29.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 161/3


Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välinen

ASSOSIAATIOSOPIMUS

JOHDANTO-OSA

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä 'jäsenvaltiot',

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä 'unioni' tai 'EU',

ja

EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ (EURATOM), jäljempänä 'Euratom',

sekä

UKRAINA,

jäljempänä yhdessä 'osapuolet', jotka

OTTAVAT HUOMIOON läheiset historialliset siteensä ja vähitellen tiivistyvät yhteytensä sekä halunsa lujittaa ja laajentaa suhteitaan kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti;

OVAT SITOUTUNEET tiiviisiin ja kestäviin suhteisiin, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin eli demokratian periaatteiden, oikeusvaltion, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, mukaan lukien kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeudet, vähemmistöihin kuuluvien syrjintäkielto ja moniarvoisuuden ja ihmisarvon kunnioittaminen sekä sitoutuminen vapaan markkinatalouden periaatteisiin, mikä helpottaisi Ukrainan osallistumista unionin politiikkoihin;

TOTEAVAT, että eurooppalaisena maana Ukrainalla on yhteinen historia ja yhteiset arvot Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kanssa ja että se on sitoutunut edistämään näitä arvoja;

PANEVAT MERKILLE, että Ukraina pitää eurooppalaista identiteettiään tärkeänä;

OTTAVAT HUOMIOON Ukrainan Eurooppa-myönteisten valintojen voimakkaan kannatuksen kansalaisten keskuudessa,

VAHVISTAVAT, että Euroopan unioni tunnustaa Ukrainan Eurooppaan suuntautuvat pyrkimykset ja pitää tervetulleena sen eurooppalaisia valintoja, mukaan lukien sen sitoutumista syvän ja kestävän demokratian ja markkinatalouden rakentamiseen;

TOTEAVAT, että Euroopan unionin perustana olevat yhteiset arvot – eli demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate – ovat myös tämän sopimuksen keskeisiä elementtejä;

TUNNUSTAVAT, että Ukrainan poliittinen assosioituminen ja taloudellinen yhdentyminen Euroopan unionin kanssa riippuvat tämän sopimuksen täytäntöönpanon etenemisestä sekä Ukrainan kehityksestä yhteisten arvojen kunnioittamisessa ja maan lähentymisestä EU:n kanssa politiikan, talouden ja oikeuden alalla;

OVAT SITOUTUNEET panemaan täytäntöön kaikki Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan, Madridissa vuonna 1991 ja Wienissä vuonna 1992 pidettyjen kokousten päätösasiakirjojen, uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan, Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteet ja määräykset;

HALUAVAT lujittaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä sitoutua tehokkaaseen monenvälisyyteen ja riitojen rauhanomaisen ratkaisun edistämiseen, erityisesti tekemällä tämän päämäärän saavuttamiseksi tiivistä yhteistyötä Yhdistyneissä kansakunnissa (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (ETYJ) ja Euroopan neuvostossa;

OVAT SITOUTUNEET edistämään itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta, alueellista koskemattomuutta ja rajojen loukkaamattomuutta;

HALUAVAT jatkuvasti lähentää näkökantojaan osapuolten yhteistä etua koskevista kahdenvälisistä, alueellisista ja kansainvälisistä asioista, ottaen huomioon Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) mukaan lukien yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP);

OVAT SITOUTUNEET vahvistamaan uudelleen kansainväliset velvoitteensa, torjumaan joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämistä ja tekemään yhteistyötä aseriisunnan ja asevalvonnan alalla;

HALUAVAT viedä eteenpäin Ukrainan uudistus- ja lähentymisprosessia ja edistää siten asteittaista taloudellista yhdentymistä ja syventää poliittista assosiaatiota;

OVAT vakuuttuneita siitä, että Ukrainan on toteutettava tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten tarvittavat poliittiset, sosioekonomiset, oikeudelliset ja institutionaaliset uudistukset ja ovat sitoutuneet tukemaan määrätietoisesti näiden uudistusten toteuttamista Ukrainassa;

