Euroopan investointiohjelma

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki käynnistivät vuonna 2015 Euroopan investointiohjelman. Se sisältää Euroopan strategisten investointien rahaston, jossa oli aluksi 21 miljardia euroa EU:n rahaa ja jonka keskeinen tavoite on yksityisten sijoitusten houkutteleminen. Ennusteiden mukaan vuosina 2015 ja 2016 hyväksyttyjen investointien ansiosta syntyy 700 000 uutta työpaikkaa ja EU:n bruttokansantuote kasvaa 0,7 prosenttia. Tämä osoittaa, että strateginen investoiminen lisää työpaikkoja ja talouskasvua kaikkialla Euroopan unionissa jopa niillä aloilla ja alueilla, joihin vuosikymmen sitten koettu kriisi vaikutti kaikkein pahiten. Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot saavuttivat syyskuussa periaatteellisen yhteisymmärryksen Euroopan strategisten investointien rahaston jatkamisesta ja laajentamisesta. Parlamentti hyväksyi joulukuun äänestyksessä tätä koskevan asetuksen. Uusi ja parempi ”Euroopan strategisten investointien rahasto 2.0” jatkaa toimintaansa vuoden 2018 puolivälin sijasta vuoden 2020 loppuun, ja sen investointitavoitetta on lisätty 315 miljardista eurosta vähintään 500 miljardiin euroon.

Vuonna 2017 rahasto oli vakaasti aikataulussa, jonka mukaan reaalitalouteen mobilisoidaan lisäinvestointeja vähintään 315 miljardia euroa vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Rahasto toimi kaikissa 28 jäsenvaltiossa. Vuoden 2017 loppuun mennessä kokonaisinvestointeja odotettiin syntyneen noin 256 miljardia euroa.

Rahaston puitteissa oli hyväksytty vuoden loppuun mennessä 357 infrastruktuuri- ja innovointihanketta eli 39,2 miljardia euroa rahoitusta. Lisäksi oli hyväksytty 347 rahoitussopimusta pk-yrityksille yhteensä 11,9 miljardin euron arvosta. Näiden investointien piirissä odotetaan olevan 539 000 pk-yritystä.

Lisäksi hankkeiden kehittämiseen ja valmisteluun annettiin neuvontaa Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta, ja rahoitusta hakeville hankkeille annettiin näkyvyyttä Euroopan investointihankeportaalissa.

Liiketoimintaympäristöä parannettiin ja sisämarkkinoita lujitettiin konkreettisin toimin. EU:n tason aloitteita olivat esimerkiksi sisämarkkinastrategia, pääomamarkkinaunioni, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma. Komissio korosti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä investointiin liittyvien haasteiden havaitsemista jäsenvaltioissa ja tähän liittyvien uudistusten kiireellisyyttä. Tämä tuli esiin neuvoston 11. heinäkuuta 2017 hyväksymissä 27 jäsenvaltion maakohtaisissa suosituksissa.

Investointiohjelman menestyksen myötä Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat investointi­ohjelman laajentamista ja jatkamista koskevan ehdotuksen – joka esitettiin syyskuussa 2016 – jälkeen joulukuussa, että Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitetta korotetaan ja kestoa jatketaan siten, että vuoteen 2020 mennessä investointeja tehdään vähintään 500 miljardia euroa.

Varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevat neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2017 lopussa, minkä ansiosta ohjelmien ja rahastojen yhteentoimivuus paranee ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston yhdistämistä koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan. Myös Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvia avustuksia ja rahoitusvälineitä voidaan nyt yhdistellä.

Investointiohjelma reaalitaloudessa

Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan investointeja aloille, jotka ovat EU:n taloudelle strategisesti tärkeitä. Näitä ovat energia, liikenne, digitaaliteknologia, tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta, ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus, sosiaalinen infrastruktuuri ja pienet yritykset. Lisäksi investoidaan sosiaaliseen yrittäjyyteen, sosiaalisiin vaikutuksiin ja sosiaaliseen innovointiin. Euroopan investointipankki rahoitti rahaston kautta esimerkiksi 14 terveyskeskuksen perustamista Irlannissa ja Nova School of Business and Economics -korkeakoulun uuden kampuksen rakentamista Portugalissa. Rahaston pk-yritysten osiosta tuettiin lisäksi 10 miljoonan euron investoinnilla tulosperusteiseen rahoitussopimukseen perustuvaa ohjelmaa Suomessa pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistämiseksi.

Talous- ja finanssipolitiikka

Talouspolitiikkaa koordinoidaan EU:ssa vuositasolla talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Se käynnistetään joka vuoden loppupuolella mm. vuotuisen kasvuselvityksen julkaisemisen ja euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suositusehdotuksen myötä.

Helmikuussa 2017 julkaistiin maaraportit, joissa analysoitiin kunkin EU-maan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita Kreikkaa lukuun ottamatta. Samaan aikaan arvioitiin myös makrotalouden epätasapainoa ja esitettiin raportti kansallisista toimenpiteistä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Sopimuksen mukaan sen allekirjoittaneiden ja siihen sitoutuneiden 25 jäsenvaltion talousarvioista 22:n on oltava tasapainossa tai ylijäämäisiä. Raporttien pohjalta jäsenvaltioiden kanssa keskusteltiin niiden toimintapoliittisista valinnoista ennen kansallisten uudistusohjelmien ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien esittämistä. Myöhemmin keväällä näistä raporteista laadittiin neuvostolle komission ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi.

Suosituksissa ehdotetaan ohjeita, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille työllisyyden ja kasvun edistämiseksi. Niissä todetaan, että jäsenvaltiot ovat panneet onnistuneesti täytäntöön vuonna 2016 saamaansa ohjausta, joka perustui investointien edistämisen, rakenneuudistusten toteuttamisen ja vastuullisen finanssipolitiikan yhteisvaikutukseen. Lisäksi työttömyysaste koko EU:ssa oli marraskuussa 7,3 prosenttia eli alimmalla tasolla sitten lokakuun 2008 (Junckerin komission toimikaudella on luotu miltei 9 miljoonaa työpaikkaa). EU:ssa oli 21. joulukuuta 236 miljoonaa työssä käyvää – enemmän kuin koskaan ennen. Jäsenvaltioita kehotettiin käyttämään hyväkseen jo viidettä vuotta jatkuvan talouskasvun tarjoamaa tilaisuutta.

Vaikka painopisteet saattavat olla erilaiset eri puolilla EU:ta, kaikkialla katsottiin tarvittavan lisätyötä osallistavamman, vahvemman ja kestävämmän kasvun aikaan saamiseksi. Tähän toimintamalliin sisältyi myös jäsenvaltioiden sosiaalisten painopisteiden ja haasteiden painoarvon lisääminen. Marraskuussa Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston ja komission puheenjohtajat antoivat julistuksen 20 periaatteeseen perustuvasta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Sen on määrä toimia politiikan suunnannäyttäjänä ja viitekehyksenä mitattaessa jäsenvaltioiden suoriutumista työllisyys- ja sosiaaliasioissa.

Julkista taloutta koskevissa komission ja neuvoston toukokuussa antamissa suosituksissa vahvistettiin, että vakaus- ja kasvusopimusta sovelletaan älykkäästi ja joustavasti. Jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmia arvioitaessa otettiin huomioon rakenteellisiin uudistuksiin liittyvät kulut ja sellaisiin epätavallisiin tapahtumiin liittyvät kulut, joihin valtio ei voi vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakolaisohjelmat ja terrorismin torjunta. Komission suosituksesta neuvosto lopetti kesäkuussa Kroatian ja Portugalin, syyskuussa Kreikan ja joulukuussa Yhdistyneen kuningaskunnan liiallista alijäämää koskevat menettelyt. Tässäkin suhteessa vuonna 2017 siis edistyttiin. Liiallista alijäämää on nyt kahdessa jäsenvaltiossa, kun vuonna 2011 näitä maita oli 24.

Komissio suositteli marraskuussa euroalueelle pitkälti neutraalia finanssipolitiikan viritystä ja tasapainoista politiikkayhdistelmää. Tämä tarkoittaa sellaisten toimenpiteiden edistämistä, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua sekä talouksien sopeutumiskyvyn kohentamista, tasapainottamista ja lähentymistä. Lisäksi komissio suositteli, että sisämarkkinoiden toteuttamista edistettäisiin merkittävästi erityisesti palvelujen alalla, rahoituspalvelut, sähköinen kaupankäynti, energia ja liikenne mukaan luettuina. Koska suhdannetilanne on myönteinen, kaikkien jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle uudistukset, jotka lisäävät tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, parantavat institutionaalista ja liiketoimintaympäristöä, poistavat investointeja haittaavia pullonkauloja, tukevat laadukkaiden työpaikkojen luomista ja vähentävät eriarvoisuutta.

Komissio suositteli myös, että jäsenvaltiot, joilla on vaihtotaseen alijäämä tai paljon ulkomaanvelkaa, hillitsisivät yksikkötyökustannusten kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, olisi puolestaan tuettava palkkojen nousua ja toteutettava ensisijaisesti toimenpiteitä, joilla edistetään investointeja, tuetaan kotimaista kysyntää ja helpotetaan talouden tasapainottamista euroalueella.

Lisäksi komissio arvioi, noudatettiinko jäsenvaltioiden vuotta 2018 koskevissa alustavissa talousarviosuunnitelmissa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä.

Lisäksi 12 jäsenvaltiosta (Bulgaria, Saksa, Irlanti, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Alankomaat, Portugali, Slovenia ja Ruotsi) tehdään vuonna 2018 perusteellinen tarkastelu, jossa määritetään, esiintyykö niissä edelleen joko epätasapainotiloja tai liiallisia epätasapainotiloja. Nämä jäsenvaltiot ovat samat kuin vastaavan menettelyn edellisellä kierroksella. Komissio esittää perusteelliset tarkastelut osana vuotuisia maaraporttejaan vuoden 2018 alkupuolella. Talouden laajentumisen ansiosta pystytään korjaamaan vallitsevia epätasapainotiloja, tukemaan koti- ja ulkomaisen velan velkasuhteiden meneillään olevaa supistumista, helpottamaan tiettyjä finanssisektorin haasteita ja parantamaan työmarkkinatilannetta. Nettovelallismaiden ulkoisten epätasapainotilojen korjaamisen suhteen on edistytty edelleen, ja työmarkkinatilanne ja kasvun edellytykset ovat yleisesti jatkaneet paranemista. Epätasapainoa korjattiin edelleen keskittyen muutamiin seikkoihin. Erityisesti painotettiin työllisyyttä ja sosiaalisia näkökohtia.

Euroopan finanssipoliittinen komitea antoi kesäkuussa ensimmäiset neuvonsa julkisen talouden yleisistä suuntauksista euroalueella. Komitea on riippumaton, ja siihen kuuluu asiantuntijoita, joiden nimityksistä on kuultu jäsenvaltioita, kansallisia finanssipoliittisia neuvostoja ja Euroopan keskuspankkia.

Finanssipoliittinen komitea katsoi, että neutraali finanssipolitiikan viritys olisi vuonna 2018 asianmukainen euroalueella kokonaisuutena. Se voitaisiin toteuttaa eriytetyillä kansallisilla finanssipolitiikoilla vakaus- ja kasvusopimuksen asettamien rajojen sisällä. Lisäksi komitean mukaan jäsenvaltioiden tavoitteena olisi oltava julkisen talouden rakenteen muuttaminen lisäämällä investointeja, joihin talous- ja finanssikriisin jälkeiset julkisen talouden jatkuvat vakauttamistoimet ovat vaikuttaneet eniten.

Marraskuussa Euroopan finanssipoliittinen komitea julkaisi ensimmäisen vuosikertomuksensa. Siinä esitettiin riippumaton arvio EU:n finanssipoliittisen kehyksen täytäntöönpanotavasta ja nykyisen finanssipoliittisen virityksen asianmukaisuudesta euroalueella ja jäsenvaltioissa. Vuosikertomuksessa käsitellään vuotta 2016 (viimeinen kokonainen valvontajakso) ja todetaan, että taloudellinen toimintaympäristö oli tuolloin hyvin vaikea, minkä vuoksi vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa oli joitakin ongelmia, mutta ei kuitenkaan vakavia virheitä. Euroalueen elpyminen sai kokonaisuutena jonkin verran tukea finanssipolitiikasta. Toisaalta tämä politiikka oli joissakin euroalueen jäsenvaltioissa rajoittavampaa ja joissakin löyhempää kuin olisi ollut tarpeen. Komitea esitti arvionsa pohjalta useita ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamiseksi.

Euroopan keskuspankin päätavoitteena vuonna 2017 oli edelleen hintavakauden ylläpitäminen euron arvon suojelemiseksi. Hintavakaus on keskeisen tärkeää taloudelliselle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Sen suojaaminen on tärkein rahapoliittinen toimi. Euroopan keskuspankki myös osallistui Euroopan vakausmekanismin ohella säännöllisiin EU:n tarkastuskäynteihin jäsenvaltioissa osana ohjelman jälkeistä tukea.

Pääomamarkkinaunionin toteuttaminen

Euroopan investointiohjelman tärkeimpiä osatekijöitä on pääomamarkkinaunioni. Siihen sisältyy sekä sääntelyyn perustuvia että muita uudistuksia, ja sillä pyritään aiempaa paremmin yhdistämään säästäminen ja investoinnit. Sen avulla pyritään myös lujittamaan EU:n rahoitusjärjestelmää tarjoamalla vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja lisäämällä yksityis- ja yhteisösijoittajien saatavilla olevia investointimahdollisuuksia. Pääomamarkkinaunioni tuo yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja startup-yrityksille, enemmän rahoitusmahdollisuuksia. Se esimerkiksi helpottaa riskipääoman saatavuutta ja luo helpomman reitin pääomamarkkinoille. Sen yhteydessä painotetaan vahvasti kestävää rahoitusta, kun finanssisektorilla ryhdytään auttamaan kestävästä kehityksestä tietoisia sijoittajia valitsemaan kestäviä hankkeita ja yrityksiä.

Noin kaksi kolmasosaa pääomamarkkinaunioniin suunnitelluista 33 toimesta on toteutettu. Yksi näistä on sijoitusyritysten sääntöjen merkittävä uudistaminen. Pienet sijoitusyritykset hyötyvät yksinkertaisemmista vaatimuksista, jotka vastaavat paremmin niiden omaa riskiprofiilia. Toisaalta suuria yrityksiä, jotka aiheuttavat samanlaisia riskejä kuin pankit, olisi säänneltävä ja valvottava samalla tavoin kuin pankkeja. Näin autetaan kaikkia sijoitusyrityksiä kytkemään kuluttajien ja sijoittajien säästöt yrityksiin. Uusilla säännöillä tuetaan pääomamarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja taataan samalla rahoitusvakaus.

Myöhemmin toteutettavia uusia toimia ovat esimerkiksi yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote, jonka avulla ihmiset voivat rahoittaa eläkkeellä oloaan ja kanavoida säästöjään pääomamarkkinoille, yhdentyneiden pääomamarkkinoiden valvontajärjestelmän parantaminen edelleen, pk-yritysten listautumista koskevien sääntöjen tarkistaminen, rahoitusteknologia-alan potentiaalin hyödyntäminen ja investointien suuntaaminen uudelleen vähähiiliseen ja aiempaa resurssitehokkaampaan kiertotalouteen.

EU kauppakumppanina

Toukokuussa 2017 julkaistiin globalisaation hallintaa koskeva pohdinta-asiakirja, jossa todetaan, että EU on sitoutunut sääntöihin perustuvaan monenväliseen kauppajärjestelmään. Se on EU:n vaurauden perusta ja olennaisen tärkeä, jotta kaupasta voidaan tehdä positiivinen voima kaikkialla maailmassa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti vuotuisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan ulkomaisten sijoitusten seurannalle uutta EU:n kehystä, joka lisää läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. EU edistyi uusien vientimarkkinoiden avaamisessa aloittamalla kauppaneuvottelut useiden kumppaneiden kanssa. Työllisyyttä, kasvua ja investointeja edistetään erityisesti kahdella kauppasopimuksella. EU ja Japani saivat päätökseen EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta koskevat neuvottelut, ja EU ja Kanada alkoivat soveltaa laaja-alaista talous- ja kauppasopimustaan väliaikaisesti. Lisätietoja kauppapolitiikan tapahtumista vuonna 2017 on luvussa 6.

Vääristymätön kilpailu kasvun ja investointien tukena

EU:n kilpailupolitiikka ja sen valvonta osoittavat, että kaikki yritykset ovat tervetulleita sijoittamaan ja harjoittamaan liiketoimintaa sisämarkkinoilla, kunhan ne noudattavat sääntöjä. Vuoden mittaan EU jatkoi kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa yritysten ja kotitalouksien eduksi.

Maaliskuussa ehdotettiin uusia sääntöjä ja välineitä, joiden avulla jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivat valvoa EU:n kilpailusääntöjä aiempaa tehokkaammin. Toukokuussa hyväksyttiin yksinkertaistetut säännöt, joilla tietyiltä satamille, lentoasemille, kulttuurille ja EU:n syrjäisimmille alueille suunnatuilta julkisilta tukitoimilta poistetaan valtiontukisääntöihin sisältyvä velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus. Uudet säännöt helpottavat julkista investointia työpaikkojen luomiseen ja kasvuun, mutta eivät vaikuta kilpailuun.

Komissio teki vuoden mittaan yhteensä 338 sulautumapäätöstä, neljä kilpailupäätöstä, seitsemän kartellipäätöstä ja 263 valtiontukipäätöstä. Niillä saatiin aikaan merkittävää etua EU:n kuluttajille ja tuettiin kasvua. Komissio asetti yhteensä 4,398 miljardia euroa sakkoja yrityksille, joiden todettiin rikkovan EU:n kilpailusääntöjä. Se kehotti jäsenvaltioita perimään tuensaajayrityksiltä takaisin noin 618,6 miljoonaa euroa sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

EU:n sisäisen taloudellisen toiminnan edistämiseksi raaka-aineilta, puolivalmisteilta ja komponenteilta suspendoitiin tuontitulleja yli 1,2 miljardin euron arvosta. Tällä toimenpiteellä pyrittiin myös parantamaan EU:n tuotantoketjun loppupään toimialojen kilpailukykyä, jotta toimialalla voitaisiin säilyttää ja luoda työpaikkoja ja nykyaikaistaa rakenteita.

Kestävä kasvu työllisyyden ja ympäristön tueksi

Siirtyminen kiertotalouteen, jossa energiaa ja muita resursseja käytetään tehokkaammin ja jätteitä syntyy vähemmän, tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopan unionissa.

EU edistyi edelleen vuonna 2015 hyväksytyn kiertotalouspaketin toteuttamisessa. Komissio ja Euroopan investointipankki perustivat kiertotalouden rahoitustukijärjestelyn suunnittelun, tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon muodostaman ympyrän sulkemiseksi ja innovatiivisiin kiertotalouden ratkaisuihin tehtävien investointien edistämiseksi. Komissio myös tarjosi jäsenvaltioille ohjausta siinä, miten jätteestä tehdään energiaa, ja ehdotti lainsäädännön päivittämistä tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseksi sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Näiden toimenpiteiden avulla EU:ssa jää syntymättä arvioiden mukaan yli 3 000 tonnia vaarallista jätettä vuodessa ja energiaa ja raaka-aineita säästyy. Pelkästään terveydenhuoltoalalla arvioidaan syntyvän 170 miljoonan euron säästöt antamalla sairaaloille mahdollisuus ostaa ja myydä käytettyjä lääkinnällisiä laitteita.

Paketin kannalta on ratkaisevan tärkeää, että parlamentti ja neuvosto ovat päässeet alustavasti yhteisymmärrykseen jätelainsäädäntöä koskevista ehdotuksista, joissa asetetaan kunnianhimoiset mutta realistiset jätteenvähentämis- ja kierrätystavoitteet vuoteen 2035 asti.

Jatkuva tuki EU:n jäsenvaltioille

Toukokuussa käynnistettiin rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka määrärahat vuosiksi 2017–2020 ovat 142,8 miljoonaa euroa. Ohjelmasta rahoitetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä niiden keskeisiä uudistustoimia varten tarkoitettua räätälöityä teknistä tukea. Komissio antaa ohjelman kautta kohdennettua tukea, jolla vahvistetaan jäsenvaltioiden valmiuksia suunnitella ja toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan uudistuksia, jotta niiden talouksista tulee kilpailukykyisempiä ja investoinneille suotuisampia. Tätä teknistä tukea voidaan myöntää uudistuksiin, joilla kehitetään hallintoa ja julkishallintoa, julkista varainhoitoa, liiketoimintaympäristöä, työmarkkinoita, koulutusta, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, rahoitusalaa ja rahoituksen saantia. Sitä voivat saada pyynnöstä kaikki EU:n jäsenvaltiot, eikä se edellytä yhteisrahoitusta.

Ohjelmaa hallinnoi rakenneuudistusten tukipalvelu yhteistyössä muiden komission asiaa käsittelevien yksiköiden kanssa. Tukipalvelu on tähän mennessä tehnyt yhteistyötä 15 jäsenvaltion kanssa yli 150 tukihankkeessa. Vuodeksi 2018 tukipalvelu on saanut yli 400 tukipyyntöä yli 20 jäsenvaltiosta, minkä vuoksi tukiohjelmalle vuodeksi 2018 myönnetyt 30,5 miljoonan euron määrärahat ylittyvät merkittävästi.

EU jatkoi ohjelman jälkeisen tuen antamista Irlannille, Espanjalle, Kyprokselle, Portugalille ja Romanialle. Vuoden mittaan Kreikan ohjelman toteuttamisessa edistyttiin jälleen hyvin. Sen tarkoituksena on luoda edellytykset luottamuksen palauttamiselle ja rakentaa perusta kestävälle talouden elpymiselle Kreikassa. Ohjelman toinen tarkastelu saatiin päätökseen heinäkuussa. Sen jälkeen Euroopan vakausmekanismista voitiin maksaa kolmas, 8,5 miljardin euron rahoituserä. Kolmas tarkastelu oli meneillään joulukuussa, ja saman kuukauden alussa saavutettiin virkamiestason sopimus.

Kreikka sai edelleen taloudellista tukea myös Euroopan investointiohjelman kautta.

Rakenneuudistusten tukipalvelu on ottanut hoitaakseen myös erityistehtäviä, joilla edistetään pakolaiskriisiin liittyvien toimien koordinointia Kreikassa ja Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle suunnatun EU-tukiohjelman toteuttamista.

Aluepolitiikka

EU:n alue- ja kaupunkipolitiikan keskiössä ovat edelleen investoinnit työllisyyteen ja kasvuun erityyppisten ja -kokoisten hankkeiden kautta sekä yrityksiä hyödyttävään infrastruktuuriin, esimerkiksi laajakaista- ja liikenneverkkoihin. Lisäksi on toteutettu monia aloitteita ja strategioita kasvun ja innovoinnin vauhdittamiseksi aiempaa laajemmin. Uusilla toimilla on esimerkiksi autettu EU:n alueita investoimaan tiettyihin kapeisiin aloihin, joilla ne ovat kilpailukykyisiä. Tämä tunnetaan ”älykkäänä erikoistumisena”. Vuonna 2017 käynnistettiin kaksi pilottihanketta, joissa alueet työskentelevät yhdessä komission asiantuntijaryhmien kanssa edistääkseen innovointikapasiteettiaan, poistaakseen investoinnin esteitä ja valmistautuakseen toimialojen ja yhteiskunnan muutokseen. Hankkeissa kartoitetaan ja laajennetaan alueiden välisiä kannattavia hankkeita, joilla voidaan luoda EU:n arvoketjuja painopistealoilla.

EU:n kaupunkiagendassa kaupungit voivat osallistua itse niitä koskevien toimintamallien kehittämiseen. Sen puitteissa on käynnistetty 12 uutta temaattista kumppanuutta esimerkiksi kiertotalouden, digitaalisen siirtymän, työpaikkojen ja osaamisen sekä kaupunkiliikenteen aloille. Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki ovat aloittaneet uuden palvelun näihin aloihin liittyvien investointien helpottamiseksi. URBIS (Urban Investment Support) tarjoaa räätälöityjä taloudellisia ja teknisiä neuvontapalveluja kaupungeille yhdennettyjen kaupunkikehityshankkeiden valmistelun ja toteuttamisen tärkeimmissä vaiheissa. Kolmen kumppanuuden toimintasuunnitelmat on jo julkaistu, ja loput julkaistaan vuonna 2018.

EU:n koheesiopolitiikalla pyritään kaventamaan kehityksen eroja ja vähentämään eriarvoisuutta EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä. Komissio on käynnistänyt aloitteen, jolla autetaan heikommin kehittyneitä alueita saamaan toisten etumatka kiinni. Tavoitteena on analysoida, mikä pidättelee kasvua näillä alueilla, sekä antaa suosituksia ja apua niiden kasvupotentiaalin vapauttamiseksi. Puola ja Romania ovat ensimmäiset jäsenvaltiot, joissa toteutetaan aloitteeseen liittyviä pilottihankkeita, molemmissa kahdella alueella. Näiden hankkeiden tulosten perusteella malli voidaan siirtää myös muille samanlaisten haasteiden kanssa kamppaileville alueille.

Lokakuussa käynnistettiin myös EU:n syrjäisimpiä alueita koskeva uusi strategia. Sen puitteissa aloitettiin etuoikeutettu, uudistettu ja vahvistettu kumppanuus, jonka perustana on näiden alueiden ainutlaatuisten voimavarojen hyödyntäminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Tutkimus ja innovointi

Arviointi, jossa tarkasteltiin EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti 2020:n ensimmäisiä toimintavuosia, osoitti ohjelman olevan suunnitellussa vauhdissa tavoitteissaan: työllisyyden ja kasvun edistämisessä, suurimpien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Pelkästään vuonna 2017 Horisontti 2020 -ohjelmalla investoitiin 8,62 miljardia euroa. Tukea annettiin yli 4 900 hankkeelle, joihin osallistui kumppaneita EU:sta, 16:sta ohjelmaan assosioituneesta maasta ja muista maista ympäri maailman. Komissio käynnisti lokakuussa viimeisen Horisontti 2020 -ehdotuspyyntöjen ja muiden toimien paketin, jossa tutkijoille ja innovoijille on tarjolla 30 miljardia euroa.

Verkkojen Eurooppa

Ensimmäinen Verkkojen Eurooppa -välineen yhdistetty ehdotuspyyntö aloitettiin helmikuussa. Sen kautta annettiin 1,35 miljardia euroa liikennehankkeiden rahoitukseen. Yhdistetyssä ehdotuspyynnössä voidaan yhdistää avustuksia muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston, Euroopan investointipankin, kansallisten kehityspankkien tai yksityisen sektorin sijoittajien myöntämän rahoituksen kanssa.

Komissio hyväksyi kilpailukykyisen, puhtaan ja verkotetun liikkuvuuden tukemiseksi 152 liikennehankkeen luettelon. Nämä hankkeet jakavat 2,7 miljardia euroa rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Kasvua ja työpaikkoja maatalouden kautta

EU:n maataloustuotteita jalostavassa elintarviketeollisuudessa on miltei 44 miljoonaa työpaikkaa. Näitä tuotteita viedään ulkomaille yli 130 miljardin euron arvosta vuodessa. Alaa tuetaan yhteisestä maatalouspolitiikasta noin 59 miljardin euron vuosibudjetilla, joka jaetaan erilaisiin täydentäviin välineisiin. Komissio piti vuonna 2017 laajoja kuulemisia yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja nykyaikaistamisesta. Mittavaan julkiseen kuulemiseen saatiin 322 000 kannanottoa ja yli 1 400 toimintapoliittista asiakirjaa.

Sen tuloksena hyväksyttiin marraskuussa tiedonanto ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta, jossa esiteltiin laajat poliittiset suuntaviivat yhteisen maatalouspolitiikan tulevista toimista. Tiedonannossa ohjataan tulevia toimintalinjoja koskevaa keskustelua vuonna 2018 seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia ehdotuksia varten, mutta ei vaikuteta niihin.

Huoli valtameristä

EU isännöi lokakuussa neljättä kansainvälistä Our Ocean -konferenssia Maltassa. Tarkoitus on saada aikaan maailmanlaajuinen yhteenliittymä, joka käsittelee valtameriin liittyviä kysymyksiä. Tuhat korkean tason edustajaa sopi toimista puhtaiden ja tuottavien valtamerten puolesta ja kävi läpi aiemmin tehtyjen sitoumusten toteutumista.

Hallituksia, yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat osallistujat sitoivat historiallisen summan, yli 7 miljardia euroa, valtamerten terveyden parantamiseen. Uusia suojeltuja merialueita perustettiin yhteensä 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Ensimmäistä kertaa myös yritykset aktivoituivat laajalti merien suojelussa. EU ilmoitti yhteensä 550 miljoonan euron toimista, joilla suojellaan meriä, torjutaan merien saastumista ja ilmastonmuutosta sekä edistetään kestävää kalastusta, meriturvallisuutta ja kestävää sinistä taloutta.

Pk-yrityksille uutta rahoitusta, uusia kumppaneita ja uusia markkinoita

EU antaa vuosittain yli 200 000 yritykselle tukea monentyyppisellä rahoituksella – lainoilla, mikrorahoituksella, vakuuksilla ja pääomasijoituksilla. EU:n rahoitusta on saatavilla startup-yrityksille, yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille kaikilla talouden aloilla. EU:n tukeman rahoituksen antamisesta päätöksen tekevät paikalliset rahoituslaitokset, esimerkiksi pankit, pääomasijoittajat ja bisnesenkelit. EU:n tukea annetaan usein saman verran kuin paikallisten rahoituslaitosten tukea, ja sen ansiosta yritykset voivat saada enemmän rahoitustukea kuin muutoin olisi mahdollista.

