yhteensä 834 miljoonan euron arvoiset) oikaisut, tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 3,5 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon vaikuttivat eniten tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja kulut, sisämarkkinasääntöjen rikkominen (erityisesti valtiontukea koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen) sekä olennaisten todentavien asiakirjojen puuttuminen. Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden määrä ja vaikutukset osoittavat, ettei käytössä olevilla valvontamenettelyillä vielä kyetä riittävästi ehkäisemään kyseessä olevalle osa-alueelle ominaisia suuria riskejä. Tämä koskee erityisesti hallintoviranomaisia ja välittäviä elimiä. Niiden tekemät ensimmäisen tason tarkastukset ovat kaiken kaikkiaan tehottomia edunsaajien ilmoittamia menoja koskevien sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisessä ja havaitsemisessa.

ESR-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan soveltaminen johti liialliseen epätasapainoon erään jäsenvaltion hyväksi täytäntöönpanon ensimmäisenä vuonna

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuului viisi Italiassa toteutettuun toimenpideohjelmaan sisältynyttä ESR-toimea, joiden edunsaajat ilmoittivat tukikelpoiset kustannukset asianmukaisesti hallintoviranomaisen määrittämän yksinkertaistetun kustannusmenetelmän mukaisesti. Kussakin tapauksessa hallintoviranomainen kuitenkin ilmoitti komissiolle summan, joka perustui komission vakioyksikkökustannuksiin. EU:n talousarviosta kuhunkin asianomaiseen toimeen maksetut rahamäärät olivat tämän seurauksena yli 20 prosenttia suuremmat kuin edunsaajille maksetut rahamäärät. Järjestely on aiheuttanut ohjelmakaudella 2014–2020 toistaiseksi yli 43 miljoonan euron suuruisen epätasapainon jäsenvaltion hyväksi. Nykyisellään komission tähän toimenpideohjelmaan maksamat vakioyksikkökustannukset ovat kyseiselle jäsenvaltiolle liian avokätisiä.

Tarkastusviranomaisten työn arviointi

Jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten työ muodostaa ratkaisevan tärkeän osan koheesioalan varmuus- ja valvontakehyksestä erityisesti sen varmistamisessa, että jäännösvirhetasot jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Varmuuden saamiseksi toimitettava asiakirjapaketti (jäljempänä ’varmennuspaketti’) on vuotuinen asiakirjakokonaisuus, jonka kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle ERI-rahastojen osalta. Se sisältää tilinpäätöksen ja sitä koskevan yhteenvedon, tarkastuskertomuksen, johdon vahvistuslausuman ja tarkastuslausunnon. Tilintarkastustuomioistuin poimi tänä vuonna 116 tarkastusviranomaisen joukosta 34 tarkastusviranomaista ja kävi läpi näiden suorittamaa työtä vuodesta 2017 alkaen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti tässä yhteydessä 26 varmennuspakettia kaudelta 2014–2020. Kaikissa näissä tapauksissa tarkastusviranomaiset olivat ilmoittaneet jäännösvirhetasoksi alle kaksi prosenttia. Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena ei sinällään ole tehdä työnsä perusteella johtopäätöksiä tarkastusviranomaisten määrittämien virhetasojen oikeellisuudesta. Se havaitsi kuitenkin virheitä, joita tarkastusviranomaiset eivät havainneet. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 varmennuspaketista 12 tapauksessa tämä johti siihen, että raportoidut jäännösvirhetasot, jotka olivat itse asiassa yli kaksi prosenttia, ilmoitettiin liian alhaisina.

Vastaavasti tilintarkastustuomioistuimen ohjelmakaudelta 2007–2013 tarkastamista kolmesta päättämispaketista kahden kohdalla jäännösvirhetasoon tehtiin tarkastuksen perusteella mukautus, jonka jälkeen se ylitti kahden prosentin olennaisuusrajan.

Tilintarkastustuomioistuin on neljän viime vuoden aikana arvioinut tarkastusviranomaisten työtä ja havainnut, että kaiken kaikkiaan noin puolessa (määrällisesti ja arvoltaan) tilintarkastustuomioistuimen tarkastettavaksi valitsemista varmennuspaketeista tarkastusviranomaiset olivat raportoineet jäännösvirhetason virheellisesti alle kahden prosentin suuruiseksi. Monien tarkastusviranomaisten työssä havaittujen puutteiden vuoksi niiden työhön voidaan yhä luottaa vain rajallisessa määrin.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että tarkastusviranomaiset eivät seuraa petosriskiä, sillä vain 21 prosenttiin tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneistä toimista liittyi tarkastusdokumentaatio, jossa otettiin kyseinen riski asianmukaisesti huomioon.

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston raportointi koheesiomenojen sääntöjenmukaisuudesta

Vuotuiset toimintakertomukset ovat komission pääosastojen keskeinen väline, jolla ne ilmoittavat, onko niillä kohtuullinen varmuus siitä, että jäsenvaltioiden valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan menojen sääntöjenmukaisuus.

Vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitetaan myös virhetaso, jota pidetään sääntöjenmukaisuuden keskeisenä tulosindikaattorina. Vuonna 2020 alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ilmoitti keskeisestä tulosindikaattorista, joka ylitti kahden prosentin olennaisuusrajan (2,1 prosenttia), kun taas työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston raportoima virhetaso jäi olennaisuusrajan alapuolelle (1,4 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuin totesi vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2018, että keskeiseksi tulosindikaattoriksi ilmoitettua jäännösvirhetasoa olisi useista eri syistä pidettävä vähimmäistasona.