HALUAVAT saavuttaa taloudellisen yhdentymisen muun muassa toteuttamalla pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen olennaisena osana tätä sopimusta ja osapuolille Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyyden perusteella kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti sekä ryhtymällä laaja-alaiseen sääntelyn lähentämiseen;

TUNNUSTAVAT, että tällainen pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue yhdessä laajemman sääntelyn lähentämisen kanssa edistää edelleen taloudellista yhdentymistä Euroopan unionin sisämarkkinoiden kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla;

OVAT SITOUTUNEET luomaan uudenlaisen ilmapiirin keskinäisille taloussuhteille ja ennen kaikkea kaupan ja investointien kehitykselle ja kilpailun edistämiselle, jotka kaikki ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen kannalta;

OVAT SITOUTUNEET tehostamaan yhteistyötä energia-alalla energiayhteisön perustamissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan osapuolten sitoutumisen pohjalta;

OVAT SITOUTUNEET tehostamaan energiavarmuutta, helpottamaan asianmukaisen infrastruktuurin kehittämistä ja lisäämään markkinoiden yhdentymistä ja sääntelyn lähentämistä suhteessa unionin säännöstön keskeisiin osiin, edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä saavuttamaan ydinturvallisuuden korkean tason;

OVAT SITOUTUNEET lisäämään vuoropuhelua – solidaarisuuden, keskinäisen luottamuksen, jaetun vastuun ja kumppanuuden perusperiaatteiden pohjalta – ja yhteistyötä maahanmuutto- ja turvapaikkakysymysten ja rajaturvallisuuden alalla kattavan lähestymistavan pohjalta, kiinnittäen huomiota lailliseen maahanmuuttoon ja yhteistyöhön laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottosopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;

TUNNUSTAVAT, että sopivassa vaiheessa on tärkeää ottaa käyttöön Ukrainan kansalaisia koskeva viisumivapaa matkustusjärjestelmä edellyttäen, että olosuhteet mahdollistavat hallitun ja turvallisen liikkuvuuden;

OVAT SITOUTUNEET torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua, vähentämään laittomien huumausaineiden tarjontaa ja kysyntää ja tehostamaan yhteistyötä terrorismintorjunnan alalla;

OVAT SITOUTUNEET kestävän kehityksen ja vihreän talouden periaatteisiin ja tehostamaan yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla;

HALUAVAT parantaa ihmisten välisiä kontakteja;

OVAT SITOUTUNEET edistämään rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä;

OVAT SITOUTUNEET lähentämään asteittain Ukrainan lainsäädäntöä unionin lainsäädäntöön tässä sopimuksessa vahvistettujen linjausten mukaisesti ja panemaan sen tehokkaasti täytäntöön;

OTTAVAT HUOMIOON, että tämä sopimus ei rajoita unionin ja Ukrainan suhteiden tulevaa kehitystä, vaan jättää sen avoimeksi;

VAHVISTAVAT, että tämän sopimuksen ne määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan unionia, ellei Euroopan unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Ukrainalle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 a artiklan tai perussopimuksiin liitetyssä siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 10 artiklan mukaisesti, Euroopan unionin on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Ukrainalle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisesti. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoitteet

1.   Perustetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välinen assosiaatio.

2.   Tämän assosiaation tavoitteena on:

a)

edistää osapuolten asteittaista lähentymistä yhteisten arvojen ja tiiviiden ja etuoikeutettujen yhteyksien pohjalta sekä lisätä Ukrainan assosioitumista unionin politiikkoihin ja sen osallistumista unionin ohjelmiin ja unionin virastojen toimintaan;

b)

luoda tarvittavat puitteet tehostetun poliittisen vuoropuhelun käymiseksi osapuolten yhteistä etua koskevista aloista;

c)

