NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 16 päivänä joulukuuta 1980,

moottoriajoneuvojen moottorien tehoa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 80/1269/ETY

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

tekniset vaatimukset, jotka moottoriajoneuvojen on kansallisen lainsäädännön mukaan täytettävä, liittyvät muun muassa moottorin tehon mittausmenetelmään, jota on käytettävä ilmoittamaan ajoneuvotyypin moottorin teho, ja

nämä vaatimukset eroavat jäsenvaltioittain; kaupalle aiheutuvat tekniset esteet on poistettava siten, että kaikki jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset joko voimassa olevien määräystensä lisäksi tai niiden sijasta erityisesti, jotta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 80/1267/ETY(5), säädetty ETY-tyyppihyväksyntämenettely voidaan ottaa käyttöön kaikkien ajoneuvotyyppien osalta,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä "ajoneuvolla" tarkoitetaan kaikkia tieliikenteeseen tarkoitettuja, korilla varustettuja tai ilman sitä olevia vähintään nelipyöräisiä moottoriajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja sekä maataloustraktoreita ja -työkoneita.

2 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä ajoneuvolta ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää taikka kieltää ajoneuvon rekisteröintiä tai estää sen myyntiä tai liikkeelle laskemista ajoneuvon moottorin tehoon liittyvistä syistä, jos moottorin teho on määritelty liitteiden I ja II mukaisesti.

3 artikla

Tarvittavat muutokset liitteissä olevien vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan 18 kuukauden kuluessa direktiivin tiedoksi antamisesta. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 1980.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Colette FLESCH

(1) EYVL N:o C 104, 28.4.1980, s. 9

(2) EYVL N:o C 265, 13.10.1980, s. 76

(3) EYVL N:o C 182, 21.7.1980, s. 3

(4) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

(5) EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 34

LIITE I

MOOTTORIN TEHON MÄÄRITTÄMINEN

1. ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

1.1 ETY-tyyppihyväksyntähakemus

Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvotyypin moottorin tehoa koskevaa ETY-tyyppihyväksyntää.

1.1.1 Hakemuksen liitteenä on oltava jäljempänä tarkoitetut asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat:

1.1.1.1 tietojenantolomake asianmukaisesti täytettynä,

1.1.1.2 lisäyksessä 1 tai 2 tarkoitetut tiedot.

1.1.2 Jos tyyppihyväksyntätesteistä vastaava tekninen tutkimuslaitos suorittaa testit itse, sille on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä vastaava ajoneuvo.

1.2 Asiakirjat

Kun 1.1 kohdassa tarkoitettu hakemus hyväksytään, toimivaltaisen viranomaisen on laadittava asiakirja, jonka malli esitetään liitteessä II. Tämän asiakirjan laatimisessa voivat ETY-tyyppihyväksyntätestejä suorittava jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi käyttää selostetta, jonka on laatinut hyväksytty tai tunnustettu laboratorio tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

2. SOVELTAMISALA

2.1 Tätä menetelmää sovelletaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä I määriteltyihin M- ja N-luokan ajoneuvoihin, joiden käyttövoimana on jompaan kumpaan seuraavista tyypeistä kuuluva polttomoottori.

2.1.1 Iskumäntämoottorit (otto- tai dieselmoottorit), lukuun ottamatta vapaamäntämoottoreita;

2.1.2 Kiertomäntämoottorit.

2.2 Tätä menetelmää sovelletaan sekä vapaastihengittäviin että ahdettuihin moottoreihin.

3. MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

3.1 "Nettoteholla" tehoa, joka saadaan testipenkissä kampiakselin tai sitä vastaavan päästä vastaavalla moottorin kierrosnopeudella taulukossa 1 tarkoitetuilla apulaitteilla. Jos tehon mittaus voidaan tehdä ainoastaan vaihteiston ollessa asennettuna, on vaihteiston hyötysuhde otettava huomioon.

3.2 "Suurimmalla nettoteholla" nettotehon suurinta arvoa täydellä moottorin kuormituksella.

3.3 "Vakiotuotantovarusteilla" valmistajan tiettyä tarkoitusta varten toimittamia varusteita.