Komissio käytti näitä virhetasoja vuodelta 2020 antamassaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, jossa se antoi sääntöjenmukaisuutta koskevia tietoja koheesiopolitiikan alalta. Se raportoi riskinalaisen kokonaismäärän olevan 1,9 ja 2,4 prosentin välillä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että tarkastusviranomaisten työssä havaittujen puutteiden vuoksi sekä niiden ongelmien vuoksi, jotka tilintarkastustuomioistuin on havainnut asianomaisten kahden pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin sisällytetyissä keskeisissä tulosindikaattoreissa, vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitettyjä yhteenlaskettuja virhetasoja voidaan pitää ainoastaan vähimmäisarvioina.

Komission pääosastot ovat asettaneet vuotuisissa toimintakertomuksissaan toimenpideohjelmaa koskevan varauman, jos asianomaisen jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteet aiheuttavat olennaisen riskin EU:n talousarviolle. Tällöin pääosastojen olisi otettava huomioon kaikki tiedot, jotka niillä on käytettävissään silloin kun ne arvioivat toimenpideohjelmien tilannetta, mukaan lukien tarkastusviranomaisten ilmoittamat virhetasot. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että nämä virhetasot olivat enimmäkseen alustavia ja koskivat sellaisia vuotuiseen tilinpäätökseen sisällytettyjä menoja, joita komissio ei ollut vielä hyväksynyt. Varaumat eivät tämän vuoksi ehkä ole kattaneet kaikkia olennaisia riskejä.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa muun muassa, että komission olisi

• seurattava tiiviisti vakioyksikkökustannuksia käyttäviä jäsenvaltioita ja varmistettava, että kyseinen järjestelmä ei johda liialliseen epätasapainoon jäsenvaltioiden hyväksi pyydettävä jäsenvaltioita mukauttamaan liialliset määrät ja korjaamaan epätasapaino, jotta voidaan välttää mahdollinen järjestelmästä hyötyminen ohjelmien päättämisen yhteydessä.
• Tarkastusviranomaisia olisi selkeästi kannustettava sisällyttämään tarkistuslistoihinsa petosriskiä koskevia kysymyksiä ja dokumentoimaan toimet, joiden avulla on otettu huomioon mahdolliset tarkastuksen aikana havaitut petosriskit.
• Komission olisi vaadittava jäsenvaltioita asettamaan vuotuisissa yhteenvedoissa saataville riittävät tiedot sellaisia toimia koskevista johtopäätöksistä ja seurannasta, joihin liittyviä maksuja ne ovat peruuttaneet sen vuoksi, että tilien tarkastus on meneillään. Tämä lisäisi avoimuutta siitä, miten ohjelmaviranomaiset seuraavat kyseisiä rahamääriä.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen viidennessä luvussa.

Luonnonvarat

Yhteensä: 60,6 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan ja osan ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä EU:n menoista.

Yhteisen maatalouspolitiikan osuus luonnonvarojen menoista on 97 prosenttia. Yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetaan EU:n lainsäädännössä seuraavat kolme yleistä tavoitetta:

• elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen
• luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, joissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen
• tasapainoinen aluekehitys.

YMP:n menot Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) jakautuvat kahteen pääluokkaan:

• viljelijöille maksettavat suorat tuet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta
• maatalouden markkinatoimenpiteet, jotka niin ikään rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta lukuun ottamatta tiettyjä jäsenvaltioiden kanssa yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteitä

Lisäksi YMP tukee maaseudun kehittämisstrategioita ja ‑hankkeita Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) avulla. Kauden 2014–2020 alusta lähtien maaseuturahasto on ollut osa ERI-rahastoja ja siihen on sovellettu asetusta ERI-rahastojen yhteisistä säännöksistä.

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin 60,3 miljardia euroa.

Komissio hallinnoi YMP:tä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
60,3 miljardia euroa	Lähellä olennaisuusrajaa	2,0 prosenttia (2019: 1,9 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että virhetaso luonnonvarojen alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna lähellä olennaista.

Aiempien vuosien tapaan suorien tukien virhetaso ei ollut olennainen. Nämä tuet perustuvat pääasiassa viljelijöiden ilmoittamaan maatalousmaan pinta-alaan, ja niiden osuus luonnonvaroja koskevista menoista on 69 prosenttia. Muilla aloilla (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet) tilintarkastustuomioistuimen tulokset osoittavat, että virhetaso on kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen.

Viljelijöille maksettavat suorat tuet: valvontajärjestelmä on vaikuttava

Suorien tukien pääasiallinen hallinnointiväline on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), johon sisältyy viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS). IACS-järjestelmän avulla suorien tukien virhetasoa on onnistuttu alentamaan, ja LPIS-järjestelmän osuus on tässä ollut erityisen merkittävä.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti yhteensä 88 suoran tuen maksua, jotka kattoivat pääasialliset tukijärjestelmät. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 76 maksussa ei ollut virheitä. Kahdessa suoran tuen maksussa havaittiin sääntöjen noudattamiseen liittyviä ongelmia, joilla ei ollut taloudellista vaikutusta. Näihin tukijärjestelmiin liittyneet kymmenen kvantitatiivisesti ilmastavissa olevaa virhettä johtuivat siitä, että viljelijät olivat tukihakemuksissaan ilmoittaneet tukikelpoisen maatalousmaan alan tai eläinten määrän liian suureksi.

Monitorointitarkastukset: vähäinen kattavuus vuonna 2020

Vuodesta 2018 lähtien jäsenvaltioiden maksajavirastot ovat voineet tehdä ”monitorointitarkastuksia”. Tässä toimintatavassa käytetään EU:n Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliitin tietoihin perustuvia automaattisia prosesseja tiettyjen yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen noudattamisen tarkastamiseksi. Kun yksittäisen tukijärjestelmän kaikkia tukikelpoisuuskriteereitä voidaan arvioida avaruudesta käsin, maksajaviranomaisten on mahdollista kohdistaa etäseurantaa koko tuensaajien perusjoukkoon.