edistää, säilyttää ja lujittaa rauhaa ja vakautta kansainvälisellä ja alueellisella tasolla Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden sekä uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan tavoitteiden mukaisesti;

d)

luoda edellytykset talous- ja kauppasuhteiden tehostamiselle, niin että Ukraina voi asteittain yhdentyä EU:n sisämarkkinoihin, muun muassa perustamalla pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti, ja tukea Ukrainan pyrkimyksiä saattaa päätökseen siirtyminen toimivaan markkinatalouteen muun muassa lähentämällä asteittain sen lainsäädäntöä unionin lainsäädäntöön;

e)

tehostaa yhteistyötä oikeuden, vapauden- ja turvallisuuden alalla niin, että voidaan vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;

f)

luoda edellytykset yhä tiiviimmälle yhteistyölle muilla osapuolten yhteistä etua koskevilla aloilla.

I   OSASTO

YLEISET PERIAATTEET

2 artikla

Osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan tätä sopimusta muodostavat demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, sellaisina kuin ne on vahvistettu erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa vuoden 1990 Pariisin peruskirjassa ja muissa keskeisissä ihmisoikeusasiakirjoissa, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus), sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden sekä rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden noudattamisen edistäminen sekä joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen muodostavat niin ikään olennaisen osan tätä sopimusta.

3 artikla

Osapuolet tunnustavat, että niiden suhteet perustuvat vapaan markkinatalouden periaatteisiin. Oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, korruption torjunta, rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin eri muotojen torjunta sekä kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita osapuolten suhteiden kehittämisessä.

II   OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA POLIITTISET UUDISTUKSET, POLIITTINEN ASSOSIAATIO, YHTEISTYÖ JA LÄHENTYMINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN ALALLA

4 artikla

Poliittisen vuoropuhelun tavoitteet

1.   Osapuolet kehittävät ja lujittavat poliittista vuoropuhelua kaikilla osapuolten yhteistä etua koskevilla aloilla. Tämä edistää asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, niin että Ukraina voi syventää osallistumistaan Euroopan turvallisuusalueeseen.

2.   Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on:

a)

syventää poliittista assosiaatiota ja lisätä poliittista ja turvallisuuspoliittista lähentymistä ja tehokkuutta;

b)

edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta tehokkaan monenvälisyyden pohjalta;

c)

lujittaa osapuolten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua kansainvälisestä turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta, etenkin jotta voidaan käsitellä maailmanlaajuisia ja alueellisia haasteita ja keskeisiä uhkia;

d)

edistää tulossuuntautunutta käytännön yhteistyötä osapuolten välillä rauhan, turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseksi Euroopan mantereella;

e)

lujittaa demokratian periaatteiden, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, mukaan lukien kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeudet, vähemmistöihin kuuluvien syrjintäkielto ja moniarvoisuuden kunnioittaminen, sekä edistää kansallisten poliittisten uudistusten lujittamista;

f)

kehittää vuoropuhelua ja syventää osapuolten yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla;

g)

edistää itsenäisyyden, täysivaltaisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja rajojen loukkaamattomuuden periaatteita.

5 artikla

Poliittisen vuoropuhelun foorumit

1.   Osapuolet käyvät säännöllisesti poliittista vuoropuhelua huippukokousten tasolla.

2.   Ministeritasolla poliittista vuoropuhelua käydään yhteisestä sopimuksesta tämän sopimuksen 460 artiklassa tarkoitetussa assosiaationeuvostossa sekä osapuolten ulkoasiain ministeritason edustajien välillä pidettävissä säännöllisissä kokouksissa.