EU antaa yrityksille myös neuvontaa ja käytännön tukea. Yritys-Eurooppa-verkosto auttoi vuonna 2017 yli 3 500:aa pientä yritystä, joilla oli halua kansainvälistyä, saamaan rahoitusta, uusia kumppaneita ja uusia markkinoita. Verkosto toimii yli 60 maassa eri puolilla maailmaa. Sen puitteissa asiantuntijat yli 600 jäsenorganisaatiosta antavat yrityksille EU:ssa apua innovoinnissa ja kansainvälisessä kasvussa.

Investoinnit ihmisiin

Euroopan sosiaalirahasto täytti 60 vuotta vuonna 2017. Se muun muassa auttaa työntekijöitä saamaan pätevyyden ja parantamaan osaamistaan, ja sen tuen piirissä on tarkoitus olla 8 miljoonaa EU:n työntekijää vuosina 2014–2020.

Vuonna 2013 perustettuun eurooppalaiseen oppisopimusyhteenliittymään voivat osallistua Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet ja EU:n ehdokasmaat. Siihen kuuluu nykyään yli 35 maata. Sidosryhmät, joihin kuuluu yrityksiä ja välittäjiä, ovat tehneet 230 sitoumusta ja tarjoavat yli 800 000 henkilölle mahdollisuuden koulutukseen ja ensimmäiseen työpaikkaan. Kesäkuussa perustettiin eurooppalainen oppisopimusverkosto, jonka myötä halutaan antaa nuorille työssäoppijoille paremmat mahdollisuudet tulla kuulluiksi. Komissio esitti lokakuussa ehdotuksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Uuden ErasmusPro-toimen tarkoituksena on tukea oppisopimusoppilaiden ja ammatillisessa koulutuksessa olevien pitkäaikaista liikkuvuutta.

EU aloitti heinäkuussa eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun ja otti käyttöön EU:n taitoprofiilityökalun kolmansien maiden kansalaisille, myös turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Nämä kaksi verkkotyökalua parantavat oppimiseen ja työntekoon liittyvää liikkuvuutta, kun niiden avulla taidoista ja tutkinnoista tulee läpinäkyvämpiä.

Komissio esitti 20. joulukuuta ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jolla täydennetään ja nykyaikaistetaan nykyisiä työoloista tiedottamista koskevia velvoitteita. Direktiivissä asetettaisiin vähimmäisnormit, joiden kautta kaikkien työntekijöiden – myös niiden, joilla on epätyypillisiä työsopimuksia – tilanne olisi selkeämpi ja paremmin ennustettavissa. Sen piiriin saataisiin 2–3 miljoonaa uutta työntekijää, joiden työsopimus ei ole tyypillinen.

Lisää digitaalista osaamista

EU edistää aloitteita, joilla lisätään kansalaisten mahdollisuuksia hankkia digitaalisia taitoja. Maaliskuussa esiteltiin hanke, jossa 5 000–6 000 korkeakouluopiskelijaa voi osallistua digitaalisen alan työharjoitteluun vuosina 2018–2020. Parhaillaan investoidaan myös hankkeisiin, joissa suunnitellaan koulutusratkaisuja pk-yritysten työntekijöiden osaamisen parantamiseksi ja työttömien kouluttamiseksi uudelleen pienten yritysten tarpeita varten.

Uusia yhteyksiä

Vuonna 2017 vietettiin Erasmus-ohjelman 30-vuotisjuhlaa monenlaisin tapahtumin ympäri Eurooppaa. Ohjelmasta, joka alkoi vuonna 1987 vaatimattomana korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmana, on tullut unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+.

Näiden 30 vuoden aikana noin 9 miljoonaa henkeä on tarttunut Erasmus-ohjelman tarjoamiin laajoihin mahdollisuuksiin: avartanut näköalojaan ja hankkinut uusia tietoja ja taitoja osallistumalla opintoihin, harjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen, nuorisovaihtoon, opetukseen ja urheilutoimintaan kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Vuonna 2017 ohjelman määrärahat olivat 2,5 miljardia euroa ja siihen osallistui noin 560 000 nuorta ja 160 000 koulutuslaitosten ja nuorisojärjestöjen henkilöstön jäsentä. Kesäkuussa jäsenvaltiot näyttivät ErasmusPro-aloitteelle vihreää valoa. Sen kautta ammatti- ja oppisopimuskoulutukseen osallistuvat voivat kolmen seuraavan vuoden aikana saada jopa 50 000 uutta mahdollisuutta pitkäaikaisiin työharjoitteluihin ulkomailla.

Komissio lisäsi parlamentin ja neuvoston avulla rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteelle, joka on nuorisotyöllisyyden parantamiseen tarkoitettu EU:n rahoitustukiohjelma. Se myös auttoi jäsenvaltioita hyödyntämään omaa osuuttaan Euroopan sosiaalirahastosta. Yhteensä yli 18 miljoonaa nuorta on osallistunut tammikuun 2014 jälkeen nuorisotakuujärjestelmiin ja 11 miljoonaa on ottanut vastaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta.

Apua nuorille yrittäjille

Erasmus nuorille yrittäjille auttaa yrittäjiksi pyrkiviä eurooppalaisia hankkimaan taidot, joita pienyritysten käynnistäminen ja/tai menestyksekäs johtaminen edellyttävät. Sen kautta uudet yrittäjät kokoavat ja vaihtavat tietoa ja liiketoimintaideoita kokeneen yrittäjän kanssa 1–6 kuukauden ajan. Näin uusi yrittäjä hankkii osaamista pienen yrityksen johtamiseen ja kokenut yrittäjä puolestaan saa omaan liiketoimintaansa tuoretta näkökulmaa ja tietoja uusista markkinoista.

Ohjelmaa rahoittaa Euroopan komissio. Sen apuna osallistujamaissa toimivat paikalliset yhteyspisteet, joilla on osaamista liiketoiminnan tukemisessa (esim. kauppakamarit, startup-keskukset ja yrityshautomot). Vuoden mittaan tähän mentorointiohjelmaan osallistui yli 1 000 yrittäjäksi haluavaa.

Euroopan solidaarisuusjoukot

Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin joulukuussa 2016. Toimet joukkojen jalkauttamiseksi ovat olleet ripeitä. Komissio ehdotti toukokuussa 2017 niille omaa oikeusperustaa ja määrärahoja seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Joulukuun lopussa eri puolilla EU:ta toteutettavaan solidaarisuustoimintaan oli ilmoittautunut jo yli 45 000 henkeä ja osallistunut yli 2 500 henkeä. Esimerkiksi elokuussa Norciaan Italiaan saapui 16 vapaaehtoista auttamaan paikallisyhteisöä vuonna 2016 koettujen suurten maanjäristysten alueella aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa ja sosiaalipalvelujen jälleenrakentamisessa. Lisäksi vuoden 2017 puolivälissä aloitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen nk. ammatillinen toimintalohko. Seuraavien kahden vuoden aikana jopa 6 000 nuorelle on tarkoitus tarjota solidaarisuuteen liittyvä työ- tai harjoittelupaikka työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaan EU:n ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa, joita koordinoivat Ranskan ja Italian julkiset työvoimapalvelut.

Suojaa terveydelle, apua talouteen

Komissio hyväksyi kesäkuussa uuden toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Toimintasuunnitelman ”yhteinen terveys” -mallilla haetaan ratkaisua ihmisten ja eläinten mikrobilääkeresistenssiin, joka on kasvava uhka: se aiheuttaa EU:ssa vuosittain 25 000 ihmishengen menetystä ja 1,5 miljardin euron tappiot. Terveyden tila EU:ssa -hankkeen ensimmäinen kaksivuotisjakso päättyi, ja kustakin jäsenvaltiosta julkaistiin erillinen maakohtainen terveysraportti sekä komission liiteasiakirja laajemmasta koko EU:n agendasta. Komission kumppaneita aloitteen toteuttamisessa olivat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskus.

Tulossuuntautunut EU:n talousarvio

EU:n vuoden 2017 talousarviolla luotiin työpaikkoja erityisesti nuorille ja edistettiin strategisia investointeja. Talousarvion toimien erityinen painopiste oli edeltävien vuosien tapaan yhä muuttoliikkeen aiheuttamissa haasteissa. Miltei puolet talousarviosta (75 miljardia euroa) osoitettiin kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen (Horisontti 2020), koulutukseen ja nuorisoon (Erasmus+), pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva EU:n ohjelma) sekä liikenneverkkoihin (Verkkojen Eurooppa -väline). EU:n talousarviosta tuettiin myös Euroopan strategisten investointien rahastoa, jolla on edistetty tärkeitä investointihankkeita EU:ssa. Maanviljelijöiden osuus oli noin 43 miljardia euroa. EU osallistui yhteensä miltei 6 miljardilla eurolla ulkorajojensa vahvistamiseen sekä muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen hillitsemiseen.

Komissio ehdotti toukokuussa, että vuoteen 2020 mennessä käytetään yli 340 miljoonaa euroa 100 000 nuoren sijoittamiseen erilaisiin solidaarisuustoimiin (vapaaehtoistyöhön, harjoitteluun tai töihin) osana Euroopan solidaarisuusjoukkoja.

Kesäkuussa hyväksyttiin nykyisen, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus. Tarkoituksena oli tarjota lisärahoitusta muuttovirtojen ja turvallisuusriskien hallintaan, edistää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä ja parantaa EU:n talousarvion valmiutta reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin.

Komissio hyväksyi myös lainsäädäntöehdotuksen hallinnollisen rasituksen vähentämisestä EU:n varojen saajilta. Komissio julkaisi 28. kesäkuuta pohdinta-asiakirjan, jolla käynnistettiin keskustelu EU:n rahoituksen tulevaisuudesta.

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen

Komissio on esittänyt kaikki toukokuussa 2015 hyväksytyssä digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa ilmoitetut 43 digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävää keskeistä säädösehdotusta ja poliittista aloitetta. Vuoden 2017 loppuun mennessä 24 näistä säädösehdotuksista oli esitetty Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle.

Toukokuussa 2017 esitettiin edistymistä käsittelevä välikatsaus, jossa hahmoteltiin verkkoalustoihin, datatalouteen ja kyberturvallisuuteen liittyviä lisätoimia. Syyskuussa komissio esitti ehdotuksen uusiksi säännöiksi, jotka koskevat kyberturvallisuutta ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta EU:ssa, osana unionin tilaan liittyvää pakettia. Niin ikään syyskuussa julkaistussa tiedonannossa puolestaan käsiteltiin verkkoalustojen vastuuta laittoman verkkosisällön torjunnassa.

EU:n kansalaiset tarvitsevat muuttuvilla työmarkkinoilla ja muuttuvassa yhteiskunnassa digitaalista osaamista, mutta digitaaliset perustaidot puuttuvat edelleen 37 prosentilta työvoimasta. Digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio tarjoaa vuoteen 2020 mennessä miljoonalle nuorelle työttömälle koulutuksen, ja sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmalla 2016–2020 yksinkertaistetaan kansalaisten ja yritysten elämää ja annetaan viranomaisille valmiudet tarjota uusia palveluja. Nyt keskitytään siihen, että parlamentin ja neuvoston kanssa päästäisiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kaikista ehdotuksista.

Syyskuussa järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa käytiin korkean tason keskusteluja siitä, miten Euroopan unioni voi pysyä teknologisen kehityksen ja digitaalialan kärjessä. Keskusteluissa käsiteltiin muiden muassa oikeudenmukaista verotusta digitaalitaloudessa, kansalaisten digitaalisten taitojen parantamista ja vahvan kyberturvallisuusrakenteen luomista EU:hun. Jäsenvaltiot sopivat myös toteuttavansa digitaaliset sisämarkkinat vuoteen 2018 mennessä, investoivansa digitaaliseen infrastruktuuriin ja pyrkivänsä toteuttamaan datan vapaan liikkuvuuden.

Kyberturvallisuuden vahvistaminen EU:ssa

Digitaaliteknologia avaa kansalaisille uusia mahdollisuuksia olla yhteydessä toisiinsa. Se helpottaa tietojen vaihtamista ja muodostaa EU:n talouden selkärangan. Digitaaliteknologia on kuitenkin tuonut muassaan uusia riskejä. EU on edistynyt pyrkimyksissään suojella ihmisiä verkossa. Vuodesta 2018 lähtien kansalaisten ja yritysten suoja on entistäkin vahvempi. Sääntöjä sovelletaan myös uusiin toimijoihin, jotka tarjoavat sähköisiä viestintäpalveluja.

EU:n on kuitenkin varustauduttava paremmin kyberhyökkäysten huolestuttavaan yleistymiseen. Puheenjohtaja Junckerin syyskuussa pitämän unionin tilaa käsittelevän puheen yhteydessä komissio ehdotti kattavaa mallia kyberturvallisuuden parantamiseen. Malliin kuuluu entistä vahvempi EU:n kyberturvallisuusvirasto, suunnitelma jäsenvaltioiden koordinoiduiksi toimiksi kyberhyökkäyksen varalta ja EU:n uusi kyberturvallisuussertifiointijärjestelmä, jolla varmistetaan, että digitaaliset tuotteet ja palvelut ovat turvallisia käyttää. Ensimmäistä kertaa komissio nostaa keskiöön myös kyberpuolustuksen, mikä kertoo sen sitoutumisesta Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin rakentamiseen.

EU:n datatalouden koko potentiaali käyttöön

EU:n datatalous työllistää vuoteen 2020 mennessä arviolta 10,4 miljoonaa ihmistä. Komissio on ehdottanut muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden sääntelemiseksi uusia sääntöjä. Yhdessä jo käytössä olevien henkilötietoja koskevien sääntöjen kanssa uudet toimenpiteet mahdollistavat muiden kuin henkilötietojen tallentamisen ja käsittelyn eri puolilla EU:ta. Se parantaa EU:n yritysten kilpailukykyä ja nykyaikaistaa julkisia palveluja toimivilla EU:n datapalvelujen sisämarkkinoilla. Datan säilytyspaikkaa koskevien rajoitusten poistaminen on datataloudessa tärkeää, ja sen ansiosta esineiden internetiin liittyvät tulot voivat kasvaa 112 miljardiin euroon ja EU:n bruttokansantuote nousta 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Jatkossa EU aikoo investoinneillaan tehdä Euroopasta maailmanluokan suurteholaskentakeskuksen, jossa pystytään analysoimaan valtavia määriä dataa reaaliajassa. Lisäksi unioni valmistelee kvanttiteknologiaan liittyvän miljardin euron lippulaivahankkeen käynnistämistä vuonna 2018.

Reilu kilpailu verkkopohjaisessa alustataloudessa

Verkkoalustoihin sovelletaan kilpailuun ja kuluttajansuojaan liittyviä EU:n sääntöjä. Näin rakennetaan luottamusta sekä yritysten että kansalaisten keskuudessa. Tarpeen tullen EU valvoo näiden sääntöjen täytäntöönpanoa.

Toukokuussa 2017 tehtiin päätös, jolla Amazonin tarjoamista sitoumuksista tehdään oikeudellisesti sitovia. Päätöksellä puututaan niihin alustavasti havaittuihin kilpailuongelmiin, jotka liittyvät eräisiin lausekkeisiin Amazonin ja eurooppalaisten sähköisten kirjojen julkaisijoiden jakelusopimuksissa. Kesäkuussa komissio määräsi Googlelle 2,42 miljardin euron sakot, kun yritys oli käyttänyt hakukoneensa määräävää markkina-asemaa väärin tarjoamalla toiselle Google-tuotteelle eli omalle hintavertailupalvelulleen sääntöjenvastaista etua.

Yhteyksien parantaminen

EU on hyväksynyt suunnitelman, jolla tuodaan julkinen langaton internetyhteys 6 000–8 000 yhteisöön eri puolilla unionia. Tämä 120 miljoonan euron WiFi4EU-suunnitelma auttaa järjestämään langattoman internetyhteyden julkisiin tiloihin, kuten puistoihin, aukioille, julkisiin rakennuksiin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja museoihin.

WiFi4EU on osa komission syyskuussa 2016 hyväksymää pitkälle tähtäävää toimenpidepakettia, jolla on tarkoitus vastata kansalaisten kasvaviin yhteystarpeisiin ja parantaa EU:n kilpailukykyä. Pakettiin kuuluu myös toimintasuunnitelma, jolla edistetään huipputason viidennen sukupolven langattomien verkkojen käyttöönottoa eri puolilla EU:ta.

Merkittävä askel tätä tavoitetta kohti otettiin toukokuussa 2017, kun parlamentti ja neuvosto hyväksyivät päätöksen, jolla pyritään varmistamaan, että 700 MHz:n taajuusalue on langattomien laajakaistapalvelujen käytettävissä vuoteen 2020 mennessä.

Modernisoiduilla EU:n televiestintäsäännöillä (ehdotettu eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö) tehdään sääntely-ympäristöstä sellainen, että se houkuttelee investointeja huippuluokan infrastruktuuriin eri jäsenvaltioissa.

Hyvästit verkkovierailumaksuille

Mobiililaitteiden verkkovierailumaksuista luovuttiin 15. kesäkuuta 2017. Verkkovierailuasiakkaat voivat nyt EU:ssa matkustaessaan soittaa puheluita, lähettää tekstiviestejä ja käyttää internetiä matkapuhelimellaan samaan hintaan kuin kotona.

Digitaalinen sisältö käyttöön

EU:ssa asuvat ihmiset voivat vuodesta 2018 lähtien käyttää maksamiaan verkkosisältöpalveluja riippu­matta siitä, missä päin Eurooppaa he sattuvat olemaan. Kesäkuussa 2017 hyväksyttyjen uusien sääntöjen ansiosta kuluttajat voivat käyttää kotimaassa maksettuja verkkosisältöpalveluja myös vieraillessaan toisessa jäsenvaltiossa. Myös maksuttomien lähetysten tarjoajat, kuten tietyt yleisradiotoiminnan harjoittajat, voivat hyödyntää uutta asetusta, kunhan ne tarkistavat tilaajiensa asuinmaan.

Heinäkuussa hyväksyttiin EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä säädös, jonka ansiosta miljoonat sokeat ja muulla tavoin lukemisesteiset ihmiset saavat paremmin käyttöönsä kirjoja. Nämä uudet EU-säännöt tulevat voimaan lokakuussa 2018.

Parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät marraskuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen perusteettomien maarajoitusten poistamisesta, jotta kuluttajat voivat halutessaan ostaa tuotteita tai palveluja verkossa koko EU:n alueella. Uudet säännöt tukevat sähköistä kaupankäyntiä ja palvelevat näin sekä kuluttajia että yrityksiä.

Euroopalle vankempi johtoasema suurteholaskennassa

Seitsemän maan (Alankomaat, Espanja, Italia, Luxemburg, Portugali, Ranska ja Saksa) ministerit allekirjoittivat maaliskuussa suurteholaskentaa koskevan eurooppalaisen julistuksen, jonka avulla on tarkoitus järjestää rahoitusta seuraavan sukupolven suurteholaskennan ja datainfrastruktuurin tueksi. Myöhemmin samana vuonna julistukseen liittyivät myös Belgia, Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Slovenia ja Sveitsi.

Parempaa tutkimusta tietoja jakamalla

Vuonna 2017 perustetut uudet eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut tarjoavat EU:n 1,7 miljoonalle tutkijalle ja 70 miljoonalle tutkimus- ja teknologia-alan ammattilaiselle virtuaalisen ympäristön, jossa he voivat tallentaa, jakaa ja käyttää uudelleen dataansa yli tieteenalojen ja maiden rajojen. Pilvipalvelujen perustamiseen osoitetaan yli 260 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

Koulutus

Vuonna 2017 komissio otti käyttöön itsearviointivälineen, jolla kouluja autetaan arvioimaan digitaalisia valmiuksiaan. Välineen avulla koulut voivat kehittää ja parantaa teknologian käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Joulukuuhun mennessä 650 koulua 14 maasta oli osallistunut tämän Selfie-välineen kokeiluvaiheeseen. Vuonna 2018 Selfie tulee koulujen käyttöön koko EU:ssa.

Sähköinen hallinto

Toukokuussa esitetyllä ehdotuksella on tarkoitus perustaa keskitetty digitaalinen yhteyspiste, joka auttaa ihmisiä ja yrityksiä saamaan helpommin laadukasta tietoa, hallinnollisia verkkopohjaisia menettelyjä ja neuvontapalveluja. Tämän yhteisen digitaalisen palveluväylän avulla yritykset voisivat säästää vuosittain yli 11 miljardia euroa rahaa ja EU:n kansalaiset jopa 855 000 tuntia aikaa.

Kansalaiset ja yksityiset yritykset voivat nyt hakea tietoja mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon taikka Islantiin, Liechtensteiniin tai Norjaan rekisteröityneistä yrityksistä. Tiedonhaun mahdollistava kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä on osa Euroopan oikeusportaalia, joka tarjoaa keskitetyn asiointipisteen kansalaisille, yrityksille ja oikeusalan ammattilaisille koko Euroopassa. Portaali on jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission yhteishanke. Järjestelmä asettaa julkisesti saataville tietoja osallistujamaiden yrityksistä ja varmistaa, että kaikki eurooppalaiset kaupparekisterit voivat pitää yhteyttä toisiinsa sähköisesti turvallisella ja suojatulla tavalla. Viime kädessä sillä pyritään lisäämään luottamusta sisämarkkinoihin avoimuuden ja ajantasaisten tietojen kautta sekä vähentämään tarpeetonta rasitusta yrityksille. Kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä perustettiin kesäkuussa, ja vuoden loppuun mennessä sen kautta tehtiin yli 139 000 tiedonhakua yrityksistä.

Heinäkuussa otettiin käyttöön myös sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä. Tämä uusi tietotekninen järjestelmä yhdistää noin 15 000 sosiaaliturvalaitosta EU:n jäsenvaltioissa, Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä. Se helpottaa virheiden ja väärinkäytösten torjumista. Kansalliset sosiaaliturvalaitokset käyttävät vakiomuotoisia sähköisiä lomakkeita omalla kielellään, ja näin varmistetaan, että vaihdetut tiedot ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä. Välineestä on hyötyä myös niille, jotka ovat asuneet ja työskennelleet useissa eri osallistujamaissa, koska se helpottaa ja nopeuttaa heidän sosiaaliturvaetuuksiensa laskemista.

Lokakuussa jäsenvaltiot sopivat noudattavansa yhteistä mallia tuodessaan julkisia palvelujaan verkkoon, jossa ne ovat käytettävissä myös maiden ja politiikanalojen rajojen ylitse. Tämä auttaa vähentämään byrokratiaa, jota ihmiset ja yritykset kohtaavat esimerkiksi hakiessaan todistuksia, tilatessaan palveluita ja jättäessään veroilmoituksia.

Yhteyksien ja digitaalisen yrittäjyyden rahoittaminen

Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla ja EU:n koheesiopolitiikalla on tärkeä osa digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden toteuttamisessa. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista osoitetaan jäsenvaltioiden ja alueiden räätälöityjen digitaalisen kasvun strategioiden pohjalta yli 20 miljardia euroa digitaalisten uusyritysten perustamiseen. Tämä auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyödyntämään digitalisointia ja viranomaisia tehostamaan toimiaan ja nopeuttamaan ja parantamaan kansalaisille ja yrityksille tarjoamiaan palveluita. Se auttaa myös tuomaan kohtuuhintaisia laajakaistayhteyksiä alueille, joilla palvelutaso on heikko. Marraskuussa 2017 perustettiin laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto, joka helpottaa nopeiden laajakaistayhteyksien leviämistä ja auttaa kaventamaan kaupunkialueiden ja maaseudun välistä digitaalista kuilua. Nämä alueelliset ja valtakunnalliset virastot antavat laajakaistayhteyksien levittämiseen liittyvää tietoa ja tukea. Vuoden aikana jatkettiin työtä laajakaistayhteyksien tarjoamiseksi 18 miljoonalle maaseudun asukkaalle vuoteen 2020 mennessä.

Digitaaliset terveydenhuolto- ja hoitopalvelut

Maaliskuussa aloittivat toimintansa ensimmäiset 24 harvinaisia ja monitekijäisiä sairauksia käsittelevää eurooppalaista osaamisverkostoa. Niihin kuuluu yli 900 pitkälle erikoistunutta terveydenhuollon yksikköä yli 300 sairaalasta 25 EU-maassa ja Norjassa. Verkostot käsittelevät monitekijäisiä ja harvinaisia sairauksia, jotka edellyttävät pitkälle erikoistunutta hoitoa sekä osaamisen ja resurssien keskittämistä. Niiden aiheisiin kuuluu monenlaisia sairauksia luustosairauksista ja lasten syövästä immuunipuutokseen.

Miten digitalisointi vaikuttaa rahoitusalaan

Teknologia muuttaa rahoitusalaa. Rahoitusala on maailman suurin tietotekniikkatuotteiden ja -palvelujen käyttäjä, joten se hyötyy uuden sukupolven käsittely-, varastointi-, mobiili- ja tunnistusteknologioista sekä sosiaalisista verkostoista, tekoälystä ja hajautetuista järjestelmistä. Kehittymässä on uusia liiketoimintamalleja, jotka voivat auttaa tekemään EU:n rahoituspalvelujen sisämarkkinoista todellisuutta eli markkinat, joilla fyysinen etäisyys tai kielierotkaan eivät enää rajoita kuluttajien ja tavaran- ja palveluntoimittajien suhdetta. Tämä herättää EU:n rahoituspalvelupolitiikan muotoilun kannalta merkittäviä poliittisia ja sääntelyyn liittyviä kysymyksiä. Niiden tiimoilta on järjestetty laaja julkinen kuuleminen, jotta voidaan selvittää, tarvitaanko ratkaisuksi konkreettisia EU:n tason toimia.


Digitaaliteknologia liikkeellä

Roomassa 23. maaliskuuta järjestetyssä digitaalipäivä-tapahtumassa 29 maata (EU- ja ETA-maita) allekirjoittivat aiesopimuksen oikeudellisten puitteiden luomisesta verkkoyhteyksillä tuettuun ja automatisoituun ajamiseen liittyvälle valtioiden rajat ylittävälle testaukselle. Testaus perustuu yhdenmukaistettuihin sääntöihin, jotka koskevat tietojen saatavuutta, vastuuvelvollisuutta ja yhteenliitettävyyttä. Allekirjoittajat sopivat tehostavansa yhteistyötä automatisoituun maantieliikenteeseen liittyvien testien tekemiseksi eri maiden rajat ylittävillä testauspaikoilla. Ne pyrkivät alan teollisuuden kanssa panemaan sopimuksen täytäntöön nyt myös käytännössä. Komissio pyrkii nyt edistämään rajatylittävien liikennekäytävien perustamista verkkoyhteyksillä varustetulle liikenteelle.

Toukokuussa esitettiin ehdotuksia, joilla pyritään nykyaikaistamaan liikkuvuutta ja liikennettä EU:ssa. Ehdotukset muodostavat Eurooppa liikkeellä -paketin, johon kuuluvilla laaja-alaisilla aloitteilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta, edistämään tasapuolisten tiemaksujärjestelmien käyttöönottoa, vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, purkamaan yritysten kohtaamaa byrokratiaa, torjumaan pimeää työtä ja varmistamaan työntekijöiden asianmukaiset työolot ja lepoajat. Lisäksi komissio edistää saumattomia liikkuvuusratkaisuja, jotka helpottavat liikkumista kaikkialla Euroopan unionissa. Yksi ehdotuksista koskee tietullijärjestelmien tekemistä yhteentoimiviksi, jotta ihmiset voivat ajaa koko EU:n alueella tarvitsematta huolehtia erilaisista hallinnollisista muodollisuuksista. Yhteisten määritelmien mukaisten joukkoliikennetietojen ansiosta matkustajat taas voivat suunnitella matkansa paremmin ja kulkea heille parasta reittiä, vaikka se ylittäisi valtioiden rajan.

Miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja koskeva teknologia

Kesäkuussa esiteltiin suunnitelma, jolla on tarkoitus tehdä miehittämättömien ilma-alusten eli droonien lennättämisestä matalalla lentokorkeudella turvallista ja ympäristöystävällistä. Drooneihin sovellettava automatisoitu lennonohjausjärjestelmä (U-Space) ulottuu aluksi 150 metrin lentokorkeuteen. Järjestelmän pohjalta EU:hun voidaan rakentaa vahvat ja dynaamiset drooni-pohjaisten palvelujen markkinat. Vuonna 2019 käytössä pitäisi olla droonien ja niiden käyttäjien rekisteröinti ja sähköinen tunnistaminen samoin kuin järjestelmä, jolla alueita rajataan virtuaalisesti (nk. geofencing).

Vahvempi asiakastunnistus sähköisiin maksuihin

Sähköisten maksujen turvallisuustason nostaminen oli EU:n digitaalipolitiikan keskeisiä tavoitteita myös vuonna 2017. Komissio esittikin marraskuussa turvavaatimuksia, joita maksupalvelujen tarjoajien – niin pankkien kuin muidenkin maksulaitosten – on noudatettava käsitellessään maksuja tai tarjotessaan maksuihin liittyviä palveluita.