Monitorointitarkastuksia voidaan käyttää viljelijöiden varoittamiseen tukijärjestelmän sääntöjen mahdollisesta rikkomisesta milloin tahansa kasvukauden kuluessa. Tämä parantaa viljelijöiden mahdollisuuksia oikaista tukihakemuksiaan ennen niiden lopullista käsittelyä.

Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita monitorointitarkastuksia koskevan uuden lähestymistavan kehittämisessä. Vuoden 2020 lopussa tärkeimpien suoran tuen järjestelmien (perustuki ja yhtenäinen pinta-alatuki) alaisesta pinta-alasta 5,7 prosenttia oli monitorointitarkastusten kohteena.

Maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet: korkeampi virheriski

Näihin menoaloihin sovelletaan suoriin tukiin verrattuna monimutkaisia tukikelpoisuusehtoja, mikä lisää virheriskiä.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 104:stä maaseudun kehittämiseen liittyneestä tapahtumasta 87:een ei liittynyt virhettä. Niistä 11 tapauksesta, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi kvantitatiivisesti ilmastavissa olevia virheitä, viiden vaikutus oli yli 20 prosenttia. Kuudessa maksussa tilintarkastustuomioistuin havaitsi sääntöjenvastaisuuksia, joilla ei ollut taloudellista vaikutusta.

Maatalouden markkinatoimenpiteitä sisältyy useaan eri ohjelmaan, joihin sovelletaan erilaisia tukikelpoisuusehtoja. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 16 tapahtumaa ja havaitsi, että kolmessa tapauksessa maksajavirastot olivat korvanneet tukeen oikeuttamattomia kuluja. Kahdessa näistä tapauksista virheen suuruus oli yli 20 prosenttia. Yhdessä tapauksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi sääntöjenvastaisuuden, jolla ei ollut taloudellista vaikutusta.

Myös kalastus-, ympäristö- ja ilmastotoimien alan hankkeille asetettavat valintakriteerit ja tukikelpoisuusvaatimukset vaihtelevat. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa yhdeksän tapahtuman joukossa yhden kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan virheen, jonka syynä oli tukeen oikeuttamattomien menojen ilmoittaminen ja korvaaminen. Neljässä tapauksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi sääntöjenvastaisuuksia, joilla ei ollut taloudellista vaikutusta.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston raportointi yhteisen maatalouspolitiikan menojen sääntöjenmukaisuudesta

Kunkin maksajaviraston johtaja toimittaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle vuosittain johdon vahvistuslausuman maksajaviraston valvontajärjestelmien vaikuttavuudesta sekä viraston suorittamien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Jäsenvaltiot raportoivat suorittamistaan hallinnollisista ja paikalla tehdyistä tarkastuksista (valvontatilastot).

Lisävarmuuden saamiseksi todentamisviranomaisten on vuodesta 2015 lähtien täytynyt jokaisen maksajaviraston osalta antaa vuosittain lausunto sellaisten menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, joita jäsenvaltiot ovat pyytäneet korvaamaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää valvontatilastoissa raportoituja virhetasoja laskeakseen ´riskitason maksamishetkellä´. Tätä varten se mukauttaa kyseisiä valvontatilastoja todentamisviranomaisten tarkastustulosten ja itse tekemiensä maksajavirastojen järjestelmien ja menojen tarkastusten perusteella. Komission arvion mukaan riskitaso maksamishetkellä on noin 1,9 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenoista vuonna 2020.

YMP:n petostentorjuntapolitiikat ja -menettelyt

Maksajavirastoilla on oltava järjestelmät petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi, ja komission on saatava kohtuullinen varmuus näiden järjestelmien toiminnasta. Tarkastuskertomuksessaan varainhoitovuodelta 2019 tilintarkastustuomioistuin mainitsi joitakin yhteisen maatalouspolitiikan petostentorjuntapolitiikkoihin ja ‑menettelyihin liittyviä puutteita ja antoi suosituksen niiden poistamiseksi. Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin on suorittanut komission ja jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimenpiteitä koskevan tuloksellisuuden tarkastuksen. Tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista vuoden 2021 loppuun mennessä aihetta koskevan erityiskertomuksen, jossa käsitellään myös asiaan liittyvää ”maananastuksen” kysymystä.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski luonnonvaroihin liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen kuudennessa luvussa.

Turvallisuus ja kansalaisuus

Yhteensä: 6,3 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tälle menoalalle on koottu yhteen erityyppisiä toimintapolitiikkoja, joiden yhteisenä tavoitteena on lujittaa Euroopan kansalaisuuden käsitettä siten, että luodaan vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

Merkittävin menoala koskee hätätilanteen tukivälinettä. Vuonna 2020 käytettiin 2,6 miljardia euroa eli 40,5 prosenttia tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen kokonaismäärästä. Väline perustettiin huhtikuussa 2020 jäsenvaltioiden apuvälineeksi covid-19-pandemian torjuntaan. Siitä rahoitetaan muun muassa potilaiden, lääkintähenkilöstön ja keskeisten lääkinnällisten tarvikkeiden rajat ylittäviä siirtoja ja kuljetuksia. Muita tähän otsakkeeseen liittyviä keskeisiä rahastoja ovat

• turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), jonka tavoitteena on edistää muuttovirtojen vaikuttavaa hallinnointia sekä kehittää EU:lle yhteinen lähestymistapa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, ja
• sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), jonka tavoitteena on varmistaa turvallisuus EU:ssa samalla kun helpotetaan laillista matkustamista ja kunnioitetaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia.

Vuonna 2020 näiden kahden rahaston osuus EU:n menoista tällä alalla oli hieman yli neljännes (1,6 miljardia euroa eli 25,3 prosenttia). Jäsenvaltiot ja komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto hallinnoivat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston täytäntöönpanoa pitkälti yhteistyössä.