3.   Poliittista vuoropuhelua toteutetaan myös seuraavissa muodoissa:

a)

säännölliset kokoukset poliittisten johtajien, poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja asiantuntijoiden tasolla, mukaan lukien erityisalueet ja -kysymykset, Euroopan unionin edustajien ja Ukrainan edustajien välillä;

b)

osapuolten välisten diplomaattisten ja sotilaallisten yhteyksien täysimääräinen ja oikea-aikainen käyttö, mukaan lukien asianmukaiset yhteydet kolmansissa maissa, Yhdistyneissä kansakunnissa, ETYJ:ssä ja muilla kansainvälisillä foorumeilla;

c)

säännölliset kokoukset sekä osapuolten johtavien virkamiesten että sotilaallisten instituutioiden asiantuntijoiden tasolla;

d)

muut tarvittavat keinot, mukaan lukien asiantuntijatason kokoukset, jotka edistävät tämän vuoropuhelun parantamista ja lujittamista.

4.   Osapuolet käyttävät yhteisestä sopimuksesta myös muita poliittisen vuoropuhelun menettelyjä ja keinoja, muun muassa järjestämällä erityisiä neuvotteluja.

5.   Parlamentaarisella tasolla poliittista vuoropuhelua käydään tämän sopimuksen 467 artiklassa tarkoitetussa parlamentaarisessa assosiaatiovaliokunnassa.

6 artikla

Sisäisiä uudistuksia koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö

Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että niiden sisäiset politiikat perustuvat yhteisille periaatteille, joita ovat erityisesti demokraattisten instituutioiden vakaus ja tehokkuus sekä oikeusvaltioperiaate, ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle, erityisesti tämän sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

7 artikla

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

1.   Osapuolet tehostavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään ja edistävät asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) mukaan lukien, ja käsittelevät erityisesti konfliktien estämiseen ja kriisinhallintaan, alueelliseen vakauteen, aseriisuntaan, asesulkuun, asevalvontaan ja aseviennin valvontaan liittyviä kysymyksiä, sekä käyvät kumpaakin osapuolta hyödyttävää tehostettua vuoropuhelua avaruusalan kysymyksistä. Yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteisiin etuihin, ja sen tarkoituksena on lisätä politiikkojen lähentämistä ja tehokkuutta sekä edistää politiikkojen yhteistä suunnittelua. Osapuolet käyttävät tätä varten kahdenvälisiä, kansainvälisiä ja alueellisia foorumeita.

2.   Ukraina, EU ja jäsenvaltiot vahvistavat sitoumuksensa noudattaa itsenäisyyden, täysivaltaisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja rajojen loukkaamattomuuden periaatteita, sellaisina kuin ne määritellään YK:n peruskirjassa ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa, ja edistää näitä periaatteita kahdenvälisissä ja monenvälisissä suhteissa.

3.   Osapuolet puuttuvat näitä periaatteita koskeviin haasteisiin oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti kaikilla tässä sopimuksessa määrätyn poliittisen vuoropuhelun asianmukaisilla tasoilla, myös ministeritasolla.

8 artikla

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen rauhaa ja kansainvälistä oikeutta ratifioimalla ja panemalla täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) vuoden 1998 Rooman perussäännön ja siihen liittyvät asiakirjat.

9 artikla

Alueellinen vakaus

1.   Osapuolet tehostavat yhteisiä toimia edistääkseen vakautta, turvallisuutta ja demokraattista kehitystä yhteisellä naapurialueellaan ja erityisesti tehdäkseen yhteistyötä alueellisten konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen puolesta.

2.   Näissä toimissa noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu YK:n peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa.

10 artikla

Konfliktien estäminen, kriisinhallinta ja yhteistyö sotateknologian alalla

1.   Osapuolet tehostavat käytännön yhteistyötä konfliktien estämisen ja kriisinhallinnan alalla, erityisesti lisätäkseen Ukrainan osallistumista EU:n johdolla toteutettaviin siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatioihin sekä tähän liittyviin harjoituksiin ja koulutukseen, joita järjestetään muun muassa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa.

2.   Tällä alalla tehtävä yhteistyö perustuu neuvotteluja ja yhteistyötä kriisinhallinnan alalla koskeviin, EU:n ja Ukrainan välillä sovittuihin yksityiskohtaisiin sääntöihin ja järjestelyihin.

