Heinäkuu 2017

Kautta aikain ihmiset ovat siirtyneet paikasta toiseen. Eurooppaan pyritään eri syistä ja eri kanavia käyttäen. Siirtolaiset etsivät laillisia pääsykeinoja mutta ovat valmiita myös vaarantamaan henkensä voidakseen paeta poliittista sortoa, sotaa tai köyhyyttä, seuratakseen perheenjäseniään, perustaakseen yrityksen tai saadakseen koulutusta.

Euroopan unionin alueelle tuli vuosina 2015 ja 2016 ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia. Tulijoita oli yli miljoona, ja suurin osa heistä pakeni sotaa ja terroria Syyriassa ja muissa maissa.

EU on sopinut useista toimenpiteistä kriisin selättämiseksi. Sellaisia ovat muun muassa pyrkimys ratkaista kriisin perimmäiset syyt sekä hädänalaisille tarkoitetun humanitaarisen avun tuntuva lisääminen sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. On ryhdytty toimiin Euroopassa jo olevien turvapaikanhakijoiden siirtämiseksi jäsenvaltiosta toiseen, hädänalaisten uudelleensijoittamiseksi EU:n naapurimaista ja sellaisten henkilöiden palauttamiseksi, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan. EU pyrkii parantamaan rajaturvallisuutta, torjumaan ihmisten salakuljetusta sekä tarjoamaan turvallisia väyliä saapua EU:n alueelle laillisesti.

MISTÄ MUUTTO­LII­KEK­RII­SI­SSÄ ON KYSYMYS?

EU:n alueelle saapuu monia kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä turvapaikan toivossa. Suojelua annetaan henkilöille, jotka ovat paenneet kotimaastaan eivätkä voi palata sinne, koska heillä on perusteltu pelko joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa vahinkoa. EU:lla on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus suojella hädänalaisia. EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa turvapaikkahakemusten käsittelystä ja sen päättämisestä, kenelle suojelua myönnetään.

Komissio pyrkii jatkuvasti varmistamaan, että erityisesti lasten suojelemiseksi toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet. Asiasta on tullut entistä ajankohtaisempi, koska maahantulijalasten, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien lasten, määrä on kasvussa. Nämä lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityishuomiota.

Kaikki Eurooppaan saapuvat eivät kuitenkaan ole suojelun tarpeessa. Monet lähtevät kodeistaan parantaakseen elinolojaan. Heistä käytetään usein nimitystä taloudellinen muuttaja. Jos heillä ei ole perusteltua syytä hakea suojelua, jäsenvaltioiden viranomaisten on huolehdittava siitä, että he palaavat (joko vapaaehtoisesti tai pakkokeinoin) kotimaahansa tai sellaiseen maahan, jonka kautta he ovat tulleet.

Tuhannet ihmiset ovat menehtyneet merellä yrittäessään päästä Eurooppaan. Lähes 90 prosenttia pakolaisista ja siirtolaisista on maksanut rikollisille ja salakuljettajille siitä, että nämä avustavat rajanylityksessä.

Osalle jäsenvaltioista ruoan, juomaveden ja suojan tarjoaminen tulijoille on valtava rasitus. Tämä koskee erityisesti Kreikkaa ja Italiaa, joihin suurin osa pakolaisista ja siirtolaisista saapuu ensimmäisenä EU:hun tullessaan.

Suuressa osassa EU:ta, Schengen-alueella, ihmiset voivat liikkua vapaasti sisärajojen yli. Siirtolaisvirta on kuitenkin aiheuttanut sen, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tilapäiset tarkastukset rajoilla, jotka niillä on toisten Schengen-valtioiden kanssa.

MITÄ EU TEKEE?

Sisäisesti siirrettyjen tarinoita

EU on omaksunut viimeisten 20 vuoden aikana maailman parhaimpiin kuuluvat yhteiset turvapaikkanormit. Kahden viime vuoden aikana EU:n muuttoliikepolitiikka on edennyt harppauksin sitä mukaa kuin komission toukokuussa 2015 ehdottamaa Euroopan muuttoliikeagendaa on toteutettu käytännössä.

Eurooppalainen vastaus sukupolvemme haasteeseen
Eurooppalainen vastaus sukupolvemme haasteeseen Lähde: Euroopan komissio

Ihmishenkien pelastaminen

EU on lisännyt valmiuksiaan suorittaa etsintä- ja pelastusoperaatioita Välimerellä ja puuttua rikollisverkostojen toimintaan. Se on kolminkertaistanut käytettävissä olevat resurssit, mikä on auttanut pelastamaan yli 400 000 henkeä vuosina 2015 ja 2016. Yli 2 000 ihmiskauppiasta ja -salakuljettajaa on saatu kiinni ja 375 alusta poistettu käytöstä.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen

EU tekee Afrikassa yhteistyötä viiden merkittävän lähtö- ja kauttakulkumaan kanssa (Etiopia, Mali, Niger, Nigeria ja Senegal). Esimerkiksi Nigerin kanssa tehtävä yhteistyö auttaa vähentämään kauttakulkua Saharan halki. EU:n rahoituksella tuetaan siirtolaisten työllistymistä kauttakulkualueilla ja on perustettu kuusi keskusta haavoittuvassa asemassa olevia siirtolaisia varten. Rahoituksen lisäksi EU antaa käytännön tukea ihmissalakuljetuksen ja -kaupan torjuntaan.