4. MITTAUSTEN TARKKUUS TÄYSKUORMITUSTEHOLLA

4.1 Vääntömomentti

4.1.1 Noudattaen, mitä 4.1.2 kohdassa vahvistetaan dynamometrin kapasiteetin on oltava sellainen, ettei sen asteikon ensimmäistä neljännestä käytetä. Mittausjärjestelmän tarkkuuden on oltava ± 0,5 % näytön suurimmasta arvosta (lukuun ottamatta ensimmäistä neljännestä).

4.1.2 Suurimman näytön kuudenneksen ja neljänneksen välistä aluetta voidaan kuitenkin käyttää, jos järjestelmän mittaustarkkuusasteikon kuudenneksen kohdalla on ± 0,25% suurimman näytön arvosta.

4.2 Moottorin kierrosnopeus

Mittaustarkkuuden on oltava ± 0,5 %. Kierrosnopeus on mitattava mieluummin automaattisesti synkronisoidulla kierroslaskimella ja kronometrillä (tai laskinkellolla).

4.3 Polttoaineen kulutus: Käytetyn laitteiston tarkkuus ± 1 % koko mittausalueella.

4.4 Moottorin imuilman lämpötila: ± 2 °C.

4.5 Ilmanpaine: ± 2 mbaaria.

4.6 Paine testipenkin pakokaasujen erotusputkessa (ks. taulukon 1 viite 1)

4.7 Paine imusarjassa: ± 0,5 mbaaria.

4.8 Paine ajoneuvon pakojärjestelmässä: ± 2 mbaaria.

5. MOOTTORIN NETTOTEHO

5.1 Testit

5.1.1 Apulaitteet

Testin aikana apulaitteiden on oltava asennettuina jäljempänä eritellyllä tavalla moottoriin mahdollisimman tarkoin siihen asentoon, jossa ne olisivat kyseessä olevassa käyttösovellutuksessa.

5.1.1.1 Asennettavat apulaitteet

Moottorin nettotehon määritystä varten tehtävää testiä varten on moottoriin asennettava taulukossa 1 luetellut apulaitteet.

5.1.1.2 Poistettavat apulaitteet

Tietyt apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testiä varten.

Seuraava epätäydellinen luettelo on esimerkinomainen:

- jarrujen paineilmakompressori;

- ohjaustehostimen kompressori;

- jousituksen kompressori;

- ilmastointijärjestelmä;

- hydraulisen voimansiirron ja/tai vaihteistoöljyn jäähdytyslaitteet.

Jos apulaitteita ei voida irrottaa, niiden kuormittamattomana absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun moottorin tehoon.

>TAULUKON PAIKKA>

5.1.1.3 Dieselmoottoreiden käynnistysapulaitteet

Käytettäessä lisävarusteita on seuraavat kaksi tapausta otettava huomioon:

5.1.1.3.1 sähkökäynnistys: Laturi on asennettu ja se palvelee tarvittaessa moottorin toiminnalle välttämättömiä apulaitteita.

5.1.1.3.2 muu kuin sähkökäynnistys: Jos on käynnin kannalta välttämättömiä sähköisiä apulaitteita, laturi on asennettu ja syöttää virtaa näille apulaitteille. Muutoin se on poistettu. Kummassakin tapauksessa käynnistysenergian tuottamiseen ja varastointiin tarvittava järjestelmä on asennettu ja toimii kuormittamattomana.

5.1.2 Säätöolosuhteet

Säätöolosuhteet nettotehon määrittämiseksi testeissä esitetään taulukossa 2.

>TAULUKON PAIKKA>

5.1.3 Nettotehotestit

5.1.3.1 Nettotehotestissä on ottomoottoria käytettävä kaasuläppä täysin auki ja dieselmoottoria ruiskutuspumpun säädettynä täydelle kuormitukselle, ja moottori varustettuna, kuten taulukossa 1 on esitetty.

5.1.3.2 Suoritusarvot on saatava vakiintuneissa toimintaolosuhteissa moottorin saadessa riittävästi palamisilmaa. Moottorin on oltava sisäänajettu valmistajan suositusten mukaisesti. Polttokammiossa saa olla karstaa vain rajoitetussa määrin.

Testausolosuhteet, kuten imuilman lämpötila, on valittava mahdollisimman läheltä vertailuolosuhteita (ks. 5.2), jotta korjauskertoimen arvo olisi mahdollisimman pieni.