3.   Osapuolet tutkivat sotateknologiaan liittyvän yhteistyön mahdollisuuksia. Ukraina ja Euroopan puolustusvirasto (EDA) luovat tiiviit yhteydet, joiden pohjalta voidaan keskustella sotilaallisten voimavarojen kehittämisestä, teknologiaa koskevat kysymykset mukaan lukien.

11 artikla

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

1.   Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat voimassa olevat velvoitteensa ja noudattamalla täysimääräisesti sekä niitä että muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa sopimusta.

2.   Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen:

a)

toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaa koskevien kansainvälisten asiakirjojen allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi, tapauksesta riippuen, ja niiden panemiseksi täysimääräisesti täytäntöön,

b)

parantamalla edelleen kansallista vientivalvontajärjestelmää, niin että voidaan valvoa tehokkaasti joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan lukien kaksikäyttöteknologian ja siihen liittyvien tavaroiden loppukäytön valvonta, sekä määräämällä tehokkaita seuraamuksia vientivalvonnan laiminlyömisestä.

3.   Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua edellä kuvattujen sopimuksen osien täydentämiseksi ja vahvistamiseksi.

12 artikla

Aseriisunta, asevalvonta, aseviennin valvonta ja laittoman asekaupan torjunta

Osapuolet kehittävät yhteistyötä aseriisunnan alalla, muun muassa vähentämällä käyttämättömien käsiaseiden ja kevyiden aseiden varastojaan sekä puuttumalla tämän sopimuksen V osaston 6 luvussa (Ympäristö) tarkoitettujen hylättyjen ja räjähtämättömien räjähteiden väestölle ja ympäristölle aiheuttamiin vaikutuksiin. Yhteistyö aseriisunnan alalla kattaa myös asevalvonnan, aseviennin valvonnan ja laittoman asekaupan torjunnan, käsiaseet ja kevyet aseet mukaan lukien. Osapuolet edistävät yleismaailmallista liittymistä asiaa koskeviin kansainvälisiin asiakirjoihin ja niiden noudattamista ja pyrkivät varmistamaan niiden tehokkuuden, muun muassa soveltamalla asiaa koskevia Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

13 artikla

Terrorismin torjunta

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismia kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten ihmisoikeusnormien sekä humanitaarisen ja pakolaisoikeuden mukaisesti.

III   OSASTO

OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

14 artikla

Oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen

Osapuolet kiinnittävät oikeuden-, vapauden- ja turvallisuuden alan yhteistyössä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen ja instituutioiden vahvistamiseen kaikilla tasoilla sekä hallinnossa yleensä että erityisesti lainvalvonnan ja oikeudenkäytön piirissä. Yhteistyöllä pyritään erityisesti lujittamaan oikeuslaitosta, parantamaan sen tehokkuutta, turvaamaan sen riippumattomuus ja puolueettomuus sekä torjumaan korruptiota. Kaikenlaisen oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alalla tehtävän yhteistyön johtoajatuksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

15 artikla

Henkilötietojen suoja

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen henkilötietojen riittävän suojan tiukimpien eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisesti, Euroopan neuvoston asiaa koskevat välineet mukaan lukien. Henkilötietojen suojelun alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tietojen ja asiantuntijoiden vaihtoa.

16 artikla

Yhteistyö maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla

1.   Osapuolet vahvistavat, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä ja kehittävät edelleen kattavaa vuoropuhelua kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, mukaan lukien laiton maahanmuutto, laillinen maahanmuutto, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa sekä muuttoliikettä koskevien kysymysten sisällyttäminen kansallisiin taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen strategioihin alueilla, joilta muuttajat ovat lähtöisin. Tämä vuoropuhelu perustuu solidaarisuuden, keskinäisen luottamuksen, jaetun vastuun ja kumppanuuden perusperiaatteisiin.