EU:lla on 12 hajautettua virastoa sekä Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), jotka toteuttavat EU:n keskeisiä prioriteetteja maahanmuuton ja turvallisuuden, oikeudellisen yhteistyön sekä terveyden aloilla. Näiden virastojen osuus turvallisuuden ja kansalaisuuden alan menoista on 18,5 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin raportoi EU:n virastojen varainkäytöstä erikseen erityisvuosikertomuksissaan sekä vuotuisessa EU:n virastojen tarkastusta koskevassa yhteenvedossaan.

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin 3,1 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2020 osalta 27 tapahtumaa käsittävän otoksen. Tämä otos suunniteltiin tuottamaan tietoa tilintarkastustuomioistuimen yleistä tarkastuslausumaa varten. Tarkoituksena ei ollut poimia edustavaa otosta kyseessä olevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen menoista. Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt arvioimaan virhetasoa tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen osalta.

Tarkastetuista 27 tapahtumasta kahdeksaan (30 prosenttiin) liittyi virhe. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi neljässä tapahtumassa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joilla oli vaikutusta EU:n talousarviosta maksettuihin määriin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi neljä tapausta, joissa ei ollut noudatettu oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä mutta joissa noudattamatta jättämisellä ei ollut taloudellista vaikutusta EU:n talousarvioon.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti lisäksi neljän tarkastusviranomaisen työtä. Kyseiset viranomaiset vastasivat jäsenvaltioidensa AMIF- ja ISF-rahastojen tilinpäätösten tarkastamisesta ja vuotuisen tarkastuskertomuksen toimittamisesta komissiolle. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat tarkastusviranomaiset olivat kehittäneet ja ottaneet käyttöön yksityiskohtaisia ja riittävän laadukkaita menettelyjä, joiden avulla ne kykenivät raportoimaan työstään vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi joitakin puutteita, mutta niiden vaikutus tileihin ei ollut niin merkittävä, että se olisi heikentänyt tarkastusviranomaisten päätelmiä.

Vuotuiset toimintakertomukset ja muut hallintojärjestelyt

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston vuotuiset toimintakertomukset eikä löytänyt mitään tietoja, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen otos vuodelta 2020 on kuitenkin siinä määrin suppea (27 tapahtumaa), että tarkastustuloksia ei voi verrata niihin menojen sääntöjenmukaisuutta koskeviin tietoihin, jotka pääosastot ovat antaneet.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• tarkastaa huolellisesti hätätilanteen tukivälineen edunsaajien toimittamien kustannusten tukikelpoisuuden ja erityisesti hankintamenettelyjen sääntöjenmukaisuuden
• antaa AMIF- ja ISF-rahastoista vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille ohjeita palvelujen kattavuuden ja laadun dokumentoinnista tapauksissa, joissa rahoitus perustuu vakioyksikkökustannuksiin.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski turvallisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen seitsemännessä luvussa.

Globaali Eurooppa

Yhteensä: 11,4 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tämä menoala kattaa kaikki EU:n talousarviosta rahoitettavat ulkoiset toimet (lukuun ottamatta Euroopan kehitysrahastoja). Toimintapolitiikkojen avulla pyritään edistämään EU:n arvoja ulkomailla, vastaamaan suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin, lisäämään EU:n kehitysyhteistyön vaikutusta sekä edistämään vakautta ja turvallisuutta ehdokasmaissa ja naapurimaissa.

Ulkoisten toimien talousarvion toteuttamiseen osallistuvat pääasiassa seuraavat pääosastot ja yksiköt: kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA, aiemmin kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto DEVCO), naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto (NEAR), EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto (ECHO), alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (REGIO) sekä ulkopolitiikan välineiden hallinto (FPI).

Maksut suoritetaan useiden välineiden kautta ja käyttäen monenlaisia tukimuotoja (kuten rakennusurakoihin sekä tavara- ja palveluhankintoihin sovellettavia sopimuksia, avustuksia, erityislainoja, lainatakuita ja rahoitustukea, budjettitukea ja muita kohdennettuja talousarviotuen muotoja) yli 150 maassa.

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin 9,2 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 75 tapahtumasta koostuvan otoksen, joka suunniteltiin tuottamaan tietoa tilintarkastustuomioistuimen yleistä tarkastuslausumaa varten. Tarkoituksena ei ollut poimia edustavaa otosta kyseessä olevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen menoista. Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt arvioimaan virhetasoa tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen osalta.

Tarkastetuista 75 tapahtumasta 28:aan (37,3 prosenttiin) liittyi virheitä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi 17 kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä, joilla oli vaikutusta EU:n talousarviosta maksettuihin määriin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös 11 tapausta, joissa ei ollut noudatettu oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä.

Vähemmän virheille alttiiksi todettiin talousarviotukeen liittyvät tapahtumat ja kansainvälisten järjestöjen niin kutsutun nimellisen lähestymistavan mukaisesti toteuttamat hankkeet (joissa komission rahoitusosuudet useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin yhdistetään muiden avunantajien rahoitusosuuksiin, eikä niitä korvamerkitä tiettyihin, yksilöitävissä oleviin menoeriin). Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut vuodelta 2020 lainkaan virheitä näillä aloilla.

Jotkin kansainväliset järjestöt tarjosivat vain rajoitetun pääsyn asiakirjoihin. Asiakirjoja annettiin käyttöön esimerkiksi vain lukuoikeudella (read-only), mikä tarkoitti sitä, että tilintarkastustuomioistuin ei voinut ottaa kopioita tarkastamistaan asiakirjoista. Lisäksi eräät kansainväliset järjestöt kyseenalaistivat tilintarkastustuomioistuimen mandaatin. Nämä asiat vaikeuttivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista sekä viivästyttivät pyydettyjen asiakirjojen saamista ja työn etenemistä tarkastustiimissä SEUT-sopimuksessa vahvistetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeus saada kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka se tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto teetti vuonna 2020 kuudennen jäännösvirhetasoa koskevan selvityksensä ulkopuolisella toimeksisaajalla. Tässä selvityksessä pyrittiin arvioimaan pääosaston koko vastuualalta jäljellä olevien virheiden osuus sen jälkeen, kun kaikki virheiden ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarkoitetut hallinnolliset tarkastukset on tehty. Selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus.

