1.1 ’Ajoneuvotyypillä älykkään nopeusavustimen osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmän ominaisuudet ja toiminnot, sen suorituskyky yleisellä tiellä Euroopan unionin alueella tapahtuvassa käytössä sekä viestinantojärjestelmä, jolla autetaan kuljettajaa säilyttämään tieympäristöön sopiva ajonopeus.

1.2 ’Älykkään nopeusavustimen tyypillä’ laitteiston ja yleisen ohjelmistoarkkitehtuurin yhdistelmiä, jotka eivät eroa toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmän ominaisuudet ja toiminnot ja sen suorituskyky ajantasaisessa tilassa yleisellä tiellä Euroopan unionin alueella tapahtuvassa käytössä.

1.3 ’Nopeusrajoitustietotoiminnolla’ toimintoa, joka koostuu tunnistetun nopeusrajoituksen määrittävästä nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmästä ja käyttöliittymästä, joka ilmoittaa tunnistetun nopeusrajoituksen kuljettajalle.

1.4 ’Nopeusrajoitusvaroitustoiminnolla’ toimintoa, joka varoittaa kuljettajaa siitä, että nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen.

1.5 ’Nopeudenrajoitustoiminnolla’ tarkoitetaan toimintoa, joka pyrkii rajoittamaan nopeusmittarin näyttämän nopeuden tasaiseen nopeuteen, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin tunnistettu nopeusrajoitus.

1.6 ’Tunnistetulla nopeusrajoituksella’ tarkoitetaan nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmän määrittämää sovellettavaa nopeusrajoitusta.

1.7 ’Nopeusmittarin näyttämällä nopeudella’ tarkoitetaan ajoneuvon nopeusmittarin näytössä ilmoitettua ajonopeutta.

1.8 ’Sovellettavalla nopeusrajoituksella’ tarkoitetaan asianomaiselle liikenneväylälle asetettua suurinta lain sallimaa ajonopeutta, jota sovelletaan siihen ajoneuvoluokkaan, johon kuuluvaan ajoneuvoon älykäs nopeusavustin on asennettu.

1.9 ’Liikennemerkkiluettelolla’ tarkoitetaan luetteloa, jossa esitetään niiden liikennemerkkityyppien ja muuttuvien opasteiden tyyppien valtakunnallisessa ja alueellisessa käytössä olevat variantit, joiden perusteella älykäs nopeusavustin määrittää tunnistetun nopeusrajoituksen.

1.10 ’Sovellettavalla liikennemerkillä’ tarkoitetaan liikennemerkkiluetteloon sisältyvää merkkiä, joka koskee hyväksyttäväksi toimitetun ajoneuvon luokkaa ja jota sovelletaan vähintään yhdellä ajoneuvon kulkeman liikenneväylän ajokaistalla, mukaan luettuina ei-sähköiset perinteiset merkit ja muuttuvat opasteet, eivät kuitenkaan tien pintaan merkityt nopeusrajoitusmerkinnät.

1.11 ’Eksplisiittisellä numeroilla merkityllä nopeusrajoitusmerkillä’ tarkoitetaan sovellettavaa liikennemerkkiä, jossa esitetään tilapäinen tai pysyvä numeroarvo.

1.12 ’Nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmällä’ tarkoitetaan laitteistoa, joka tarvitaan nopeusrajoituksen määrittämiseen havainnoimalla liikennemerkkejä ja -opasteita infrastruktuurisignaalien tai sähköisten karttatietojen tai molempien perusteella.

1.13 ’Implisiittisellä nopeusrajoitusmerkillä’ tarkoitetaan sovellettavaa liikennemerkkiä, jossa ei esitetä numeroarvoa (implisiittinen numeroilla merkitsemätön nopeusrajoitusmerkki) tai jossa numeroarvo on viivattu yli (implisiittinen numeroilla merkitty nopeusrajoitusmerkki).

1.14 ’Yleisellä nopeusrajoituksella’ tarkoitetaan, ellei toisin ilmoiteta, asianomaiselle liikenneväylälle jäsenvaltiossa asetettua yleistä suurinta lain sallimaa ajonopeutta, jota sovelletaan siihen ajoneuvoluokkaan, johon kuuluvaan ajoneuvoon älykäs nopeusavustin on asennettu.

2.1 Älykkäässä nopeusavustimessa (ISA-järjestelmä) on oltava nopeusrajoitustietotoiminto (SLIF-toiminto) ja joko nopeusrajoitusvaroitustoiminto (SLWF-toiminto) tai nopeudenrajoitustoiminto (SCF-toiminto).

2.1.1 Ajoneuvon ISA-järjestelmän on täytettävä

2.1.2 Jos moottoriajoneuvo on varustettu erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyllä ISA-järjestelmällä, ajoneuvon ja sen järjestelmän on täytettävä

2.1.3 ISA-järjestelmän tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä edellyttää, että erillinen tekninen yksikkö täyttää 3.4.2 kohdassa vahvistetut SLIF-toimintoa koskevat vaatimukset.

2.2 Ellei 2.3 kohdasta muuta johdu, ISA-järjestelmä on suunniteltava niin, että minimoidaan virhetaso todellisissa ajo-olosuhteissa.

2.3 ISA-järjestelmien on täytettävä tyyppihyväksynnän ajankohtana määritellyt vaatimukset, kun ajoneuvoa käytetään Euroopan unionin alueella sijaitsevalla yleisellä tiellä tai kadulla.

2.4 Yksityisyyden suoja ja tietosuoja

2.4.1 ISA-järjestelmän on täytettävä vaatimukset tavanomaisessa toimintatilassaan käyttämättä ajoneuvon yhdenkään matkustajan biometrisia tunnistetietoja kasvontunnistus mukaan luettuna.

2.4.2 ISA-järjestelmä ei saa jatkuvasti kirjata tai säilyttää tai välittää mitään tietoja, jotka liittyvät nopeusrajoituksen ylittymiseen ja joita ei tarvita ISA-järjestelmän vaaditun toiminnon suorittamiseen tai ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskevien muiden unionin säädösten noudattamiseksi (esimerkiksi onnettomuustietotallentimen osalta), sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 artiklan soveltamista.

2.5 Jos ISA-järjestelmässä on paikannusvalmius, sen on oltava yhteensopiva ainakin Galileo- ja EGNOS-järjestelmien tarjoamien paikannuspalvelujen kanssa. ISA-järjestelmä voi olla yhteensopiva muidenkin satelliittinavigointijärjestelmien kanssa.

3.1 ISA-järjestelmän vikaantumisesta annettava varoitus

3.1.1 Jos ISA-järjestelmään tulee vika, joka estää sitä täyttämästä tämän asetuksen mukaiset suoritusvaatimukset, on annettava jatkuva merkkivalo.

3.1.1.1 ISA-järjestelmän suorittamien automaattivalvontatoimintojen välillä ei saa olla merkittävää aikaväliä, ja vikaantumisvaroitus on sähköisesti havaittavan vian tapauksessa näytettävä heti.

3.1.1.2 Jos havaitaan muu kuin sähköinen vika (esim. anturin peittyminen muutoin kuin tilapäisesti auringonpaisteen vaikutuksesta), on annettava 3.1.1 kohdan mukainen vikaantumisvaroitus.

3.1.1.3 Vika, jonka on aktivoitava 3.1.1 kohdassa tarkoitettu varoitus mutta jota ei havaita staattisissa olosuhteissa, on tallennettava havaitsemisen yhteydessä ja esitettävä aina kun ajoneuvon pääkytkin kytketään päälle niin kauan kuin vika tai toimintahäiriö jatkuu.