Tavoitteena nykyaikainen ja kunnianhimoinen energiaunioni

Euroopan unionin siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on käymässä toteen. Vuonna 2017 tapahtuneen edistyksen ansiosta energiaunionin toteuttaminen ja työpaikkojen, kasvun ja investointien luominen on EU:ssa hyvällä mallilla. Komissio on kaksi vuotta strategian käynnistämisen jälkeen esittänyt kaikki tärkeimmät ehdotukset, joita tarvitaan energiatehokkuuden lisäämiseksi, EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman tukemiseksi ilmastotoimien ja uusiutuvan energian alalla ja kohtuullisten sopimusehtojen takaamiseksi energian kuluttajille.

Marraskuussa 2017 julkaistu energiaunionin kolmas tilannekatsaus osoittaa, että EU on hyvää vauhtia pääsemässä vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteisiinsa. Energian loppukulutus on jo alle vuoden 2020 tavoitteen. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 23 prosenttia vuodesta 1990 samalla kun EU:n talous on kasvanut 53 prosenttia. Tämä suuntaus osoittaa, että EU todistaa edelleen päästöjen vähennystoimien käyvän käsi kädessä talouskasvun kanssa. EU saa jo nyt yli 16 prosenttia energiastaan uusiutuvista lähteistä, joten se pystyy hyvin täyttämään vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin tavoitteen. Maaliskuuhun 2017 mennessä kaiken kaikkiaan 11 jäsenvaltiota oli jo saavuttanut vuodelle 2020 asetetut kansalliset tavoitteensa.

Vuonna 2017 edistyttiin huomattavasti marraskuussa 2016 esitetyn Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketin parissa ja rakennusten energiatehokkuudesta päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen. Euroopan unionin neuvosto oli joulukuuhun mennessä muodostanut yleisnäkemyksen seitsemästä pakettiin kuuluvasta kokonaisuudesta, ja Euroopan parlamentin kantoja kaikista kahdeksasta asiakokonaisuudesta odotetaan vuoden 2018 alkuvaiheessa, joten poliittinen yhteisymmärrys muista kysymyksistä on nyt saavutettavissa. Kuluttajilla kaikkialla EU:ssa tulee olemaan energianhankinnan osalta enemmän valinnanvaraa, pääsy luotettaviin energiahintojen vertailuvälineisiin ja mahdollisuus tuottaa ja myydä omaa sähköään.

Toukokuussa käynnistetyllä EU:n saarien puhdasta energiaa koskevalla aloitteella pyritään auttamaan EU:n saaria vähentämään riippuvuuttaan energian tuonnista siten, että ne hyödyntävät paremmin omia uusiutuvia energialähteitään ja ottavat käyttöön nykyaikaisemmat ja innovatiiviset energiajärjestelmät. Näin ne pääsevät hyötymään alhaisemmista energiakustannuksista ja lisäksi ilmanlaadun parantumisesta ja vähäisemmistä kasvihuonekaasupäästöistä.

Yhtäkään aluetta ei saisi jättää oman onnensa nojaan, kun ollaan siirtymässä pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta. Joulukuussa käynnistettiin uusi foorumi auttamaan hankkeiden ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämisessä kivihiilialueilla. Sen tavoitteena on saada siirtymisprosessi hyvään vauhtiin ja vastata sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin.

Energiatehokkuus

Maaliskuussa allekirjoitettiin sopimus selkeämmistä energiatehokkuussäännöistä. Tähän kuuluu tuotetietoluokkien uudelleenskaalaus viime vuosina tapahtuneen edistyksen ottamiseksi huomioon. Tarkistettu energiatehokkuusmerkintä yhdessä ekologisen suunnittelun kanssa voi tuoda kotitalouksille lähes 500 euron säästöt vuodessa.

Rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevista uusista säännöistä aikaansaadun poliittisen yhteisymmärryksen lisäksi vuonna 2017 esitettiin tarkistetut ohjeet energiatehokkuussopimusten kirjaamisesta valtion tilinpitoon. Niiden ansiosta koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten rakennusten – joiden osuus EU:n rakennuskannasta on yli 10 prosenttia – on helpompi investoida energiatehokkuuden parantamiseen.

Euroopan investointipankki käynnisti toukokuussa ELENA-ohjelman (European Local Energy Assistance). Se auttaa alueviranomaisia valmistelemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita.

Syyskuussa kaikki jäsenvaltiot allekirjoittivat sähköistä energiaa koskevan Tallinnan toimintakehotuksen, jonka tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita ja yksityistä sektoria yhteistyöhön laaja-alaisen strategian kehittämiseksi energiajärjestelmien digitalisoimiseksi.

EU julkaisi marraskuussa kertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä vuoden 2020 kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Yksi sen tärkeimmistä havainnoista oli, että vaikka energiankulutus kasvoi vuonna 2015 osittain kylmemmän talven ja alhaisempien polttoainehintojen takia, EU:n oli edelleen mahdollista saavuttaa vuoden 2020 energiatehokkuustavoite.

Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus

Energian toimitusten turvaaminen EU:n kuluttajille on yksi energiaunionin kulmakivistä. Uudet säännöt tulivat voimaan 1. marraskuuta juuri ennen talven lämmityskautta. Niillä on tarkoitus auttaa parantamaan jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja toimimaan nopeammin ja tehokkaammin kaasuntoimitusten kriisitilanteissa. Jäsenvaltioiden edellytetään auttavan naapureitaan vakavissa kriisitilanteissa, niin ettei yhdessäkään eurooppalaisessa kotitaloudessa jouduta kärsimään kylmästä.

Osana laajempia toimia monipuolisten ja turvallisten kaasumarkkinoiden kehittämiseksi Baltian maissa Latvia avasi kaasumarkkinansa kilpailulle huhtikuussa, joten kuluttajat eivät enää ole vain yhden toimittajan varassa.

Keski- ja Kaakkois-Euroopan energiayhteyksiin liittyvän komission aloitteen puitteissa järjestetty neljäs korkean tason ministeritapaaminen oli tärkeä virstanpylväs koko tämän alueen kannalta. Ministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan, johon kuuluu sähkömarkkinoita, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian kehittämistä koskeva yhteinen lähestymistapa. Sopimukseen päästiin siitä, miten viimeistään toukokuun 2018 loppuun mennessä on tarkoitus löytää ratkaisu siihen, miten Baltian maiden sähköverkko saadaan parhaiten sovitettua yhteen Manner-Euroopan järjestelmän kanssa.

Ydinturvallisuus on edelleen yksi EU:n ensisijaisista painopisteistä. EU julkaisi toukokuussa 2017 ensimmäisen kertomuksensa ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullisesta ja turvallisesta huollosta EU:ssa. Kertomus antaa selkeän kuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Siinä todetaan standardien kohentuneen EU:ssa ja tuodaan esiin tärkeitä osa-alueita, joilla lisäparannukset ovat tarpeen. Kansainvälisen tason kehityksestä voidaan mainita 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta Brysselissä järjestetty EU:n ja Iranin korkean tason seminaari kansainvälisestä ydinalan yhteistyöstä.

Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat

Toimet jatkuvat sellaisten sisämarkkinoiden rakentamiseksi, joilla puhdas energia voi kulkea vapaasti ja turvallisesti. Energiaunionin kolmannessa tilannekatsauksessa vahvistettiin, että energiakäänne ei onnistu, jos infrastruktuuria ei mukauteta tulevan energiajärjestelmän tarpeisiin. Paljon on jo saatu aikaan, mutta pullonkauloja on edelleen erityisesti sähkön alalla. Tästä syystä komissio antoi marraskuussa tiedonannon, jonka mukaan vuodelle 2030 asetettu sähköverkkojen yhteenliitäntätavoite on 15 prosenttia. Lisäksi se julkaisi yhteistä etua koskevien hankkeiden kolmannen luettelon, joka sisältää 173 eurooppalaisittain merkittävää hanketta. Luetteloon sisältyy ensimmäistä kertaa neljä rajatylittävää hiilidioksidiverkkohanketta.

Hankkeiden täytäntöönpanon tukemiseksi EU on investoinut 1,7 miljardia euroa 96:een sähkö-, kaasu- ja älyverkkoinfrastruktuurihankkeeseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä, josta myönnetään 5,35 miljardia euroa energiahankkeisiin vuosina 2014–2020. Huhtikuussa EU myönsi välineen kautta 800 miljoonaa euroa sähkö-, kaasu- ja älyverkkoinfrastruktuureja koskevien alojen hankkeisiin.

EU on edelleen jatkanut työskentelyä sähkö- ja kaasuverkkojen liittämisessä yhteen jäsenvaltioiden välillä. Näihin kuuluvat Norjasta Tanskan kautta Puolaan kulkeva pohjoinen kaasukäytävä ja Ranskan ja Irlannin sähköjärjestelmät yhdistävä Celtic Interconnector -rajayhdysjohto. Lisäksi se on auttanut poistamaan esteitä, jotka haittaavat vapaata kaasunsiirtoa Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. EU investoi lisäksi 101,4 miljoonaa euroa LNG-terminaalin rakentamiseen Krkiin Kroatiaan.

EU toteutti vuonna 2017 jatkotoimia kansallisia kapasiteettimekanismeja koskevan valtiontuen toimialatutkinnan pohjalta. Se tarkasteli erityisesti sitä, varmistavatko tällaiset mekanismit riittävän sähköntoimituksen vääristämättä kilpailua tai kauppaa sisämarkkinoilla. Jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kapasiteettimekanismeja riittävien toimitusten takaamiseksi kaikkina aikoina. EU työskentelee nyt jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että niin nykyiset kuin suunnitellut toimenpiteet ovat valtiontukisääntöjen mukaiset.

Kansainvälisiin toimiin kuului komission ehdotus valtuuksiksi neuvotella Venäjän kanssa Nord Stream 2 -hankkeen toimintaperiaatteista. Hankkeella tuodaan Venäjän kaasu EU:n markkinoille.

Komissio ehdotti marraskuussa EU:n energian sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden lisäämiseksi yhteisiä sääntöjä kaasun sisämarkkinoille tulevia kaasuputkia varten.

Vähähiiliseen talouteen

Maailmanlaajuisissa ilmastotoimissa edistyminen

EU on koko vuoden vauhdittanut kansainvälisiä ilmastotoimia. Kesäkuussa Yhdysvallat ilmoitti aikovansa irrottautua Pariisissa Ranskassa vuonna 2015 sovitusta uraauurtavasta globaalista ilmastosopimuksesta. Tämän jälkeen EU ja kansainväliset kumppanit vahvasti toistivat yhteisen vakaan päätöksensä panna täysipainoisesti täytäntöön Pariisin sopimus, jolla pyritään pysäyttämään maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna.

EU kehotti yhdessä 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maan kanssa kansainvälistä yhteisöä jatkamaan kunnianhimoisia ilmastotoimia. Montrealissa Kanadassa syyskuussa pidettyyn ministerikokoukseen, jota EU, Kanada ja Kiina isännöivät yhdessä, osallistui maita eri puolilta maailmaa. Kokouksen tarkoituksena oli nopeuttaa siirtymistä globaaliin vähähiiliseen talouteen.

EU osallistui edelleen kansainvälisiin neuvotteluihin Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi tarpeellisten menettelyjen ja ohjeiden kehittämiseksi. Erityisesti voidaan mainita YK:n ilmastokokous Bonnissa marraskuussa.

Komissio esitti joulukuussa One Planet Summit -huippukokouksessa, jota Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Pariisissa, uuden toimintasuunnitelman planeetan puolesta. Se sisältää 10 muutosaloitetta nykyaikaisen talouden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteuttamiseksi.

Komissio esimerkiksi ilmoitti investoinneista kolmella kohdennetulla alalla osana EU:n ulkoista investointiohjelmaa, josta on määrä antaa käyttöön ainakin 44 miljardia euroa kestäviin investointeihin Afrikassa ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa vuoteen 2020 mennessä. Näiden menojen odotetaan tuottavan jopa 9 miljardin euron suuruiset investoinnit vuoteen 2020 mennessä.

EU on edelleen sitoutunut maailmanlaajuiseen yhteiseen tavoitteeseen hankkia eri lähteistä vuosittain 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2025 saakka ilmastotoimien rahoittamiseksi kehitysmaissa. Se lisää edelleen merkittävästi rahoitusta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen tähtääville toimille. Vuonna 2016 EU ja sen jäsenvaltiot antoivat yhteensä 20,2 miljardia euroa ilmastorahoitukseen – lisäystä vuoteen 2015 verrattuna on yli 15 prosenttia.

EU:n Pariisissa tekemien sitoumusten lunastaminen

EU johtaa kansainvälisiä toimia fluorihiilivetyjen poistamiseksi käytöstä maailmanlaajuisesti. Ne ovat vaarallisia, ilmastoa lämmittäviä kaasuja, joita käytetään yleisesti lämmitys- ja jäähdytyslaitteissa. Pariisin sopimuksessa asetetun lämpötilatavoitteen saavuttamisessa edistytään merkittävästi, kun fluorihiilivetypäästöjen nopea kasvu saadaan kääntymään päinvastaiseen suuntaan, sillä niiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tuhansia kertoja voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Lokakuussa 2016 Kigalissa Ruandassa lähes 200 maata sopi rajoittavansa asteittain näiden kaasujen tuotantoa ja käyttöä. Marraskuussa 2017 EU:n jäsenvaltiot antoivat sysäyksen sopimuksen voimaantulolle, jonka on määrä tapahtua tammikuussa 2019. EU sai palkinnon poliittisesta johtajuudestaan sopimuksen hyväksymisessä.

EU:n sisällä on sovittu kaikista keskeisistä ehdotuksista, jotka ovat tarpeen sopimuksen mukaisten EU:n sitoumusten täyttämiseksi, jotta EU:n kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näihin kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen, kansalliset päästötavoitteet jäsenvaltioille, maankäyttöalan sisällyttäminen EU:n ilmastolainsäädäntöön ja ilmailualan päästöjen vähentäminen.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät marraskuussa alustavaan yhteisymmärrykseen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta vuoden 2020 jälkeistä kautta varten. Kyseessä on EU:n keskeinen väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kustannustehokkaasti, ja sen tarkistaminen auttaa EU:ta täyttämään merkittävän osan sitoumuksistaan vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tästä tarkistuksesta seuraa merkittäviä muutoksia järjestelmään päästövähennysten nopeuttamiseksi ja nykyisen hiilimarkkinoilla olevien päästöoikeuksien ylitarjonnan supistamiseksi. Sillä saadaan myös lisätakeita, joilla EU:n teollisuudelle voidaan tarvittaessa antaa lisäsuojelua hiilivuodon riskeiltä, ja siihen sisältyy useita tukimekanismeja, joiden ansiosta teollisuus ja energia-ala voivat vastata vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuviin innovointi- ja investointihaasteisiin.

Lisäksi EU hyväksyi toimenpiteitä päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden turvaamiseksi silloin, kun EU:n lainsäädäntöä lakataan soveltamasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen erottua unionista.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö pääsi sopimukseen maailmanlaajuisesta markkinaperusteisesta toimenpiteestä, jolla pyritään vakiinnuttamaan kansainvälisen ilmailun päästöt vuoden 2020 tasoille hyvitysten avulla. Tämän seurauksena EU muutti päästökauppajärjestelmäänsä pitääkseen sen maantieteellisen soveltamisalan rajattuna Euroopan sisäisiin lentoihin. Näin ilmailuala antaa jatkossakin panoksensa EU:n ilmastotavoitteisiin ja edesauttaa maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen sujuvaa täytäntöönpanoa.

EU:n päästökauppajärjestelmän yhdistäminen vastaavanlaisiin järjestelmiin kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvien markkinoiden kokoa ja vähentää näin ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheutuvia kustannuksia. EU ja Sveitsi allekirjoittivat marraskuussa sopimuksen järjestelmiensä kytkemisestä yhteen. Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen sopimus EU:lle ja kahden Pariisin ilmastosopimuksen osapuolen välillä. Lisäksi EU ja Kiina tehostavat hiilimarkkinoita koskevaa yhteistyötään ennen kuin Kiina käynnistää oman päästökauppajärjestelmänsä.

Joulukuussa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen taakanjakoasetuksesta, jolla vähennetään kuljetus-, rakennus- ja jätealan sekä maatalouden päästöjä EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen mukaisesti. Yhteisymmärrykseen päästiin myös uusista säännöistä, jotka koskevat maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevien päästöjen laskemista. Uusilla säännöillä tehostetaan maan ja metsien tehtävää hiilinieluina ja annetaan kannustimia niiden tuottavaan ja kestävään käyttöön, joka parantaa entisestään biotaloutta ja ilmastoälykästä maataloutta.

Tavoitteena puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikkuvuus

Komissio esitti vuonna 2017 joukon ehdotuksia EU:n liikkuvuuden ja liikenteen uudistamiseksi. Niillä on tarkoitus auttaa alaa siirtymään puhtaaseen energiaan ja digitalisointiin varmistaen samalla, että se säilyy kilpailukykyisenä ja sosiaalisesti osallistavana.

Eurooppa liikkeellä -tieliikennepaketti esitettiin toukokuussa. Sen päätavoitteisiin kuuluvat liikenneturvallisuuden parantaminen ja hiilidioksidipäästöjen, ilmansaasteiden ja liikenneruuhkien vähentäminen.

Marraskuussa seurasi toinen toimenpidepaketti, jolla on tarkoitus kannustaa innovointia uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin ja edistää kaikkien liikennemuotojen tehokkaampaa käyttöä tavaroiden kuljetukseen. Näihin toimenpiteisiin sisältyy ehdotus uusista hiilidioksidipäästötavoitteista henkilöautoille ja pakettiautoille, jotta autetaan nopeuttamaan siirtymistä vähäpäästöisiin ja päästöttömiin ajoneuvoihin. Ehdotuksen mukaan on EU:ssa myytyjen uusien henkilöautojen ja pakettiautojen koko ajoneuvokannan keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen oltava 30 prosenttia vähäisemmät vuonna 2030 kuin vuonna 2021.

Komissio on käynnistämässä monia aloitteita puhtaan, verkotetun ja kilpailukykyisen liikkuvuuden puolesta. Laajamittainen sähköinen liikkuminen eri puolilla EU:ta lisää akkujen kysyntää huomattavasti. Komissio pyrkii tämän vuoksi perustamaan EU:n akkualan yhteenliittymän, joka kokoaisi yhteen jäsenvaltiot ja akkujen arvoketjussa toimivat teollisuudenalat. Se on tarkoitus käynnistää helmikuussa 2018 puhtaan energian teollisuusfoorumilla.

Ilmastotoimien nivominen osaksi eri toimintalinjoja

Tukeakseen EU:n siirtymistä kestävämpään ja vähähiiliseen tulevaisuuteen komissio hyväksyi EU:n talousarviosta LIFE-ohjelman yhteydessä 222 miljoonan euron investointipaketin ympäristö- ja ilmastotoimia varten. Sen tuloksena 139 uutta hanketta 20 jäsenvaltiossa saa rahoitusta yhteensä 379 miljoonaa euroa. Hankkeet auttavat jäsenvaltioita siirtymään kiertotalouteen, ja niillä tuetaan luontoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Rahoituksella esimerkiksi parannetaan Belgiassa sijaitsevan Schelden estuaarin (yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä vesistöistä) häiriönsietokykyä, kehitetään välineitä aavikoiden hiekkamyrskyjen ennustamiseksi ja torjutaan kaupunkien lämpösaarekevaikutusta.

EU:n uudistettu teollisuuspolitiikka

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti syyskuussa pitämässään unionin tilaa käsitelleessä puheessa uudesta teollisuuspoliittisesta strategiasta. Sen tavoitteena on parantaa EU:n teollisuuden valmiuksia luoda vastaisuudessakin kestävää kasvua ja työpaikkoja. Strategiassa kootaan kaikki nykyiset ja uudet aloitteet yhteen kattavaksi teollisuusstrategiaksi ja tarkennetaan kaikkien toimijoiden tulevat tehtävät.

Vapaan tavara- ja palvelukaupan toteuttaminen käytännössä

Useimpiin tavaroihin, joilla jäsenvaltiot käyvät kauppaa keskenään, sovelletaan yhdenmukaistettuja sääntöjä. Se tarkoittaa sitä, että tuotestandardit ovat samat kaikille ja tuotteiden kaupalle valtioiden välillä ei ole esteitä. Jos yhteisiä sääntöjä ei kuitenkaan ole, sovelletaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Jos tietty tuote katsotaan myyntiin sopivaksi yhdessä jäsenvaltiossa, sitä voidaan myydä kaikissa muissakin. Tämä ei kuitenkaan aina toimi käytännössä niin hyvin kuin pitäisi, sillä tavaroita saatetaan pysäyttää rajoille, vaikka niiden kaupan pitäisi olla kaikissa maissa vapaata sisämarkkinoilla. Uuden ehdotuksen mukaan myyjät tietyssä maassa voisivat käyttää vastavuoroista tunnustamista koskevaa ilmoitusta todistaakseen, että kyseessä oleva tavara on toisen maan kaikkien vaatimusten mukainen. Ehdotuksen kanssa rinnakkain on laadittu myös toinen, markkinavalvonnan tehostamista koskeva ehdotus, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset pystyisivät paremmin valvomaan maassaan myytyjä tavaroita.

EU:n tärkeimpänä tavoitteena on edelleen saada sisämarkkinat toimimaan paremmin ihmisten ja yritysten kannalta. Yhä jäljellä olevat esteet haittaavat kuitenkin yritysten perustamista ja laajentamista ja saattavat johtaa hintojen nousuun ja kuluttajien valinnanvaran pienenemiseen. Tämän suuntauksen kääntämiseksi ja työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä paremmin palvelujen sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Vuonna 2017 esiteltiin toimenpidepaketti, jonka avulla yritykset ja ammatinharjoittajat voisivat helpommin tarjota palvelujaan kenelle tahansa EU:ssa. Pakettiin sisältyy uusi sähköinen eurooppalainen palvelukortti. Kyse on yksinkertaistetusta sähköisestä menettelystä, jonka avulla yritys- ja rakennuspalvelujen tarjoajat voivat helpommin hoitaa hallinnolliset muodollisuudet, joita palvelujen tarjoaminen ulkomailla edellyttää. Yhdellä ehdotuksista pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioiden ammattien sääntelyyn soveltamat vaatimukset ovat oikeasuhteisia ja perusteltuja.

Hankintojen ja innovoinnin edistäminen

Komissio esitti lokakuussa ehdotuksen ”Julkiset hankinnat toimiviksi Euroopassa ja Euroopan hyväksi”. Sillä pyritään vahvistamaan sisämarkkinoita, ja se on osa jatkuvaa työtä investointien vauhdittamiseksi EU:ssa. Ehdotuksessa määritetään toimintatapa, jolla julkisesta hankinnasta voidaan tehdä entistä tehokkaampaa ja kestävämpää ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti digitaaliteknologiaa menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Kannustaakseen yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria sekä startup-yrityksiä, investoimaan innovointiin ja luovuuteen komissio ehdotti myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien hyvä suoja. Toimenpiteillä parannetaan EU:n yhteisiä valmiuksia saada kiinni tuoteväärennösten ja piraattisisällön taustalla lymyilevät ”isot kalat”, jotka tuottavat haittaa yrityksille ja työllisyydelle. Niillä suojataan myös kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta esimerkiksi lääkkeiden tai lelujen tapauksessa. Ehdotetun patenttien lisensointijärjestelmän odotetaan helpottavan myös yhteenliitännän ja verkottamisen mahdollistavan teknologian (esineiden internet) käyttöönottoa älypuhelimista aina verkkoyhteydellä varustettuihin autoihin.

Rahoituspalvelut: parempia tuotteita ja enemmän valinnanvaraa kuluttajille

EU on sitoutunut kehittämään syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat, ja tämän toteuttamiseen on tarkoitus käyttää myös digitaalisia ratkaisuja. Rahoituspalvelujen osalta se tarkoittaa kilpailun ja valinnanvaran lisäämistä, jotta kuluttajat voisivat hyötyä alhaisemmista hinnoista ja paremmasta laadusta riippumatta siitä, ovatko heidän käyttämänsä rahoituspalvelut – kuten pankkitilit, autovakuutukset, tilisiirrot ja eläkkeet – ulkomaisia vai kotimaisia. Myös rahoituspalvelujen tarjoajilla pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää koko EU:n laajuisia markkinoita.

Siksi komissio on käynnistänyt kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman. Sen avulla määritetään, millaisia jatkotoimia tarvitaan, jotta kuluttajat saisivat parhaiten vastinetta rahoilleen. Toimintasuunnitelmalla halutaan muun muassa tehdä ajoneuvovakuutuksen bonusjärjestelmän käyttäminen ulkomailla helpommaksi autoilijoille, alentaa maksuja, joita peritään muilla valuutoilla kuin eurolla tehtävistä rajatylittävistä kaupoista, sekä vähentää yrityksiin kohdistuvia oikeudellisia ja sääntelystä johtuvia esteitä niiden laajentaessa toimintaansa ulkomaille.

Kuluttajilla EU:ssa on pian enemmän vaihtoehtoja eläkesäästämiseen, sillä komissio suunnittelee uuden eläketuotteiden luokan luomista. Yksilöllisten eläkkeiden markkinat EU:ssa ovat tällä hetkellä hajanaiset ja epätasaiset. Ehdotettu uudentyyppinen vapaaehtoinen yksilöllinen eläke antaa kuluttajille mahdollisuuden täydentää eläkesäästämistään ja hyötyä samalla vankasta kuluttajansuojasta.

Mahdollisuus turvalliseen ja lailliseen työnhakuun ja työskentelyyn

Sisämarkkinat toimivat työntekijöiden kannalta erittäin hyvin silloin, kun ihmiset pystyvät löytämään itselleen sopivia työpaikkoja muista jäsenvaltioista. Vuoden kuluessa edistyttiin merkittävästi Euroopan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalin laajentamisessa. Se tarjoaa ilmaisen palvelun työnhakijoille, työntekijöille ja työnantajille, jotka hakevat työtä tai henkilökuntaa missä tahansa EU:n alueella. Vuoden 2018 aikana verkosto avataan entistä useammille kumppaneille, kuten yksityisille työvoimapalveluille, minkä jälkeen portaalissa voidaan julkaista entistä enemmän työpaikkailmoituksia ja ansioluetteloita.

EU jatkaa myös ihmisten työterveyden ja -turvallisuuden suojelemista. Vuonna 2017 tehtiin ehdotus karsinogeenisia ja mutageenisia aineita koskevasta uudesta säädöksestä, jolla pyritään alentamaan työperäistä altistumista seitsemälle eri aineelle, kuten käytetyille moottoriöljyille ja trikloorietyleenille. Lokakuussa Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2016 tehdyn ehdotuksen, joka koskee 13:a muuta ainetta.

Komissio auttoi jäsenvaltioita valvomaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen noudattamista. Samalla se jatkoi työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen tarkistamista, jotta niistä saataisiin tulevaan kehitykseen soveltuvat. Kyseiset säännöt suojaavat niiden työntekijöiden oikeuksia, jotka työnantaja lähettää väliaikaisesti töihin toiseen jäsenvaltioon. Tarkistetuissa säännöissä on määrä vahvistaa periaate, jonka mukaan samassa paikassa suoritetusta samasta työstä on maksettava sama palkka. Tämä parantaa sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista kestävyyttä ja hyödyttää sekä yrityksiä että työntekijöitä edistämällä tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Lokakuussa Euroopan unionin neuvosto muodosti yleisnäkemyksen nykyisen direktiivin tarkistamisesta, ja marraskuussa parlamentti ja neuvosto aloittivat neuvottelut päästäkseen asiasta yhteisymmärrykseen. Vuoden 2017 lopulla neuvottelut olivat edelleen käynnissä.

Myös parlamentti ja neuvosto jatkoivat työskentelyä päästäkseen sopimukseen komission vuonna 2016 esittämästä ehdotuksesta, jossa on kyse sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen nykyaikaistamisesta. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että säännöt ovat oikeudenmukaisia, selkeitä ja helppoja valvoa ja hyödyttävät niin rajojen yli EU:ssa liikkuvia kuin veronmaksajia.

Sääntöjen noudattaminen ja menettelyjen helpottaminen

Niin yksittäiset ihmiset kuin yritykset voivat käyttää sisämarkkinaoikeuksiaan täysimääräisesti vain, jos yhteisesti sovitut säännöt ovat tarkoitukseensa sopivia ja niitä sovelletaan asianmukaisesti koko EU:n alueella. Tarkkojen markkinatietojen oikea-aikainen saatavuus on sitä varten olennaisen tärkeää samoin kuin tuki ongelmien ilmetessä. Kansalaiset ja yritykset hakivat Sinun Eurooppasi -portaalin avulla tietoa sisämarkkinaoikeuksistaan yli 20 miljoonaa kertaa vuonna 2017. Vuoden kuluessa Sinun Eurooppasi -neuvonta vastasi yli 22 000 kysymykseen sisämarkkinalainsäädännöstä, ja Solvit-verkostossa käsiteltiin yli 2 000 tapausta, joissa kansalaisilla tai yrityksillä oli ongelmia viranomaisten kanssa EU:ssa. Sen perusteella, millaisia avunpyyntöjä Solvitille tulee, se ilmoittaa myös komissiolle alueista, joilla EU:n lainsäädännön soveltamista on tarpeen parantaa.