Aiempien vuosien tapaan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetason arvioitu kokonaismäärä jäi komission oman kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolelle (2020: 1,36 prosenttia; 2019: 0,53 prosenttia; 2018: 0,72 prosenttia).

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi rajoitteita, joiden vuoksi jäännösvirhetaso oli saatettu arvioida todellista alhaisemmaksi.

Lisäksi toimeksisaaja ei tarkastanut lainkaan tai tarkasti vain rajallisesti yli 60 prosenttia tapahtumista, jotka se poimi selvitykseen vuonna 2020 (2019: noin 50 prosenttia). Sen sijaan toimeksisaaja luotti kokonaan tai osittain aiempaan tarkastustyöhön. Jäännösvirhetasoselvityksen tarkoituksena on kuitenkin tunnistaa virheet, joita ei ole havaittu aiemmassa valvontatyössä. Jos selvityksessä luotetaan aiempaan valvontatyöhön, siinä ei pystytä täysin määrittämään tällaisia virheitä. Jäännösvirhetasoa koskevaan selvitykseen sovellettavassa sääntelykehyksessä ei käsitellä eikä mainita petosriskiä.

Vuotuiset toimintakertomukset ja muut hallintojärjestelyt

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti varainhoitovuoden 2020 osalta, esitettiinkö ulkopolitiikan välineiden hallinnon vuotuisessa toimintakertomuksessa sääntöjenmukaisuutta koskevat tiedot komission ohjeiden mukaisesti ja sovellettiinko siinä johdonmukaisesti tulevien oikaisujen ja takaisinperintöjen arviointiin käytettävää menetelmää.

Tilintarkastustuomioistuin pani tässä yhteydessä merkille mahdollisen sisäisen valvonnan puutteen. Ulkopolitiikan välineiden hallinto on toteuttanut sen osalta erityistoimenpiteitä asiaan liittyvien riskien lieventämiseksi. Ongelma liittyy yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin. Komission on varmistettava operaatioiden akkreditointi arvioimalla, noudatetaanko operaatioissa moitteettoman varainhoidon, avoimuuden, syrjimättömyyden ja EU:n toimien näkyvyyden periaatteita (tämä tapahtuu osana niin sanottua pilariarviointia). Vuoden 2020 lopussa yhdestätoista käynnissä olevasta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatiosta kaksi ei vielä ollut saanut kaikilta osin myönteistä tulosta pilariarvioinnissa.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• varmistaa soveltuvin toimenpitein, että kansainväliset järjestöt sallivat tilintarkastustuomioistuimelle kattavan, rajoittamattoman ja nopean pääsyn tarkastustoiminnassa tarvittaviin asiakirjoihin, jotta se voi hoitaa SEUT-sopimuksen mukaista tehtäväänsä, eikä saa pelkästään lukuoikeutta aineistoon
• laatii menettelyn, jolla varmistetaan, että kumppaniorganisaatioiden suorittama kustannusten jako perustuu todellisiin menoihin
• asettaa jäännösvirhetasoa koskevasta selvityksestä vastaavalle toimeksisaajalle velvoitteen ilmoittaa komissiolle, jos se havaitsee jäännösvirhetasoon liittyvän työnsä aikana merkkejä mahdollisista EU:n talousarvioon kohdistuvista petoksista.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski globaaliin Eurooppaan liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen kahdeksannessa luvussa.

Hallinto

Yhteensä: 10,3 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tarkastus kattoi EU:n toimielinten ja elinten hallintomenot. Tarkastuksen kohteena olivat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto, komissio, unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Vuonna 2020 toimielinten ja elinten hallintomenot olivat yhteensä 10,3 miljardia euroa. Määrä koostuu henkilöstömenoista (noin 68 prosenttia kokonaismäärästä) sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvistä menoista.

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin 10,4 miljardia euroa. Määrään sisältyy maksuja sekä kirjanpidollisesti selvitettyjä ennakkomaksuja.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti tarkastukseen valitut Euroopan oikeusasiamiehen ja neuvoston valvontajärjestelmät. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös 48 tapahtumaa.

Ulkoinen tarkastaja tarkastaa tilintarkastustuomioistuimen oman tilinpäätöksen. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi ulkoisen tarkastajan tarkastuslausunnon ja ‑kertomuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja omilla verkkosivuillaan.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
10,4 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2020 ja 2019

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2020 tarkastukseen valitut Euroopan oikeusasiamiehen ja neuvoston valvontajärjestelmät. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös 48 tapahtumaa.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi edellisvuosien tapaan, että virhetaso on alle olennaisuusrajan.

Tarkastuksessa ei havaittu ongelmia neuvoston, unionin tuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan ulkosuhdehallinnon, alueiden komitean, Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tietosuojavaltuutetun eikä tilintarkastustuomioistuimen osalta.

Parlamentti

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä kahdessa Euroopan parlamentin suorittamassa maksussa. Toisessa tapauksessa oli maksettu tietotekniikkapalveluista liikaa sopimusehtojen virheellisen soveltamisen vuoksi. Toisessa tapauksessa oli kyse virheellisestä päivärahan maksamisesta Euroopan parlamentin jäsenelle. Maksuvirhe johtui osallistujaluettelossa olevasta virheestä. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että käytössä oleva valvontajärjestelmä ei estänyt tai havainnut tämän laatuisia virheitä, mutta parlamentti kehittää parhaillaan uutta järjestelmää valvonnan parantamiseksi.