3.2 ISA-järjestelmän hallinta

3.2.1 Kuljettajan on voitava kytkeä ISA-järjestelmä manuaalisesti pois toiminnasta joko kokonaan (SLIF ja SLWF tai SLIF ja SCF) tai osittain (SLWF tai SCF).

3.2.1.1 ISA-järjestelmän on palattava automaattisesti normaaliin toimintatilaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään päälle. Järjestelmän automaattinen uudelleenkytkeytyminen voi edellyttää kuljettajan oven avaamista.

3.2.1.2 Kuljettajalle on ilmoitettava jatkuvalla merkkivalolla, että ISA-järjestelmä on kytketty kokonaan pois toiminnasta. Jos ISA-järjestelmä kytketään pois toiminnasta osittain, siitä on ilmoitettava kuljettajalle merkkivalolla, joka palaa vähintään kymmenen sekuntia tai siihen asti, kun se sammutetaan manuaalisesti. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää 3.1.1 kohdassa tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia.

3.2.1.3 Kun ISA-järjestelmä on kytketty manuaalisesti pois toiminnasta, kuljettajan on voitava kytkeä se uudelleen toimintaan enintään samalla määrällä toimenpiteitä kuin tarvitaan sen kytkemiseen pois toiminnasta.

3.2.2 ISA-järjestelmä voi kytkeytyä automaattisesti pois toiminnasta, kun ajoneuvon nopeutta säätelee automatisoitu järjestelmä, ts. järjestelmä, joka suorittaa esineiden ja tapahtumien havaitsemiseen ja niihin reagoimiseen liittyvää dynaamista ajotehtävää (esim. automaattinen kaistanpitojärjestelmä ALKS). Tällaisesta poiskytkeytymisestä ei tarvitse ilmoittaa kuljettajalle.

3.2.3 Ajoneuvonvalmistaja voi varustaa ajoneuvon automaattisella tai manuaalisella nopeusmittarin kalibrointitoiminnolla, joilla minimoidaan nopeusmittarin näyttämän nopeuden ja ajoneuvon todellisen nopeuden ero esimerkiksi renkaidenvaihdon jälkeen. Tällöin on varmistettava, että E-säännön nro 39 ( 1 ) vaatimuksia noudatetaan kaikissa tapauksissa. Ajoneuvonvalmistaja voi lisäksi soveltaa enintään 3,0 prosentin toleranssia niihin tunnistettuihin nopeusrajoituksiin, joiden perusteella ilmoitukset ja varoitukset annetaan.

3.2.4 Nopeusmittarin näyttämän nopeuden katsotaan olevan yhtä suuri kuin tunnistettu nopeusrajoitus, jos mittarin lukema on enintään 1,0 km/h suurempi kuin tunnistettu nopeusrajoitus.

3.2.5 Jos nopeusmittarin mittausmekanismin toleranssit ovat minimaalisen pienet, on 3.2.3 ja 3.2.4 kohdan vaatimuksia tulkittava niin, että 3.4.1.2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus ja 3.5.1 kohdassa tarkoitettu varoitus voidaan antaa, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ja ajoneuvon todellinen nopeus ovat hieman suuremmat kuin tunnistettu nopeusrajoitus.

3.3 Määräaikaiskatsastusmenettely

3.3.1 Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia varten on voitava todentaa seuraavat ISA-järjestelmän ominaisuudet:

3.3.2 Tyyppihyväksynnän yhteydessä on laadittava luottamuksellisena pidettävä kuvaus valmistajan valitsemasta menettelystä, jolla ISA-järjestelmän ja vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta. Nämä tiedot on toimitettava tutkimuslaitokselle. Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun ISA-järjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

3.3.3 Jos ISA-järjestelmä käyttää toimintakykynsä kannalta merkityksellisiä sähköisiä tietoja (kuten karttatietoja), tietojen versio on voitava tarkistaa helposti.

3.4 SLIF-toimintoa koskevat tekniset vaatimukset

3.4.1 SLIF-näyttö

3.4.1.1 SLIF-näytön on oltava kuljettajan suorassa näkökentässä ja selvästi tunnistettavissa ja luettavissa sekä päivällä että yöllä. Vastaavat tiedot voidaan esittää lisäksi myös muualla ajoneuvossa (esim. navigointilaitteen näytöllä, projisoituina jne.), eikä näiltä osin sovelleta tämän kohdan vaatimuksia.

3.4.1.2 Elleivät olosuhteet johda järjestelmän kytkemiseen pois päältä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, tunnistettu nopeusrajoitus on ilmoitettava kuljettajalle SLIF-toiminnon näytöllä ainakin silloin, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus on noussut suuremmaksi kuin tunnistettu nopeusrajoitus (nopeus 5 km/h tai vähemmän).

3.4.1.2.1 Tunnistettu nopeusrajoitus on esitettävä jollakin seuraavista tavoista:

3.4.1.3 Jos ISA-järjestelmä ei joidenkin 5.3.1, 5.3.2 ja 5.3.3 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden vuoksi saa käyttöönsä tunnistettua nopeusrajoitusta, on siitä ilmoitettava kuljettajalle erityisellä merkkivalolla, jonka lisäksi voidaan SLIF-näytöllä esittää oletettu nopeusrajoitus tai jättää se näyttämättä. Tätä tarkoitusta varten ei saa käyttää 3.1.1 kohdassa tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia. Jos SLIF-näytöllä esitetään oletettu nopeusrajoitus, rajoituksen numeerisen arvon vieressä on oltava selvästi näkyvä kysymysmerkki (?).

3.4.1.4 Kun SLIF-näytöllä esitetään tunnistettu nopeusrajoitus, vaikka nopeusmittarin näyttämä nopeus olisi sitä pienempi (esim. siten, että se on ISA-järjestelmän käynnissä ollessa näkyvissä aina tai pyynnöstä), järjestelmän on lisäksi annettava hillitty ja häiritsemätön äänimerkki aina, kun tunnistettu nopeusrajoitus muuttuu. Toiminto voi olla käyttäjän muokattavissa (esim. ääni, äänenvoimakkuus, pysyvä esto).

3.4.1.5 Kun ISA-järjestelmä kytketään pois toiminnasta, tunnistettu nopeusrajoitus voidaan edelleen näyttää. Tällöin ei tarvita 3.4.1.4 kohdassa tarkoitettuja äänimerkkejä.

3.4.2 Nopeusrajoituksen määrittäminen

3.4.2.1 Käyttömaan asettaminen

3.4.2.1.1 Jos nopeusrajoituksen oikeaan määrittämiseen tarvitaan tieto käyttömaasta, ISA-järjestelmän on täytettävä jompikumpi seuraavista edellytyksistä:

3.4.2.1.2 ISA-järjestelmän on säilytettävä manuaalisesti asetettu tai käyttäjän vahvistama käyttömaa-asetus myös sen jälkeen, kun ajoneuvon pääkytkin on kytketty uudelleen päälle.

3.4.2.1.3 Käyttömaa on voitava asettaa manuaalisesti intuitiivisella tavalla yksinkertaisen käyttöliittymän kautta. Erityisesti on voitava vaivattomasti siirtyä nykyisestä käyttömaavalinnasta edelliseen ja päinvastoin.