2.   Yhteistyössä keskitytään asiaa koskevan, voimassa olevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti seuraaviin seikkoihin:

a)

puututaan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin ja selvitetään aktiivisesti mahdollisuuksia tehdä tällä alalla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja kansainvälisillä foorumeilla;

b)

vahvistetaan yhdessä tehokas ennaltaehkäisevä toimintapolitiikka laitonta maahanmuuttoa, maahanmuuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan, mukaan lukien salakuljettaja- ja ihmiskauppaverkostojen torjunta ja uhrien suojelu;

c)

käynnistetään kattava vuoropuhelu turvapaikkakysymyksistä ja erityisesti pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja vuonna 1967 pakolaisten oikeusasemasta tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten käytännön soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä, sekä varmistetaan palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattaminen;

d)

maahanpääsyä koskevat säännöt sekä maahan päästettyjen henkilöiden oikeudet ja asema samoin kuin maassa laillisesti asuvien ulkomaalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja kotouttaminen;

e)

kehitetään edelleen rajaturvallisuuteen liittyviä operatiivisia toimenpiteitä;

i)

Rajaturvallisuusyhteistyö voi käsittää muun muassa koulutusta, esimerkiksi teknologisia näkökohtia koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa, sovellettavien sääntöjen mukaisesti tapahtuvaa tietojenvaihtoa sekä tarvittaessa yhteyshenkilöiden vaihtoa.

ii)

Osapuolten tällä alalla toteuttamien toimien tarkoituksena on yhdennetyn rajaturvallisuuden periaatteen tehokas täytäntöönpano.

f)

parannetaan asiakirjojen turvallisuutta;

g)

kehitetään tehokasta palauttamispolitiikkaa, sen alueelliset ulottuvuudet huomioon ottaen;

h)

vaihdetaan näkemyksiä maahanmuuttajien epävirallisesta työllistymisestä.

17 artikla

Työntekijöiden kohtelu

1.   Työntekijöitä, jotka ovat Ukrainan kansalaisia ja työskentelevät laillisesti jäsenvaltioiden alueella, ei saa syrjiä kansalaisuuden perusteella työehtojen, palkkauksen tai irtisanomisen suhteen verrattuna kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin, jollei kussakin jäsenvaltiossa ja EU:ssa sovellettavista säädöksistä, ehdoista ja menettelyistä muuta johdu.

2.   Ukrainan on myönnettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kohtelu alueellaan laillisesti työskenteleville työntekijöille, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia, jollei Ukrainassa sovellettavista säädöksistä, ehdoista ja menettelyistä muuta johdu.

18 artikla

Työntekijöiden liikkuvuus

1.   Jäsenvaltioiden työmarkkinatilanne huomioon ottaen ja jollei jäsenvaltioiden ja EU:n lainsäädännöstä ja voimassa olevista työntekijöiden liikkuvuutta koskevista säännöistä muuta johdu:

a)

jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten mukaisesti ukrainalaisille työntekijöille myöntämät työnsaantimahdollisuudet olisi säilytettävä, ja niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava;

b)

muut jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen.

2.   Assosiaationeuvosto tarkastelee muita mahdollisia parannuksia myös muilla aloilla, mukaan lukien mahdollisuudet päästä ammattikoulutukseen, jäsenvaltioissa ja EU:ssa voimassa olevien säädösten, ehtojen ja menettelyjen mukaisesti ja jäsenvaltioiden ja EU:n työmarkkinatilanne huomioon ottaen.

19 artikla

Henkilöiden liikkuvuus

1.   Osapuolet varmistavat, että seuraavat sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön:

a)

Euroopan yhteisön ja Ukrainan välinen sopimus henkilöiden takaisinotosta, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007 (sopimuksen 15 artiklalla perustetun takaisinoton sekakomitean toimesta);

b)

Euroopan yhteisön ja Ukrainan välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007 (sopimuksen 12 artiklalla perustetun, sopimuksen hallinnointia käsittelevän sekakomitean toimesta).