Komissio

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi komission suorittamissa maksuissa viisi virhettä. Yhdessä tapauksessa oli kyse pienehköstä määrästä, joka oli maksettu liikaa korvattaessa ohjelmistolisensseistä aiheutuvia kuluja. Muut neljä virhettä liittyivät sellaisille henkilöstön jäsenille maksettuihin lisiin, jotka eivät olleet ilmoittaneet viimeisimpiä henkilökohtaisessa tilanteessaan tapahtuneita muutoksia tai jotka olivat oikeutettuja saamaan samanlaisia lisiä muista lähteistä. Henkilöstön on ensin haettava tällaisia muista lähteistä saatavia etuuksia ja ilmoitettava sitten niistä komissiolle, joka ottaa ne huomioon omissa laskelmissaan. Kyseiset neljä tapausta eivät tulleet esiin johdonmukaisuustarkastuksissa, joita komissio kohdisti laskelmiinsa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi aiempina vuosina samanlaisia virheitä perhelisissä.

Henkilönsuojainten hankkimiseksi järjestetyt hankintamenettelyt

Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin tutki myös 15 hankintamenettelyä, jotka Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, unionin tuomioistuin ja EUH järjestivät henkilöstönsä suojavarusteiden hankkimiseksi covid-19-pandemian aikana. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi joitakin ongelmia menettelyissä, joita Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio ja EUH sovelsivat hankittaessa kiireellisesti tarvittavia suojamaskeja. Näiden menettelyjen arviointi tapahtui kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen poimiman edustavan otoksen ulkopuolella eikä se näin ollen vaikuttanut tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että

• Euroopan parlamentin olisi toteutettava tarvittavat muutokset varmistaakseen, että se maksaa päivärahan ainoastaan niille parlamentin jäsenille, jotka ovat siihen oikeutettuja
• komission olisi parannettava perhelisien hallinnointijärjestelmäänsä tehostamalla johdonmukaisuudentarkastuksia, joita se kohdistaa henkilöstön antamiin, muista lähteistä saatuja etuuksia koskeviin ilmoituksiin. Komission olisi myös pyrittävä lisäämään henkilöstön tietoisuutta asiasta.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n hallintomenoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2020 vuosikertomuksen yhdeksännessä luvussa.

Euroopan kehitysrahastot

Yhteensä: 4,6 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Euroopan kehitysrahastot otettiin käyttöön vuonna 1959. Kyseessä oli tärkein rahoitusväline, jonka kautta EU antoi vuoden 2020 loppuun asti kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille. EU:n suhteita AKT-maihin sekä merentakaisiin maihin ja alueisiin säädeltiin 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa 20 vuodeksi tehdyllä kumppanuussopimuksella (Cotonoun sopimus). Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena oli köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille annettava kehitysapu sisällytetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI – Globaali Eurooppa) ja kehitysapu merentakaisille maille ja alueille otetaan osaksi päätöstä merentakaisten alueiden assosiaatiosta. Kahdeksatta, yhdeksättä, kymmenettä ja yhdettätoista EKR:a ei kuitenkaan sisällytetä EU:n yleiseen talousarvioon, vaan ne pannaan edelleen täytäntöön ja niistä raportoidaan edelleen erikseen niiden päättämiseen asti.

Tällä alalla vuonna 2020 toteutuneista menoista tarkastettiin yhteensä 4,0 miljardia euroa. Nämä menot liittyvät kahdeksanteen, yhdeksänteen, kymmenenteen ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon.

Rahastoja hallinnoivat komissio (EU:n yleisen talousarvion ulkopuolella) ja Euroopan investointipankki. Kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA, entinen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto DEVCO) on päävastuussa alan toimista.

Tarkastushavainnot

Varainhoitovuoden 2020 tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheellisyyksiä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että Euroopan kehitysrahastojen tulojen virhetaso ei ollut olennainen.

Varainhoitovuoden 2020 menoista tilintarkastustuomioistuin antaa kielteisen tarkastuslausunnon.

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
4,0 miljardia euroa	Kyllä	3,8 prosenttia (2019: 3,5 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti toimien sääntöjenmukaisuuden tutkimalla 140 tapahtuman otoksen, joka oli edustava kaiken tyyppisten EKR:jen maksujen kannalta. Otokseen sisältyi 21 tapahtumaa, jotka liittyivät Afrikka-hätärahastoon. Lisäksi siihen sisältyi 102 tapahtumaa, jotka 21 EU:n edustustoa oli hyväksynyt, ja 17 maksua, jotka komission päätoimipaikka oli hyväksynyt.

Covid-19-pandemian vuoksi ei ollut mahdollista käydä EU:n edustustoissa paikan päällä. Tämä esti tilintarkastustuomioistuinta toteuttamasta tiettyjä tarkastusmenettelyjä, erityisesti tarkastamasta sopimusten täytäntöönpanoa valittujen tapahtumien osalta. Tilanne rajoitti näin tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyötä. Tilintarkastustuomioistuimen oli mukautettava tarkastustapaansa, tehtävä tapahtumista ja hankkeista asiakirjatarkastuksia sekä kommunikoitava tarkastuskohteiden kanssa etäyhteyksin.

Tarkastetuista 140 tapahtumasta 36:ssa (25,7 prosentissa) oli virheitä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 31 virheen perusteella, että virhetaso on 3,8 prosenttia. Kolme yleisintä virhetyyppiä olivat keskeisten tositteiden puuttuminen (38,3 prosenttia), tukeen oikeuttamattomat menot (38,2 prosenttia) ja aiheutumatta jääneet menot (18,1 prosenttia).

Komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit tekivät tänä vuonna enemmän virheitä avustuksiin ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin ja valtuutussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa kuin muissa tukimuodoissa (esimerkiksi urakka-, tavarahankinta- tai palvelusopimuksissa). Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 67 tapahtumaa, jotka kuuluivat ensiksi mainittuun, virheherkempään ryhmään. Näistä 27:ssä (40,3 prosentissa) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 94,2 prosenttia.

Jotkin kansainväliset järjestöt tarjosivat vain rajoitetun pääsyn asiakirjoihin. Asiakirjoja annettiin käyttöön esimerkiksi vain lukuoikeudella (read-only), mikä tarkoitti sitä, että tilintarkastustuomioistuin ei voinut ottaa kopioita tarkastetuista asiakirjoista. Lisäksi yksi kansainvälinen järjestö kyseenalaisti tilintarkastustuomioistuimen mandaatin ja joiltakin järjestöiltä vei kohtuuttoman kauan toimittaa pyydetyt liiteasiakirjat. Nämä asiat vaikeuttivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista sekä viivästyttivät pyydettyjen asiakirjojen saamista ja työn etenemistä tarkastustiimissä SEUT-sopimuksessa vahvistetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeus saada kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka se tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto teetti vuonna 2020 yhdeksättä kertaa ulkoisella toimeksisaajalla jäännösvirhetasoselvityksen. Selvityksessä arvioidaan pääosaston koko vastuualan osalta, minkä verran virheitä jää havaitsematta pääosaston suorittamissa hallinnon tarkastuksissa, joiden tarkoituksena on virheiden ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen. Vuoden 2020 jäännösvirhetasoselvityksessä otos sisälsi 480 tapahtumaa. Tämä merkitsi sitä, että pääosasto saattoi jälleen esittää erilliset virhetasot EU:n yleisestä talousarviosta rahoitetuille menoille ja EKR:sta rahoitetuille menoille – yhdistetyn kokonaisvirhetason lisäksi.

Viidentenä peräkkäisenä vuotena selvityksessä arvioitiin, että jäännösvirhetaso kokonaisuutena jää alle komission oman kahden prosentin olennaisuusrajan (2016: 1,67 prosenttia; 2017: 1,18 prosenttia; 2018: 0,85 prosenttia; 2019: 1,13 prosenttia ja 2020: 0,95 prosenttia). Jäännösvirhetasoa koskeva selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus, vaan se perustuu jäännösvirhetason laskemista koskevaan menetelmään ja käsikirjaan, jotka kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto on toimittanut. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi viimeisten neljän vuoden tapaan rajoitteita, joiden vuoksi jäännösvirhetaso oli saatettu arvioida todellista alhaisemmaksi.

Lisäksi yli puolessa (54 prosentissa) jäännösvirhetasoselvityksen tapahtumista luotetaan täysin (17 prosenttia) tai osaksi (37 prosenttia) aiempaan tarkastustyöhön. Näiden tapahtumien osalta toimeksisaaja ei tehnyt lainkaan tai teki vain vähän tarkastuksia ja tukeutui sen sijaan aiempaan työhön, joka on tehty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston valvontakehyksen puitteissa. Liiallinen tukeutuminen aiempaan valvontatyöhön on vastoin jäännösvirhetasoselvityksen tarkoitusta eli sitä, että tunnistetaan virheet, jotka ovat jääneet havaitsematta nimenomaan aiemmassa tarkastustyössä. Jäännösvirhetasoa koskevaan selvitykseen sovellettavassa sääntelykehyksessä ei käsitellä eikä mainita petosriskiä.

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen arviointi

Vuotuisessa toimintakertomuksessa 2020 oleva pääjohtajan tarkastuslausuma ei sisällä varaumia, koska vuonna 2018 jäljellä olleet kaksi varaumaa oli poistettu eikä uusia varaumia ole esitetty. Vuosina 2018 ja 2019 kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto supisti merkittävästi varaumien kohteena ollutta alaa (eli niiden kattamaa osuutta vuosittaisista menoista).

Tilintarkastustuomioistuin katsoo viime vuoden tapaan, että varaumien puuttuminen kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston vuotuisesta toimintakertomuksesta 2020 on vailla perusteita ja johtuu tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan osittain jäännösvirhetasoselvityksen rajoitteista.

Komissio sovelsi toista kertaa sääntöä, jonka mukaan varaumaa ei tarvita, jos yksittäinen menoala, jonka varauma kattaisi, on alle viisi prosenttia kaikista maksuista ja sen taloudellinen vaikutus olisi vähemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Näin ollen varaumia ei enää tehdä eräillä sellaisilla aloilla, joilla niitä tehtiin aikaisempina vuosina, vaikka vastaava riski on edelleen olemassa.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• varmistaa soveltuvin toimenpitein, että kansainväliset järjestöt sallivat tilintarkastustuomioistuimelle pelkän lukuoikeuden sijaan kattavan, rajoittamattoman ja nopean pääsyn tarkastustoiminnassa tarvittaviin asiakirjoihin, jotta se voi hoitaa SEUT-sopimuksen mukaista tehtäväänsä
• esittää varaumia kaikilla aloilla, joilla riskitaso on todettu korkeaksi, riippumatta siitä, mikä on kyseisen alan osuus kokonaismenoista ja mikä on sen taloudellinen vaikutus.
• asettaa jäännösvirhetasoa koskevasta selvityksestä vastaavalle toimeksisaajalle velvoitteen ilmoittaa komissiolle, jos se havaitsee jäännösvirhetasoon liittyvän työnsä aikana merkkejä mahdollisista EU:n talousarvioon kohdistuvista petoksista.

Haluatko lisätietoja? Tiedot Euroopan kehitysrahastoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2020 vuosikertomuksessa kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista.