3.4.2.1.4 Jos asetus on tehtävä manuaalisesti tai käyttäjän on vahvistettava se, ajoneuvon käyttöohjeissa (esim. käyttäjän käsikirjassa) on selvästi kerrottava, että ISA-järjestelmän oikea toiminta edellyttää tätä menettelyä.

3.4.2.1.5 Paikalliseen tai alueelliseen käyttöön tarkoitetuissa moottoriajoneuvoissa (esim. alaluokkien I ja A linja-autoissa) voidaan ISA-järjestelmän käyttövalmiuksia rajoittaa käyttömaan tai -alueen tietojen osalta. Ajoneuvon käyttöohjeissa on selvästi ilmoitettava ISA-järjestelmän rajoitukset ja kerrottava, miten valmistajalta saadaan muita maa- tai aluekohtaisia parametreja, jos ajoneuvon käyttöpaikka muuttuu. Siihen saakka, kun vaatimustenmukaisuustodistuksessa otetaan käyttöön asiaa koskeva erityinen kohta, on vaatimustenmukaisuustodistuksen kohtaan ”huomautuksia” sisällytettävä maininta ”ISA-järjestelmän toiminnot ovat käytettävissä vain ajoneuvon käyttömaassa tai -alueella”, jotta tämä tieto voidaan sisällyttää ajoneuvossa pidettäviin ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoihin.

3.4.2.2 Eksplisiittisten nopeusrajoitusmerkkien havainnointiin perustuva tunnistetun nopeusrajoituksen määrittäminen

3.4.2.2.1 Jos olosuhteet eivät aiheuta järjestelmän kytkemistä pois toiminnasta 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, SLIF-toiminnon on liikennemerkkien suoralla visuaalisella havainnoinnilla tai muilla tehokkailla menetelmillä pystyttävä tunnistamaan kaikki eksplisiittiset numeroilla merkityt nopeusrajoitusmerkit, joissa esitettävä numeerinen arvo vastaa hyväksyttäväksi tarkoitetun ajoneuvon luokkaan sovellettavaa nopeusrajoitusta, ja määrittämään sovellettava nopeusrajoitus viimeistään 2,0 sekunnin kuluttua siitä, kun valmistajan ilmoittama ajoneuvon vertailupiste (määritettävä myös erillisten teknisten yksiköiden tapauksessa) ohittaa liikennemerkin.

3.4.2.2.2 Liikennemerkin kunto arviointihetkellä

3.4.2.2.3 Toiminta- ja ympäristöolosuhteet arviointihetkellä

3.4.2.3 Liikennemerkkien ja -opasteiden havainnointiin perustuva tunnistetun nopeusrajoituksen määrittäminen

3.4.2.3.1 Jos olosuhteet eivät aiheuta järjestelmän kytkemistä pois toiminnasta 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, SLIF-toiminnon on havainnoimalla liikennemerkkejä ja -opasteita käyttäen kaikkia ISA-järjestelmän asiaankuuluvia syötetietoja (esim. kamera, sähköiset karttatiedot) pystyttävä tunnistamaan kaikissa liitteessä II olevaan liikennemerkkiluetteloon sisältyvissä asianomaisissa liikennemerkeissä tarkoitetut hyväksyttäväksi tarkoitetun ajoneuvon luokkaan sovellettavat nopeusrajoitukset viimeistään 2,0 sekunnin kuluttua siitä, kun 3.4.2.2.1 kohdassa tarkoitettu vertailupiste ohittaa liikennemerkin. Vaatimuksen on täytyttävä ainakin seuraavien ehtojen toteutuessa:

3.4.2.3.2 SLIF-toiminnon ei tarvitse ottaa huomioon yleiseen nopeusrajoitukseen vaikuttavia erityisiä vaihtelevia edellytyksiä (eli edellytyksiä, joiden osalta tarvitaan laajempia tietoja kuin käyttömaa ja tietyyppi ja jotka liittyvät esimerkiksi vedettävään perävaunuun, vallitseviin ympäristöolosuhteisiin, kellonaikaan, vuodenaikaan, kuljettajan ikään tai kokemuksen, seisoviin matkustajiin, vaarallisiin aineisiin taikka ylisuuriin kuormiin). Tilanteissa, joissa voi olla tarpeen soveltaa erityisiä vaihtelevia edellytyksiä eikä järjestelmä pysty ottamaan niitä huomioon, on nopeusrajoituksen määrittämisessä käytettävä edellytystä, jonka voidaan olettaa olevan yleisin tyypillisessä tavanomaisessa käytössä vallitseva edellytys.

3.4.2.4 Moottoriajoneuvon käyttöohjeissa on tuotava selkeästi esiin, että ISA-järjestelmän ilmoitukset ja varoitukset eivät rajoita velvollisuutta noudattaa kulloisessakin tilanteessa sovellettavaa nopeusrajoitusta, vaan sen havaitseminen ja noudattaminen pysyy viime kädessä kuljettajan vastuulla.

3.4.2.5 Nopeusrajoituksen määrittämisen luotettavuus todellisissa ajo-olosuhteissa

3.4.2.5.1 Jos olosuhteet eivät aiheuta järjestelmän kytkemistä pois toiminnasta 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, SLIF-toiminnon on havainnoimalla liikennemerkkejä ja -opasteita käyttäen kaikkia järjestelmän asiaankuuluvia syötetietoja (esim. kamera ja sähköiset karttatiedot, jos ajoneuvossa on sellaiset tätä tarkoitusta varten) pystyttävä luotettavasti määrittämään, sovelletaanko yleistä nopeusrajoitusta tai kaikissa liitteessä II olevaan liikennemerkkiluetteloon sisältyvissä asianomaisissa liikennemerkeissä tarkoitettuja nopeusrajoituksia hyväksyttäväksi tarkoitetun ajoneuvon luokkaan. Vaatimuksen on täytyttävä ainakin seuraavien ehtojen toteutuessa:

3.4.2.5.2 Vaatimus sovellettavan nopeusrajoituksen luotettavasta määrittämisestä täyttyy, jos etäisyyteen perustuva suorituskykyvaatimus täyttyy todellisissa ajo-olosuhteissa.

3.4.2.5.3 Ennen todellisissa ajo-olosuhteissa tehtävää testiä tutkimuslaitoksen, tyyppihyväksyntäviranomaisen ja ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on sovittava ajettavasta reitistä. Reitin on täytettävä seuraavat edellytykset:

3.4.2.5.4 Osoittaakseen järjestelmän suorituskyvyn unionin tasolla ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on toimitettava tekniset asiakirjat, joissa annetaan seuraavat tiedot:

3.4.2.5.5 Elinkaaren mittainen suorituskyky

3.4.2.5.5.1. Ajoneuvonvalmistajan on varmistettava, että nopeusrajoituksen määrittäminen pysyy 3.4.2.5.2 kohdassa edellytetyllä tavalla luotettavana vähintään 14 vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivästä. Vaatimus pätee myös silloin, kun ajoneuvonvalmistaja asentaa erillisen teknisen yksikön.