Komissio esitti toukokuussa ehdotuksen yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä, joka toisi laadukasta tietoa, verkkopohjaisia hallinnollisia menettelyjä ja neuvontapalveluja helpommin ihmisten ja yritysten saataville keskitetyn digitaalisen yhteyspisteen kautta. Se tarkoittaa sitä, että kaikki tällä hetkellä verkossa kotimaisten käyttäjien saatavilla olevat menettelyt olisivat myös muiden jäsenvaltioiden käyttäjien saatavilla ja että ne olisivat kotimaan kielen lisäksi saatavilla myös yhdellä muulla EU-kielellä, jotta muista jäsenvaltioista tulevien olisi helpompi käyttää niitä.

Ehdotettu sisämarkkinoiden markkinatietoväline voisi tietyissä olosuhteissa helpottaa tietojen keräämistä tapauksista, jotka liittyvät vakaviin ongelmiin sisämarkkinalainsäädännön soveltamisessa.

Heinäkuussa komissio hyväksyi tiedonannon verkkokauppatuotteiden markkinavalvonnasta. Sähköisen kaupankäynnin nopea kasvu on tuonut mukanaan haasteita jäsenvaltioiden viranomaisille, joiden tehtävänä on tarkistaa, ovatko tuotteet turvallisia ja EU:n sääntöjen mukaisia. Tiedonannossa pyritään selkeyttämään kysymyksiä ja tarjoamaan vastauksia. Näin autetaan tehostamaan verkkokauppatuotteiden markkinavalvontaa kuluttajien hyödyksi ja varmistamaan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Älykäs, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen liikkuvuus

Liikenne ja liikkuvuus ovat elintärkeitä EU:n taloudelle ja kilpailukyvylle. Alalla on nykyisin kuitenkin useita ennennäkemättömiä haasteita: nykyistä sosiaalilainsäädäntöä ei sovelleta ja sen noudattamista ei valvota yhdenmukaisesti koko EU:ssa, pöytälaatikkoyrityksiä perustetaan jäsenvaltioihin, joissa yrityksillä ei ole todellista toimintaa mutta joiden löyhemmistä säännöistä ne saavat etua, ja tieliikenne yksinään aiheuttaa liki viidenneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Toukokuussa komissio vahvisti pitkän aikavälin strategian kilpailukykyisen, puhtaan ja verkotetun liikkuvuuden toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Strategia esitellään komission tiedonannossa ”Eurooppa liikkeellä”. Tiedonantoon liittyy kahdeksan säädösehdotusta, jotka koskevat nimenomaisesti tieliikennettä. Ehdotuksilla pyritään muun muassa parantamaan maanteiden tavaraliikenteen markkinoiden toimintaa sekä työntekijöiden sosiaali- ja työoloja ja yksinkertaistamaan kansallisten minimipalkkalakien soveltamista. Komission laajempana tavoitteena on edistää kestävämpää maantieliikennettä käyttämällä tiemaksuja, joihin on sisällytetty ilman saastumisesta aiheutuvat ulkoiset kustannukset, sekä digitaalisia ratkaisuja, joilla kevennetään byrokratiaa ja yhdistetään eri liikennemuotoja toisiinsa. Pitkän aikavälin vaikutusten odotetaan ulottuvan paljon liikennesektoria laajemmalle, sillä ehdotuksilla edistetään työpaikkoja, kasvua ja investointeja.

Kesäkuussa komissio hyväksyi joukon aloitteita, joiden tavoitteena on saada ilmailualalla aikaan tiedonannossa ”Ilmailustrategia Euroopalle” määriteltyjä parannuksia. Yksi aloitteista on ehdotus, jolla pyritään varmistamaan EU:n lentoyhtiöiden kilpailukyky ja joka myös tukee työllisyyttä ja kasvua esimerkiksi lentoasemien ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien osalta. Lisäksi komissio laati luettelon konkreettisista toimista, joilla pystytään parantamaan ilmaliikenteen hallinnan tarjoaman palvelun jatkuvuutta lakkotilanteissa. Kyseisillä käytännön toimilla voidaan vähentää häiriöitä, eivätkä ne millään tavalla vaikuta lakko-oikeuteen.

Lisäksi annettiin ohjeet lentoyhtiöihin EU:ssa sovellettavista omistusta ja määräysvaltaa koskevista vaatimuksista. Tavoitteena on parantaa kyseisten sääntöjen ymmärtämistä ja siten helpottaa ulkomaisia investointeja, mikä puolestaan tukee työllisyyttä EU:n ilmailualalla. Komissio myös kehotti parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan EU:n aloitteen mukaisesti ehdotetut toimenpiteet. Toimenpiteet parantaisivat ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuutta ja vähentäisivät hajanaisuutta ja minimoisivat ilmaliikenteen häiriöt.

Parlamentti ja neuvosto sopivat EU:n vesillä liikennöiviin matkustaja-aluksiin sovellettavien turvallisuussääntöjen yksinkertaistamisesta ja parantamisesta. Lainsäädäntöä päivitetään muun muassa onnettomuuksista saadun kokemuksen ja teknologian kehittymisen perusteella. Yksi parannuksista on toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuus saada hätätilanteissa välittömästi asianmukaisia tietoja.

Kilpailu, joka kannustaa innovointiin

Komission tehtävä yrityskeskittymiä valvovana kilpailuviranomaisena on varmistaa, etteivät yrityssulautumat vie ihmisiltä EU:ssa kilpailun aikaansaamia etuja, kuten alempia hintoja, kuluttajien suurempaa valinnanvaraa ja laajempaa tuoteinnovointia. Vuonna 2017 hyväksyttiin tietyin edellytyksin kaksi merkittävää sulautumaa maatalouskemikaalien alalla: ChemChina hankki omistukseensa Syngentan, ja yritykset Dow ja DuPont sulautuivat yhteen. Maatalouskemikaalien alalla innovointi on ratkaisevan tärkeää, joten komissio arvioi, miten kyseiset yrityssulautumat vaikuttaisivat innovointiin tulevaisuudessa. Dow–DuPont-sulautumassa kummallakin yrityksellä oli käynnissä samankaltaisia hankkeita uusien torjunta-aineiden kehittämiseksi. Yhtenä sulautuman hyväksymisen edellytyksistä oli DuPontin koko maailmanlaajuisen torjunta-aineiden tutkimus- ja kehittämisorganisaation liiketoiminnan lopettaminen.

Kesäkuussa komissio hyväksyi Saksan ja Ranskan myöntämän 377 miljoonan euron valtiontuen innovatiivisen Airbus X6 -helikopterihankkeen kehittämiseen. Tuki hyväksyttiin sillä perusteella, että vaikka rahoitusmarkkinat olivat haluttomia rahoittamaan kyseisenlaista kunnianhimoista hanketta, josta on odotettavissa tuottoa investoinnille vasta pitkän ajan kuluttua, hankkeeseen myönnettävä tuki edistää uusia investointeja.

Komissio totesi lokakuussa, että Luxemburg oli antanut Amazonille perusteetonta veroetua noin 250 miljoonan euron arvosta. Se on EU:n valtiontukisääntöjen vastaista, sillä sen ansiosta Amazon maksoi huomattavasti vähemmän veroja kuin muut yritykset. Luxemburgin on nyt perittävä takaisin sääntöjenvastainen tuki.

Lokakuussa komissio myös haastoi Irlannin Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska Irlanti ei ollut perinyt Applelta takaisin sen jopa 13 miljardin euron arvosta saamaa laitonta valtiontukea. Komissio oli todennut elokuussa 2016, että Irlannin Applelle myöntämät veroetuudet olivat EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia, koska niiden ansiosta yritys maksoi veroja huomattavasti muita yrityksiä vähemmän. Valikoivan kohtelun ansiosta Applen efektiivinen yhtiöveroaste sen Euroopasta kertyneistä voitoista oli 1 prosentti vuonna 2003, ja vuonna 2014 vastaava luku oli alentunut 0,005 prosenttiin.

Googlelle määrättiin 2,42 miljardin euron sakko kesäkuussa EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta, koska yritys oli käyttänyt väärin hakukoneensa johtavaa markkina-asemaa (ks. myös 2 luku).

Verotusta yksinkertaistetaan ja petoksiin puututaan

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on ehdotettu uusia avoimuussääntöjä, joita sovellettaisiin asiakkailleen verosuunnittelupalveluja tarjoaviin välittäjiin, kuten veroneuvojiin, kirjanpitäjiin, pankkeihin ja asianajajiin. Tiettyjä ominaisuuksia sisältävistä rajatylittävistä verosuunnittelujärjestelmistä, jotka voivat johtaa julkisen sektorin tulonmenetyksiin, on vastedes ilmoitettava veroviranomaisille aina ennen niiden käyttöönottoa.

Internetiä käyttää EU:ssa joka päivä 360 miljoonaa ihmistä, minkä vuoksi digitaaliset sisämarkkinat tarvitsevat nykyaikaisen ja vakaan verokehyksen. Komissio käynnisti syyskuussa uuden EU:n ohjelman varmistaakseen, että digitaalitalouden verotus on oikeudenmukaista ja kasvua edistävää.

Komissio esitti myös säädösehdotuksen lopullisen alv-järjestelmän käyttöön ottamisesta jäsenvaltioiden välisen kaupan verotusta varten. Ehdotettu uusi järjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan tavarat verotetaan määräjäsenvaltiossa ja tavaran luovuttaja veloittaa kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavan arvonlisäveron.

Arvonlisäverotuloja jää saamatta joka vuosi yli 150 miljardia euroa, eli jäsenvaltiot menettävät tuloja, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi kouluihin, teihin ja terveydenhuoltoon. Tästä noin 50 miljardia euroa eli suunnilleen 100 euroa vuodessa jokaista EU:n kansalaista kohti jää saamatta valtioiden rajat ylittävien alv-petosten vuoksi.

Marraskuussa esitettiin säädösehdotus, jonka tavoitteena on torjua alv-petoksia vahvistamalla veroviranomaisten ja tulli- ja lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Neuvosto hyväksyi joulukuussa päätöksen hallinnollista yhteistyötä, perintäapua ja alv-petosten torjuntaa koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta EU:n ja Norjan välillä.

EU:n alueille lisää valmiuksia vahvuuksiensa hyödyntämiseen

Globalisaatio on tuonut valtavasti hyötyä maailman vähemmän kehittyneille talouksille ja paljon mahdollisuuksia EU:n kansalaisille. Samalla kun hyöty leviää laajalti, kustannukset kuitenkin usein jakautuvat epätasaisesti. Euroopan unionin on parannettava kestävyyttään sekä lisättävä alueiden valmiuksia luoda lisäarvoa ja autettava niitä siinä. Sitä varten on tuettava innovointia, digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista sekä kehitettävä ihmisten osaamista. Se tarkoittaa myös sitä, että EU:n varoja on asetettava kaikkien EU:n alueiden saataville, jotta ne voivat innovaatiotoimijoiden välisten kumppanuuksien avulla investoida omiin erityisosaamisaloihinsa eli luoda älykästä erikoistumista. Komissio käynnisti vuonna 2017 kaksi pilottihanketta, joissa testataan alueiden väliseen yhteistyöhön tarkoitettuja innovatiivisia toimintatapoja.

Ne, jotka asuvat EU:n syrjäisimmillä alueilla, voivat myös kärsiä suhteellisesta eristyneisyydestään. Viranomaisten on yksinkertaistettujen sääntöjen ansiosta helpompi korvata yrityksille EU:n syrjäisimmillä alueilla toimimisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Siinä yhteydessä otetaan huomioon yritysten kohtaamat erityishaasteet, kuten syrjäinen sijainti ja riippuvuus vain muutamiin tuotteisiin perustuvasta kaupasta.

Kohti syvempää talous- ja rahaliittoa

Vuosi 2017 vaati panostusta ja selkeää näkemystä kaikilta niiltä, jotka suunnittelevat vahvempaa, demokraattisempaa ja yhtenäisempää Euroopan unionia. Talous- ja rahaliitto on keskeinen osa tätä keskustelua, ja sillä on keskeinen rooli muodostettaessa tasa-arvoisten kumppaneiden EU:ta, joka keskittyy kaikkein tärkeimpiin asioihin.

Komissio antoi 1. maaliskuuta valkoisen kirjan, jossa esitetään viisi skenaariota EU:n kehittymisestä vuoteen 2025 mennessä sekä keskeiset valinnat, joita kuhunkin skenaarioon liittyisi. Jokainen vaihtoehto vaikuttaisi talous- ja rahaliiton tulevaisuuteen. Haluammeko unionina, että kaikki jatkuu ennallaan? Pitäisikö meidän keskittyä vain sisämarkkinoihin? Pitäisikö niiden, jotka ovat siihen valmiita, antaa tehdä enemmän yhteistyötä? Pitäisikö meidän keskittyä tekemään vähemmän asioita, mutta aiempaa tehokkaammin? Vai pitäisikö pyrkiä saamaan yhdessä aikaan vielä paljon nykyistä enemmän?

Komissio laajensi toukokuussa keskustelua talous- ja rahaliiton syventämisestä julkaisemalla asiaa koskevan pohdinta-asiakirjan. Siinä esitetyt ajatukset ovat osa näkemystä vahvemmasta, demokraattisemmasta ja yhtenäisemmästä EU:sta. Syyskuussa puheenjohtaja Juncker esitteli unionin tilaa käsitelleessä puheessaan laajemman asiayhteyden: visio toivon, vakauden, oikeudenmukaisuuden ja mahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille.

Pohdinta-asiakirjassa korostetaan, että toimiva ja vakaa talous- ja rahaliitto tarvitsee tuekseen yhdennetyn ja hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän. Viime vuosina on saatu aikaan edistystä, ja tämän liikevoiman pohjalta on nyt löydettävä yhteisymmärrys siitä, miten vuoteen 2025 asti edetään. Pankkiunionin viimeistely, riskien vähentäminen ja jakaminen pankkisektorilla sekä pankkien kestävyyden parantaminen ovat olennaisia seuraavia vaiheita. Samalla on tarjottava monipuolisempia ja innovatiivisempia rahoitusmahdollisuuksia reaalitaloudelle todellisessa päämarkkinaunionissa.

Pankkiunioni on saatava valmiiksi

Pankkiunioni turvaa rahoitusvakauden ja on olennainen euroalueen ja koko EU:n sujuvan toiminnan kannalta. Riskien vähentäminen ja jakaminen käyvät käsi kädessä pankkiunionin viimeistelyn kanssa. EU:n pankkien häiriönsietokyvyn lisäämisessä on edistytty huomattavasti, mikä on vähentänyt pankkisektorin riskejä. Seuraavia vaiheita valmistellaan parhaillaan. Komissio on kriisin seurauksena esittänyt yli 50 ehdotusta, joilla lisätään rahoitusalan häiriönsietokykyä.

On tullut aika saada pankkiunioni valmiiksi. Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2013 yhteisen kriisinratkaisu­rahaston varautumisjärjestelystä (tai turvaverkosta), mutta neljä vuotta myöhemmin se ei ole vieläkään käytössä. Puheenjohtaja Juncker korosti unionin tilaa koskeneessa vuoden 2017 puheessaan, että sen saaminen käyttöön on ensisijainen tavoite. Komissio ehdottaa, että varautumisjärjestelystä tehdään osa tulevaa Euroopan valuuttarahastoa. Tämä on tärkeä vaihe pankkiunionin loppuunsaattamisessa.

Yksi talous- ja rahaliiton onnistumisen olennaisista osatekijöistä pitkällä aikavälillä on se, että jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä lisätään. Muita keskeisiä tekijöitä ovat EU:n talous- ja finanssipolitiikan koordinointipuitteiden eli talouspolitiikan EU-ohjausjakson lujittaminen sekä yhteyden luominen EU:n talousarviosta myönnettävän rahoitustuen ja rakenneuudistusten välille. Lisäksi on ehdotettu keskitettyjen resurssien luomista sellaisten jäsenvaltioiden auttamiseksi, joihin kohdistuu makrotalouden häiriöitä.

Komission pohdinta-asiakirjassa korostettiin, että talous- ja rahaliiton uudistaminen olisi mahdollista ainoastaan, jos samaan aikaan lisättäisiin demokraattista vastuuvelvollisuutta ja lujitettaisiin euroalueen instituutioita. Jatkossa euroalueen asioissa on jaettava enemmän toimivaltaa ja päätöksentekoa yhteisen oikeudellisen kehyksen puitteissa.

Pohdinta-asiakirjassa vahvistetaan sitoutuminen todelliseen lähentymiseen EU:n rikkaampien ja köyhempien osien välillä.

Komissio julkaisi joulukuussa talous- ja rahaliittoa koskevan ehdotuspaketin, johon sisältyy Euroopan vakausmekanismin muuttaminen unionin oikeuskehyksen puitteissa toimivaksi Euroopan valuuttarahastoksi. Rahasto jatkaisi rahoitusvaikeuksissa olevien euroalueen jäsenvaltioiden auttamista. Lisäksi se tarjoaisi yhteiselle kriisinratkaisurahastolle yhteisen varautumisjärjestelyn ja toimisi viime käden luotottajana, jotta vaikeuksissa olevien pankkien hallittu kriisinratkaisu olisi helpompaa. Tarkoituksena on myös nopeuttaa päätöksentekoa kiireellisissä tapauksissa ja ottaa valuuttarahasto suoremmin mukaan rahoitusapuohjelmien hallinnointiin. Ajan mittaan Euroopan valuuttarahasto voisi kehittää myös uusia rahoitusvälineitä, esimerkiksi mahdollisen vakautusjärjestelyn tueksi.

Komissio käynnisti lisäksi keskustelun unionin kehykseen kuuluvista uusista vakaan euroalueen talousarviovälineistä. Se esitti visionsa siitä, miten tiettyjä toimintoja, jotka ovat olennaisia euroalueelle ja koko EU:lle, voidaan kehittää EU:n rahoitusjärjestelmän puitteissa. Kyseiset toiminnot ovat seuraavat:

• Tuki jäsenvaltioiden rakenneuudistuksiin uudistusten toteuttamisen tukivälineen avulla ja jäsenvaltioiden pyynnöstä annettavan teknisen tuen avulla.
• Erityinen lähentymisväline euroalueeseen liittymistä valmisteleville jäsenvaltioille.
• Pankkiunionin varautumisjärjestely, joka toteutetaan Euroopan valuuttarahaston / Euroopan vakausmekanismin kautta – yhteisymmärrys vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja toimintavalmius vuoteen 2019 mennessä.
• Vakautusjärjestely, jolla suojellaan investointeja jäsenvaltioissa tapahtuvien laajojen epäsymmetristen häiriöiden yhteydessä.

Komissio tekee tarvittavat aloitteet toukokuussa 2018 samalla kun se antaa vuoden 2020 jälkeen sovellettavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotuksensa. Komissio on ehdottanut, että jäsenvaltioille rakenneuudistusten tukiohjelman kautta annettavaa tukea lisättäisiin vuosina 2018–2020 kaksinkertaistamalla ohjelman määrärahat, jolloin vuonna 2020 päättyvää kautta varten käytettävissä oleva määrä kasvaisi 300 miljoonaan euroon.

Komissio on esittänyt uuden uudistusten toteuttamisen tukivälineen testaamista pilottivaiheessa. Tätä varten se on ehdottanut kohdennettuja muutoksia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, jota sovelletaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin. Muutosten ansiosta jäsenvaltiot voisivat käyttää rahastojen suoritusvaraustaan sovittujen uudistusten täytäntöönpanon tukemiseen.

Komissio on ehdottanut myös talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen sisällön liittämistä osaksi EU:n lainsäädäntöä ottaen huomioon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston.

Talous- ja rahaliittoa koskevassa ehdotuspaketissa selitetään lisäksi komission suunnitelmia, jotka koskevat Euroopan talous- ja finanssiministerin kaksoistehtävän mahdollista sisältöä. Ministeri olisi sekä komission varapuheenjohtaja että euroryhmän puheenjohtaja, joten tehtävä yhdistäisi nykyisiä vastuualoja ja käytettävissä olevaa asiantuntemusta. Ministeri lujittaisi lisäksi EU:n ja euroalueen talouspolitiikan yhdenmukaisuutta, tehokkuutta, avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta, kuitenkin täysimääräisesti kansallista toimivaltaa kunnioittaen.

Työllisyys- ja kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen

Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sovellettiin vuonna 2017 uusia yksinkertaistettuja menettelyjä. Komissio antoi toukokuussa maakohtaisia suosituksia, jotka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi. Komissio antoi suosituksiin perustuvaa ohjausta sekä kaikille jäsenvaltioille että euroalueelle kokonaisuudessaan. Keskeinen viesti oli, että nyt on aika tarttua talouden elpymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin saavuttaa osallistavampaa, vankempaa ja kestävämpää talouskasvua toteuttamalla uudistuksia, joilla luodaan uusia työpaikkoja, lisätään lähentymistä ja kestävyyttä ja edistetään oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Vaikka painopisteet ovat eri puolilla EU:ta erilaisia, EU:n ohjausjakson prosessissa todettiin, että rakenneuudistukset, investointien lisääminen ja julkisen talouden vahvistaminen ovat välttämättömiä välineitä talouden elpymisen lujittamisessa ja ylläpitämisessä.

Vuoden 2018 talouspolitiikan EU-ohjausjakso käynnistettiin 22. marraskuuta. Komissio suosittelee rakenneuudistusten jatkamista ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja, sillä siten voidaan tukea talouden laajentumista ja lisätä tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvua. Tällä ohjausjaksolla otetaan käyttöön sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, joka on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanovälineistä.

Vääristymättömän kilpailun varmistaminen ja valtiontuen valvonta

Vuoden 2017 valtiontukitapaukset osoittivat, että pankkiunionin puitteiden asteittaisella täytäntöönpanolla voidaan vähentää vähitellen taakkaa, joka veronmaksajille aiheutuu pankkien pelastamisesta. Tekeillä on myös muita parannuksia, joilla vähennetään tulevaisuudessa entisestään riippuvuutta veronmaksajien rahoista. Tällainen parannus on muun muassa omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusten määrittäminen.

Pankkiunionin kriisinratkaisukehystä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin sen kohteena oli espanjalainen pankki Banco Popular. Pankki myytiin Santander Groupille sen jälkeen, kun yhteinen kriisinratkaisuneuvosto oli muuntanut ja alaskirjannut sen pääomainstrumentit. Koska asiaan ei liittynyt rahastosta myönnettävää tukea, komission ei tarvinnut puuttua asiaan valtiontukiviranomaisen ominaisuudessa.

Valtiontuen valvonta on kuitenkin edelleen tärkeää pankkisektorilla. Esimerkiksi tapauksissa, joissa pääomapohjaa vahvistetaan varotoimenpiteenä (eli valtio sijoittaa omia varojaan vakavaraiseen pankkiin rahoitusvakauden säilyttämiseksi), sovelletaan erityisiä pankkialan valtiontukisääntöjä. Esimerkkinä tästä on Banca Monte dei Paschi di Siena, joka sai vuonna 2017 valtiontukisääntöjen mukaista tukea perusteellisen rakenneuudistussuunnitelman perusteella.

Kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen puitteissa myönnettävä likvidaatiotuki voidaan hyväksyä tietyin edellytyksin. Niinpä komissio hyväksyi kesäkuussa tuen, jonka Italia oli myöntänyt Banca Popolare di Vicenzalle ja Veneto Bancalle, jotta ne voisivat poistua markkinoilta hyvässä järjestyksessä. Tuella vältettiin talouden häiriintyminen Veneton alueella sekä moraalikato ja kilpailun vääristyminen pankkisektorilla.

Ehtona sille, että komissio hyväksyi näille kolmelle pankille myönnetyn tuen, oli taakan jakaminen olemassa olevien osakkeenomistajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien kesken, jolloin veronmaksajille jäi vähemmän maksettavaa.

Valtiontukisääntöihin perustuvassa arvioinnissa voidaan myös päätellä, että valtio toimii tavanomaisen markkinatoimijan tavoin ja että sen olisi saatava markkinaehtojen mukaista riskejä vastaavaa korvausta, jolloin toimenpiteeseen ei sisälly valtiontukea. Tämä oli tilanne silloin, kun Portugalin valtio sijoitti pääomaa Caixa Geral de Depósitos pankkiin tukeakseen pitkän aikavälin muutosstrategiaa.

Pankkiunioni

Eurooppalaiset valvontaviranomaiset

Komissio julkaisi syyskuussa ehdotuksia, joilla vahvistetaan ja yhdennetään EU:n suorittamaa pankkien, rahoitusmarkkinoiden, vakuutusten ja eläkkeiden valvontaa. Tarkoituksena on varmistaa paremmin EU:n sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen ja lisätä kyseisten markkinoiden häiriönsietokykyä. Ehdotuksissa otetaan huomioon rahoitusteknologian alan uudet kehityssuunnat sekä kestävyysnäkökohtien merkityksen kasvu.

Pankkiunioni on saatava valmiiksi, jotta sen potentiaalia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti niin, että talous- ja rahaliitosta tulee vakaampi ja se sietää paremmin häiriöitä. Samalla vähennetään julkisen riskinjaon tarvetta. Valmis pankkiunioni yhdessä päämarkkinaunionin kanssa edistää EU:n rahoitusjärjestelmän vakautta ja yhdentymistä.

Pankkiunionin rakentamisessa on jo edistytty huomattavasti, ja tältä pohjalta komissio esitti kunnianhimoisen mutta realistisen etenemissuunnitelman, jotta kaikista neuvoston nykyisten sitoumusten mukaisista pankkiunionin jäljellä olevista osista päästäisiin yhteisymmärrykseen. Komissio oli esittänyt marraskuussa 2016 ehdotuksia, joiden perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat vuoden aikana tärkeistä pankkisektorin riskejä vähentävistä lisätoimista. Niillä esimerkiksi selkiytetään pankkien mahdollisuuksia luoda puskureita kattamaan tappiot ja helpotetaan tarvittaessa pankkien kriisinratkaisua ilman veronmaksajien rahoihin turvautumista.

Pankkien taseita painavien järjestämättömien lainojen vähentämisessä on edistytty huomattavasti, mutta lisätoimia tarvitaan vielä. Järjestämättömät lainat vaikuttavat pankkien tuottavuuteen ja niiden kykyyn lainoittaa talouselämää. Ne myös herättävät epäilyjä pankkijärjestelmän vakaudesta. Tästä syystä EU ottaa käyttöön toimintasuunnitelman, jolla monenlaisten toimenpiteiden avulla vähennetään entisestään järjestämättömiä lainoja ja ehkäistään jo etukäteen lainojen muuttumista järjestämättömiksi.

Vähittäisrahoituspalvelut

Uudet rahoitusteknologiat vaikuttavat merkittävästi rahoitussektoriin niin kuluttajien kuin palveluntarjoajienkin näkökulmasta. Komissio julkaisi maaliskuussa kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman, jolla lujitetaan vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinoita. Toimintasuunnitelman tavoitteena on parantaa kuluttajansuojaa tällä alalla ja hyödyntää digitalisaation ja teknologisen kehityksen potentiaalia kuluttajien valinnanmahdolli­suuksien ja rahoituspalvelujen saatavuuden parantamiseksi kaikkialla EU:ssa. Lisäksi käynnistettiin julkinen kuuleminen teknologisesta innovoinnista rahoituspalvelujen alalla (FinTech). Siinä käsiteltiin mahdollisuuksia, jotka liittyvät rahoituspalveluiden saatavuuteen, kustannustehokkuuteen ja kilpailuun, sekä riskejä, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan. Kuulemisen tarkoituksena oli myös arvioida nykyisiä esteitä, jotka saattavat estää tällaisen innovoinnin lisääntymisen kaikkialla Euroopassa.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Komissio ehdotti huhtikuussa laajaa sosiaalialan pakettia. Se on lisäaskel kohti oikeudenmukaisempaa EU:ta, jolla on vahva sosiaalinen ulottuvuus. Aloitteen ytimessä oli ehdotus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi. Siinä esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja hyvin toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Se on suunniteltu suunnannäyttäjäksi uudelle prosessille, jolla parannetaan työ- ja elinoloja EU:ssa.

Sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy joukko lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita, jotka koskevat esimerkiksi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamista, työoloja, sosiaalisen suojelun saatavuutta ja työaikaa.

Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen työoloja koskevan avoimuuden ja ennustettavuuden parantamisesta. Ehdotuksella täydennetään ja nykyaikaistetaan nykyisiä velvoitteita, joiden mukaan jokaiselle työntekijälle on tiedotettava hänen työoloistaan. Lisäksi ehdotuksella luodaan uusia vähimmäisvaatimuksia, joilla varmistetaan, että kaikki työntekijät – myös ne, joilla on epätyypillinen sopimus – saavat paremmin ennustettavaa ja selkeämpää tietoa työoloistaan.

Lisäksi on perustettu sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan EU:n jäsenvaltioiden kehityssuuntauksia ja tuloskuntoa 12:lla eri osa-alueella ja arvioidaan koko EU:n edistymistä ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisessa. Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun tuloksia hyödynnetään talouspolitiikan koordinoinnin EU-ohjausjaksossa, ja niiden avulla ohjausjaksossa voidaan ottaa työllisyyskysymykset ja sosiaalinen tuloskunto paremmin huomioon. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven isännöivät 17. marraskuuta Göteborgissa oikeudenmukaisia työpaikkoja ja oikeudenmukaista kasvua käsitellyttä sosiaalialan huippukokousta, jossa annettiin julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista.