2.   Osapuolet pyrkivät myös tehostamaan kansalaisten liikkuvuutta ja edistymään viisumeja koskevassa vuoropuhelussa.

3.   Osapuolet pyrkivät asteittain kohti viisumivapaan matkustusjärjestelmän käyttöönottoa sopivassa vaiheessa edellyttäen, että olosuhteet mahdollistavat hallitun ja turvallisen liikkuvuuden 22 päivänä marraskuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa esitetyn, viisumipakon poistamista koskevan kaksivaiheisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

20 artikla

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus

Osapuolet tekevät yhteistyötä estääkseen ja torjuakseen rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. Tätä varten osapuolet tehostavat kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla, myös operatiivisella tasolla. Osapuolet varmistavat asiaankuuluvien kansainvälisten normien täytäntöönpanon, erityisesti rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) antamien normien ja unionin antamia normeja vastaavien normien täytäntöönpanon.

21 artikla

Yhteistyö laittomien huumausaineiden sekä niiden lähtöaineiden ja psykotrooppisten aineiden torjunnan alalla

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä laittomiin huumausaineisiin liittyvissä kysymyksissä alan kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuvien, yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon kesäkuussa 1998 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 20. erityisistunnossa (huumausaineet) hyväksytyn poliittisen julistuksen ja huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan julistuksen.

2.   Tämän yhteistyön tavoitteena on torjua laittomia huumausaineita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin. Sen tavoitteena on myös estää tehokkaammin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

3.   Osapuolet käyttävät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia yhteistyömenetelmiä ja varmistavat, että lähestymistapa käsiteltäviin asioihin on tasapuolinen ja yhdennetty.

22 artikla

Rikosten ja korruption torjunta

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä rikollisten ja laittomien toimien torjumiseksi ja estämiseksi, riippumatta siitä, liittyvätkö ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

2.   Tämän yhteistyön avulla torjutaan muun muassa seuraavia:

a)

ihmisten sekä aseiden ja laittomien huumausaineiden salakuljetus ja kauppa;

b)

laiton tavarakauppa;

c)

talousrikokset, myös verotuksen alalla;

d)

sekä yksityisen että julkisen sektorin korruptio;

e)

asiakirjojen väärentäminen;

f)

tietoverkkorikollisuus.

3.   Osapuolet tehostavat kahdenvälistä, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla, Europolin kanssa tehtävä yhteistyö mukaan lukien. Osapuolet kehittävät edelleen yhteistyötään muun muassa seuraavilla aloilla:

a)

esimerkiksi tutkintatekniikoita ja rikostutkintaa koskevien parhaiden käytänteiden vaihto;

b)

tietojenvaihto sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

c)

valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien koulutus ja tarvittaessa henkilöstövaihto;

d)

todistajien ja uhrien suojeluun liittyvät kysymykset.

4.   Osapuolet ovat sitoutuneet panemaan tehokkaasti täytäntöön kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen vuoden 2000 YK:n yleissopimuksen ja sen kolme pöytäkirjaa, korruption vastaisen vuoden 2003 YK:n yleissopimuksen ja muut asiaankuuluvat kansainväliset välineet.

23 artikla

Yhteistyö terrorismin torjunnassa

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön, humanitaarisen ja pakolaisoikeuden sekä omien lakiensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti. Osapuolet sopivat erityisesti tekevänsä yhteistyötä YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2001 antaman päätöslauselman 1373, vuoden 2006 YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja muiden YK:n välineiden sekä sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten ja välineiden täysimääräisen täytäntöönpanon pohjalta.

2.   Ne toimivat tässä suhteessa erityisesti vaihtamalla:

a)

tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista;

b)

kokemuksia ja tietoja terrorismin suuntauksista sekä terrorismin torjunnan keinoista ja menetelmistä, mukaan lukien tekniset näkökohdat ja koulutus, ja

c)

kokemuksia terrorismin ehkäisemisestä.