3.4.2.5.5.2. Jos vaaditun suoritustason saavuttamiseksi käytetään sähköisiä tietoja, on tietojen versio pystyttävä tarkistamaan helposti. Ajoneuvonvalmistajan on tarjottava ajoneuvojen omistajille tihein aikavälein tietopäivityksiä, mukaan luettuina tarvittaessa myös muutokset, joita tarvitaan liitteessä II olevaan liikennemerkkiluetteloon tehtyjen muutosten vuoksi. Nämä tietopäivitykset on asetettava ajoneuvojen omistajien saataville karttapohjaisten tietojen tapauksessa vähintään vuosittain maksutta (lukuun ottamatta mahdollisia kustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisiin tallennusvälineisiin, henkilökohtaisen tietokoneen käyttöön, käyttöjärjestelmään, oman tai mobiili-internetliittymän käyttökuluihin taikka kustannuksiin matkoista valtuutetun jälleenmyyjän, korjaajan tai jakelijan taikka riippumattoman korjaajan luokse) vähintään 7 vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivästä. Myöhemmistä päivityksistä voidaan periä kohtuullinen maksu. Moottoriajoneuvon käyttöohjeissa on selvästi ilmoitettava, että järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan aika ajoin päivityksiä, ja selostettava menettelyt niiden saamiseksi ja tarvittaessa suorittamiseksi. Päivityksiä voidaan antaa automaattisesti esimerkiksi langattomasti.

3.5 SLWF-toimintoa koskevat tekniset vaatimukset

3.5.1 Jos olosuhteet eivät johda järjestelmän kytkemiseen pois päältä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti ja jos tunnistettu nopeusrajoitus on tiedossa, on SLWF-toiminnon annettava kuljettajalle 3.5.2 kohdan mukainen varoitus, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus on noussut suuremmaksi kuin tunnistettu nopeusrajoitus (nopeus 20 km/h tai vähemmän).

3.5.2 Varoitus on annettava jollakin seuraavista:

3.5.2.1 Näkyvä varoitus ja porrastettu äänimerkki tai näkyvä varoitus ja porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus

3.5.2.1.1 Näkyvän varoituksen on oltava selkeä ja kuljettajan helposti tunnistettavissa, ja se on annettava vilkuttamalla SLIF-näyttöä tai sen vieressä olevaa optista lisämerkkiä. Varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava ainakin 5,0 sekuntia porrastetun äänimerkin tai tuntohavaintoon perustuvan varoituksen päättymisestä tai kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin.

3.5.2.1.2 Porrastetun äänimerkin on oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, luonteeltaan erottuva ja helposti tunnistettavissa. Se on annettava jatkuvana tai jaksoittaisena äänenä tai puhuttuna. Jos merkki on puhuttu, ajoneuvonvalmistajan on varmistettava, että kuljettaja voi helposti valita kieleksi minkä tahansa EU:n virallisen kielen. Äänimerkkiä voidaan muuttaa sen mukaan, kuinka paljon tai kuinka kauan tunnistettu nopeusrajoitus on ylittynyt.

3.5.2.1.3 Porrastetun tuntohavaintoon perustuvan varoituksen on oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, ja se on annettava suoraan tai epäsuorasti kaasupolkimen kautta, kun kuljettaja kohdistaa polkimeen voimaa sen käyttämiseksi ja ajonopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen. Varoitus on annettava

3.5.2.1.4 Porrastettu äänimerkki ja porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy tasaisella ajonopeudella:

3.5.2.1.4.1. Sellaista tilannetta varten, jossa ajoneuvon nopeus kiihtyy, valmistajan on valittava 3.5.2.1.4 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettua tilannetta vastaava aika tai 3,0 sekuntia taikka jokin niiden välinen aika.

3.5.2.1.4.2. Sellaista tilannetta varten, jossa ajoneuvon nopeus hidastuu eikä yksikään 3.5.3 kohdassa esitetyistä edellytyksistä täyty, valmistajan on valittava 3.5.2.1.4 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettua tilannetta vastaava aika tai 6,0 sekuntia taikka jokin niiden välinen aika.

3.5.2.1.5 Porrastettua äänimerkkiä on annettava siihen asti, että nopeusmittarin näyttämä nopeus on pienempi tai yhtä suuri kuin tunnistettu nopeusrajoitus vähintään 3,0 sekunnin ajan äänimerkin aloittamisesta. Äänimerkki ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kestää kauempaa kuin 5,0 sekuntia – myöskään nopeusrajoituksen perättäisten muutosten tapauksessa –, jotta se häiritsisi kuljettajaa mahdollisimman vähän.

3.5.2.1.6 Porrastettua tuntohavaintoon perustuvaa varoitusta on annettava siihen asti, että nopeusmittarin näyttämä nopeus on pienempi tai yhtä suuri kuin tunnistettu nopeusrajoitus vähintään 10 sekunnin ajan varoituksen aloittamisesta. Tuntohavaintoon perustuva varoitus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kestää kauempaa kuin 12 sekuntia – myöskään nopeusrajoituksen perättäisten muutosten tapauksessa –, jotta se häiritsisi kuljettajaa mahdollisimman vähän.

3.5.2.1.7 Porrastettu äänimerkki tai porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus on lopetettava heti, kun kuljettaja on kuitannut sen tarkoituksellisella toimenpiteellään (esimerkiksi painamalla painiketta), jos valmistaja on ottanut tällaisen toiminnon käyttöön.

3.5.2.1.8 Kun ajoneuvon nopeus hidastuu sen vuoksi, että yksi tai useampi seuraavista tapahtumista toteutuu, on porrastettu äänimerkki tai porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus joko jätettävä antamatta tai lopetettava välittömästi:

3.5.2.2 Pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus

3.5.2.2.1 Tuntohavaintoon perustuvan varoituksen on oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, ja se on annettava suoraan tai epäsuorasti kaasupolkimen kautta, kun kuljettaja kohdistaa polkimeen voimaa sen käyttämiseksi ja ajonopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen. Tämä on toteutettava lisäämällä kaasupolkimen palautusvoimaa.

3.5.2.2.2 Pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava, kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, tai vähintään 15 sekunnin ajan sen aloittamisesta. Tuntohavaintoon perustuva varoitus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kestää kauempaa kuin 20 sekuntia – myöskään nopeusrajoituksen perättäisten muutosten tapauksessa –, jotta se häiritsisi kuljettajaa mahdollisimman vähän.

3.5.2.2.3 Pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus on lopetettava heti, kun kuljettaja on kuitannut sen tarkoituksellisella toimenpiteellään (esimerkiksi painamalla painiketta), jos valmistaja on ottanut tällaisen toiminnon käyttöön.

3.5.3 Kun varoitus on lopetettu, SLWF-toiminnon on varauduttava antamaan uusi varoitus 3.5.1 kohdan mukaisesti, kun yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

3.5.4 Tuntohavaintoon perustuvaan varoitusjärjestelmään ei saa yhdistää edes vapaaehtoisesti annettavaa äänimerkkiä, elleivät myös kaikki porrastettua äänimerkkiä koskevat vaatimukset täyty.

3.5.5 Ajoneuvossa voi olla keino, jolla SLWF-toiminto voidaan keskeyttää kriittisempien varoitusten esittämiseksi (esim. etutörmäysvaroitus tai kaistanpitoavustimen antama varoitus). Valmistajan on osoitettava, että kaikki sovellettavat varoitukset esitetään kuljettajalle asianmukaisesti.