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

Komissio antoi huhtikuussa työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan ehdotuksen, jossa asetetaan useita uusia tai tiukempia vähimmäisvaatimuksia vanhempainvapaalle, isyyslomalle ja omaishoitovapaalle. Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on varsinkin parantaa miesten mahdollisuuksia pitää isyyslomaa ja osallistua hoitovelvollisuuksiin. Tämä hyödyttäisi lapsia ja auttaisi naisia osallistumaan työmarkkinoille, mikä puolestaan pienentäisi naisten ja miesten työllisyysasteen eroa. Ehdotuksessa annettaisiin enintään 12-vuotiaiden lasten vanhemmille ja omaistaan hoitaville oikeus hakea joustavia työjärjestelyjä.

Euroopan sosiaalinen ulottuvuus

Komissio julkaisi maaliskuussa valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja huhtikuussa siihen liittyvän pohdinta-asiakirjan Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Pohdinta-asiakirjassa nostetaan esiin kysymyksiä siitä, miten huomisen yhteiskunnassa ja työelämässä voidaan säilyttää nykyinen elintaso, luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, varustaa kansalaiset oikeanlaisilla taidoilla sekä lisätä eurooppalaisten yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Göteborgissa marraskuussa järjestetty oikeudenmukaisia työpaikkoja ja oikeudenmukaista kasvua käsitellyt sosiaalialan huippukokous, joka huipentui julistukseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, oli keskeinen panos tähän keskusteluun.

Lokakuussa käynnistettiin energiatehokkuutta ja energiaköyhyyttä koskeva tiedotuskampanja. Sen yhteydessä muun muassa suunniteltiin ja levitettiin viestintämateriaalia ja järjestettiin tapahtumia keskeisten sidosryhmien ja tiedon levittäjien, kuten kuntien ja kuluttajajärjestöjen, kanssa. Kyse oli neljässä jäsenvaltiossa (Kreikka, Portugali, Romania ja Tšekki) järjestetystä pilottihankkeesta. Jos hanke osoittautuu menestykselliseksi, sen toteuttamista myös muissa jäsenvaltioissa harkitaan. Kampanja on ensisijaisen tärkeä aikana, jona monet kotitaloudet eri puolilla Eurooppaa kärsivät edelleen finanssi- ja talouskriisin vaikutuksista. Energiaköyhyys on edelleen yleistä monissa jäsenvaltioissa, ja kaikkein rankimmin se koettelee yhden vanhemman talouksia, joissa on huollettavia lapsia.

Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

EU jatkoi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elvyttämistä ja pani edelleen täytäntöön yhteistä julkilausumaa, joka annettiin kesäkuussa 2016 Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun perustavanlaatuisesta roolista EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laatimisessa. Komissio kuuli keskeisten aloitteiden yhteydessä ammattijärjestöjä, työnantajia ja muita työmarkkinaosapuolia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyy työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva periaate, jonka mukaisesti työmarkkinaosapuolilla on täytäntöönpanovaiheessa merkittävä rooli.

Ihmisten potentiaalin parantaminen koulutuksella

Tehokkaat koulutusjärjestelmät tarjoavat nuorille tietoja, taitoja ja osaamista, joiden ansiosta he voivat löytää tyydytystä tuottavan työn ja heistä voi tulla itsenäisiä ja osallistuvia kansalaisia. Lisäksi ne antavat työntekijöille mahdollisuuden parantaa taitojaan, jotta he voivat sopeutua muuttuviin työtapoihin ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja auttaa lisäämään tuottavuutta ja kasvua.

Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tärkeä painopiste useimmissa jäsenvaltioissa. Sillä oli näkyvä asema vuoden 2017 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa (lisätietoja EU-ohjausjaksosta luvussa 1). Neljätoista jäsenvaltiota sai maakohtaisen suosituksen koulutuksen alalla.

Uudistukset ovat keskeisellä sijalla myös toukokuussa hyväksytyssä EU:n strategiassa, joka koskee laadukkaan koulutuksen tarjoamista kaikille. Strategiaan sisältyy koulujen kehittämistä koskevia uusia aloitteita ja uusi korkeakoulutussuunnitelma. Neuvosto hyväksyi marraskuussa tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevan suosituksen, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita keräämään tietoa siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät opintojensa jälkeen. Komissio laati EU:n johtajille ehdotuksen siitä, miten yhteisin toimin voitaisiin luoda eurooppalainen koulutusalue vahvistamalla eurooppalaista identiteettiä koulutuksen ja kulttuurin avulla. EU:n johtajat kehottivat joulukuussa Euroopan komissiota edistämään liikkuvuuden lisääntymistä laajennetun Erasmus+-ohjelman avulla, kannustamaan siihen, että vuoteen 2024 mennessä olisi toiminnassa 20 ”Eurooppa-yliopistoa”, edistämään kielten oppimista, suunnittelemaan eurooppalaisen opiskelijakortin, edistämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa korkea-asteen ja toisen asteen tutkintojen vastavuoroista tunnustamista ja edistämään kulttuuria kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 kautta.

Tasapainoinen ja kehittyvä kauppapolitiikka

Kansainväliseen kauppaan on viime vuosina kohdistunut kasvavia haasteita: globalisaation vaikutukset epäilyttävät, kauppasopimusten tarkoitus ja arvo on kyseenalaistettu, ja protektionismin uusi nousu muodostaa todellisen vaaran. Komissio tiedostaa, että näihin haasteisiin vastaamiseksi toimivaa, avointa ja arvoihin perustuvaa kauppapolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Lokakuussa 2015 käynnistetyn Kaikkien kauppa -strategian perusperiaatteet ohjasivat edelleen vuonna 2017 omaksuttua toimintamallia. Avoimuus ja tiukat standardit ovat edelleen asianmukaisin tapa saada globalisaatio hyödyttämään kaikkia EU:ssa.

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin syyskuussa unionin tilasta pitämän puheen – jota edelsi toukokuussa julkaistu pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta – yhteydessä komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja komissaari Cecilia Malmström esittivät useita kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän aloitepaketin. Näihin kuuluivat kauppapolitiikkaa koskeva tiedonanto, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa sekä uudesta monenvälisestä investointituomioistuimesta käytäviä neuvotteluja koskevat valtuutusluonnokset ja puitteet suorien ulkomaisten sijoitusten seurantaan sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen merkittävä kasvun lähde EU:ssa kuitenkin siten, että samalla suojataan unionin olennaiset edut. Tähän pakettiin sisältyi myös Kaikkien kauppa -strategiaa koskeva tilannekatsaus. Marraskuussa komissio julkaisi kertomuksen EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta.

EU:lla oli edelleen johtava rooli Maailman kauppajärjestössä, eritoten Buenos Airesissa Argentiinassa joulukuussa järjestetyssä 11. ministerikokouksessa. Vaikka ministerikokouksessa ei saatu mitään monenvälisiä tuloksia, EU toisti vahvan sitoutumisensa järjestöön ja ilmoitti edelleen tukevansa ratkaisujen löytämistä tärkeisiin maailmanlaajuisen monenvälisen kauppajärjestelmän ongelmiin.

EU pyrkii markkinoille pääsyä koskevan strategiansa avulla avaamaan markkinoita puuttumalla markkinoille pääsyn esteisiin eri puolilla maailmaa ja sitoutuu samalla tasapainoiseen, sääntöihin perustuvaan ja vastuulliseen kauppaan.

Eurooppa, joka suojelee

EU on sitoutunut sääntöihin perustuvaan monenväliseen kauppajärjestelmään, johon sen vauraus perustuu ja joka on olennaisen tärkeä, jotta kaupasta voidaan tehdä positiivinen voima kaikkialla maailmassa. Sen kauppapolitiikka myös puolustaa vahvasti EU:n yrityksiä ja työntekijöitä silloin, kun muut rikkovat maailmanlaajuisia kaupankäynnin sääntöjä tai turvautuvat hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin.

EU on yksi aktiivisimmista ja menestyksekkäimmistä Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumeka­nismin käyttäjistä. Kun diplomaattiset keinot epäonnistuvat, EU ei epäröi käyttää näitä menettelyitä pannakseen täytäntöön järjestön sääntöihin perustuvat oikeutensa tavoitteenaan saada jäsenyydestään täysi hyöty yrityksilleen, työntekijöilleen ja viljelijöilleen. Esimerkkeinä vuoden 2017 saavutuksista voidaan mainita, että Maailman kauppajärjestö katsoi, että Venäjän asettama tuontikielto EU:sta peräisin oleville sianlihalle ja sianlihatuotteille on laiton, Kiina poisti tiettyjen kriittisten raaka-aineiden vientiä koskevat rajoituksensa ja Venäjä alensi useille EU:sta peräisin oleville tuotteille asettamiaan tuontitulleja.

EU otti Maailman kauppajärjestön sääntöjen ja unionin lainsäädännön mukaisesti käyttöön 34 kaupan suojatoimenpidettä EU:n ulkopuolisten maiden soveltamia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan, esimerkiksi Kiinasta peräisin olevaan teräkseen kohdistuvat polkumyyntitullit (polkumyyntitulli on tulli, jonka jonkin maan hallitus määrää ulkomaiselle tuonnille, jonka hinnan se katsoo alittavan markkina-arvon). EU otti vuonna 2017 käyttöön 11 toimenpidettä puolustaakseen Euroopan terästeollisuutta. EU:n terästeollisuuden kannattavuus näyttää julkisesti saatavilla olevien raporttien mukaan olevan palautumassa.

EU puolustaa teollisuudenalojaan myös, kun EU:n ulkopuoliset maat toteuttavat polkumyynti- ja tasoitustullitutkimuksia unionista peräisin olevan viennin osalta – esimerkiksi Australia on käynnistänyt äskettäin menettelyn jalostettujen tomaattien osalta, Kiina perunatärkkelyksen ja Yhdysvallat oliivien osalta.

EU sopi joulukuussa polkumyynnin ja tukien vastaisten asetustensa uudenaikaistamisesta, jotta sen kaupan suojatoimet vastaisivat paremmin globaalin talouden haasteisiin. Niistä tulee tehokkaammat, avoimemmat ja helppokäyttöisemmät yritysten kannalta, ja joissakin tapauksissa EU voi niiden ansiosta asettaa korkeammat tullit polkumyynnillä tuoduille tuotteille. EU muutti myös sitä tapaa, jolla se laskee polkumyyntitutkimuksissa polkumyynnin Maailman kauppajärjestön jäseniltä peräisin olevan tuonnin osalta, jos valtion puuttuminen toimintaan vääristää hintoja ja kustannuksia.

EU:n viejät joutuvat edelleen tekemisiin kaupan esteiden kanssa eri puolilla maailmaa. Kaupan ja investointien esteitä koskeva komission vuosikertomus osoitti, että EU:n viejien kohtaamien kaupan esteiden määrä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016 – kaupan esteitä oli käytössä 372 yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. Kertomuksessa todettiin, että vuonna 2016 käyttöön otetuilla 36 uudella esteellä saattaa olla EU:n vientiin 27 miljardin euron suuruiset vaikutukset mutta että komission markkinoille pääsyä koskevalla strategialla on onnistuttu poistamaan 20 muuta estettä, joiden vaikutus vientiin oli 4,2 miljardia euroa.

Syyskuussa EU käynnisti kolme teollis- ja tekijänoikeuksien keskeistä yhteistyö- ja avustusohjelmaa Kiinan, Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian kanssa. Tarkoituksena on vähentää sellaisten tavaroiden laitonta kauppaa, jotka rikkovat Euroopan unionin taiteilijoiden, keksijöiden ja tavaramerkkien teollis- ja tekijänoikeuksia, ja edistää tällaisten oikeuksien kansainvälistä suojelua.

EU ryhtyi myös konkreettisiin toimiin epäeettisten käytäntöjen, kuten konfliktialueilta tuotavien mineraalien kaupan, torjumiseksi. Huhtikuussa annettiin uusi asetus, jolla pysäytetään luonnonvaroilla käytävä kauppa, jolla ruokitaan ja pidetään yllä aseellista väkivaltaa sota-alueilla. Asetus tuli voimaan kaksi kuukautta myöhemmin. Asetuksella kohdistetaan due diligence -sääntöjä yrityksiin, jotka tuovat tinaa, tantaalia, volframia, niiden malmeja sekä kultaa. Näitä metalleja ja malmeja käytetään matkapuhelinten, autojen ja korujen kaltaisten tavanomaisten tuotteiden valmistuksessa. Nämä säännöt kattavat jopa 95 prosenttia EU:n tuonnista tammikuusta 2021 lähtien.

EU vastusti myös kidutusta ja kuolemanrangaistusta ajamalla syyskuussa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa yhdessä Argentiinan ja Mongolian kanssa kidutusvälineiden kaupan maailmanlaajuista kieltämistä. Yhteensä 58 maan edustajat allekirjoittivat poliittisen lausuman, jossa maat sitoutuvat ottamaan käyttöön toimenpiteitä, kuten antamaan lainsäädäntöä ja järjestämään tehokkaita täytäntöönpanojärjestelmiä, sellaisten tavaroiden kaupan rajoittamiseksi ja poistamiseksi, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksiin ja kidutukseen.

Eurooppa edelläkävijänä

Kauppasopimuksilla, joita EU on neuvotellut tai on neuvottelemassa eri maiden kanssa pyritään varmistamaan, että kauppa hyödyttää kaikkia. Näillä kauppasopimuksilla avataan markkinoita ja tuodaan esiin EU:n arvoja, kuten työntekijöiden oikeuksien suojelua ja ympäristönsuojelua.

Komissio ehdotti tämän vuoksi neuvottelujen aloittamista monenvälisen tuomioistuimen perustamiseksi investointiriitojen ratkaisemiseksi, mikä olisi maailmantalouden hallinnassa merkittävä uudistus.

EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus

Japani on maailman neljänneksi suurin talous. EU ja Japani tekivät heinäkuussa periaatepäätöksen EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen pääosatekijöistä, ja joulukuussa ne ilmoittivat lopullisten neuvottelujen päättyneen menestyksekkäästi. Sopimuksella poistetaan kaupan esteitä ja autetaan EU:ta ja Japania yhdessä muokkaamaan maailmanlaajuisia kauppasääntöjä. Tämä kauppasopimus on EU:n tähänastisista kahdenvälisistä sopimuksista tärkein.

Se on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, johon sisältyy erityinen sitoumus Pariisin ilmastosopimukseen ja pieniä yrityksiä koskeva luku, joka kattaa avoimuuden ja erityisen institutionaalisen rakenteen.

Talouskumppanuussopimuksella poistetaan suurin osa EU:n yritysten vuosittain maksamista miljardin euron suuruisista tulleista. Sillä lisätään vientiä ja luodaan uusia tilaisuuksia EU:n yrityksille, niin isoille kuin pienillekin, samoin kuin niiden työntekijöille ja kuluttajille. Se avaa Japanin markkinat keskeisille EU:n maataloustuotteille ja laajentaa mahdollisuuksia useilla aloilla. EU:n viennin arvo voisi kasvaa jopa 20 miljardia euroa. Sopimuksen ansiosta EU:n yritykset voivat helpommin tarjota palveluja Japanissa esimerkiksi meriliikenteen ja televiestinnän aloilla.

Talouskumppanuussopimuksessa vahvistetaan mahdollisimman tiukat työ-, turvallisuus-, ympäristö- ja kuluttajansuojanormit ja turvataan täysimääräisesti julkiset palvelut, ja lisäksi siinä on kestävää kehitystä koskeva luku. Sopimuksen rinnalla EU ja Japani sitoutuivat helpottamaan tiedonkulkua talouksiensa välillä.

Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus Kanadan kanssa

EU:n laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta Kanadan kanssa alettiin väliaikaisesti soveltaa 21. syyskuuta.

EU:n ja Kanadan kauppasopimus tuo EU:n yrityksille yli 500 miljoonan euron säästöt vuodessa – näin paljon ne olivat aiemmin maksaneet tullia Kanadaan viemistään tavaroista. Näistä säästöistä lähes 99 prosenttia alkaa jo sopimuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä. EU:n yritykset saavat myös paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen osallistua Kanadan julkisiin hankintoihin liittovaltion, provinssien ja kuntien tasolla.

Kaikki yritykset säästävät aikaa ja rahaa vientiin liittyvien yksikkökustannusten laskiessa esimerkiksi siten, että päällekkäiset testausvaatimukset, pitkälliset tullimenettelyt ja kalliit oikeudelliset kulut vältetään.

Kanadan kanssa tehty sopimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia EU:n maataloustuottajille ja elintarvikkeiden tuottajille. EU on avannut markkinoitaan joillekin tuotteille rajoitetusti ja harkitusti. Samalla, kun Kanadalla on paremmat mahdollisuudet päästä EU:n markkinoille, Kanada puolestaan avaa omia markkinoitaan aloilla, joilla Euroopan unionin tuottajat ovat halukkaita lisäämään vientiään, kuten juusto, viini ja väkevät alkoholijuomat, hedelmät ja vihannekset sekä jalostetut tuotteet. Kauppasopimuksella suojataan lisäksi 143 korkealuokkaista elintarvikkeisiin ja juomiin kuuluvaa erityistä EU:n alueellista tuotetta (jotka tunnetaan maantieteellisinä merkintöinä) Kanadan markkinoilla niin, ettei jäljitelmiä voida myydä samalla nimellä. Sopimuksella turvataan teollis- ja tekijänoikeudet saattamalla Kanadan säännöt vastaamaan uuden teknologian suojaamiseksi ja digitaalisten oikeuksien hallinnoimiseksi annettua EU:n lainsäädäntöä.

Myös EU:n 500 miljoonaa kuluttajaa hyötyvät sopimuksesta, sillä EU:n markkinoille pääsevät ainoastaan ne tuotteet ja palvelut, jotka ovat täysin kaikkien EU:n sääntöjen mukaisia. Sopimus ei siis muuta sitä, miten EU sääntelee elintarvikkeiden turvallisuutta, mukaan luettuna muuntogeenisiä organismeja sisältäviä tuotteita koskevat säännöt ja hormoneilla käsiteltyä naudanlihaa koskeva kielto.

Sopimuksen ansiosta oikeusvarmuus paranee palvelutaloudessa, yritysten työntekijöiden liikkuvuus helpottuu ja tutkintojen tunnustaminen mahdollistetaan monissa eri ammateissa arkkitehdeista nosturinkuljettajiin.

Avoin ja osallistava neuvotteluprosessi

Avoimuus ja vuoropuhelu suuren yleisön kanssa olivat edelleen keskeisellä sijalla vuonna 2017 demokratian, kansalaisten luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi kauppapolitiikassa. Avoimuutta ja vuoropuhelua tarvitaan ennen neuvotteluja, niiden aikana ja niiden jälkeen samoin kuin sopimuksia täytäntöön pantaessa. EU ryhtyi vuonna 2017 lisätoimiin tällä alalla, minkä ansiosta se on kauppapolitiikan avoimuuden alalla johtava toimija.

Komissio julkaisi syyskuussa suosituksensa Australian ja Uuden-Seelannin kanssa tehtäviä kauppasopimuksia ja monenvälistä investointituomioistuinta koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi. Suositukset lähetettiin automaattisesti Euroopan parlamentille ja kaikille jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille samalla kun ne toimitettiin neuvostolle. Näin kansallisten parlamenttien ja sidosryhmien on helpompi ilmaista näkemyksensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niitä neuvostossa käytävissä keskusteluissa edustaville hallituksille. Neuvosto julkaisi EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta koskevat neuvotteluohjeet.

Komissio julkaisi edelleen neuvottelukierroksia koskevia raportteja, kannanottoja ja ehdotuksia neuvottelemiensa kauppasopimusten tekstiksi. Lisäksi se julkaisi laajalti lisämateriaalia EU:n ja Kanadan sekä EU:n ja Japanin välisistä kauppasopimuksista, jotta kansalaiset ja yritykset tulisivat niistä ja niiden hyödyistä tietoisiksi.

Komissio julkaisi kuluneen vuoden aikana ensimmäisen kattavan vuosikertomuksen, jossa arvioidaan EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanoa. Sen ansiosta muut EU:n toimielimet, sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta saattoivat tarkastella, miten EU panee sopimukset täytäntöön. Komissio tekee lisäksi säännöllisiä vaikutustenarviointeja, kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeja sekä kauppaneuvottelujaan ja niiden tuloksena syntyneitä sopimuksiaan koskevia arviointeja. Näihin kuuluvat koko prosessin ajan perusteelliset sidosryhmien kuulemiset ja säännölliset tapaamiset kansalaisyhteiskunnan ryhmien kanssa.

Joulukuussa komissio perusti EU:n kauppasopimuksia käsittelevän asiantuntijaryhmän. Tässä neuvoa-antavassa elimessä on mukana ammattiliittoja, työnantajajärjestöjä, kuluttajaryhmiä ja muita kansalaisjärjestöjä. Se antaa komissiolle eri näkökulmista tietoa kaupasta.

Muut kauppaneuvottelut

Vuoden aikana jatkettiin työtä uusien markkinoiden avaamiseksi EU:n viennille kasvattamalla kauppasopimuskumppaneiden määrää nykyisestä 91:stä. EU käynnisti uusia kauppaneuvotteluita ja edistyi hyvin jo käynnissä olevissa neuvotteluissa. Yhdysvaltojen kanssa tehtävää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevien neuvotteluiden päätyttyä EU:n kauppapolitiikassa Yhdysvaltojen kanssa on keskitytty kartoittamaan aloja, joilla niiden olisi tehtävä tiiviimmin yhteistyötä voidakseen yhdessä paremmin vastata globaaleihin haasteisiin. Nämä kaksi osapuolta allekirjoittivat vakuutuksia ja jälleenvakuutuksia koskevan kahdenvälisen sopimuksen, jolla lisätään kuluttajien suojaa ja vähennetään Yhdysvalloissa toimivien EU:n vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten kustannuksia ja niihin kohdistuvaa byrokratiaa.

Eteläiset ja itäiset naapurivaltiot

Eteläisen naapuruston osalta EU keskittyi neuvottelemaan pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta Tunisian kanssa, millä määritellään edistymistahti Pohjois-Afrikan kanssa. Kesäkuussa komissio ja Genevessä sijaitseva Kansainvälinen kauppakeskus käynnistivät neuvottelujen täydennykseksi Euro–Välimeri-kaupan neuvontapalvelun. Neuvontapalvelu antaa yrityksille olennaista tietoa markkinoista, tulleista ja tuontivaatimuksista ja pyrkii vahvistamaan taloudellisia siteitä EU:n ja yhdeksän Välimeren alueen kumppanin välillä sekä Välimeren maiden keskuudessa.

Itäisen naapuruston osalta EU keskittyi panemaan täytäntöön pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tekemiään sopimuksia.

Latinalainen Amerikka

EU jatkoi vuonna 2016 käynnistettyjä neuvotteluita, joilla pyritään nykyaikaistamaan sen Meksikon kanssa vuonna 2000 allekirjoitettu kauppasopimus. Asiasta käytiin viisi neuvottelukierrosta, joilla edettiin hyvin. Uudella sopimuksella kevennetään hallinnollista rasitusta, vähennetään byrokratiaa, edistetään kasvua ja kilpailukykyä, laajennetaan kuluttajien valinnanvaraa ja luodaan työpaikkoja molemmin puolin samalla kun tuetaan kestävää kehitystä. Komission edistyksellisen kauppapoliittisen ohjelman mukaisesti sopimukseen sisältyy korruption torjuntaa koskevia määräyksiä.

Kauppaneuvottelut neljän Mercosur-kaupparyhmittymän perustajajäsenen (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa jatkuivat vuonna 2017. Neuvotteluilla pyritään integroimaan nämä kahdet alueelliset markkinat, vähentämään tulleja, lisäämään merkittävästi liiketoimintamahdollisuuksia Mercosurin alueella, laajentamaan kuluttajien valinnanvaraa, helpottamaan hallinnollista rasitusta, vähentämään byrokratiaa, edistämään kasvua ja kilpailukykyä ja luomaan työpaikkoja molemmin puolin.

Marraskuussa EU aloitti neuvottelut Chilen kanssa vuonna 2002 tehdyn EU:n ja Chilen vapaakauppasopimuksen saattamiseksi ajan tasalle. Osana nykyisen sopimuksen uudistamista EU aikoo ehdottaa sukupuolta koskevien pilottimääräysten sisällyttämistä sopimukseen.

Aasia ja Australaasia

Kauppasopimusneuvottelut jatkuivat Indonesian ja Filippiinien kanssa. Neuvottelujen tavoitteena on lisätä kauppaa EU:n ja näiden kahden maan välillä ja laajentaa suoria investointeja. Tarkoituksena on saada aikaan vastaavanlaiset sopimukset kuin ne, jotka allekirjoitettiin Singaporen kanssa vuonna 2014 ja Vietnamin kanssa vuonna 2015. EU kävi vuoden mittaan kolme neuvottelukierrosta Indonesian ja kaksi Filippiinien kanssa.

Maaliskuussa EU ja Kaakkois-Aasian maiden liitto sopivat ryhtyvänsä uusiin toimiin näiden kahden alueen välisten vapaakauppaneuvottelujen aloittamiseksi uudelleen.

EU neuvotteli lisäksi neljään otteeseen Kiinan kanssa investointisopimuksesta mutta keskeytti Myanmarin/Burman kanssa tehtävää investointisopimusta koskevat neuvottelut. Komissio ehdotti, että kauppaneuvottelut käynnistettäisiin Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

EU:n ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön maiden välillä tehdyn talous- ja kauppasopimuksen täytäntöönpano alkoi vuoden 2017 alussa. Samanlaiset sopimukset Norsunluurannikon ja Ghanan kanssa käynnistyivät keväällä. EU:n ja itäisen ja eteläisen Afrikan maiden Madagaskarin, Mauritiuksen, Seychellien ja Zimbabwen välillä tehtyä talouskumppanuussopimusta vahvistettiin heinäkuussa entisestään sisällyttämällä mukaan Komorit.

Terrorismin ja rikollisuuden torjunta Euroopassa

Uudet terrorismin ja rahanpesun vastaiset säännöt

Euroopan komissio jatkoi Euroopan turvallisuusagendaa noudattaen työskentelyä toimivan ja todellisen turvallisuusunionin luomiseksi. EU toteutti vuonna 2017 toimia, joilla pyritään estämään terrori-iskut, helpottamaan tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja suojelemaan unionin kansalaisia verkossa.

Maaliskuussa hyväksyttiin uusi säädös, jolla kriminalisoidaan matkustaminen ja koulutus terrorismitarkoituksessa. Sillä myös parannetaan terrorismin uhrien oikeuksia ja varmistetaan, että he saavat asiantuntevaa apua heti iskun jälkeen ja niin kauan kuin on tarpeen.

Edistystä saatiin aikaan myös Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa käytävissä keskusteluissa sellaisten EU:n sääntöjen lujittamisesta, jotka koskevat rahanpesun kriminalisointia, rahavirtojen valvonnan tiivistämistä ja rikoksella saadun omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta, joka koski neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin muuttamista. Muutoksella lisätään merkittävästi avoimuutta siitä, ketkä ovat oikeushenkilöiden ja trustien tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, ja kielletään monien rahoitustuotteiden anonymiteetti. Tällaiset toimet ovat erittäin hyödyllisiä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa.

Kesäkuussa julkaistiin raportti rajat ylittävään toimintaan liittyvän rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vaikutuksista sisämarkkinoihin. Sen perusteella annettiin suosituksia jäsenvaltioille ja Euroopan valvontaviranomaisille Euroopan valvontaviranomaisille.

Terrorismin torjunta verkossa

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli yksi niistä johtajista, jotka ehdottivat terrorisminvastaista toimintasuunnitelmaa ja sopivat siitä Hampurissa heinäkuussa pidetyssä G20-huippukokouksessa. Suunnitelmaan sisältyy myös internetin käytön estäminen terrorismitarkoituksiin. EU:n internetfoorumi perustettiin vuonna 2015. Sen ansiosta on toteutettu konkreettisia toimia, joilla pyritään estämään kansainvälisiä terroristiryhmiä käyttämästä internetiä omiin tarkoituksiinsa. Noin 86 prosenttia sisällöstä, josta Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto on ilmoittanut internetyrityksille, on poistettu. Foorumi esitti heinäkuussa oman toimintasuunnitelmansa terrorismiin liittyvän verkkosisällön torjumiseksi. Siinä vaaditaan välitöntä edistymistä useilla eri aloilla ja perustetaan säännöllinen raportointimekanismi mittaamaan ja arvioimaan tuloksia.

Komissio jatkoi joulukuussa osana kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantavaa ohjelmaansa tukea kansalaisjärjestöille, jotka tarjoavat verkossa myönteisiä vaihtoehtoja väkivaltaisille ääriliikkeille ja terroristeille. Ohjelmalle osoitettiin 6 miljoonaa euroa rahoitusta.

Laittomien huumausaineiden torjunta

Vuonna 2017 hyväksyttiin uusi asetus uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta varhaisen varoituksen järjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä sekä uusi direktiivi uusien aineiden sisällyttämisestä huumausaineen määritelmään. Tämän jälkeen komissio ehdotti joulukuussa seitsemän uuden psykoaktiivisen aineen kieltämistä kaikkialla Euroopan unionissa seitsemän jo aiemmin vuonna 2017 kielletyn aineen lisäksi.

Ihmiskaupan torjunta

Komissio antoi joulukuussa tiedonannon ihmiskaupan torjunnasta ja asetti uusia painopisteitä, jotka pannaan täytäntöön lähiaikoina. Komission vahvistamissa painopisteissä yksilöidään keskeisiä aloja, joilla EU:n ja jäsenvaltioiden täytyy toimia välittömästi ihmiskauppiaiden toimintamallin hajottamiseksi, uhrien oikeuksien lujittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että EU:n sisäiset ja ulkoiset toimet ovat koordinoituja ja yhdenmukaisia.

