Helmikuu 2017

MIKÄ ON ONGELMANA?

Euroopan energiaunioni

Eurooppalaiset tarvitsevat varmaa, kestävää ja kohtuuhintaista energiaa. Elämäntyylimme vuoksi energialla on olennaisen tärkeä asema päivittäisissä palveluissa, joita tarvitaan sekä ihmisten omaan että liike-elämän toimintaan. Tarvitsemme valaistusta, lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden tuotteita. Perustarpeiden täyttämisen lisäksi energiaa tarvitaan esimerkiksi pesukoneita, tietokoneita, televisioita ja muita laitteita varten, joita nykyisin käytetään lähes ajattelematta asiaa sen kummemmin. Ei ole kuitenkaan helppoa varmistaa, että nyt ja tulevaisuudessa kohtuuhintaista energiaa on riittävästi käytettävissä. Tärkeimmät ongelmamme ovat seuraavanlaisia.

Yhteenliitetyt markkinat

Yli puolet käyttämästämme energiasta on tuontitavaraa

Euroopan unioni käyttää viidenneksen maailman energiasta, mutta sillä on suhteellisen vähän omia energiavaroja. Tällä on valtava vaikutus talouteemme. EU on maailman suurin energiantuoja: EU:ssa kulutetusta energiasta 53 prosenttia tuodaan unionin ulkopuolelta, mikä maksaa vuosittain noin 400 miljardia euroa.

Koska EU on riippuvainen pienestä määrästä energiantoimittajamaita, toimitushäiriöillä on suuri vaikutus. Tämä on jo nähty esimerkiksi silloin, kun kaasuntoimitukset joihinkin maihin keskeytettiin.

Meidän on pyrittävä käyttämään muita, uusiutuvia ja puhtaita energianlähteitä, kuten tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa, joita tuotetaan tuuliturbiinien, patojen ja aurinkopaneelien avulla.

Lisäksi Eurooppa haluaa säilyttää kilpailukykynsä globaalien energiamarkkinoiden siirtyessä kohti puhtaampaa energiaa. Sen sijaan, että EU vain sopeutuisi muutokseen, se haluaa johtaa siirtymistä puhtaaseen energiaan.

Euroopan laajuisen infrastruktuurin puuttuminen

Sähkö- ja kaasuverkot on usein rakennettu kansalliseen käyttöön, ja maiden väliset liitännät ovat puutteellisia. Sähkön ja kaasun pitäisi voida virrata vapaasti Euroopassa risteilevissä verkoissa.

Energiaa on myös siirrettävä sinne, missä sitä kulutetaan, joissain tapauksissa maanosien halki tai merenpohjia pitkin. Se edellyttää voimalaverkostoa, joka kykenee tuottamaan ja toimittamaan energiaa keskeytyksettä vuosikymmenten ajan. Siihen tarvitaan massiivisia teknisiä, logistisia ja rahoitusresursseja.

Sijoittajat eivät kuitenkaan ole halukkaita investoimaan energiainfrastruktuuriin, koska pääsyä Euroopan laajuisille energiamarkkinoille ei ole. Sen vuoksi investoinnit vanhentuneet voimalat korvaaviin uusiin yksiköihin voivat viivästyä.

MITÄ EU TEKEE?

EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuodeksi 2030

Vuodesta 2010 lähtien EU:n tavoitteena on ollut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kasvattaa uusiutuvan energian osuutta vähintään 20 prosenttiin kulutuksesta ja saavuttaa vähintään 20 prosentin energiansäästö.

Saavuttamalla nämä tavoitteet EU voi auttaa ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden torjunnassa, vähentää riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja pitää energian kohtuuhintaisena kuluttajille ja yrityksille.

Tähän mennessä saavutetun edistyksen perusteella EU on hyvässä vauhdissa kohti vuoden 2020 uusiutuvaa energiaa koskevaa tavoitettaan. Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus oli jo 16 prosenttia.

Siirtyminen puhtaaseen talouteen

EU:n valtion- tai hallitusten päämiehet ovat sopineet myös tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuus on vähintään 27 prosenttia.

EU-maat ovat sopineet tavoittelevansa vuoteen 2030 mennessä vähintään 27 prosentin energiatehokkuutta ja vähintään 40 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin.

Helmikuussa 2015 Euroopan komissio esitti energiastrategiansa, jonka avulla varmistetaan, että EU pystyy täyttämään tavoitteensa. Strategia keskittyy viiteen avainalaan:

  • energian saannin turvaaminen
  • energian sisämarkkinoiden laajentaminen
  • energiatehokkuuden parantaminen
  • päästöjen vähentäminen
  • tutkimus ja innovointi.

Energian saannin turvaaminen

EU:n on vähennettävä riippuvuuttaan tuontienergiasta. Tämä edellyttää EU:ssa tuotetun energian tehokkaampaa hyödyntämistä sekä energian lähteiden ja toimituskanavien monipuolistamista.