Muuttovirtojen vähentäminen

EU:n ja Turkin maaliskuussa 2016 antaman julkilausuman tavoitteena on pysäyttää siirtolaisten hallitsematon virta Egeanmerellä. Julkilausuma myös tarjoaa pakolaisille laillisia väyliä Eurooppaan. Sen johdosta Turkista tulevien pakolaisten ja siirtolaisten määrä on vähentynyt merkittävästi. Lokakuussa 2015 Kreikkaan saattoi tulla yhden päivän aikana jopa 10 000 henkilöä, mutta maaliskuun 2016 jälkeen tulijoita on ollut päivittäin keskimäärin alle 74.

EU ja Turkki sopivat, että Turkista Kreikan saarille sääntöjenvastaisesti saapuvat tulijat, jotka eivät hae turvapaikkaa tai joiden hakemusta ei hyväksytä, voidaan palauttaa Turkkiin. EU ottaa jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua, rajan sääntöjenvastaisesti ylittänyttä syyrialaista kohden Turkista yhden sellaisen syyrialaisen, joka ei ole yrittänyt tulla EU:hun sääntöjenvastaisesti. Julkilausuman nojalla Turkista oli 21. heinäkuuta 2017 mennessä uudelleensijoitettu EU:hun 7 807 syyrialaispakolaista.

EU on tukenut Kreikkaa ja Italiaa järjestelykeskusten perustamisessa auttaakseen niiden viranomaisia saamaan tulijavirrat paremmin hallintaan. Se on lähettänyt jäsenvaltioiden asiantuntijoita auttamaan tulijoiden kansallisuuden ja henkilöllisyyden selvittämisessä ja rekisteröinnissä sekä kertomaan tulijoille heidän oikeudestaan hakea kansainvälistä suojelua.

EU on lisännyt sellaisten sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden palauttamista kotimaahansa, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun. Jäsenvaltiot ovat sopineet soveltavansa palauttamista koskevia sääntöjä aktiivisemmin, ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex avustaa niitä koordinoimalla palautuslentoja. EU tukee jäsenvaltioita myös sopimalla palautusjärjestelyistä asianomaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Rajojen turvaaminen

Lokakuussa 2016 aloitti toimintansa eurooppalainen raja- ja merivartiosto, jonka tehtävänä on varmistaa, että Eurooppa pystyy turvaamaan yhteiset ulkorajansa ja selviytymään yhdessä uusista muuttoliike- ja turvallisuushaasteista. Ulkorajoille on lähetetty yli 1 550 virkamiestä tukemaan jäsenvaltioiden omia rajavartijoita, joita on 100 000.

Päivittäiset rajanylitykset Turkista Kreikkaan
Päivittäiset rajanylitykset Turkista KreikkaanLähde: Euroopan komissio

Turvallisten maahantuloväylien tarjoaminen

Vuonna 2015 luotiin hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä, jossa EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat ottamaan ihmisiä Kreikasta ja Italiasta. Järjestelmään osallistuviin 24 maahan oli siirretty 21. heinäkuuta 2017 mennessä yli 24 000 henkilöä: 16 774 Kreikasta ja 2 675 Italiasta. Kaikki siirtoedellytykset täyttävät henkilöt pitäisi voida siirtää vuoden 2017 loppuun mennessä.

EU haluaa myös luoda turvapaikanhakijoille ja pakolaisille turvallisia ja laillisia väyliä saapua EU:hun, jotta heidän ei tarvitse vaarantaa henkeään kääntymällä salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden puoleen. Jäsenvaltiot ovat sopineet vapaaehtoisesta uudelleensijoittamisohjelmasta, jonka nojalla on tarkoitus siirtää 22 500 henkilöä EU:hun sen ulkopuolelta. Heinäkuuhun 2017 mennessä oli uudelleensijoitettu noin 16 500 henkilöä vastaanottaviin valtioihin.

Solidaarisuus kotirintamalla ja ulkomailla

EU:n talousarviosta on osoitettu yhteensä 17,7 miljardia euroa muuttoliikekriisin hoitamiseen vuosina 2015–2017. Määrästä 10,3 miljardia euroa on tarkoitus käyttää EU:n ulkopuolella, esimerkiksi humanitaariseen apuun (2,7 miljardia) ja EU:n rahastojen kartuttamiseen (0,6 miljardia Syyria-erityisrahastoon eli MADAD-rahastoon ja 2,4 miljardia Afrikka-hätärahastoon).

EU:n humanitaarisella avulla autetaan pakolaisia ja siirtolaisia EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Irakissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat tukeneet Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä myöntämällä 2,2 miljardia euroa sekä humanitaariseen että muuhun apuun. Kesäkuuhun 2017 mennessä oli allekirjoitettu 48 hankesopimusta, joiden yhteenlaskettu arvo on yli 1,6 miljardia euroa. Maksuja on suoritettu jo 811 miljoonaa euroa.

EU on myös johtava avunantaja kansainvälisissä toimissa Syyrian kriisin ratkaisemiseksi; se on jo myöntänyt 9,4 miljardia euroa humanitaariseen apuun ja kehitysapuun.

Cover for Inline with DGCOMM publication

Tämä julkaisu on myös saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:

PDF PRINT

Tämän julkaisun aiempi painos on saatavissa 24 kielellä:

PDF
  • Euroopan komissio
  • Viestinnän pääosasto
  • Kansalaistiedotus
  • 1049 Bruxelles/Brussel
  • BELGIQUE/BELGIË