3.5.6 Kun kyse on luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoista, jotka on varustettu nopeudenrajoittimella ja ajopiirturilla asetuksen (EU) N:o 165/2014 ( 4 ) mukaisesti, niiden SLWF-toiminto on keskeytettävä, kun ajonopeus saavuttaa arvon, joka on 9 km/h pienempi kuin sovellettava nopeudenrajoittimen asetus, ja suuremmilla ajonopeuksilla, kun tunnistettua nopeusrajoitusta ei ole määritetty asianomaiseen ajoneuvoluokkaan sovellettavan eksplisiittisen nopeusrajoitusmerkin tai sellaisen läsnäoloon perustuvien sähköisten karttatietojen perusteella. Jos tiellä on kyseiseen ajoneuvoluokkaan sovellettava eksplisiittinen nopeusrajoitusmerkki, SLWF:n on toimittava normaalisti kyseisellä nopeusalueella. SLWF:n on toimittava normaalisti kyseisellä nopeusalueella myös silloin, kun järjestelmältä liitteessä II olevan liikennemerkkiluettelon perusteella odotettuna toimenpiteenä on palata noudattamaan edellistä sovellettavaa implisiittistä nopeusrajoitusta, joka on edeltävää rajoitusta pienempi (esim. moottoritien päättyessä). SLWF:n on toimittava normaalisti, kun ajonopeus on 10 km/h pienempi kuin sovellettava nopeudenrajoitinasetus, ja pienemmillä ajonopeuksilla.

3.5.7 SLWF:n varoitustoiminto on osoitettava 4.4 kohdassa täsmennettyjen testausmenetelmien ja asiakirjojen mukaisesti.

3.6 SCF-toimintoa koskevat tekniset vaatimukset

3.6.1 Elleivät olosuhteet johda ISA-järjestelmän automaattiseen tai manuaaliseen kytkemiseen pois päältä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, on SCF-toiminnon pyrittävä rajoittamaan nopeusmittarin näyttämä nopeus tunnistetun nopeusrajoituksen mukaiseksi, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus on noussut suuremmaksi kuin tunnistettu nopeusrajoitus (nopeus 20 km/h tai vähemmän).

3.6.1.1 SCF-toiminnon on pyrittävä rajoittamaan nopeusmittarin näyttämä nopeus tasaiseen nopeuteen vähentämällä ajoneuvon käyttövoimaa ja ajolaitteen vääntömomenttia. SCF-toiminto ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään, lukuun ottamatta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoja, joissa vaikutus ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään on sallittu. Hidastin voidaan asentaa vain siinä tapauksessa, että se toimii sen jälkeen, kun SCF on rajoittanut käyttövoiman minimitasolle. Ajoneuvon hidastuvuus saa olla enintään 3,0 m/s2.

3.6.1.2 SCF-toiminnon on käynnistyttävä viimeistään 1,5 sekunnin kuluttua siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen.

3.6.1.3 Kun nopeus on vakiintunut tasaiseksi, nopeusmittarin näyttämän nopeuden vaihtelu suhteessa vakiintuneeseen nopeuteen saa olla enintään 4 prosenttia tai 2 km/h sen mukaan, kumpi on suurempi, ja nopeusmittarin näyttämän nopeuden muutoksen on oltava vähintään 0,2 m/s2 mitattuna vähintään 0,1 sekunnin ajalta. Vakiintuneen nopeuden on oltava seuraavan vaihteluvälin sisällä: (tunnistettu nopeusrajoitus – 5 km/h) ≤ vakiintunut nopeus ≤ tunnistettu nopeusrajoitus.

3.6.1.4 Kuljettajan on voitava ohittaa SCF-toiminto tarkoituksellisella toimenpiteellä, kuten painamalla kaasupoljinta voimakkaammin tai syvempään. Toimintoa ei kuitenkaan saa pystyä ohittamaan pelkästään polkaisemalla kaasupoljin täysin pohjaan. Kun kuljettaja on ohittanut SCF-toiminnon, toiminto on keskeytettävä tilapäisesti ja käynnistettävä uudelleen jonkin seuraavan tapahtuman jälkeen:

3.6.1.5 Kuljettajan on voitava halutessaan valita SCF:n ohittamiseen voimakkaampi toimenpide (kuten kaasupolkimen polkaiseminen pohjaan).

3.6.1.6 Kuljettajan on voitava halutessaan käyttää manuaalisesti asetettavaa nopeudenrajoitustoimintoa, kunhan se ei kytke samalla ISA-järjestelmää automaattisesti pois toiminnasta.

3.6.1.7 SCF-toiminteen on sallittava kaasupolkimen tavanomainen käyttö vaihteen valinnassa.

3.6.2 Jos ajoneuvossa on SCF-toiminto tai vastaavia toiminteita ja sen ajonopeutta säätelee aktiivisesti ajoneuvojärjestelmä, jota käytettäessä kuljettajan ei odoteta koskevan kaasupolkimeen (esim. vakionopeussäädin) ja kun olosuhteet eivät johda järjestelmän kytkemiseen pois päältä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan mukaisesti, sovelletaan 3.6.1 kohdan vaatimuksia, ellei toimintaan kytketä SLWF-toimintoa, joka antaa näkyvän varoituksen ja porrastetun äänimerkin.

3.6.3 Kun kyse on luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoista, jotka on varustettu nopeudenrajoittimella ja ajopiirturilla, niiden SCF-toiminto on keskeytettävä, kun ajonopeus saavuttaa arvon, joka on 9 km/h pienempi kuin sovellettava nopeudenrajoitinasetus, ja suuremmilla ajonopeuksilla, kun tunnistettua nopeusrajoitusta ei ole määritetty asianomaiseen ajoneuvoluokkaan sovellettavan eksplisiittisen nopeusrajoitusmerkin tai sellaisen läsnäoloon perustuvien sähköisten karttatietojen perusteella. Jos tiellä on kyseiseen ajoneuvoluokkaan sovellettava eksplisiittinen nopeusrajoitusmerkki, SCF:n on toimittava normaalisti kyseisellä nopeusalueella. SCF:n on toimittava normaalisti kyseisellä nopeusalueella myös silloin, kun järjestelmältä liitteessä II olevan liikennemerkkiluettelon perusteella odotettuna toimenpiteenä on palata noudattamaan edellistä sovellettavaa implisiittistä nopeusrajoitusta, joka on edeltävää rajoitusta pienempi (esim. moottoritien päättyessä). SCF:n on toimittava normaalisti, kun ajonopeus on 10 km/h pienempi kuin sovellettava nopeudenrajoittimen asetus, ja pienemmillä ajonopeuksilla.

3.6.4 SCF:n toimenpide on osoitettava 4.5 kohdassa täsmennettyjen testausmenetelmien ja asiakirjojen mukaisesti.

3.6.5 SLIF- ja SLWF-toiminnoista koostuvassa ISA-järjestelmässä voi lisäksi olla SCF:n tyyppisiä ominaisuuksia, kunhan 3.6.1.4 kohdassa vahvistettuja ohittamista ja siihen tarvittavaa toimenpidettä koskevia vaatimuksia noudatetaan.

3.6.6 Jos SCF-toimintoon on yhdistetty äänimerkki, on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen porrastettua äänimerkkiä koskevien vaatimusten täytyttävä.