Komissio esitteli helmikuussa 2016 energiavarmuutta koskevan toimenpidepaketin, jonka avulla minimoidaan toimitusten keskeytykset. Se otti ensimmäistä kertaa käyttöön solidaarisuusperiaatteen, jonka mukaan viimeisenä keinona vakavan kriisin aikana naapurijäsenvaltiot auttavat turvaamaan kaasuntoimitukset kotitalouksille ja välttämättömille sosiaalipalveluille.

Energian sisämarkkinoiden laajentaminen

Energian pitäisi voida virrata vapaasti eri EU-maiden välillä ilman teknisiä tai sääntelyyn perustuvia esteitä. Vasta silloin energiantoimittajat voivat kilpailla vapaasti ja tarjota energiaa parhaaseen mahdolliseen hintaan kotitalouksille ja yrityksille. Energian vapaa virtaaminen helpottaa myös uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä.

Vuonna 2016 asetettiin Verkkojen Eurooppa -välineen kautta 800 miljoonaa euroa käytettäväksi rajat ylittäviin energiainfrastruktuureihin. Vuosiksi 2014–2020 on osoitettu yhteensä 5,35 miljardia euroa.

Näitä varoja investoidaan esimerkiksi ensimmäiseen Suomen ja Viron väliseen Balticconnector-kaasuputkihankkeeseen. Kun kaasu alkaa virrata vuoteen 2020 mennessä, tämä hanke yhdistää itäisen Itämeren alueen muun EU:n energiamarkkinoihin ja lopettaa Suomen riippuvuuden yhdestä ainoasta kaasuntoimittajasta.

Varoja on osoitettu myös Midcat-kaasuputken rakentamiseen, joka valmistuessaan auttaa integroimaan Espanjan ja Portugalin kaasumarkkinat muuhun Eurooppaan.

Energiatehokkuuden parantaminen

Energiankulutuksen vähentäminen on hyvä keino pienentää Euroopan energialaskua ja energiariippuvuutta. Tämä merkitsee sitä, että kaikki mikä kuluttaa energiaa – autoista ja pesukoneista lämmitysjärjestelmiin ja toimistolaitteisiin – olisi suunniteltava vähemmän energiaa kuluttaviksi.

Marraskuussa 2016 komissio julkaisi ehdotuksensa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille, joka on puhtaan energian järjestelmään siirtymistä helpottava lainsäädännön tarkistuspaketti. Se sisältää toimia, joilla nopeutetaan puhtaaseen energiaan liittyvää innovointia, korjataan eurooppalaisia rakennuksia energiatehokkaammiksi, parannetaan tuotteiden energiatehokkuutta ja annetaan parempaa tietoa kuluttajille.

Päästöjen vähentäminen

EU on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä samalla kun se uudenaikaistaa talouttaan ja luo työpaikkoja ja kasvua kaikille Euroopan kansalaisille.

Ilmastotavoitteet

EU:lla oli keskeinen rooli joulukuussa 2015 käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat maailmanlaajuista sopimusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pariisin ilmastokokouksessa 195 maan hallitukset päättivät rajoittaa maapallon lämpötilan nousun reilusti alle kahteen celsiusasteeseen tällä vuosisadalla. EU hyväksyi virallisesti Pariisin ilmastosopimuksen lokakuussa 2016, ja se tuli voimaan marraskuussa. Tämä merkitsee sitä, että EU:n (ja muun maailman) on toteutettava päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet.

Heinäkuussa 2016 komissio esitti jäsenvaltioille sitovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuosiksi 2021–2030 liikenteen, rakennusten, maatalouden, jätehuollon, maankäytön ja metsätalouden aloilla. Samalla se esitti vähäpäästöistä liikennettä koskevan strategian.

Tutkimus ja innovointi

EU:n tutkimusohjelmasta on osoitettu vuosiksi 2014– 2020 lähes 6 miljardia euroa muun kuin ydinenergian tutkimukseen. Vuonna 2015 komissio hyväksyi strategisen energiateknologiasuunnitelman, jonka avulla vastataan EU:n energiajärjestelmän uudistamisen haasteisiin. Suunnitelmassa keskitytään toimiin, joilla tuetaan sitä, että EU saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman uusiutuvan energian alalla ja kehittää energiatehokkaita järjestelmiä.

Energiankulutuksen vähentäminen ja teknologisen johtoaseman saavuttaminen vaihtoehtoisten energialähteiden alalla luovat merkittäviä mahdollisuuksia sekä viennille että teollisuudelle. Se taas auttaa luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja.

Uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen asema siirryttäessä puhtaan energian järjestelmään. Eurooppa on asettanut itselleen kollektiivisen tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvien energianlähteiden osuuden energian kokonaiskulutuksesta olisi oltava vähintään 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2030 puolet EU:n sähköntuotannosta on peräisin uusiutuvista lähteistä. Vuoteen 2050 mennessä sähkömme pitäisi olla täysin hiilivapaata.

Käesolev väljaanne on saadaval 24 keeles ja ka järgmistes formaatides:

PDF PRINT
  • Euroopan komissio
  • Viestinnän pääosasto
  • Kansalaistiedotus
  • 1049 Bruxelles/Brussel
  • BELGIQUE/BELGIË