5.1.3.3 Moottorin imuilman lämpötila on mitattava enintään 0,15 metrin etäisyydeltä ilmanpuhdistimen imuaukosta, tai jos ilmanpuhdistinta ei ole, enintään 0,15 metrin päästä imuputkesta. Lämpömittarin tai termoelementin on oltava suojattu säteilylämmöltä ja sen on sijaittava ilmavirrassa. Se on myös suojattava takaisinvirtaavalta polttoainehöyryltä. Mittauskohtia on oltava riittävä määrä, jotta imuilman lämpötilasta saadaan edustava keskiarvo. Mittauslaite ei saa vaikuttaa ilmavirtaukseen.

5.1.3.4 Mittaustuloksia ei saa rekisteröidä, ennen kuin vääntömomentti, nopeus ja lämpötila ovat pysyneet käytössä vakioina vähintään yhden minuutin ajan.

5.1.3.5 Mittausajon aikana moottorin kierrosnopeus ei saa poiketa valitusta arvosta luennan aikana yli ± 1 % tai ± 10 rpm, näistä suuremman ollessa määräävä.

5.1.3.6 Jarrukuormitus, polttoaineen kulutus ja imuilman lämpötila on luettava samanaikaisesti; mittaustarkoituksia varten otettu lukema on kahden tasaantuneen arvon keskiarvo, jossa lukemat poikkeavat toisistaan vähemmän kuin 2 % jarrukuormituksen ja polttoaineen kulutuksen osalta.

5.1.3.7 Jos nopeutta tai polttoaineen kulutusta mitataan käsikäyttöisellä laitteella, on mittausajan oltava vähintään 60 sekuntia.

5.1.3.8 Polttoaine

5.1.3.8.1 Dieselmoottoreissa käytettävän polttoaineen on oltava dieselmoottoreiden päästöjen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun 21 päivänä elokuuta 1972 neuvoston direktiivin 72/306/ETY liitteen V(1) määräysten mukaista sekä tarpeen vaatiessa lisättynä markkinoilta saatavalla valmistajan suosittelemalla nestemäisellä tai kaasumaisella polttoaineella. Polttoaine ei saa sisältää savutusta vähentäviä lisäaineita.

5.1.3.8.2 Ottomoottoreissa käytettävän polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta ilman ylimääräisiä lisäaineita. Voidaan myös käyttää polttoainetta, joka määritellään moottoriajoneuvojen ottomoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 78/665/ETY(3), liitteessä VI.

5.1.3.9 Moottorin jäähdytys

5.1.3.9.1 Nestejäähdytteiset moottorit

Moottorista poistuvan jäähdytysnesteen lämpötila saa poiketa enintään ± 5 °C valmistajan ilmoittamasta ylemmästä termostaattiohjatusta lämpötilasta. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, sen on oltava 80 ± 5 °C.

5.1.3.9.2 Ilmajäähdytteiset moottorit

Ilmajäähdytteisissä moottoreissa valmistajan osoittamasta kohdasta mitatun lämpötilan on oltava valmistajan ilmoittaman suurimman arvon TM ja TM - 20 °C välillä.

5.1.3.10 Ruiskutuspumpulle tai kaasuttimelle menevän polttoaineen lämpötilan on pysyttävä valmistajan asettamissa rajoissa.

5.1.3.11 Voiteluöljyn lämpötilan, joka on mitattu öljypohjasta tai öljynjäähdyttimen poistoaukosta, jos sellainen on asennettu, on oltava valmistajan asettamissa rajoissa.

5.1.3.12 Pakokaasun lämpötila on mitattava pakoputkesta (pakoputkista) pakosarjan (pakosarjojen) laipan (laippojen) vierestä. Se ei saa olla suurempi kuin valmistajan ilmoittama arvo.

5.1.3.13 Lisäjäähdytysjärjestelmä

Tarvittaessa voidaan käyttää lisäjäähdytysjärjestelmää, jotta lämpötilat voidaan pitää 5.1.3.9-5.1.3.12 kohdassa määrätyissä rajoissa.

5.1.4 Testausmenettely

Täyskuormituksen tehokäyrän määrittämiseksi on mittaukset tehtävä riittävän monella kierrosnopeudella valmistajan ilmoittamien pienimmän ja suurimman nopeuden välillä. Tässä nopeusalueessa on oltava se kierrosnopeus, jolla moottori saavuttaa suurimman tehonsa. Jokaiselle nopeudelle on määriteltävä kahden vakiintuneen mittauksen keskiarvo.