Rikos- ja siviilioikeus

EU:n talousarvioon vaikuttavien rikosten tehokkaampi torjunta

EU saavutti heinäkuussa merkittävän läpimurron EU:n talousarvioon vaikuttavien rikosten torjunnassa. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät tuolloin uuden direktiivin, jolla torjutaan petoksia, korruptiota ja muita unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, kuten vakavia rajat ylittäviä alv-petoksia. EU:ssa käytävän kaupan yhteydessä tehdään alv-petoksia arviolta 50 miljardin euron arvosta.

Merkittävä edistysaskel saavutettiin marraskuussa, kun 20 jäsenvaltiota päätti perustaa Euroopan syyttäjänviraston EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimista varten, jotta tekijät voitaisiin asettaa syytteeseen ja saada oikeuden eteen. Viraston odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Rikosrekisteritietojen tehokkaampi vaihtaminen

Vuonna 2012 perustettu eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä mahdollistaa EU:n jäsenvaltioissa tuomittujen henkilöiden rikosrekisteritietojen vaihtamisen sähköisesti. Kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen raportti järjestelmän käytöstä jäsenvaltioissa. Neuvottelut muiden kuin EU-kansalaisten rikosrekisteritietojen vaihtamisen yksinkertaistamisesta etenivät vuonna 2017.

Lasten suojeleminen erotilanteissa, joissa vanhemmat ovat kotoisin eri maista

Komissio ehdotti heinäkuussa, että EU antaisi eräille jäsenvaltioille luvan hyväksyä 10 EU:n ulkopuolisen maan liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, mikä auttaisi laajentamaan kansainvälistä suojaa lapsikaappauksia vastaan.

Yritysten auttaminen EU:ssa

Kesäkuussa käynnistettiin uusi kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä, jonka ansiosta yritystietojen saaminen EU:ssa on nopeampaa ja helpompaa. Tämä helpottaa rajat ylittävää kauppaa ja auttaa lisäämään luottamusta sisämarkkinoihin.

Vuonna 2017 tuli voimaan uusi rajat ylittäviä menettelyjä helpottava säädös, joka parantaa vaikeuksissa oleviin yrityksiin sovellettavia maksukyvyttömyyttä koskevia sääntöjä. Edistystä saavutettiin myös neuvotteluissa kansallisen maksukyvyttömyysmenettelyn uusista säännöistä, joilla perustetaan uudelleenjärjestelyä koskevia järjestelmiä ja tarjotaan yrittäjille uusi mahdollisuus.

Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien parantaminen

Toukokuussa tehostettiin osakkeenomistajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä hyväksymällä uusia säännöksiä, joilla parannetaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä, helpotetaan osakkeenomistajien oikeuksien käyttöä ja otetaan investoinnit pidemmän aikavälin painopisteeksi. Lisäksi hyväksyttiin muutos sääntöihin, jotka koskevat yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä sekä sijoituspalveluyritysten palkkioita.

Perusoikeudet ja oikeusjärjestelmät

Oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen

Komissio jatkoi oikeusvaltioperiaatteen edistämistä ja ylläpitämistä Euroopan unionissa ja kannusti edelleen jäsenvaltioita parantamaan kansallisten oikeusjärjestelmiensä riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta. Näillä järjestelmillä on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä, EU:n lainsäädännön tasapuolisessa soveltamisessa ja yritysten ja investointien kannalta suotuisan ympäristön luomisessa. EU:n oikeusalan tulostaulu 2017 osoittaa, että kehitystä on jälleen tapahtunut, mutta tietyillä jäsenvaltioilla on vielä haasteita.

Komissio jatkoi vuoden mittaan vuoropuheluaan Puolan kanssa oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti. Se lähetti heinäkuussa Puolan hallitukselle kolmannen oikeusvaltiosuosituksen, jossa se esitti huolensa Puolan oikeuslaitoksen suunnitellusta uudistuksesta sekä perustuslakituomioistuimeen tehtävistä muutoksista. Joulukuussa komissio esitti päätelmän, jonka mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta, ja ehdotti, että neuvosto tekisi päätöksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla. Samaan aikaan annettiin neljäs oikeusvaltiosuositus, jossa esitetään selkeästi toimenpiteet, joilla Puolan viranomaiset voivat korjata nykyisen tilanteen. Lisäksi komissio haastoi Puolan Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska Puolan uusi laki yleisten tuomioistuinten organisaatiosta rikkoo EU:n lainsäädäntöä.

Henkilötietojen suojan vahvistaminen

Jäsenvaltioiden, kansallisten tietosuojaviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa valmisteltiin edelleen henkilötietojen suojaa koskevia uusia sääntöjä, joita aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Niillä parannetaan ihmisten mahdollisuuksia valvoa henkilökohtaisia tietojaan ja yksinkertaistetaan yrityksiä koskevia menettelyjä. Muutosten tarkoituksena on varmistaa, että EU:n kansalaisten henkilötiedot suojataan riippumatta siitä, mihin niitä lähetetään tai missä niitä käsitellään tai varastoidaan, myös EU:n ulkopuolella.

Komissio esitti tammikuussa strategian kansainvälisten tietosuojanormien edistämiseksi. Tarkoituksena on varmistaa henkilötietojen korkeatasoinen suoja samalla, kun helpotetaan tiedonkulkua sekä kaupallisissa että lainvalvontatarkoituksissa. Strategian keskeinen osa ovat tietosuojan riittävyyttä koskevat päätökset, jotka edellyttävät, että EU:n ulkopuolisessa maassa on EU:n sääntöihin verrattavissa olevat tietosuojasäännöt.

EU tarkastelee mahdollisuutta käynnistää tietosuojan riittävyyttä koskevat vuoropuhelut kauppakumppaneiden ja sellaisten maiden kanssa, jotka tekevät alueellaan uraauurtavaa tietosuojatyötä. Keskeisiä kohdealueita ovat Itä- ja Kaakkois-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat. Vuoropuhelut Japanin ja Etelä-Korean kanssa aloitettiin vuonna 2017.

Syyskuussa 2017 toteutettiin heinäkuusta 2016 käytössä olleen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen Privacy Shield -järjestelyn ensimmäinen vuotuinen tarkastelu. Komissio toteaa tarkastelun perusteella laaditussa raportissa, että järjestely takaa edelleen riittävän suojan. Se kuitenkin katsoo, että parantamisen varaa on vielä, ja antoi siksi useita suosituksia. Lisäksi helmikuussa tuli voimaan EU:n ja Yhdysvaltojen välinen puitesopimus, jolla varmistetaan tietosuojanormien soveltaminen silloin, kun tietoja siirretään EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rikosoikeudellisen yhteistyön puitteissa.

Oikeuksien suojelu ja syrjinnän torjunta

Viharikosten ja vihapuheen torjunta verkossa ja verkon ulkopuolella

EU hyväksyi lähes kaksi vuotta sitten käytännesäännöt, jotka koskevat verkossa levitettävän laittoman vihapuheen torjuntaa. Niiden myötä internetyritykset reagoivat nyt nopeammin ja tehokkaammin laittomaan sisältöön EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Komissio piti koko vuoden 2017 ajan tiiviisti yhteyttä EU:n juutalais- ja muslimiyhteisöihin sekä rasismia, syrjintää ja kaikenmuotoista suvaitsemattomuutta torjuviin organisaatioihin. Se tarkasteli esiin tuotuja ongelmia ja jakoi tietoa EU:n toimista.

Komissio tarjosi myös kohdennettua EU-rahoitusta ja antoi rasismin torjumista käsittelevän korkean tason työryhmänsä puitteissa käytännön ohjeita uhrien tukemiseen ja poliisien ja tuomarien kouluttamiseen viharikosten tunnistamisessa. Kansalliset viranomaiset sopivat 6. joulukuuta viharikostietojen kirjaamista koskevista keskeisistä periaatteista, jotka on laadittu yhteistyössä komission ja Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltaminen

Toukokuussa 2017 julkaistiin EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2016. Neuvosto hyväksyi lokakuussa kertomusta koskevat päätelmänsä, joissa se totesi, että useiden oikeuksien suojelua parannettiin edellisvuonna hyväksymällä säädöksiä. Ne koskivat syyttömyysolettamaa, oikeutta olla läsnä oikeudenkäynnissä, lasten oikeutta oikeusapuun ja lapsia koskevia menettelytakeita sekä kattavaa tietosuojasäännöstöä, jota sovelletaan kaikkialla EU:ssa 25. toukokuuta 2018 alkaen ja jonka ansiosta kansalaiset voivat jälleen valvoa omia tietojaan.

Komissio vei 7. joulukuuta Unkarin Euroopan unionin tuomioistuimeen sen ulkomaisrahoitteisia kansalaisjärjestöjä ja korkea-asteen koulutusta koskevien lakien vuoksi. Tarkoituksena on varmistaa, että Unkari noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

Syrjinnän torjunta

EU jatkoi vuonna 2017 syrjinnän torjumista ja toteutti homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten tasa-arvon edistämiseksi laadittuun komission luetteloon sisältyviä toimenpiteitä. Merkittäviä saavutuksia olivat ”We All Share the Same Dreams” -kampanja sekä Euroopan komission henkilöstön moninaisuutta ja osallistamista koskevan peruskirjan hyväksyminen.

Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n kehyksen väliarvioinnissa käsiteltiin jäsenvaltioiden edistymistä Euroopan suurimman etnisen vähemmistön elinolojen parantamisessa. Väliarviointi osoittaa romanien tilanteen parantuneen vähitellen vuodesta 2011 lähtien, mutta siinä myös todetaan, että jopa 80 prosenttia romaniväestöstä on köyhyysvaarassa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen

EU ryhtyi vuonna 2017 kaikissa jäsenvaltioissa tiedottamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta. EU:n rahoittama kampanja ”Sano EI! Stop naisiin kohdistuvalle väkivallalle” kannustaa kaikkia – niin miehiä kuin naisiakin – puuttumaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan.

EU allekirjoitti kesäkuussa Istanbulin yleissopimuksen. Se on ensimmäinen eurooppalainen sopimus, jossa vahvistetaan oikeudellisesti sitovat väkivallan ehkäisemistä, uhrien suojelemista ja tekijöiden rankaisemista koskevat normit.

Vammaisten oikeuksien turvaaminen

Vuoden aikana laadittiin tilannekatsaus Euroopan vammaisstrategian täytäntöönpanosta vuodesta 2010 lähtien. Konkreettista edistystä on tapahtunut kaikilla kahdeksalla toiminta-alueella, jotka ovat esteettömyys ja saavutettavuus, osallistuminen, yhdenvertaisuus, työllisyys, koulutus, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja ulkoiset toimet.

Saavutuksiin kuuluu muun muassa komission ehdotus esteettömyyttä koskevaksi eurooppalaiseksi säädökseksi. Se on yritysten kannalta myönteinen direktiivi, jolla parannetaan tiettyjen jokapäiväisten tuotteiden ja palveluiden, kuten matkapuhelinten, tietokoneiden, sähkökirjojen, sähköisen kaupankäynnin ja pankkipalveluiden, esteettömyyttä. Vuoden 2017 aikana Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksesta mietintönsä ja neuvosto yleisnäkemyksensä.

Jotta vammaisten olisi helpompi matkustaa Euroopan unionin sisällä, EU on ottanut kokeiluluonteisesti käyttöön eurooppalaisen vammaiskortin kahdeksassa jäsenvaltiossa (Belgia, Italia, Kypros, Malta, Romania, Slovenia, Suomi ja Viro). Vammaiskortin ansiosta vammaisilla on näissä maissa tasavertainen mahdollisuus saada tiettyjä etuuksia, jotka liittyvät kulttuuriin, vapaa-aikaan, urheiluun ja liikenteeseen. Ensimmäiset kortit otettiin käyttöön vuonna 2017.

Euroopan unionin kansalaisuus

Katsauksessa EU:n kansalaisuuteen vuonna 2017 esitellään toimia, joilla varmistetaan, että kansalaiset voivat hyödyntää oikeuksiaan täysimääräisesti työskennellessään, matkustaessaan, opiskellessaan tai osallistuessaan vaaleihin.

Kuluttajien suojelu

Tuoteturvallisuutta koskeva EU:n nopea tiedonvaihtojärjestelmä mahdollistaa nopean tiedonvaihdon EU:n jäsenvaltioiden ja muiden järjestelmään kuuluvien maiden välillä. Sen avulla suojeltiin kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta. Vuoden aikana järjestelmässä tehtiin 2 201 ilmoitusta ja toteutettiin 3 952 toimenpidettä, jotka koskivat vaarallisia tuotteita. Tieto niistä kulki 31 kansallisen viranomaisen välillä.

Samalla tavoin elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän ansiosta EU:n jäsenvaltiot ja muut maat voivat vaihtaa tietoja ja vastata yhdessä ympärivuorokautisesti elintarviketurvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Maaliskuussa 2017 julkaistu vuoden 2016 vuosikertomus osoitti, että EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa elintarviketurvallisuuteen tuottaa hyviä tuloksia. Toimia lujitetaan edelleen sen pohjalta, mitä opittiin kesän fiproniilitapauksesta. Komissio järjesti 26. syyskuuta 2017 ministerikonferenssin, jossa jäsenvaltiot ja komissio hyväksyivät useita konkreettisia toimenpiteitä. Niillä tehostetaan EU:n toimia elintarvikepetoksia ja elintarvikeketjun turvallisuuteen vaikuttavaa laitonta toimintaa vastaan.

EU pyrkii saamaan EU:n sisäiset elintarvikkeiden laatuerot kuriin. Komissio esitti syyskuussa suuntaviivat, jotka auttavat kansallisia viranomaisia torjumaan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä.

Komissio on asettanut jäsenvaltioiden käyttöön miljoona euroa tutkimus- ja täytäntöönpanotoimien rahoittamiseksi ja myöntänyt toisen miljoonan Yhteiselle tutkimuskeskukselle yhdenmukaistetun testausmenetelmän kehittämistä ja käyttöön ottamista varten. Samaan aikaan komissio käy rakentavaa vuoropuhelua teollisuuden ja kaikkien alan sidosryhmien kanssa. Myös elintarvikkeiden valmistajat ja brändijärjestöt ovat mukana laatimassa menettelysääntöjä.

EU:n kuluttajaviranomaiset ja komissio pyrkivät vuonna 2017 edelleen puolustamaan kuluttajien etuja Volkswagenin päästöskandaalin yhteydessä. Ne kehottivat Volkswagenia korjaamaan pikaisesti kaikki asianomaiset autot ja toteuttamaan lisäksi muita luottamusta lisääviä toimenpiteitä.

Komissio julkaisi maaliskuussa toimintasuunnitelman, jossa esitetään tapoja lisätä kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja parantaa rahoituspalveluiden saatavuutta kaikkialla unionissa. Komissio valmistelee myös rajat ylittäviä maksutapahtumia koskevan asetuksen muuttamista. Tavoitteena olisi pienentää muista kuin euromääräisistä maksuista perittäviä kuluja, kehittää rahoitustuotteita käsittelevien vertailusivustojen laatua koskevia periaatteita ja saada autonvuokrauksen läpinäkyvää hinnoittelua koskeva työ päätökseen.

Vähäisilläkin vaatimuksilla on merkitystä

Vuoden aikana tulivat voimaan eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevat tarkistetut säännöt, joilla menettelystä tehdään nopeampi, halvempi ja helpompi. Säännöt kattavat nyt enintään 5 000 euron vaatimukset (aiemmin raja oli 2 000 euroa), ja menettely on yksinkertaisempi.

Kuluttajien suojelu verkossa

Sähköisen kaupankäynnin merkityksen kasvaminen ja verkkokauppojen ja -palveluiden moninkertaistuminen ovat luoneet uusia kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä haasteita. Joulukuussa hyväksytyllä uudella asetuksella varmistetaan, että kansallisilla viranomaisilla on laajemmat valtuudet torjua sisämarkkinoilla leviäviä laittomia käytäntöjä. Sen myötä otetaan käyttöön EU:n laajuinen koordinointimenettely monikansallisten toimijoiden laittomien käytäntöjen torjumiseksi tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Sitä aletaan soveltaa 17. tammikuuta 2020.

Vuoden aikana edistyttiin neuvotteluissa kahdesta tärkeästä sopimussääntöjä koskevasta ehdotuksesta. Niistä ensimmäinen liittyy digitaalisen sisällön toimittamiseen ja toinen tavaroiden verkkokauppaan. Lokakuussa komissio esitti muutetun ehdotuksen, jolla varmistetaan, että tavaroiden myyntiin verkossa ja verkon ulkopuolella sovelletaan yhdenmukaista toimintamallia. Ehdotuksella laajennetaan toisen aloitteen soveltamisalaa kattamaan tavaroiden verkkokaupan sijasta kaikki tavarakauppa. Molemmilla ehdotuksilla suojataan kuluttajia, jotka ostavat tavaroita tai digitaalista sisältöä.

Kuluttajalainsäädännön toimivuustarkastus

Toukokuussa toteutettiin EU:n kuluttajalainsäädännön toimivuustarkastus, jossa kävi ilmi, että sisämarkkinoilla on vielä parannettavaa kuluttajasuojan alalla. Ihmisillä on EU:ssa vahvat oikeudet, mutta niistä voitaisiin tiedottaa paremmin ja niiden tehokas täytäntöönpano olisi varmistettava.

rescEU

Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa käytettiin useita kertoja. Sen kautta annettiin apua Italialle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Kyprokselle ja Portugalille, joissa on ollut luonnononnettomuuksia vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Pelkästään vuonna 2017 EU:n luonnononnettomuuksissa sai surmansa yli 200 ihmistä ja tuhoutui yli miljoona hehtaaria metsää. Viime vuosina luonnononnettomuuksia on tapahtunut yhä useammin. Komissio ehdotti tämän vuoksi marraskuussa unionin pelastuspalvelumekanismin lujittamista ja perusti uuden rescEU-järjestelmän, jonka tarkoituksena on lisätä yleistä katastrofivalmiutta.

Sen myötä EU:lle saadaan oma valmiusreservi ja edistetään avunantoresurssien kokoamista Euroopan pelastuspalvelureserviin. Lisäksi lisätään investointeja katastrofien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen. Ehdotuksessa otetaan tasapuolisesti huomioon solidaarisuus EU:ssa ja jäsenvaltioiden velvollisuudet. Tavoitteena on ”EU, joka suojelee”.

Euroopan muuttoliikeagenda

Euroopan komissio jatkoi vuonna 2017 Euroopan muuttoliikeagendan toteutusta ja ehdotti toimia ongelmien ratkaisemiseksi. Se myös halusi EU:lle välineet, joiden avulla voitaisiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hallita niin sääntöjenvastaista kuin laillistakin muuttoliikettä aiempaa paremmin sekä tehostaa muun muassa rajavalvontaa ja turvapaikka-asioiden käsittelyä.

Hädänalaisten suojelu

Vuodesta 2015 alkaen Kreikan ja Italian viranomaiset ovat osallistuneet – Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Sophia-operaation tukemina – noin 620 000 ihmishengen pelastamiseen Välimerellä ja Egeanmerellä. EU hajottaa Turkin viranomaisten ja NATOn tuella rikollisverkostoja, jotka salakuljettavat ihmisiä keskisellä Välimerellä ja Egeanmerellä.

Vuonna 2017 yhteensä 313 050 turvapaikanhakijaa sai kansainvälistä suojelua.

Komissio julkaisi viime vuonna useita tilannekatsauksia Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvista toimista, joilla hillitään muuttovirtoja ja parannetaan EU:n ulkorajojen valvontaa. Katsauksissa käsiteltiin sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista, EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa, eurooppalaisen raja- ja merivartioston operaatioita ja muuttoliikealan kumppanuuskehystä. Kaikilla näillä aloilla oli edistytty merkittävästi, ja niille esitettiin jatkotoimia.

Komissio esitti huhtikuussa toimia lasten suojelemiseksi muuttoliikkeen yhteydessä. Ne menevät pidemmälle kuin EU:n turvapaikkalainsäädännön uudistamisen yhteydessä ehdotetut lisäsuojaa tarjoavat toimet. Yksi tärkeimmistä toimista on lasten kotouttaminen siihen maahan, johon he ovat saapuneet. Kotouttamiseen sisältyvät muun muassa lasten henkilöllisyyden selvittäminen, hyvät vastaanotto-olosuhteet ja koulutukseen pääsy.

Sisäiset siirrot ja uudelleensijoittaminen

Useimmat EU-maat osallistuvat nykyisin EU:n sisäisten siirtojen toteuttamiseen ja lievittävät näin Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvaa painetta. Komissio esitti marraskuussa viimeisimmän Euroopan muuttoliikeagendaa koskevan edistymiskertomuksensa. Sen mukaan EU:n sisällä siirrettyjen henkilöiden määrä kasvoi vuonna 2017 huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtojärjestelmä siis toimii, kunhan kaikki osapuolet täyttävät sitoumuksensa. Pelkästään vuonna 2017 EU:n sisällä siirrettiin 22 215 henkilöä. Syyskuusta 2015 alkaen muihin EU-maihin on siirretty yhteensä 33 140 henkilöä – 21 704 Kreikasta ja 11 436 Italiasta – eli 93 prosenttia kaikista siirtokelpoisista henkilöistä. On siis mahdollista siirtää kaikki siirtokelpoiset henkilöt Italiasta ja Kreikasta ja näin saavuttaa hätätilanteessa sovellettavan siirtojärjestelmän tärkein tavoite. Useimmat EU-maat antoivat vastaanottolupauksia ja ottivat säännöllisesti vastaan siirrettäviä henkilöitä. Kaikki maat eivät kuitenkaan osallistuneet sisäisiin siirtoihin. Komissio käynnisti vuonna 2017 rikkomismenettelyn Puolaa, Tšekkiä ja Unkaria vastaan, koska ne eivät olleet panneet täytäntöön Euroopan unionin neuvoston vuonna 2015 antamia päätöksiä sisäisistä siirroista. Joulukuussa komissio päätti haastaa ne EU:n tuomioistuimeen.

Uudelleensijoitusjärjestelmät ovat heinäkuusta 2015 alkaen tarjonneet laillisen ja turvallisen väylän EU:hun henkilöille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Yli 26 000 ihmistä on uudelleensijoitettu 21 EU-maahan sekä Islantiin, Liechtensteiniin, Norjaan ja Sveitsiin. Komissio kehotti syyskuussa EU-maita uudelleensijoittamaan vielä vähintään 50 000 kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä Jordaniasta, Libanonista, Turkista ja keskisen Välimeren reitillä sijaitsevista Afrikan maista seuraavien kahden vuoden aikana (31.10.2019 mennessä). Vuoden loppuun mennessä komissio oli saanut yhteensä 39 839 vastaanottolupausta.

EU:n ja Turkin julkilausuma

EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen konkreettisia tuloksia. Sen avulla voitiin hallita tehokkaasti muuttovirtoja itäisellä Välimerellä. Päivittäisten rajanylitysten määrä pysyi noin 86:ssa, ja kuolleiden määrä väheni huomattavasti. EU:hun saapuvien määrä aleni 97 prosentilla verrattuna tilanteeseen ennen julkilausuman soveltamista. Palauttamisoperaatioiden vauhti on kiihtynyt, ja 2 032 henkilöä on palautettu. Palautetuista 228 oli syyrialaisia.

EU ja Turkki nopeuttivat rahoitustuen myöntämistä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä. Välineelle varatusta 3 miljardista eurosta yhteensä 1,85 miljardia euroa on maksettu. Viime vuonna lähes 1,2 miljoonaa pakolaista Turkissa sai hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon tukea. Tukea saavien syyrialaisten määrän odotetaan nousevan 1,3 miljoonaan. Julkilausuman mukaisessa uudelleensijoittamisessa on edistytty ripeästi. Joulukuun loppuun mennessä oli uudelleensijoitettu yli 11 700 syyrialaista Turkista 16 EU-maahan.

Palauttaminen ja takaisinotto

Komissio korosti maaliskuussa tarvetta tehostaa EU:n palauttamispolitiikkaa ja esitti uudistetun palauttamista koskevan toimintaohjelman ja suosituksia jäsenvaltioille menettelyjen tehostamiseksi. Syyskuussa komissio julkaisi tarkistetun palauttamiskäsikirjan. Yksi Euroopan raja- ja merivartioviraston tärkeimmistä tehtävistä on ollut jäsenmaiden avustaminen laittomien muuttajien palauttamisessa. Tulokset ovat olleet hyviä. Viraston koordinoimien palauttamisoperaatioiden määrä nousi, ja virasto koordinoi vuonna 2017 yhteensä 350 operaatiota.

Ihmisten salakuljetuksen torjuminen

Toukokuussa 2015 hyväksyttyä siirtolaisten salakuljetuksen vastaista EU:n toimintasuunnitelmaa toteutettiin edelleen. Europolin yhteydessä toimiva ihmisten salakuljetusta tutkiva eurooppalainen keskus on perustamisensa (2016) jälkeen tukenut yli 2 000:ta tapausta ja antanut täyden tukensa yli 90:lle korkean profiilin tapaukselle. Komissio perusti vuonna 2017 kansallisten yhteyspisteiden verkoston jäsenmaiden keskinäisen strategisen yhteistyön helpottamiseksi sekä ihmisten salakuljetuksen torjuntaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.

Ihmishenkien pelastaminen merellä ja hotspot-toimintamalli

Euroopan raja- ja merivartiovirasto

Euroopan raja- ja merivartiovirasto aloitti toimintansa vuonna 2017. Sen yli 1 700 työntekijää – rajavartijaa ja muuta henkilöstön jäsentä – avustaa etulinjan jäsenvaltioita. Lisäksi on perustettu nopean toiminnan reservejä, muun muassa asiantuntijoiden reservi ja kalustoreservi, joita voidaan käyttää nopeissa rajainterventioissa.

Viraston roolia ja tehtäviä on sittemmin vahvistettu ja laajennettu huomattavasti. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on nykyisin jäsenmaiden avustaminen laittomien muuttajien palauttamisessa. Virasto osallistuu myös rajat ylittävän rikollisuuden havaitsemiseen ja ehkäisemiseen. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lisäksi yhteistyön vahvistaminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Nyt keskitytään hyödyntämään täysimääräisesti viraston keinoja ja välineitä.

Hotspot-toimintamalli ja tuki Kreikalle ja Italialle

Vuonna 2017 jatkettiin hotspot-toimintamallin soveltamista sekä Italiassa että Kreikassa. EU kuten myös Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Europol antoivat tähän tarkoitukseen operatiivista ja taloudellista tukea. Euroopan raja- ja merivartiovirasto lähetti viime vuonna yli 1 000 työntekijää Italiaan ja Kreikkaan eri operaatioiden kautta. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lähettämät 153 vierailevaa työntekijää auttoivat Italian ja Kreikan viranomaisia maahantulijoiden sormenjälkien ottamisessa ja rekisteröinnissä sekä turvallisuustarkastusten tekemisessä. Myös Europol on lähettänyt näihin maihin 24 vierailevaa työntekijää.

Näiden toimien ansiosta elinolot Kreikan järjestelykeskuksissa ovat parantuneet. Paineet Italiassa kuitenkin jatkuivat vuoden alkupuoliskolla, kun maan rannoille saapui muuttajia keskisen Välimeren reittiä pitkin yhtä suuria määriä kuin aiempinakin vuosina. Komissio ennakoi tämän ja toimi nopeasti yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne antoivat tammikuussa yhteisen tiedonannon ”Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä – Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen”.

Tulijoiden määrän noustua kausiluonteisesti huippulukemiin komissio hyväksyi heinäkuussa toimintasuunnitelman Italian tukemiseksi. Siinä ja tammikuun tiedonannossa keskitytään viiteen asiaan: pelastetaan ihmishenkiä, torjutaan ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa Libyassa (mm. 46,3 miljoonan euron hankkeella, jonka rahoitukseen EU osallistuu), tehostetaan yhteistyötä keskeisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, tehostetaan palauttamisoperaatioita ja vahvistetaan EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta.

Rajaturvallisuus

Schengen

Monet Schengen-alueen valtiot päättivät syksyllä 2015 ottaa rajatarkastukset väliaikaisesti uudelleen käyttöön tietyillä sisärajoilla. Neuvosto suositti toukokuussa 2016 komission ehdotuksen pohjalta, että Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa ja Tanska ottavat rajatarkastukset väliaikaisesti uudelleen käyttöön sisärajojensa tietyillä osuuksilla, koska monet Länsi-Balkanin reittiä käyttäneet muuttajat jatkoivat matkaansa juuri niihin. Myöhemmin suositusta jatkettiin Schengenin sääntöjen mukaisesti kolme kertaa, viimeisen kerran toukokuussa 2017.

Komissio on edelleen vahvasti sitoutunut palaamaan normaaliin tilanteeseen eli sisärajavalvonnasta vapaaseen Schengen-alueeseen. Se antoi 12. toukokuuta 2017 suosituksen oikeasuhteisista poliisitarkastuksista ja poliisiyhteistyöstä Schengen-alueella. Siinä Schengen-valtioita kehotetaan toteuttamaan ensisijaisesti muita toimia, kuten poliisitarkastuksia, ennen turvautumista sisärajatarkastusten väliaikaiseen palauttamiseen.