Taustaa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen toiminta

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Siellä työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on arvioida riippumattoman, ammattimaisen ja vaikuttavan tarkastustyönsä avulla EU:n toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta ja parantaa näin tilivelvollisuutta, avoimuutta ja varainhoitoa. Tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta EU:hun ja vastata vaikuttavalla tavalla sen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja ‑lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Tilintarkastustuomioistuimen tuotosten avulla varmistetaan niiden tahojen tilivelvollisuus, jotka vastaavat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanosta. Kyseisiä tahoja ovat komissio, muut EU:n toimielimet ja elimet sekä jäsenvaltioiden viranomaiset.

Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, tuottaa varmuutta, tuo esiin puutteita ja hyviä käytäntöjä sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n politiikkojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Tilintarkastustuomioistuin varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Yhteenveto tarkastuslausumaa koskevasta tarkastustavasta

Tarkastuslausuman lausunnot perustuvat objektiiviseen evidenssiin, joka on saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä.

Vuosien 2021–2025 strategiansa mukaisesti tilintarkastustuomioistuin aikoo seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) aikana kehittää edelleen tarkastustapaansa ja hyödyntää saatavilla olevia tietoja. Tilintarkastustuomioistuin voi tällä tavoin jatkossakin tuottaa vahvaa varmuutta perussopimuksessa määrätyn tehtävänantonsa pohjalta ja noudattaen täysimääräisesti kansainvälisiä julkisen sektorin tarkastusstandardeja.

Tilien luotettavuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot täydellisiä ja oikeellisia?

• Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettavien tietojen tuottamiselle.
• Arvioimalla keskeisiä kirjanpitomenettelyjä tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että kyseiset menettelyt toimivat asianmukaisesti.
• Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat mielekkäiltä.
• Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että tilien perustana olevat toimet ovat olemassa ja ne on kirjattu oikein.
• Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että taloudellinen tilanne esitetään tilinpäätöksessä oikein.

Toimien sääntöjenmukaisuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat, EU:n tuloihin ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvät maksutapahtumat sääntöjenmukaisia?

• Tuloja ja menoja koskevia järjestelmiä arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat tapahtumien sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa.
• Tapahtumista poimitaan tilastollisia otoksia tarkastajien toimittamia yksityiskohtaisia tarkastuksia varten. Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti, myös lopullisen tuensaajan (esimerkiksi viljelijän, tutkimuslaitoksen taikka julkisesti kilpailutettua urakkaa tai palvelua tarjoavan yrityksen) tiloissa, jotta saadaan evidenssiä siitä, että tilien perustana oleva tapahtuma on olemassa, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen osalta on noudatettu maksujen suorittamista koskevia sääntöjä. Tänä vuonna covid-19-matkustusrajoitukset estivät lähes kaikissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuinta toimittamasta tarkastuksia paikan päällä. Suurin osa tarkastustyöstä suoritettiin näin ollen etänä, minkä ansiosta tilintarkastustuomioistuin pystyi saattamaan työnsä päätökseen ja tekemään sen perusteella johtopäätöksiä.
• Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Tapahtumassa on kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, jos sääntöjen mukaan maksua ei olisi pitänyt hyväksyä. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ekstrapoloidaan, jotta saadaan kunkin erityisarvion kohteena olevan alan arvioitu virhetaso.
• Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuslausuntoa laatiessaan kahden prosentin olennaisuusrajaa. Lausunnoissa otetaan myös huomioon nämä arviot ja muut merkitykselliset tiedot, joita on esimerkiksi vuotuisissa toimintakertomuksissa ja muiden ulkoisten tarkastajien laatimissa kertomuksissa.
• Kun tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tarkastettuja tapahtumia koskeva virhetaso on olennainen, sen täytyy selvittää myös, ulottuvatko virheet laajalle. Se voi pitää virheitä laajalle ulottuvina useista syistä, muun muassa siitä syystä, että ne esiintyvät merkittävässä osassa tarkastettua perusjoukkoa. Jos näin on, perusteet kielteiselle lausunnolle ovat olemassa. Vuodesta 2016 lähtien tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt vähäriskiset ja suuririskiset osa-alueet EU:n talousarviossa. Jos suuririskiset menot, joiden virhetaso on olennainen, muodostavat merkittävän osan tarkastuksen perusjoukosta, tilintarkastustuomioistuin pitää virheitä laajalle ulottuvina ja antaa sen seurauksena kielteisen lausunnon.
• Kaikista havainnoista keskustellaan sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että komission kanssa; näin vahvistetaan, että havainnot pitävät paikkansa.

Kaikki tuotokset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen sivustolla osoitteessa http://www.eca.europa.eu. Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään varainhoitovuoden 2020 vuosikertomuksen liitteessä 1.1.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF	ISBN 978-92-847-6743-4	doi:10.2865/67618	QJ-02-21-962-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-6724-3	doi:10.2865/045	QJ-02-21-962-FI-Q
PRINT	ISBN 978-92-847-6771-7	doi:10.2865/166	QJ-02-21-962-FI-C

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan tekijänoikeuden haltija, kuvien lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

* © Euroopan unioni, 2021, Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

* © Euroopan unioni, 2015, Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arkkitehti: Paul Noël (K1-rakennus, 1988).

* © Euroopan unioni, 2018, Euroopan parlamentti / Mathieu Cugnot.

* © Euroopan unioni, 2020, Euroopan parlamentti / Melanie Wenger.

* © Euroopan unioni, 2017, Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arkkitehdit: Paul Noël (K1-rakennus, 1988) ja Jim Clemes (K2-rakennus, 2004, ja K3-rakennus, 2013).

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

* © Shutterstock / Rawpixel.com.

* © Getty Images, 2017 / Miorag Gajic.

* © Getty Images, 2017 / skynesher.

* © Getty Images, 2018 / Ruslan Dashinsky.

* © Getty Images, 2017 / Simon Skafar.

* © Getty Images, 2017 / redstone.

* © Getty Images, 2019 / LumiNola.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.