4.1 SLIF-toiminnon testausmenettely: testataan eksplisiittisten nopeusrajoitusmerkkien havainnointiin perustuvaa tunnistetun nopeusrajoituksen määrittämistä

4.1.1 Testattavan ajoneuvon kunto

4.1.1.1 Testimassa

4.1.1.2 Renkaat

4.1.1.3 Testausta edeltävät valmistelut

4.1.2 Liikennemerkit

4.1.3 Testausolosuhteet

4.1.3.1 Valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimuksen mukaan testauspaikkana voi olla jompikumpi seuraavista:

4.1.4 Testausmenettely

4.1.4.1 Tekniset vaatimukset täyttyvät, jos SLIF näyttää tunnistetulle nopeusrajoitukselle arvon, joka vastaa kaikkien testissä käytettyjen eksplisiittisten nopeusrajoitusmerkkien tapauksessa merkissä ilmoitettua nopeutta, viimeistään 2,0 sekunnin kuluttua siitä, kun ajoneuvon vertailupiste ohittaa kyseisen merkin. Jos ajoneuvon nopeus on alle 20 km/h, määräkohta on enintään 10 metriä taempana kuin ajoneuvon vertailupiste.

4.1.4.2 Testiä ei saa yhdistää 4.3 kohdan mukaiseen testiin, jolla määritetään luotettavuus todellisissa ajo-olosuhteissa.

4.2 SLIF-toiminnon testausmenettely: implisiittisten liikennemerkkien ja -opasteiden havainnointiin perustuvaa tunnistetun nopeusrajoituksen määrittämistä koskeva testausmenettely

4.2.1 Ajoneuvon testauskunto määritellään 4.1.1–4.1.1.3 kohdassa.

4.2.2 Liikennemerkit

4.2.3 Testausolosuhteet

4.2.3.1 Valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimuksen mukaan testauspaikkana voi olla jompikumpi seuraavista:

4.2.4 Testausmenettely

4.2.4.1 Tekniset vaatimukset täyttyvät, jos SLIF määrittää tunnistetulle nopeusrajoitukselle arvon, joka vastaa liitteessä II olevan liikennemerkkiluettelon perusteella järjestelmältä odotettua tavoitenopeutta tai testissä käytettävien implisiittisten nopeusrajoitusmerkkien tapauksessa merkissä tarkoitettua hyväksyttäväksi tarkoitetun ajoneuvon luokkaan sovellettavaa kansallista nopeusrajoitusta, ja jos SLIF näyttää tunnistetun nopeusrajoituksen, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, viimeistään 2,0 sekunnin kuluttua siitä, kun ajoneuvon vertailupiste ohittaa kyseisen merkin. Jos ajoneuvon nopeus on alle 20 km/h, määräkohta on enintään 10 metriä taempana kuin ajoneuvon vertailupiste.

4.2.4.2 Testi voidaan yhdistää 4.3 kohdan mukaiseen testiin, jolla määritetään luotettavuus todellisissa ajo-olosuhteissa. Teknisten vaatimusten katsotaan tällöin täyttyvän, jos luotettavuutta todellisissa ajo-olosuhteissa mittaavan testin tulokset osoittavat, että ISA-järjestelmä tulkitsee implisiittiset nopeusrajoitusmerkit 3.4.2.5.2 kohdan mukaisesti.

4.3 SLIF-toiminnon testausmenettely: testi, jolla tarkastetaan nopeusrajoituksen määrittämisen luotettavuus todellisissa ajo-olosuhteissa

4.3.1 Testiajossa on noudatettava kaikkia 4.3.1.1–4.3.1.5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Tutkimuslaitos voi hyväksyä tyyppihyväksyntätestin tiettyjä osia varten myös valmistajan omista testeistä saadut tiedot.

4.3.1.1 Testiajolla on pystyttävä mittaamaan järjestelmän kykyä määrittää sovellettava nopeusrajoitus oikein käyttämällä 3.4.2.5.2 kohdassa määriteltyjä suorituskykykriteerejä.

4.3.1.2 Testissä on ajettava Euroopan unionin alueella sijaitsevilla yleisillä teillä ja kaduilla sen mukaan, mitä valmistaja, tutkimuslaitos ja tyyppihyväksyntäviranomainen sopivat.

4.3.1.3 Testiajossa on ajettava taajamateillä, maanteillä sekä moottoriteillä, moottoriliikenneteillä tai kaksiajorataisilla teillä siten, että jokaisen kolmen tietyypin osuus reitin kokonaispituudesta on vähintään 25 prosenttia. Reitti on ajettava keskeytyksettä, ja sen lähtö- ja päätepisteiden on oltava samat. Samaan suuntaan toistamiseen ajettuja reitin osia ei lasketa mukaan testimatkaan.

4.3.1.4 Testissä on ajettava sekä päivänvalossa että pimeällä siten, että vähintään 15 prosenttia kokonaismatkasta ajetaan pimeällä.

4.3.1.5 Testiajon pituus on 400 km. Tutkimuslaitoksen ja valmistajan niin sopiessa testi voidaan päättää jo aikaisemmin, jos ajomatka on yli 300 km ja todellisen positiivisen matkan TP_D vaihtelu viimeisten 50 kilometrin aikana ± 5,0 jatkuvalla mittauksella.

4.3.2 Suoritusmittarin laskeminen

4.4 SLWF: nopeusrajoitusvaroituksen testaus

4.4.1 Ajoneuvon testauskunto määritellään 4.1.1–4.1.1.3 kohdassa.

4.4.2 Tutkimuslaitos valitsee liikennemerkit testiä varten 4.1.2 kohdan mukaisesti.

4.4.3 Testausolosuhteet määritellään 4.1.3 kohdassa.

4.4.4 Menetelmät 3.5.2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ISA-järjestelmän toimintovaihtoehtojen testaamiseksi

4.4.4.1 ISA-järjestelmille, jotka antavat 3.5.2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näkyvän varoituksen ja porrastetun äänimerkin tai 3.5.2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun näkyvän varoituksen ja porrastetun tuntohavaintoon perustuvan varoituksen, on tehtävä seuraavat testit:

4.4.4.2 ISA-järjestelmille, jotka 3.5.2 kohdan c alakohdan mukaisesti antavat pelkän tuntohavaintoon perustuvan varoituksen, on tehtävä seuraavat testit:

4.4.4.3 Kaikkien 3.5.2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ISA-järjestelmän toimintovaihtoehtojen tapauksessa voidaan valmistajan ja tutkimuslaitoksen niin sopiessa korvata 4.4.4.1 ja 4.4.4.2 kohdan mukaiset testiradalla tehtävät menettelyt vastaaviksi osoitetuilla laboratoriomenettelyillä.

4.4.4.4 ISA-järjestelmää koskevat tekniset vaatimukset täyttyvät seuraavien ehtojen täyttyessä:

4.4.4.4.1 Edellä 3.5.2 kohdan a ja b alakohdassa ja 4.4.4.1 kohdassa tarkoitetut ISA-järjestelmän toimintovaihtoehdot (näkyvä varoitus ja porrastettu äänimerkki tai porrastettu tuntoaistiin perustuva varoitus):

4.4.4.4.2 Edellä 3.5.2 kohdan c alakohdassa ja 4.4.4.2 kohdassa tarkoitetut ISA-järjestelmät (pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus)

4.5 SCF-toiminnon testaus

4.5.1 Testattavan ajoneuvon kunto

4.5.1.1 Ajoneuvon testauskunto määritellään 4.1.1–4.1.1.3 kohdassa.

4.5.1.2 Vaihteiston tyyppi, rengaskoko ja vaihde valitaan testiä varten käyttämällä perustana tutkimuslaitoksen kanssa sovittua hyväksyttävän tyypin kannalta epäedullisinta tapausta.