Komissio teki syyskuussa selväksi, että viiden edellä mainitun Schengen-valtion sisärajatarkastukset on poistettava marraskuun puoliväliin mennessä. Samalla komissio muistutti säännöistä, joita on noudatettava, jos Schengen-valtiot pitävät sisärajatarkastusten väliaikaista palauttamista perusteltuna ja tarpeellisena. Kuusi Schengen-valtiota on kuitenkin ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan säilyttää Schengenin rajasäännöstöön perustuvat väliaikaiset sisärajatarkastukset. Komissio aloitti näiden ilmoitusten arvioinnin vuoden 2017 lopussa. Lisäksi komissio ehdotti syyskuussa Schengenin rajasäännöstön päivittämistä, jotta väliaikaisia rajatarkastuksia koskevat säännöt vastaisivat paremmin nykyisiä tarpeita. Tarkoituksena oli reagoida yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuviin uudenlaisiin tai pitkäaikaisiin uhkiin ja varmistaa, että sisärajatarkastukset pysyvät poikkeuksena ja määräaikaisina.

EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen

Uusilla huhtikuussa voimaan tulleilla EU-säännöillä varmistetaan, että kaikkien EU:n ulkorajat ylittävien henkilöiden tiedot tarkastetaan asiaankuuluvista tietokannoista, kuten Schengenin tietojärjestelmästä. Järjestelmässä on nyt 70 miljoonaa kuulutusta, ja vuonna 2016 siinä tehtiin 4 miljardia hakua. Tämä vähentää todennäköisyyttä, että rajojen yli pääsisi huomaamatta livahtamaan henkilöitä, myös EU-kansalaisia, jotka muodostavat uhkan turvallisuudelle.

Komissio ehdotti vuonna 2016 Schengenin tietojärjestelmän parantamista, jotta sen kautta voitaisiin tehokkaammin auttaa lainvalvontaviranomaisia terrorismin torjumisessa, parantaa rajavalvontaa ja varmistaa tehokas tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä. Helmikuussa 2018 otetaan käyttöön sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä. Se auttaa tunnistamaan rikollisia ja terroristeja, jotka saapuvat väärän henkilöllisyyden turvin. Komissio ehdotti EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamista, jotta voitaisiin tehdä etukäteistarkastus kaikille matkailijoille, jotka saapuvat Schengen-alueelle ilman viisumia. ETIAS auttaa tunnistamaan ihmiset, jotka saattavat aiheuttaa riskejä, jo ennen kuin he saapuvat EU:n rajalle ja turvaa samalla matkustajien enemmistön viisumivapaan matkustamisen. Neuvosto sopi kesäkuussa kannastaan ehdotukseen. Lisäksi ulkorajavalvontaa uudistetaan vuodesta 2020 alkaen uuden rajanylitystietojärjestelmän avulla. Se tallentaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten henkilötiedot sekä rajanylitysajan, päivän ja paikan.

Uusien laillisten muuttoväylien avaaminen ja nykyisten parantaminen

Euroopan parlamentti ja neuvosto aloittivat syyskuussa neuvottelut ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n vetovoimaa korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi unioniin ja pitämiseksi siellä. Kyse on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiin liittyvän ns. sinisen kortin uudistamisesta.

Komissio ehdotti heinäkuussa 2016 EU:n uudelleensijoittamiskehyksen perustamista. Tarkoituksena on luoda uudelleensijoittamista koskeva yhteinen politiikka, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt pääsisivät Eurooppaan hallitusti turvallisia muuttoväyliä käyttäen. Neuvosto esitti kantansa marraskuussa 2017, ja neuvottelut parlamentin kanssa aloitettiin joulukuussa.

Muiden kuin EU-maiden kansalaisten kotouttaminen

Komissio toteutti vuonna 2017 useita kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia. Ensimmäiset vasta perustetun eurooppalaisten kotouttamisasioiden verkoston keskinäistä oppimista koskevat toimet toteutettiin Ruotsissa ja Saksassa.

Komissio teki viime vuonna myös useita aloitteita työnantajien, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten aktivoimiseksi, kuten toukokuussa aloitteen Työnantajat kotouttamisen tukena ja joulukuussa julistuksen EU:n työmarkkinoiden kotouttamiskumppanuus. Komissio kehitti ja otti käyttöön monikielisen verkossa toimivan EU:n taitoprofiilityökalun EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille osana uutta osaamisohjelmaa Euroopalle. Taitoprofiilityökalua voidaan käyttää turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahantulijoiden taitojen ja tutkintojen kartoittamiseen aikaisessa vaiheessa. Nämä aloitteet osoittavat, mitä komissio, työnantajat ja muut työmarkkinaosapuolet tekevät tukeakseen pakolaisten ja maassa laillisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille.

Viime vuonna työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (EaSI-ohjelma) ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin toimia, joilla helpotetaan pakolaisten ja heidän perheidensä integroitumista työmarkkinoille. Myös talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa 2017 keskityttiin entistä enemmän maahanmuuttajien ja pakolaisten kokemiin integraatiohaasteisiin.

Viisumipolitiikka

Kanada myönsi joulukuussa 2017 kaikille Bulgarian ja Romanian kansalaisille viisumivapaan pääsyn alueelleen. Sen jälkeen Yhdysvallat on ainoa viisumivapaa EU:n ulkopuolinen maa, joka ei myönnä vastavuoroista viisumivapaata matkustamista kaikille EU-kansalaisille. Viisumikohtelun vastavuoroisuudesta joulukuussa antamansa raportin mukaan komissio jatkaa vuoropuhelua Yhdysvaltojen ja niiden viiden EU-maan kanssa, joita tämä kysymys koskee (Bulgaria, Kroatia, Kypros, Puola ja Romania).

Georgian kansalaiset saivat maaliskuussa oikeuden matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten (enintään 90 päiväksi). Ukrainan kansalaisille myönnetty viisumivapaa matkustaminen tuli voimaan kesäkuussa. Tarkistettu viisumivapauden keskeyttämismekanismi tuli voimaan maaliskuussa, ja komissio raportoi sen käytöstä joulukuussa. Vaikka viisumivapaudelle asetetut edellytykset yhä täyttyivät, komissio varoitti, että asianomaisten EU:n ulkopuolisten maiden on jatkossakin täytettävä vaaditut arviointiperusteet. Niiden on muun muassa parannettava laittoman maahanmuuton hallintaa sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption ehkäisemistä ja torjuntaa.

Taloudellinen tuki muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi

Sisäasioiden EU-rahastojen merkitys on suuri vastattaessa muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin. Sen vuoksi niiden rahoitus pysyi korkeana vuonna 2017. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston käytössä oli 1,4 miljardia euroa ja sisäisen turvallisuuden rahaston käytössä 692 miljoonaa euroa, joilla vuonna 2017 tuettiin edelleen valmiuksien kehittämistä. Varoilla muun muassa rahoitettiin humanitaarista apua, aineellista tukea ja terveyspalveluja ja tuettiin operatiivisen yhteistyön kehittämistä. Lisärahoitusta annettiin käytettäväksi myös jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kautta (634 miljoonaa euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja 168 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden rahastosta).

Lisäksi jäsenvaltioille on osoitettu yli 743 miljoonaa euroa, jotta ne pystyvät vastaamaan nopeasti kiireellisiin operatiivisiin tarpeisiin näiden rahastojen voimassaoloaikana. Vastaavasti erityisrahastoista ja muista EU:n ulkoisen toiminnan välineistä on myönnetty varoja, joilla on vastattu suuriin haasteisiin EU:n ulkopuolisissa maissa.

Euroopan unionin naapurialueet

Euroopan naapuruuspolitiikka on osoitus EU:n pyrkimyksestä ajaa yhteisiä etuja sekä itäisten että eteläisten kumppanimaiden kanssa ja sitoutumisesta yhteistyön tekemiseen ensisijaisilla aloilla vakauden edistämiseksi. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

Georgialaiset ja ukrainalaiset saivat vuonna 2017 oikeuden matkustaa EU:hun ilman viisumia. Myös assosiaatiosopimukset, jotka EU on allekirjoittanut Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa, tulivat voimaan. Ne kannustavat uudistuksiin ja mahdollistavat vapaakauppa-alueiden luomisen. EU vaati edelleen rauhanomaista ratkaisua itäiseen Ukrainaan siten, että Minskin sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Sopimukset tehtiin syyskuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Niiden tavoitteena on löytää Itä-Ukrainan konfliktiin kestävä poliittinen ratkaisu, jossa kunnioitetaan maan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. EU jatkoi myös Venäjän vastaisia pakotteita, joiden perusteena on Krimin ja Sevastopolin laiton liittäminen Venäjään ja Venäjän rooli Ukrainan horjuttamisessa.

Lisäksi EU tuki Georgiaa, Jordaniaa, Moldovaa, Tunisiaa ja Ukrainaa makrotaloudellisilla rahoitusavun ohjelmilla, joita täydensi Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitustuki. Tavoitteena on auttaa EU:lle maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti läheisiä maita selviytymään mahdollisista talous- tai finanssikriiseistä.

EU ja sen kuusi kumppanimaata – Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä – vahvistivat marraskuussa pidetyssä viidennessä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa olevansa edelleen selkeästi sitoutuneita kumppanuuteen. Huippukokouksen yhteisessä julkilausumassa painotettiin, että ”vuodelle 2020 asetetuilla 20 tulostavoitteella” pyritään keskittämään yhteistyö tuottamaan konkreettisia tuloksia, joista on hyötyä kansalaisille. EU ja Armenia allekirjoittivat huippukokouksen yhteydessä kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen.

Venäjä

EU pitää voimassa Venäjää vastaan kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden perusteena on Venäjän rooli Ukrainan vakauden horjuttamisessa. Näitä toimenpiteitä jatkettiin joulukuussa 2017 ja ne ovat edelleen sidoksissa Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon. Samaan aikaan EU keskittyi yhteydenpidossa Venäjän kanssa edelleen valikoidusti ulkopolitiikan ja globaalien kysymysten kaltaisiin asioihin ja lisäsi tukeaan sekä Venäjän kansalaisyhteiskunnalle että EU:n ja Venäjän kansalaisten välisiin yhteyksiin. EU kiinnitti edelleen huomiota erityisesti ihmisoikeustilanteeseen Venäjällä ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuviin rajoitteisiin.

Euroopan unionin eteläinen naapurusto

EU jatkoi viime vuonna neuvotteluja niistä kumppanuuden painopisteistä, jotka kattavat taloudellisen ja poliittisen yhteistyön. EU sopi tällaisista painopisteistä Algerian ja Egyptin kanssa.

EU käytti lähes 170 miljoonaa euroa muuttajien suojelemiseen, muuttoliikestrategioiden täytäntöönpanoon ja vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen mahdollistamiseen Egyptissä, Libyassa, Marokossa ja Tunisiassa. EU myös lisäsi tukeaan Tunisialle auttaakseen maan siirtymistä demokratiaan ja talouden elpymistä.

EU liittyi heinäkuussa Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen ja sitoutui investoimaan lähivuosina jopa 220 miljoonaa euroa alueelliseen yhteistyöhön vesivarojen hallinnan ja elintarvikejärjestelmien parantamiseksi. Parannuksia tarvitaan, koska vallitseva ankara vesipula ja pienenevät sadot vaikuttavat sosioekonomisiin olosuhteisiin ja johtavat poliittiseen epävakauteen, mikä puolestaan johtaa lyhytaikaiseen muuttoliikkeeseen. EU on edelleen sitoutunut seuraamaan Libyaa ja sen siirtymistä kohti demokratiaa, ja on tukenut YK:n sovittelutoimia. EU:n ja Libyan yhteistyötä käsittelevässä huhtikuun ministerikokouksessa keskityttiin koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

EU jatkoi vuonna 2017 alueellisen yhteistyön edistämistä eteläisten Välimeren maiden kanssa Välimeren unionin, Arabiliiton ja Anna Lindh -säätiön kautta.

Länsi-Balkan ja laajentumisprosessi

EU jatkoi Länsi-Balkanin maiden tukemista niiden edetessä kohti EU-jäsenyyttä. Montenegro ja Serbia jatkoivat liittymisneuvottelujaan. EU:n tiivis sitoutuminen neuvotteluihin Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa ja maiden edistyminen uudistuksissa ja demokratiakehityksessä avasivat kummallekin mahdollisuuden ottaa uusia askelia kohti EU-jäsenyyttä. EU tuki myös uudistuksia Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Kosovossa (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen). Lisäksi EU tukee sovintoa alueella ja alueen maiden välisen kitkan poistamista.

Turkki

EU:n ja Turkin väliset suhteet olivat viime vuonna vaarassa, koska oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien noudattaminen heikkenivät vakavasti Turkissa. EU teki selväksi, että se oli valmis jatkamaan vuoropuhelua vakaan, demokraattisen ja osallistavan Turkin kanssa. Vuonna 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia: laittomien merenylitysten ja kuolemantapausten määrä Egeanmerellä on vähentynyt merkittävästi.

Länsi-Eurooppa

EU on pitänyt yllä erinomaisia suhteitaan EU:n ulkopuolisiin Länsi-Euroopan maihin Norjaan ja Sveitsiin, jotka ovat sen tärkeimpiä kauppa- ja investointikumppaneita. Suhteet Euroopan talousalueeseen kuuluviin maihin (Islantiin, Liechtensteiniin ja Norjaan) paranivat. EU pyrki tiivistämään ulkopoliittisia ja muita suhteitaan Vatikaanivaltioon.

Pohjois-Amerikka ja Latinalainen Amerikka

EU on keskustellut aktiivisesti Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa muun muassa johtajien kokouksessa Brysselissä toukokuussa presidentti Donald Trumpin ensimmäisen ulkomaanmatkan yhteydessä. Tiivis yhteistyö turvallisuuskysymyksissä, ulkopolitiikassa – muun muassa Pohjois-Koreaa, Syyriaa, Venäjää ja Ukrainaa koskevissa kysymyksissä – sekä terrorismintorjunnassa jatkui vahvana ja vireänä.

Vuosi 2017 oli tärkeä EU:n ja Kanadan suhteille. Kaikki EU-kansalaiset voivat nyt matkustaa Kanadaan ilman viisumia, ja Kanadan kanssa tehtyä vapaakauppasopimusta alettiin soveltaa väliaikaisesti syyskuussa.

Latinalaisessa Amerikassa tapahtui suuria muutoksia, mutta EU jatkoi suhteiden modernisoimista ja parantamista kumppaneidensa kanssa. Sen kumppaneihin kuuluvat Chile, Kuuba, Meksiko, Mercosurin kaupparyhmittymä ja Karibian alueen maat. EU on myös kehittänyt suhteitaan koko alueeseen Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön kautta muun muassa turvallisuuteen, liiketoimintaan, sukupuolten tasa-arvoon ja parlamentaarisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. EU tukee vuosia kestäneen kumppanuuden ja yhteistyön pohjalta edelleen rauhan rakentamista Kolumbiaan.

Kiina

EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Brysselissä kesäkuussa edistyttiin merkittävästi monella alalla, joita ovat maantieteelliset merkinnät, tulliyhteistyö, valtiontuki ja sitoutuminen Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon. Lisäksi käytiin vuoropuhelua ulkopolitiikasta ja alueellisista kysymyksistä sekä neuvotteluja ja keskusteluja Afrikasta, Keski-Aasiasta, Afganistanista, Pohjois-Koreasta ja Syyriasta sekä terrorismin torjunnasta ja puolustuksesta. Ihmisoikeuskysymykset olivat edelleen EU:n Kiinan-suhteiden ytimessä.

Aasia ja Tyynenmeren alue

Kaakkois-Aasian maiden liitto

Vuonna 2017 juhlittiin EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton virallisten suhteiden 40-vuotista taivalta. Elokuussa Filippiineillä pidetyssä Manilan huippukokouksessa vahvistettiin vuosien 2018–2022 yhteistyöalat, muun muassa turvallisuus, kauppa, kestävä kehitys ja ihmisten väliset yhteydet.

Lähi-itä

Iran

EU:n ja Iranin suhteissa tapahtui viime vuonna huomattavaa edistystä erityisesti kaupan, investointien, energian, ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen, ydinalan siviiliyhteistyön, humanitaarisen avun ja ihmisoikeuksien aloilla. Edistyksen mahdollisti ydinalan pakotteiden poistaminen. Lisäksi Iranin kanssa on aloitettu säännöllinen vuoropuhelu, jotta maa saataisiin osallistumaan rakentavasti alueellisten kysymysten käsittelyyn ja edistämään toimintamalleja alueellisten kriisien ratkaisemiseksi.

Lähi-idän rauhanprosessi, Israel ja miehitetyt palestiinalaisalueet

Kahden valtion ratkaisu on yhä enemmän uhattuna, koska palestiinalaisten keskinäisessä sovinnossa ei ole edistytty ja koska Israelin hallitus on lisännyt siirtokuntatoimintaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla, myös Itä-Jerusalemissa. Eurooppa-neuvosto kuitenkin vahvisti joulukuussa EU:n kannan, joka tukee kahden valtion ratkaisua. Vuoden lopulla otettiin ensimmäisiä askelia kohti palestiinalaisten keskinäistä sovintoa. EU käynnisti arvioinnin omasta osallistumisestaan käytännön sovitteluun sen varmistamiseksi, että sen toiminta edistää kahden valtion ratkaisun saavuttamista.

EU ja sen jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi sopivat yhteisestä eurooppalaisesta strategiasta rahoitustuen antamiseksi Palestiinalle vuosina 2017–2020. Se on ensimmäinen EU:n eteläistä naapurustoa tukeva yhteinen ohjelma.

Syyria

Syyrian kriisi oli EU:n ja kansainvälisen yhteisön huolena koko viime vuoden. EU isännöi huhtikuussa Brysselissä pidettyä konferenssia Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuudesta. Osallistujat sitoutuivat vuonna 2017 antamaan 5,6 miljardia euroa tukea kriisin ratkaisemiseen. EU on valmis tukemaan maan jälleenrakentamista mutta vasta sen jälkeen, kun osapuolet Syyriassa ovat sopineet kestävästä ja kaikki osapuolet huomioivasta poliittisesta ratkaisusta konfliktiin.

EU:n ja Afrikan suhteet

EU on Afrikan tärkein kauppa- ja investointikumppani sekä sen suurin tukija. EU on koko mantereen suurin virallisen kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja. Afrikan unionin ja Euroopan unionin 5. huippukokous pidettiin marraskuussa Norsunluurannikolla Abidjanissa. Sen keskeisiä teemoja oli investoiminen Afrikan nuorentuvaan väestöön. EU odottaa kiinnostuneena Cotonoun sopimuksen jälkeisen sopimuksen valmistelutyötä Afrikan maiden kanssa.

Muuttoliike: EU:n toimintaa ohjaa inhimillinen ulottuvuus

Muuttoliike pysyi koko vuoden tärkeällä sijalla EU:n asialistalla. Erityisesti painotettiin sen inhimillistä ulottuvuutta. Viime vuonna merkittävästi aiempaa vähemmän ihmisiä ylitti Välimeren ja Saharan autiomaan. Se johtuu siitä, että EU on lisännyt yhteistyötä ja koordinointia Afrikan kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä koordinointia jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi on jatkettu EU:n merioperaatiota, Sophia-operaatiota, salakuljetuksen torjuntaa ja Libyan rannikkovartioston koulutusta. EU:n Afrikka-hätärahasto on jo myöntänyt lähes 3,2 miljardia euroa työpaikkojen luomiseen, osaamisen parantamiseen, muuttoliikkeen hallinnan lujittamiseen ja turvallisuusolosuhteiden parantamiseen, jotta maat voivat kohentaa talouttaan ja luoda mahdollisuuksia nuorille heidän muuttamishalukkuutensa vähentämiseksi.

Muuttoliikkeen kumppanuuskehyksen perustamisen jälkeen on saatu lukuisia konkreettisia tuloksia viidessä Saharan eteläpuolisessa maassa, jotka ovat Etiopia, Mali, Niger, Nigeria ja Senegal. Suuri osa tästä työstä on selostettu vuoden 2017 tilannekatsauksessa, jonka esitti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini.

Kestävä kehitys

EU on maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja. EU:n avussa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä vaan konkreettisista investoinneista ihmisiin. Pelkästään komissio antoi Afrikkaan 31 miljardia euroa virallista kehitysapua vuosina 2014–2020.

EU osoitti sitoutuneisuutta YK:n vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin ja johtajuutta niiden täytäntöönpanossa allekirjoittamalla kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen. Konsensuksen siirtämistä käytäntöön vauhditti uuden Euroopan ulkoisen investointiohjelman käynnistäminen. Tavoitteena on saada liikkeelle lisää investointeja Afrikkaan ja Euroopan naapurustoon jopa 44 miljardin euron edestä.

Ulkoinen investointiohjelma – uusi tapa tukea Afrikan maita ja naapuruusmaita

Vuonna 2017 perustetun ulkoisen investointiohjelman kautta EU:n kehitysapua annetaan uudella tavalla. Keskeinen osa ohjelmaa on Euroopan kestävän kehityksen rahasto, joka perustettiin 28. syyskuuta.

Investointiohjelmalla kannustetaan investointeja EU:n kumppanimaihin sekä Afrikassa että EU:n naapurialueilla. Sillä tuetaan osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja kestävää kehitystä ja puututaan samalla joihinkin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Ulkoiseen investointiohjelmaan EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta osoitetun 4,1 miljardin euron rahoitusosuuden avulla tavoitellaan vipuvaikutusta, jolla on tarkoitus tuottaa yli 44 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Komissio on pyytänyt rahoitusta myös jäsenvaltioilta ja muilta kumppaneilta.

EU käynnisti vuonna 2017 myös 500 miljoonan euron aloitteen yhteistyössä YK:n kanssa kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

Komissio ehdotti EU:n valtuuttamista aloittamaan viralliset neuvottelut uudistetusta kumppanuudesta Afrikan-, Karibian- ja Tyynenmeren maiden kanssa vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten.

Kauppaa tukevan kehitysavun politiikkaa vuodelta 2007 tarkistettiin, jotta se saataisiin osaksi laajempaa ”kauppaa kestävästä kehityksestä” -lähestymistapaa, jonka tavoitteena on lisätä kumppanimaiden kanssa harjoitettavien taloudellisten suhteiden kehitysvaikutuksia.

EU ihmisoikeuksien puolustajana

EU vahvisti viime vuonna asemaansa johtavana ihmisoikeusalan toimijana koko maailmassa. Se julkaisi kesäkuussa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2015–2019) väliarvioinnin. Siinä määriteltiin ne ihmisoikeuksiin EU:n ulkopuolisissa maissa liittyvät osa-alueet, joihin EU:n olisi kiinnitettävä enemmän huomiota nykyisen toimintasuunnitelman jäljellä olevalla täytäntöönpanokaudella.

EU on tukenut vahvasti ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian prioriteettiensa mukaisesti kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille suotuisan toimintaympäristön luomista niin ihmisoikeusvuoropuhelujen kautta kuin antamalla taloudellista tukea, myös monenvälisillä foorumeilla. Hyökkäykset kansalaisyhteiskuntaa vastaan jatkuivat viime vuonna kaikkialla maailmassa. EU vastusti edelleen voimakkaasti yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisvapauden perusteetonta rajoittamista.

Turvallisuus ja puolustus

EU eteni vuonna 2017 nopeasti globaalistrategian täytäntöönpanossa turvallisuus- ja puolustusalalla. Viime vuonna perustettiin EU:n sotilaskoulutus- ja neuvontaoperaatioiden ensimmäinen yhteinen komentokeskus. Lisäksi perustettiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus analysointikyvyn ja hybridiuhkien käsittelyvalmiuksien parantamiseksi (hybridiuhkien torjumista käsittelevän vuonna 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon pohjalta) sekä tehostettiin yhteistyötä Naton kanssa.

Komissio perusti kesäkuussa Euroopan puolustusrahaston, josta investoidaan 90 miljoonaa euroa tutkimukseen ja 500 miljoonaa euroa puolustusteollisuuden tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen vuoteen 2020 mennessä. Rahaston kautta EU:n talousarviovaroja käytetään ensimmäistä kertaa puolustukseen liittyviin hankkeisiin. Näin pienennetään päällekkäisyyksien riskiä ja tehostetaan kansallisten varojen käyttöä tekemällä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä yhteisiä hankintoja.

Ensimmäiset tutkimushankkeita koskevat ehdotuspyynnöt on jo käynnistetty, ja ennen vuoden 2017 loppua ilmoitettiin ensimmäisistä täyden rahoituksen tutkimushankkeista, jotka koskevat miehittämättömiä järjestelmiä ja sotilasjärjestelmiä. Komissio ehdotti myös Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa. Siihen osoitettaisiin EU:n talousarviosta 500 miljoonaa euroa, joilla yhteisrahoitettaisiin puolustusteollisuuden tuotteiden ja teknologioiden kehittämisvaiheen työtä, esimerkiksi prototyyppejä.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen joulukuussa vain kuusi kuukautta komission ehdotuksen jälkeen. Asiaa käsitellään Euroopan parlamentissa, ja puolustusrahaston odotetaan olevan täydessä toiminnassa ja valmis tukemaan ensimmäisiä hankkeita vuonna 2019.

Todettuaan, että turvallisuus- ja puolustusalalla tarvitaan lisää koordino ja yhteistyötä, 25 EU-maan johtajat aloittivat joulukuussa puolustusalan pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Sen ansiosta ne EU-maat, jotka haluavat ja kykenevät kehittämään yhdessä puolustusvoimavarojaan, voivat investoida yhteisiin hankkeisiin ja lisätä asevoimiensa operatiivista valmiutta ja panosta. Osallistujat ovat sopineet 17 yhteistyöhankkeesta, joihin kuuluvat muun muassa nopean toiminnan joukot ja keskinäinen avunanto kyberturvallisuuden alalla, puolustusvoimien antama katastrofiapu, meriturvallisuuden parantaminen, EU:n lääkintähuollon johtokeskuksen perustaminen ja EU:n koulutusoperaatioiden osaamiskeskus.

Lisäksi EU-maat toimittavat toisilleen ensimmäistä kertaa puolustusmenojensa suunnitelmat osana puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua. Tarkoituksena on havaita paremmin suunnitelmien puutteet, yhtenäistää toimia ja hyötyä mittakaavaeduista.

Toiminta humanitaarisissa kriiseissä ja hätätilanteissa

EU antoi vuonna 2017 yli 1,8 miljardia euroa humanitaariseen apuun ja pelastuspalvelutoimintaan. Hätäapua ruokaan, majoitusapuun, koulutukseen, suojaan ja terveydenhoitoon annettiin yli 120 miljoonalle apua tarvitsevalle yli 80 maassa. EU rahoitti humanitaarista apua maailman kaikilla merkittävillä konfliktialueilla, esimerkiksi Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.

Viime vuonna yli 65,6 miljoonaa ihmistä maailmassa joutui siirtymään kotiseudultaan konfliktien ja sotien vuoksi. Näiden pakolaisten auttamiseen 56 maassa käytettiin noin 90 prosenttia EU:n vuotuisista humanitaarisen avun määrärahoista. Lisäksi EU reagoi humanitaariseen kriisiin osoittamalla viime vuonna 326 miljoonaa euroa Nigerialle, Somalialle, Etelä-Sudanille ja Jemenille, joissa miljoonia ihmisiä uhkasi nälänhätä ja nälkäkuolema.

EU auttoi pakolaisia ja siirtolaisia Kreikassa antamalla käteisapua ja tarjoamalla vuokramajoitusta ohjelmalla, jolla annetaan hätätilanteen tukea kotouttamiseen ja majoitukseen. EU:n kaikkien aikojen suurimmalla humanitaarisen avun ohjelmalla, hätätilanteiden sosiaalisella turvaverkolla, on autettu yli 1,1:tä miljoonaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa pakolaista Turkissa jakamalla prepaid-maksukortteja, joilla he voivat täyttää välttämättömät tarpeensa.

EU osoitti vuonna 2017 yli 6 prosenttia humanitaarisen avun määrärahoistaan humanitaaristen kriisien keskellä elävien lasten koulutusohjelmiin. Vuonna 2015 humanitaarisen avun osuus oli 1 prosentti.

EU myös antaa ja koordinoi unionin pelastuspalvelumekanismin kautta hätäapua ihmisille katastrofialueilla Euroopassa ja muualla maailmassa. Mekanismi aktivoitiin viime vuonna 32 kertaa muun muassa Euroopan metsäpalojen, Perun tulvien ja Karibian hurrikaanien vuoksi.

Monenvälinen yhteistyö

EU teki tiivistä yhteistyötä YK:n kanssa koko viime vuoden ja tuki YK:n uuden pääsihteerin António Guterresin kolmea päätavoitetta, jotka ovat konfliktinesto, kestävä kehitys ja YK:n uudistaminen. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä YK:n merkittävin rahoittaja. Globaalistrategiansa mukaisesti EU antoi tukensa vahvemmalle globaalihallinnalle, konfliktinestolle ja rauhalle sekä keskeisten ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien sopimusten täytäntöönpanolle.

EU:n ja Naton yhteistyö syveni edelleen vuonna 2017. Se perustui vuoden 2016 Varsovan julistukseen, joka koskee keskinäistä yhteistyötä yhteisen uhan edessä. EU:n ja Naton yhteistyö on keskeinen osa EU:n työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusta EU:n globaalistrategian puitteissa. Viime syksynä järjestettiin ensimmäistä kertaa rinnakkaiset ja koordinoidut harjoitukset.