5.1.5 Savutuksen mittaus

Dieselmoottoreiden osalta on testin aikana tarkastettava täyttävätkö pakokaasut direktiivin 72/306/ETY liitteessä VI esitetyt vaatimukset.

5.2 Korjauskertoimet

5.2.1 Määritelmä

Korjauskerroin on kerroin K, jolla mitattu teho on kerrottava, jotta moottorin teho voidaan määrittää 5.2.2 kohdassa tarkoitetuissa ulkoilman vertailuolosuhteissa.

5.2.2 Ulkoilman vertailuolosuhteet

5.2.2.1 Lämpötila: 25 °C.

5.2.2.2 Kuivan ilman paine (ps): 990 mbaaria.

5.2.3 Vaatimukset, joiden on täytyttävä laboratoriossa

Jotta testi voidaan hyväksyä, on korjauskertoimen K oltava 0,96 ≤ K ≤ 1,06.

5.2.4 Korjauskertoimien määritys

5.2.4.1 Ottomoottorit (kaasuttimella tai ruiskutuksella) - kerroin Ka.

Korjauskerroin saadaan soveltamalla seuraavaa kaavaa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

T = absoluuttinen lämpötila (K) moottorin ilmanottoaukossa

ps = kuivan ulkoilman paine (mbaaria), eli kokonaisilmanpaine miinus vesihöyryn paine.

5.2.4.2 Dieselmoottorit - kerroin Kd

5.2.4.2.1 Vapaastihengittävät nelitahtidieselmoottorit ja kaksitahtidieselmoottorit

Korjauskerroin saadaan seuraavasta kaavasta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

T = absoluuttinen lämpötila (K) moottorin ilmanottoaukossa (K)

ps = kuivan ulkoilman paine (mbaaria).

5.2.4.2.2 Ahdetut nelitahtidieselmoottorit

5.2.4.2.2.1 Pakokaasukäyttöisellä turboahtimella varustetut moottorit

Tehoon ei tehdä korjausta. Jos ulkoilman tiheys poikkeaa enemmän kuin 5 % ilman tiheydestä vertailuolosuhteissa (25 °C ja 1 000 mbaaria), testausolosuhteet on kuitenkin mainittava testausselosteessa.

5.2.4.2.2.2 Mekaanisesti ahdetut moottorit

5.2.4.2.2.2.1 Suhde r määritetään seuraavasta kaavasta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

D = syötetyn polttoaineen määrä työkiertoa kohden (mm³)

V = moottorin iskutilavuus litroina,

P1 = ulkoilman paine,

P2 = imusarjassa vallitseva paine,

T1 = ulkoilman lämpötila (K), (määritellään 5.1.3.3 kohdassa)

T2 = ilman lämpötila imusarjassa (K).

5.2.4.2.2.2.2 Mekaanisesti ahdettujen moottorien korjauskerroin on sama kuin vapaastihengittävien moottoreiden, jos r on yhtäsuuri tai suurempi kuin 50 mm³/litra ja kerroin on 1, jos r on pienempi kuin 50 mm³/litra.

5.3 Testausseloste

Testausselosteessa on oltava mittaustulokset ja kaikki nettotehon määrityksessä tarvittavat laskelmat, jotka esitetään liitteessä II, sekä kaikki moottorin ominaisuudet, jotka esitetään tämän liitteen lisäyksessä 1 tai 2.

5.4 Moottorityypin muuttaminen

Kaikista moottoriin tehdyistä muutoksista lisäyksessä 1 tai 2 lueteltujen ominaisuuksien osalta on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämä viranomainen voi silloin joko:

5.4.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta moottorin tehoon, tai

5.4.2 vaatia moottorin tehon uutta määritystä tarpeelliseksi katsomissaan testeissä.

6. NETTOTEHON MITTAUSTOLERANSSIT

6.1 Tutkimuslaitoksen määrittämä nettoteho saa poiketa ± 2 % valmistajan ilmoittamasta nettotehosta moottorin kierrosnopeuden toleranssin ollessa 1,5 %.

6.2 Moottorien vaatimustenmukaisuustestissä saatu nettoteho voi poiketa ± 5 % tyyppihyväksyntätestissä saadusta nettotehosta.

Lisäys 1

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 2

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL N:o L 190, 20.8.1972, s. 1

(2) EYVL N:o L 76, 6.4.1970, s. 1

(3) EYVL N:o L 223, 14.8.1978, s. 48

LIITE II

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>