4.5.1.3 Testattavan ajoneuvon ajolaitteen on oltava valmistajan eritelmien mukainen.

4.5.2 Testit tehdään testiradalla tai alustadynamometrillä.

4.5.2.1 Testiradan olosuhteet

4.5.2.1.1 Testiradan pinnan on oltava sellainen, että ajonopeus pystytään pitämään tasaisena, eikä sillä saa olla epätasaisuuksia, seisovaa vettä, lunta tai jäätä. Kaltevuus saa olla enintään 2 % ja sen vaihtelu sivuviettoa lukuun ottamatta enintään 1 %.

4.5.2.1.2 Tuulen keskinopeuden on oltava alle 6 m/s vähintään yhden metrin korkeudella maasta mitattuna, eikä nopeus saa puuskissa olla yli 10 m/s.

4.5.2.1.3 Valmistajan harkinnan mukaan ja tutkimuslaitoksen suostumuksella testit voidaan suorittaa edellä kuvatuista poikkeavissa olosuhteissa, kunhan ne edustavat epäedullisinta tapausta.

4.5.2.2 Alustadynamometriä koskevat vaatimukset

4.5.2.2.1 Ajoneuvon massan ekvivalentti-inertia on tuotettava alustadynamometrissä tarkkuudella ± 10 %. Aika mitataan 0,1 s:n tarkkuudella tai tarkemmin.

4.4.2.2.2 Dynamometrin jarrun testin aikana absorboima teho on asetettava vastaamaan ajoneuvon ajovastusta testinopeuksilla. Tämä teho, joka voidaan määritellä laskennallisesti, on asetettava tarkkuudella ± 10 %.

4.5.3 SCF-toiminnon testausmenetelmät

4.5.3.1 SCF-toiminnon kiihdytystesti

4.5.3.1.1 Toistetaan 4.5.3.1.2 kohdassa määritelty testausmenettely seuraavilla nopeusrajoituksilla:

4.5.3.1.2 Ajetaan testattavaa ajoneuvoa SCF toimintaan kytkettynä noudattaen nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvolle asetettuja rajoja. Asetetaan tunnistetun nopeusrajoituksen arvoksi testinopeusrajoitus. Kiihdytetään ajoneuvoa suorittamatta SFC:n ohittamiseen tarvittavaa toimenpidettä, kunnes SCF aloittaa toimenpiteensä. Ajetaan ajoneuvoa SCF:n toimenpiteen jatkuessa niin kauan, että vakiintunut nopeus voidaan määrittää.

4.5.3.1.3 Tekniset vaatimukset täyttyvät, kun vakiintunut nopeus on seuraavien rajojen sisällä:

4.5.3.2 SCF-toiminnon reaktion testaus

4.5.3.2.1 Suoritetaan 4.5.3.2.2 kohdassa kuvattu testausmenettely taajama-alueen nopeusrajoituksella 50 km/h siten, että nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvo on 70–79 km/h ja alussa sovellettava nopeusrajoitus 80 km/h.

4.5.3.2.2 Ajetaan testattavaa ajoneuvoa SCF toimintaan kytkettynä tasaisella nopeudella, joka sijoittuu nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvolle asetettujen rajojen sisään, ja asetetaan tunnistetuksi nopeusrajoitukseksi alussa sovellettava nopeusrajoitus, jolloin SCF ei suorita toimenpiteitä. Asetetaan sitten tunnistetuksi nopeusrajoitukseksi testinopeusrajoitus ja jatketaan ajamista tasaisella nopeudella nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvolle asetetuissa rajoissa niin pitkään, että SCF aloittaa toimenpiteensä.

4.5.3.2.3 Tekniset vaatimukset täyttyvät, jos SCF aloittaa toimenpiteensä viimeistään 1,5 sekuntia sen jälkeen, kun tunnistetuksi nopeusrajoitukseksi asetettiin testinopeusrajoitus, ottaen huomioon aika tai matka, joka varataan tunnistetun nopeusrajoituksen määrittämiseen nopeusrajoitusmerkin ohittamisen jälkeen.

4.5.3.3 SCF-toiminnon deaktivointitesti

4.5.3.3.1 Suoritetaan 4.5.3.3.2 kohdassa kuvattu testausmenettely taajama-alueen nopeusrajoituksella, joka on aluksi enintään 35 km/h, ja testinopeusrajoituksella 50 km/h.

4.5.3.3.2 Ajetaan testattavaa ajoneuvoa SCF kytkettynä pois toiminnasta noudattaen nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvolle asetettuja rajoja. Asetetaan tai yritetään asettaa tunnistetun nopeusrajoituksen arvoksi testinopeusrajoitus. Kiihdytetään ajonopeutta suorittamatta SCF:n ohittamiseen tarvittavaa toimenpidettä selvästi yli 1,5 sekuntia ja pidetään sitten nopeus suhteellisen tasaisena, kun testinopeusrajoitus on ylitetty reilusti.

4.5.3.3.3 Tekniset vaatimukset täyttyvät, jos SCF ei aloita toimenpidettä eikä näkyvää, kuuluvaa tai tuntoaistiin perustuvaa varoitusta anneta.

4.5.3.4 SCF-toiminnon ohittamistesti

4.5.3.4.1 Suoritetaan 4.5.3.4.2 kohdassa kuvattu testausmenettely taajama-alueen nopeusrajoituksella 50 km/h siten, että nopeusmittarin näyttämä nopeus on alussa enintään 35 km/h ja lopuksi vähintään 65 km/h.

4.5.3.4.2 Ajetaan testattavaa ajoneuvoa SCF toimintaan kytkettynä noudattaen nopeusmittarin näyttämän nopeuden alkuarvolle asetettuja rajoja. Asetetaan tunnistetun nopeusrajoituksen arvoksi testinopeusrajoitus. Kiihdytetään ajoneuvoa suorittamatta SFC:n ohittamiseen tarvittavaa toimenpidettä, kunnes SCF aloittaa toimenpiteensä. Kun SCF:n toimenpide on käynnissä, ohitetaan se ajoneuvonvalmistajan määrittelemällä toimenpiteellä ja kiihdytetään ajonopeus nopeusmittarin näyttämän nopeuden loppuarvolle asetettuihin rajoihin. Hidastetaan sen jälkeen ajonopeutta, kunnes nopeusmittarin lukema alittaa testinopeusrajoituksen, ja kiihdytetään uudestaan suorittamatta SCF:n ohittamiseen tarvittavaa toimenpidettä, kunnes SCF aloittaa toimenpiteensä.

4.5.3.4.3 Tekniset vaatimukset täyttyvät seuraavien ehtojen täyttyessä:

4.6 Edellä 4.1, 4.2, 4.4. ja 4.5 kohdassa esitetyt testausmenettelyt voidaan tutkimuslaitoksen suostumuksella yhdistää, jotta vaatimusten noudattaminen voitaisiin osoittaa tehokkaammin.

5.1 Nopeusrajoituksen määrittämisjärjestelmään kuuluvan anturin, jolla tulkitaan reaalimaailman liikennemerkkejä (esim. kamera), havainnointialueen ei tarvitse olla suurempi kuin tuulilasin läpi näkyvä kuljettajan etunäkyvyysalue (tai jos ajoneuvossa ei ole tuulilasia, jokin muu ajoneuvonvalmistajan, tutkimuslaitoksen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen asianmukaiseksi katsoma näkyvyysalue), joka määritetään laajalla kaksisilmäisellä näkökentällä, jossa perustana ovat E-säännössä nro 46 ( 5 ) määritellyt kuljettajan näköpisteet. Anturin alapuolella olevan mahdollisen näkyvyyttä rajoittavan rakenteen (esim. konepellin) vaikutus voidaan jättää huomiotta, jos rakenne on sellaisen tason alapuolella, jonka kaltevuus alaspäin kuljettajan näköpisteistä lähtien on 4 astetta. Ajoneuvonvalmistaja voi osoittaa tämän vaatimuksen täyttymisen asiakirjoilla.