Eurooppaa varten laaditun myönteisen toimintasuunnitelman toteuttaminen

Puheenjohtaja Juncker esitti vuonna 2016 pitämässään unionin tilaa käsitelleessä puheessa myönteisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on ”Eurooppa, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa”. Euroopan parlamentti ja EU:n 27 jäsenvaltion johtajat ilmaisivat siihen tyytyväisyytensä Slovakiassa Bratislavassa pidetyssä huippukokouksessa syyskuussa 2016.

Myönteistä toimintasuunnitelmaa koskeva työ jatkui vuonna 2017, kun 1. maaliskuuta julkaistiin valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, jossa esitellään komission näkemys 27 jäsenvaltion EU:n tulevaisuudesta. Valkoisessa kirjassa määritetään Euroopan unionin tärkeimmät haasteet ja mahdollisuudet tulevan vuosikymmenen aikana ja esitetään viisi skenaariota siitä, miten unioni voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä riippuen siitä, millaisia valintoja tehdään. Sen jatkoksi laadittiin viisi pohdinta-asiakirjaa keskustelun avaamiseksi kysymyksistä, jotka vaikuttavat eniten EU:n tulevaisuuteen:

• Euroopan sosiaalinen ulottuvuus
• globalisaation hallinta
• talous- ja rahaliiton syventäminen
• Euroopan puolustuksen tulevaisuus
• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

EU:n 27 jäsenvaltion johtajat kokoontuivat 25. maaliskuuta Roomaan juhlistamaan Rooman sopimusten 60-vuotispäivää. Kyseisillä sopimuksilla perustettiin Euroopan talousyhteisö, nykyisen EU:n edelläkävijä. Johtajat uudistivat Roomassa sitoumuksensa unionia kohtaan. Juhlallisuuksien päätteeksi hyväksyttiin Rooman julistus, jossa esitetyn yhteisen vision mukaan EU-johtajat aikovat ”tehdä Euroopan unionista vahvemman ja kestävämmän osoittamalla vieläkin suurempaa yhtenäisyyttä”.

Nyt on hyvä tilaisuus käynnistää Euroopan unionin laajempi uudistus. Euroopan komissio on järjestänyt yhdessä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa eri puolilla EU:ta keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään EU:n tulevaisuutta. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea ovat olleet aktiivisesti mukana järjestämässä kansallisia ja alueellisia keskusteluja jäsenvaltioissa. Keskustelut jatkuvat parlamenteissa, kaupungeissa ja alueilla. Prosessi johtaa EU:n 27 jäsenvaltion johtajien erityishuippukokoukseen 9. toukokuuta 2019 Sibiussa Romaniassa.

Etenemissuunnitelma kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia

Syyskuussa 2017 pitämässään puheessa unionin tilasta puheenjohtaja Juncker hahmotteli visionsa EU:n kehityksestä vuoteen 2025 mennessä. Hän ehdotti uudistusohjelmansa ohjaamiseksi etenemissuunnitelmaa kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia. Komissio on tehnyt useita konkreettisia lainsäädäntöaloitteita, jotka liittyvät kauppaan, sijoitusten seurantaan, kyberturvallisuuteen, teollisuuteen, tietosuojaan ja demokratiaan. Lisäksi puheenjohtaja Juncker ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ehdottivat uusia sääntöjä poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitukselle sen varmistamiseksi, että rahoitus vastaa paremmin kansalaisten Euroopan parlamentin vaaleissa tekemiä demokraattisia valintoja. Säännöillä pyritään lisäämään avoimuutta, parantamaan demokraattista legitimiteettiä ja tiukentamaan täytäntöönpanon valvontaa.

Etenemissuunnitelman perustana on uudelleen virinnyt optimismi ja kunnianhimo. Siinä esitetään toimet, jotka on tarkoitus toteuttaa komission viisivuotisen toimikauden loppuun mennessä, sekä pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvia aloitteita, joilla muovataan EU:ta vuotta 2025 kohti mentäessä. Välietappeihin kuuluvat esimerkiksi Länsi-Balkanin edistyneimpien ehdokasmaiden EU:hun liittymistä koskeva uskottava laajentumisstrategia, unionin tuleva talousarvio, joka vastaa EU:n tavoitteita ja jolla varmistetaan, että se voi lunastaa lupauksensa, sekä ehdotus Euroopan talous- ja finanssiministeristä.

Komissio pyrkii saattamaan puheenjohtaja Junckerin kymmentä poliittista painopistettä koskevat toimet päätökseen ja muovaamaan tulevaisuuden EU:ta seuraavan vuoden tärkeillä aloitteilla, jotka se esitti vuoden 2018 työohjelmassaan. Sitä laadittaessa kuultiin parlamenttia ja Euroopan unionin neuvostoa osana toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä. EU-johtajat sopivat myös uudesta EU-johtajien asialistasta, jonka on tarkoitus ohjata Eurooppa-neuvoston työtä vuoteen 2019 saakka, jolloin käynnissä oleva lainsäädäntösykli päättyy.

Komission työohjelmaan sisältyy konkreettisia ehdotuksia kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksi, jotta voidaan lisätä työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua, sekä digitaalisten sisämarkkinoiden, energiaunionin, pääomamarkkinaunionin, talous- ja rahaliiton, pankkiunionin ja turvallisuusunionin viimeistelemiseksi.

Useiden etenemissuunnitelmaan liittyvien toimien osalta saavutettiin edistystä ennen vuoden loppua. Syyskuussa jäsenvaltiot sopivat Tallinnan digitaalihuippukokouksessa digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamisesta vuonna 2018. Marraskuussa Göteborgissa järjestetyssä huippukokouksessa puolestaan sovittiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jolla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Joulukuussa komissio esitti etenemissuunnitelman Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi sekä konkreettisia toimia, jotka olisi toteutettava seuraavien 18 kuukauden aikana. Komissio ehdotti myös poliittista etenemissuunnitelmaa sopimukseen pääsemiseksi kattavasta muuttoliikepaketista kesäkuuhun 2018 mennessä. Pariisissa pidettiin joulukuussa Pariisin ilmastosopimuksen toisen vuosipäivän kunniaksi One Planet -huippukokous, jossa EU ryhtyi toimiin ilmastorahoituksen alalla.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin uudeksi puhemieheksi valittiin 17. tammikuuta 2017 Antonio Tajani. Parlamentti käsitteli vuoden aikana monenlaisia kysymyksiä, kuten uudistettua ja laajennettua Euroopan strategisten investointien rahastoa, tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia, ampuma-aseiden valvontaa ja toimia terrorismin torjumiseksi, turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevien menettelyjen uudistamista, älykkäiden rajojen rajanylitystietojärjestelmää, tekijänoikeuksien ja televiestintämarkkinoiden uudistamista, geoblokkauksen estämistä, EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamista, energiatehokkuutta koskevien sääntöjen laatimista ja sähkömarkkinoita.

Parlamentissa kävi vuoden 2017 aikana useita arvovieraita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres sekä Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier, jotka kumpikin valitsivat Euroopan parlamentin yhdeksi ensimmäisistä virallisista vierailukohteistaan. Lisäksi parlamentissa vierailivat Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamat.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto valitsi Donald Tuskin uudelleen puheenjohtajakseen ajalle 1. kesäkuuta 2017 – 30. marraskuuta 2019.

Eurooppa-neuvosto piti helmikuussa epävirallisen kokouksen Vallettassa, Maltassa keskustellakseen muuttoliikkeen ulkoisista näkökohdista ja keskisen Välimeren reitistä. Kevään Eurooppa-neuvostossa keskityttiin käsittelemään talousasioita ja erityisesti sisämarkkinoita ja kauppaa.

Yhdistynyt kuningaskunta antoi 29. maaliskuuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla virallisen ilmoituksen aikeestaan erota Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä. Kuukautta myöhemmin Eurooppa-neuvosto hyväksyi muiden 27 jäsenvaltion kesken pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa poliittiset suuntaviivat, joissa määritetään EU:n lähestymistapa brexit-neuvotteluihin. Suuntaviivoissa asetetaan tavoitteeksi, että neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa sovitaan järjestelyistä, joilla toteutetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ”hallittu ero”, minkä jälkeen toisessa vaiheessa muodostetaan yhteisymmärrys myöhempiä suhteita sääntelevistä puitteista. Toukokuussa yleisten asioiden neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla nämä suuntaviivat muunnettiin yksityiskohtaisiksi neuvotteluohjeiksi ja komissio valtuutettiin toimimaan EU:n neuvottelijana Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Neuvottelut aloitettiin kesäkuussa pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Hän johtaa komission perustamaa EU-sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen valmistelu- ja toteutustyöryhmää.

Kesäkuussa toistettiin sitoumus vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Johtajat olivat yhtä mieltä tarpeesta aloittaa osallistava ja kunnianhimoinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Lokakuussa Eurooppa-neuvosto kokoontui keskustelemaan muuttoliikkeestä, digitaalitaloudesta, turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä ulkosuhteista. Lisäksi EU-johtajat arvioivat Bratislavan toimintaohjelman toteutuksen edistymistä ja sopivat uudesta EU-johtajien asialistasta, jonka tarkoituksena on ohjata Eurooppa-neuvoston työtä vuoteen 2019 saakka, jolloin unionin nykyinen lainsäädäntösykli päättyy. Lisäksi lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa, joka järjestettiin 27 jäsenvaltion kokoonpanossa, tarkasteltiin Yhdistyneen kuningaskunnan eroneuvotteluja ja tultiin siihen tulokseen, ettei riittävää edistystä ollut vielä saavutettu. Eurooppa-neuvosto kehotti 27:ää jäsenvaltiota ja EU:n neuvottelijaa aloittamaan sisäiset valmistelevat keskustelut mahdollisista siirtymäjärjestelyistä ja tulevien suhteiden puitteista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Toinen valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallinen kokous järjestettiin marraskuussa Göteborgissa, ja sen aiheena oli koulutus ja kulttuuri. Kokouksen alla komissio antoi tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla”, jossa esitettiin visio eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi. Tässä 20 vuoteen ensimmäisessä sosiaalialan huippukokouksessa EU-johtajilla oli tilaisuus vahvistaa pyrkimyksensä lujittaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja keskustella koulutuksen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Huippukokouksen aikana parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja allekirjoittivat sen. Sen tavoitteena on lujittaa EU:n sosiaalipolitiikkaa määrittäviä sääntöjä ja lainsäädäntöä, antaa kansalaisille entistä vahvempia oikeuksia ja tukea oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä.

Vuoden 2017 viimeisessä joulukuun kokouksessaan Eurooppa-neuvosto käsitteli jälleen puolustukseen, sosiaaliseen toimintaohjelmaan, koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Se pani tyytyväisenä merkille pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittamisen ja määritti prioriteetit sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa saavutettujen tulosten edistämiseksi. Valtion- tai hallitusten päämiehet keskustelivat EU-johtajien asialistan osana muuttoliikkeen sisäisistä ja ulkoisista ulottuvuuksista. Eurohuippukokouksessa, joka järjestettiin 27 jäsenvaltion laajennetussa kokoonpanossa, johtajat keskustelivat myös talous- ja rahaliittoon ja pankkiunioniin liittyvistä kysymyksistä. Myös Eurooppa-neuvosto kokoontui tässä kokoonpanossa antamaan suuntaviivat, joissa vahvistettiin komission arvio siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävien eroneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa oli edistytty siinä määrin, että voitiin siirtyä toiseen vaiheeseen, jossa käsitellään siirtymäjärjestelyjä ja tulevia suhteita.

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitivat ensi kertaa Malta ja Viro. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Maltan puheenjohtajakauden pääaiheita olivat muuttoliike, turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, sisämarkkinat, EU:n naapurialueet sekä meripolitiikka. Vuoden toisella puoliskolla Viro kiinnitti erityistä huomiota digitaaliseen Eurooppaan ja innovointiin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui vuonna 2017 aktiivisesti keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Se antoi päätöslauselman komission valkoisesta kirjasta ja järjesti keskusteluja jäsenvaltioissa. Lisäksi talous- ja sosiaalikomitea isännöi kesäkuussa vuotuisia kansalaisyhteiskuntapäiviä, joiden päätavoitteena oli antaa vahva kansalaisyhteiskunnan panos pohdintoihin Euroopan tulevaisuudesta.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2017 Karl-Heinz Lambertz. Aluei­den komitea järjesti vuoden aikana useita Euroopan tulevaisuutta käsitteleviä kansalaiskeskusteluja. Ne huipentuivat Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon aikana lokakuussa kaikissa jäsenvaltioissa järjestettyihin tapahtumiin, joita oli yhteensä 29. Lisäksi komitea isännöi kahdeksatta julkisen sektorin tiedottajien eurooppalaista konferenssia, jossa pyrittiin parantamaan julkisyhteisöjen viestintää kansalaisten kanssa ja lisäämään EU:n politiikkojen tuntemusta.

Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen

Kun Junckerin komissio aloitti toimikautensa vuonna 2014, se päätti keskittyä vain sellaisiin kysymyksiin, joissa EU-tason ratkaisu on paras vaihtoehto ja joiden kohdalla kansalliset tai paikalliset ratkaisut eivät ole tehokkaita. Tämä on tarkoittanut sitä, että vuotuisissa työohjelmissa on ollut yli 80 prosenttia vähemmän aloitteita kuin edellisillä komissioilla. Saavuttaakseen parempia tuloksia ja vastatakseen tehokkaammin kansalaisten toiveisiin komissio on muuttanut päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessia avoimemmaksi ja kuuntelee tarkemmin kansalaisia: se järjestää julkisia kuulemisia ja hyödyntää palautevälineitä kaikissa päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessin vaiheissa.

Paremman sääntelyn agendassa on kyse EU:n politiikkojen ja lainsäädännön laatimisesta ja arvioimisesta avoimesti ja näytön pohjalta sekä kansalaisten ja sidosryhmien näkemysten huomioon ottamisesta.

Parempi sääntely muodostaa perustan kaikelle komission toiminnalle. Sen avulla varmistetaan, että EU toimii ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen ja tekee sen hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunakin vuonna viedään eteenpäin vain rajattua määrää ensisijaisia aloitteita, mutta myös sitä, että jatkuvasti kiinnitetään huomiota EU:n voimassa olevaan lainsäädäntöön ja varmistetaan, että se vastaa tarkoitustaan. Lainsäädäntöä myös tarkistetaan, kumotaan ja yksinkertaistetaan tarpeen mukaan. Kuka tahansa voi osallistua tähän prosessiin ilmaisemalla verkkotyökalun avulla näkemyksensä siitä, miten EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin parantaa.

Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman tavoitteena on kartoittaa mahdollisuuksia yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja vähentää tarpeettomia menoja. Ehdottaessaan voimassa olevan lainsäädännön tarkistamista komissio tutkii joka kerran, voitaisiinko sitä yksinkertaistaa ja tarpeettomia kustannuksia poistaa. Junckerin komission kymmenen poliittisen painopisteen osalta saavutettuja tuloksia voidaan seurata REFIT-tulostaulun avulla. Lisäksi tästä tulostaulusta käy ilmi, millä tavoin komissio on ottanut huomioon asiantuntijoiden ja sidosryhmien suositukset. Tähän mennessä on annettu 69 lausuntoa, jotka perustuvat yli 280:een yleisön esittämään ehdotukseen EU:n lainsäädännön tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisesta.

Sääntelyntarkastelulautakunta on riippumaton elin, joka hoitaa vaikutustenarviointien ja arviointityön laadunvalvontaa. Se jatkoi työtään vuonna 2017 vahvistamalla seuranta-, mittaus- ja alkuvaiheen ohjeistustoimintaa ja kehittämällä säännöllisiä tiedotustoimia yhdessä muiden elinten ja valvojina toimivien tahojen kanssa.

Komission vuoden 2018 työohjelmaan on liitetty tiedonanto ”Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen: Parempia ratkaisuja ja parempia tuloksia”. Siinä kartoitetaan saavutettua edistystä ja määritetään lisätoimia, joita komissio aikoo toteuttaa. Uusien ehdotusten ja voimassa olevan lainsäädännön arviointia on voitu parantaa suuren yleisön kanssa käydyn laajemman vuoropuhelun, järjestelmällisen evaluoinnin, korkealaatuisten vaikutustenarviointien ja lainsäädännön toimivuustarkastukseen sovellettavan vahvistetun toimintamallin ansiosta. Tämä on auttanut sekä päätöksentekijöitä että sidosryhmiä perustelemaan kantansa näytön ja odotettujen vaikutusten perusteella.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen sekä tehdään vähemmän mutta tehokkaammin -periaatteen toteutumista tarkasteleva työryhmä

Paremman sääntelyn agendaa koskevan työn saattamiseksi valmiiksi puheenjohtaja Juncker perusti 14. marraskuuta 2017 virallisesti työryhmän, joka tarkastelee toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista ja pohtii, miten ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin”. Työryhmän puheenjohtajana toimii komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Työryhmä esittää suosituksia toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisen parantamiseksi varmistaakseen, että EU toimii ainoastaan silloin, kun se tuottaa lisäarvoa. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia – kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla – elleivät EU:n tason toimet ole tehokkaampia. Lisäksi se tarkoittaa huolehtimista siitä, ettei sääntelyllä mennä tarpeettoman pitkälle. Työryhmä kartoittaa aloja, joilla jäsenvaltioiden toimet voisivat johtaa tehokkaampiin tuloksiin, sekä tapoja ottaa alue- ja paikallisviranomaiset paremmin mukaan EU:n politiikan muotoiluun ja toteuttamiseen.

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio panivat vuonna 2017 täytäntöön uuden toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2016, minkä jälkeen nämä kolme toimielintä antoivat ensimmäistä kertaa yhteisen julistuksen EU:n 58 lainsäädännöllisestä prioriteetista vuonna 2017. Aloitteiden painopisteinä olivat työllisyys, kasvu ja investoinnit, EU:n sosiaalinen ulottuvuus, EU:n turvallisuus- ja muuttoliikepolitiikka, digitaaliset sisämarkkinat ja kunnianhimoiset energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisut.

Komission esittämistä 58 aloitteesta saatiin vuoden loppuun mennessä toteutettua 28, kun niille oli saatu parlamentin ja neuvoston hyväksyntä. Niihin kuuluvat muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston uudistaminen ja laajentaminen sekä uudet säännöt rahanpesun estämiseksi. Tähän kokonaismäärään sisältyvät aloitteet, joista on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen ja joita koskeva lainsäädäntöprosessi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2018 alussa.

Kaikkien kolmen toimielimen puheenjohtajat tarkastelivat saavutettua edistystä joulukuussa ja sopivat 31 painopisteestä, joiden osalta yhteistyötä on tiivistettävä tuleviin suuriin haasteisiin vastaamiseksi. Tämä tehokas priorisointi 18 kuukautta ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja osoittaa, että EU pystyy tuottamaan tuloksia kansalaisten hyväksi silloin, kun sillä on merkitystä.

Komissio aloitti vuoden aikana parlamentin ja neuvoston kanssa viralliset neuvottelut merkittävästä lainsäädäntöehdotuksesta, jolla yli 160 voimassa olevaa EU:n säädöstä yhdenmukaistetaan Lissabonin sopimuksen kanssa. Niihin kuuluu vanhoja säännöksiä, jotka on saatettava ajan tasalle, jotta niiden yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa voidaan varmistaa. Hankkeessa otetaan huomioon myös tekniikan ja tieteen kehitys.

Lisäksi toimielimet aloittivat neuvottelut kriteereistä, joiden pohjalta olisi helpompi erottaa toisistaan delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset (Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulleet uudet toimivallat). Ne ovat yhdessä kehittäneet toimielinten delegoitujen säädösten rekisterin, jonka toiminta käynnistyi virallisesti 12. joulukuuta. Rekisteristä saa avoimesti täydelliset tiedot kaikista delegoitujen säädösten elinkaaren vaiheista.

EU:n lainsäädännön soveltamisen seuranta

Jotta kansalaiset ja yritykset saisivat täyden hyödyn EU:n lainsäädännöstä, jäsenvaltioiden on erittäin tärkeää saattaa EU:n direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään niiden määräaikojen puitteissa, joihin ne ovat sitoutuneet, ja soveltaa unionin oikeutta asianmukaisesti.

Komissio antoi heinäkuussa vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta. Kertomuksessa tuodaan esiin vuoden 2016 tärkeimmät suuntaukset. Kertomuksessa todettiin vireillä olleiden rikkomustapausten määrän kasvaneen yhteensä 21 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 lopussa vireillä oli yhteensä yli 1 500 rikkomusmenettelyä kaikkia 28 jäsenvaltiota vastaan, kun vuoden 2013 lopussa määrä oli vain 1 300.

Komissio on tehostanut toimiaan EU:n lainsäädännön soveltamiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja noudattamisen valvomiseksi joulukuussa 2016 annetun tiedonantonsa ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” mukaisesti. Erityisesti se pyrkii hyödyntämään täysimääräisesti taloudellisten seuraamusten järjestelmää tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät saata direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä sovitussa määräajassa.

Tarjotaan kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädäntäprosessiin

Paremman sääntelyn agendan myötä kansalaiset ovat saaneet lisää mahdollisuuksia osallistua EU:n lainsäädäntäprosessiin. Helmikuussa 2017 käynnistettiin uusi verkkoportaali, jonka välityksellä kansalaiset ja sidosryhmät pääsevät esittämään näkemyksensä poliittisen päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Uusista aloitteista kerätään palautetta alkaen etenemissuunnitelmissa esitetyistä alustavista ajatuksista aina säädösehdotuksiin asti, ja palaute julkaistaan heti verkossa, mikä lisää avoimuutta. Portaali sai vuoden aikana palautetta lähes puolelta miljoonalta kävijältä.

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Komiteamenettely

Euroopan komissio on ehdottanut, että avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta lisättäisiin uudistamalla komiteamenettelyä. Sen välityksellä EU:n jäsenvaltiot valvovat tapaa, jolla komissio panee EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Uudistus velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan selkeästi kantaa, mikä lisää niiden poliittista vastuuta, kun niiltä pyydetään näkemystä arkaluonteisista päätöksistä.

Yhteinen avoimuusrekisteri

Tällä hetkellä avoimuusrekisterissä on yli 11 500 jäsentä. Niistä yli 7 000 on liittynyt siihen sen jälkeen, kun komissio hyväksyi marraskuussa 2014 uudet säännöt, joiden mukaan rekisteröityminen on pakollista, jotta voi tavata huipputason päättäjiä.

Komissio ehdotti vuonna 2016 sellaisen avoimuusrekisterin perustamista, joka kattaa parlamentin, komission ja ensimmäistä kertaa myös neuvoston. Tällä ehdotuksella pyritään luomaan kaikkia kolmea toimielintä koskeva luotettava järjestelmä ja tiukat avoimuusnormit. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät neuvotteluvaltuutensa vuonna 2017, ja neuvottelujen on määrä alkaa vuoden 2018 alkupuolella.

Komission jäseniä koskevat uudet toimintasäännöt

Euroopan komission jäsenten uusien toimintasääntöjen on määrä tulla voimaan helmikuussa 2018 parlamentin kuulemisen jälkeen. Niiden vaatimustasoa on nostettu ja eettisiä sääntöjä lujitettu.

Asiakirjojen julkisuus

Komission vuoden 2016 kertomus asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi hyväksyttiin syyskuussa. Siitä kävi ilmi, että kansalaiset ja organisaatiot hyödyntävät aktiivisesti tätä oikeutta, joka on tärkeä väline avoimuuden edistämisessä. Vuoden aikana saatiin yli 6 000 asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta. Pyydetyt asiakirjat annettiin kokonaan tai osittain saataville yli 81 prosentissa tapauksista.

EU:n talousarvion valvonta

Neuvoston annettua myönteisen suosituksen parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2017 lopullisesti tavan, jolla komissio oli toteuttanut EU:n talousarvion vuonna 2015.

Komissio esitti heinäkuussa EU:n vuoden 2016 talousarviota koskevan integroidun talous- ja tilinpäätösraportointipaketin, johon on koottu kaikki saatavilla olevat tiedot EU:n tuloista, menoista, varainhoidosta ja toiminnan tuloksista. Raportit osoittavat, että EU:n talousarvio tuotti tuloksia komission painopisteiden mukaisesti ja että sitä toteutettiin moitteettomasti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoi syyskuussa kymmenettä kertaa peräkkäin, että EU:n tilinpäätös on oikea ja riittävä, ja antoi sille hyväksyntänsä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaikissa menoluokissa vähemmän virheitä kuin edellisinä kolmena vuotena ja antoi ensimmäistä kertaa lopullisesta arvioidusta kokonaisvirhetasosta varauman sisältävän lausunnon (kielteisen lausunnon sijaan). Noin puolessa EU:n menoista virhetaso jäi alle tuomioistuimen olennaiseksi katsoman virhetason. Talousarvion tulopuolelta ei löytynyt lainkaan virheitä.

Kansalliset parlamentit

Kesäkuussa julkaistiin kaksi vuosikertomusta: vuosikertomus 2016 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista ja vuosikertomus 2016 Euroopan komission ja kansallisten parlamenttien suhteista.

Kansallisilta parlamenteilta saatiin vuonna 2017 yhteensä 576 lausuntoa. Niistä 53 oli toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin nojalla annettuja perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan komission esittämät säädökset eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Komissio lisäsi edelleen poliittista vuoropuheluaan kansallisten parlamenttien kanssa. Komissaarit tapasivat vuoden aikana jäsenvaltioiden parlamenttien jäseniä 217 kertaa joko jäsenvaltioihin tehtyjen vierailujen aikana tai jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenten vieraillessa Brysselissä. Lisäksi komission jäsenet osallistuivat monenlaisiin parlamenttien välisiin kokouksiin ja muihin tapahtumiin, joissa he pitivät yllä yhteyksiä kansallisten parlamenttien jäseniin.

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamiehen tutkimukset epäillyistä hallinnollisista epäkohdista Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä kattoivat vuonna 2017 horisontaalisia aiheita kuten komission jäsenten toimintasäännöt, tilapäinen eettinen komitea, komission erityisneuvonantajien nimittäminen, komission asiantuntijaryhmien avoimuus ja kokoonpano sekä rikkomuksia koskevien kantelujen käsittely EU Pilot -järjestelmässä. Lisäksi oikeusasiamies käsitteli erityiskysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi tarjouspyyntöihin, sopimuksiin, maksuviivästyksiin, yksittäisiin henkilöstökysymyksiin ja oikeuteen tutustua asiakirjoihin.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Komissio rekisteröi vuoden aikana kahdeksan uutta aloitetta ja totesi allekirjoitusten keräämisen onnistuneen yhden aloitteen osalta. Unionin tilaa koskevaan puheeseen liittyvässä paketissa esitettiin syyskuussa ehdotus eurooppalaisen kansalaisaloitteen uudistamisesta helpommin saavutettavaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Tarkistuksella pyritään siihen, että voitaisiin hyödyntää kansalaisaloitteen täysi potentiaali välineenä, jolla edistetään demokraattista keskustelua ja mahdollistetaan kansalaisten panos EU:n asialistaan.

Komissio sitoutui 12. joulukuuta eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” johdosta esittämään vuonna 2018 lainsäädäntöehdotuksen, jonka välityksellä pyritään lisäämään niiden tutkimusten avoimuutta ja laatua, joita Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen käyttää aineiden tieteellisessä arvioinnissa. Glyfosaatin kieltämisen osalta EU katsoi, ettei kiellon perusteeksi ole riittäviä tieteellisiä eikä oikeudellisia perusteita.

Kansalaiskeskustelut

Komissio jatkoi koko vuoden 2017 ajan vuorovaikutusta kansalaisten kanssa kansalaiskeskustelujen välityksellä. Komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, kaikki muut komissaarit sekä lukuisat Euroopan parlamentin jäsenet ja kansalliset poliitikot osallistuivat vuoden aikana 156 keskusteluun. Näiden lisäksi järjestettiin 161 kansalaiskeskustelua, joissa oli mukana komission korkeita virkamiehiä.

Kohokohtia olivat muun muassa keskustelu puheenjohtaja Junckerin ja Slovenian pääministerin Miro Cerarin kanssa Ljubljanassa Sloveniassa maaliskuussa Euroopan tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan hyväksymisen jälkeisenä päivänä, Eurooppa-päivänä toukokuussa Tukholmassa pidetty keskustelu komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa ja Roomassa Rooman sopimusten allekirjoittamisen 60-vuotisjuhlan aattona järjestetty keskustelu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan Federica Mogherinin ja Maltan pääministerin Joseph Muscatin kanssa.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani osallistui syyskuussa kansalaiskeskusteluun Norciassa Italiassa yhdessä komission jäsenen Tibor Navracsicsin kanssa. Komissaari Corina Crețu ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz puolestaan osallistuivat keskusteluun Bukarestissa Romaniassa.

Vuoden aikana järjestetyt 317 kansalaiskeskustelua antoivat kansalaisille ja päätöksentekijöille tilaisuuden vaihtaa ajatuksia kasvokkain. Etusijalle asetettiin keskustelut kansalaisten reaktioista Euroopan tulevaisuutta käsittelevään valkoiseen kirjaan sekä heidän kannaltaan tärkeimmistä kysymyksistä, kuten sosiaalisesta Euroopasta, nuorten osallistumisesta ja huolesta, joka liittyy populistien EU:n demokratialle ja yhtenäisyydelle aiheuttamiin haasteisiin. Keskusteluja käytiin 160 kaupungissa 27 jäsenvaltiossa ja niihin osallistui yli 50 000 henkilöä, minkä lisäksi 193 000 ihmistä seurasi yhdeksää Facebookissa suorana välitettyä kansalaiskeskustelua.