5.2 ISA-järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi havainnointialue voi siirtyä esimerkiksi ohjausliikkeiden, ajoneuvon kulkuradan, suuntavalaisimien käytön ja/tai ennakoivien järjestelmien toiminnan mukaan.

5.3 Todellisen positiivisen matkan TP_D laskemisessa sovelletaan niihin testireitin osiin, joilla hyväksyttäväksi tarkoitetun ajoneuvon luokkaan sovellettava nopeusrajoitus määritetään liitteessä II olevaan liikennemerkkiluetteloon sisältyvien liikennemerkkien ohittamisen perusteella, seuraavaa:

5.3.1 Liikennemerkin ohittamista ei oteta huomioon, jos merkki on osittain peittynyt (esim. puunlehtien tai pysäköidyn ajoneuvon vuoksi) tai sitä ei selvästikään ole sijoitettu kohtisuoraan maanpintaan ja pientareeseen nähden tai se on muutoin suunnattu väärin (sitä on esimerkiksi käännetty), ellei valmistaja sitä pyydä.

5.3.2 Jos asianomainen liikennemerkki puuttuu tai sen sijaintia voidaan tutkimuslaitoksen kunkin tapauksen osalta tekemän tarkastuksen jälkeen pitää niin epäselvänä, että tieosuudella ensimmäistä kertaa ajava tavanomainen kuljettaja olisi epävarma siitä, koskeeko se häntä, merkin ohittamista ei oteta huomioon, ellei valmistaja sitä pyydä.

5.3.3 Jos yhden tai useamman liikennemerkin voidaan tutkimuslaitoksen kunkin tapauksen osalta tekemän tarkastuksen perusteella katsoa antavan monitulkintaista, täydentävää tai poikkeavaa tietoa merkin soveltamisesta siltä osin kuin on kyse ajoneuvoluokasta, suurimmasta teknisesti sallitusta kuormitetusta massasta, ajoneuvon mitoista, kellonajasta, sääoloista, vierekkäisistä kaistoista tai ajosuunnasta, merkin ohittamista ei oteta huomioon, ellei valmistaja sitä pyydä.

5.3.4 Merkin väärä positiivinen tulkinta voidaan tutkimuslaitoksen kussakin yksittäisessä tapauksessa antaman suostumuksen perusteella jättää pois laskelmista, jos kyse on sovellettavien merkkien joukkoon kuulumattomasta kiinteästä liikennemerkistä, joka vaikuttaa erittäin realistiselta tai aidolta.

5.3.5 Jos jäsenvaltiossa on 12 kuukauden kuluessa ennen ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntätestiä muutettu sovellettavaa nopeusrajoitusta tai liikennesääntöä, joka liittyy sellaiseen implisiittiseen nopeusrajoitusmerkkiin, joka kyseisen tyyppihyväksyntätestin ajankohtana sisältyy liitteessä II olevaan liikennemerkkiluetteloon, tai luetteloon on kyseisenä aikana lisätty uusi merkki, merkin ohittamista ei oteta huomioon, ellei valmistaja sitä pyydä.

5.3.6 Määritettäessä 4.3.2 kohdan mukaisessa suoritusmittarin laskemisessa käytettäviä ajomatkoja d_total ja d_correct ei oteta huomioon sellaisia matkoja, joiden osalta toteutui jokin 5.3.1–5.3.5 kohdassa tarkoitetuista ehdoista. Vaikka edellä mainittuja merkin ohittamisia ei pidäkään ottaa huomioon, voidaan valmistajan pyynnöstä tapauskohtaisesti ottaa huomioon ajomatkoineen kaikki tapaukset, joissa tunnistettu nopeusrajoitus on määritetty oikein, jos järjestelmä toimii kyseisissä säännöksissä vaadittua paremmin. Näin voi olla erityisesti silloin, kun valmistaja käyttää luotettavimpana pidettyä vaihtoehtoa eli optisen anturin, GNSS-pohjaisen paikantamisjärjestelmän ja digitaalisten karttojen yhdistelmää.

5.4 Järjestelmän on säilytettävä tunnistetun nopeusrajoituksen arvo tai 3.4.1.3 kohdan mukaiset tiedot myös sen jälkeen, kun ajoneuvon pääkytkin on kytketty uudelleen päälle, paitsi jos järjestelmä pystyy normaalisti määrittämään tunnistettua nopeusrajoitusta järjestelmän syöttötietojen (esim. sähköisten karttatietojen) perusteella, kun ajoneuvo siirtyy yleiselle tielle tai alkaa ajaa sellaista pitkin.

5.5 Järjestelmän toimintalogiikka ja -strategiat

5.5.1 Valmistaja voi suunnitella älykkään nopeusavustinjärjestelmän sellaiseksi, että sen toimintalogiikka tai -strategia ennakoi nopeusrajoituksen muuttumisen ottamalla huomioon muiden ajoneuvojen liikkeet, ajokaistojen yhdistymisen, tiemerkintöjen ylittämisen, liikennevalot, risteykset, hidastetöyssyt ja suojatiet.

5.5.2 Jos järjestelmä tukeutuu koneoppimiseen tai vastaavaan, tämä on otettava asianmukaisesti huomioon arvioitaessa järjestelmän luotettavuutta todellisissa ajo-olosuhteissa. Tutkimuslaitoksen on tällöin sallittava ajoneuvon esivalmistelu, jossa sitä ajetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti 4.1.1.3 kohdassa kuvatulla tavalla matka, joka voi kohtuulliseksi katsotuissa tapauksissa olla myös yli 100 km. Esivalmistelua ei kuitenkaan saa tehdä 3.4.2.5.3 ja 4.3.1 kohdan mukaisesti määritetyn ja sovitun testireitin millään osalla.

5.6 Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen ja markkinavalvontaan liittyvän testauksen yhteydessä valmistajan, tutkimuslaitoksen ja kansallisten viranomaisten on tarkasteltava tuoreimpia testausajankohtana saatavilla olevia järjestelmäpäivityksiä, jotka on asetettu saataville 3.4.2.5.5.2 kohdan mukaisesti.

5.6.1 Jos liitteessä II olevaa liikennemerkkiluetteloa on 12 kuukauden kuluessa ennen testiä päivitetty, jotta on voitu ottaa huomioon jossakin jäsenvaltiossa tehty muutos sovellettavaan nopeusrajoitukseen, joka liittyy sellaiseen implisiittiseen nopeusrajoitusmerkkiin, joka ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän ajankohtana sisältyi liikennemerkkiluetteloon, merkin ohittamista ei oteta huomioon, ellei valmistaja sitä pyydä.

5.6.2 Jos liitteessä II olevaa liikennemerkkiluetteloa on laajennettu sisällyttämällä siihen lisää implisiittisiä merkkejä, joita luettelossa ei ollut ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän ajankohtana, näitä merkkejä ei oteta huomioon tuotannon vaatimustenmukaisuuteen tai markkinavalvontaan liittyvässä testauksessa, ellei valmistaja sitä pyydä.