Kaikki tietojenvaihto tapahtuu kansainvälisen ja kansallisen oikeuden mukaisesti.

24 artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1.   Osapuolet sopivat kehittävänsä edelleen siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä hyödyntäen täysimääräisesti asiaankuuluvia kansainvälisiä ja kahdenvälisiä välineitä oikeusvarmuutta ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevien periaatteiden mukaisesti.

2.   Osapuolet sopivat helpottavansa EU:n ja Ukrainan välistä siviilioikeuden alan oikeudellista yhteistyötä sovellettavien monenvälisten oikeudellisten välineiden pohjalta, erityisesti kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

3.   Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä osapuolet pyrkivät tehostamaan keskinäiseen oikeusapuun ja luovuttamiseen liittyviä järjestelyjä. Tämä edellyttää tarvittaessa liittymistä asiaankuuluviin Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston kansainvälisiin välineisiin ja niiden täytäntöönpanemista, mukaan lukien tämän sopimuksen 8 artiklassa tarkoitettu Kansainvälisen rikostuomioistuimen vuoden 1998 Rooman perussääntö, ja tiiviimpää yhteistyötä Eurojustin kanssa.

IV   OSASTO

KAUPPA JA KAUPAN LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

1   LUKU

Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy

1   jakso

Yhteiset määräykset

25 artikla

Tavoite

Osapuolet perustavat tämän sopimuksen määräysten ja tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994, jäljempänä 'GATT 1994 -sopimus', XXIV artiklan määräysten mukaisesti asteittain vapaakauppa-alueen enintään 10 vuotta kestävän siirtymäkauden aikana, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä (1).

26 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän luvun määräyksiä sovelletaan osapuolten alueelta peräisin olevien tavaroiden kauppaan (2).

2.   Tässä luvussa 'peräisin olevalla' tai 'alkuperätuotteella tai -tavaralla' tarkoitetaan sellaista tuotetta tai tavaraa, joka on tämän sopimuksen pöytäkirjassa I (Käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä) vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukainen.

2   jakso

Tullien, palkkioiden ja muiden maksujen poistaminen

27 artikla

Tullien määritelmä

Tässä luvussa 'tullilla' tarkoitetaan kaikkia tulleja tai muita maksuja, joita sovelletaan tavaran tuonnissa, viennissä tai niiden yhteydessä, myös kaikkia tuontiin tai vientiin sovellettavia tai niiden yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja. 'Tulliin' eivät sisälly mitkään seuraavista:

a)

tämän sopimuksen 32 artiklan mukaista sisäistä veroa vastaava maksu;

b)

tämän sopimuksen IV osaston 2 luvun (Kaupan suojakeinot) mukaisesti määrätty tulli;

c)

tämän sopimuksen 33 artiklan mukaisesti määrätty palkkio tai muu maksu.

28 artikla

Tavaroiden luokittelu

Tavaroiden luokittelussa osapuolten välisessä kaupassa käytetään kummankin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka perustuu vuoden 1983 harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaiseen harmonoituun järjestelmään, jäljempänä 'HS-järjestelmä', ja sen myöhempiin muutoksiin.

29 artikla

Tuontitullien poistaminen

1.   Kumpikin osapuoli alentaa toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tulleja tai poistaa ne tämän sopimuksen liitteessä I-A esitettyjen tulliluetteloiden, jäljempänä 'tulliluettelot', mukaisesti.

Rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista Ukraina poistaa Ukrainan tullikoodiin 6309 00 00 kuuluvien käytettyjen vaatteiden ja muiden käytettyjen tekstiilitavaroiden, jalkineiden ja päähineiden tuontitullit tämän sopimuksen liitteessä I-B esitettyjen edellytysten mukaisesti.

2.   Jokaisesta tavarasta ilmoitetaan tämän sopimuksen liitteessä I se tullin perustaso, johon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti sovelletaan perättäisiä tullinalennuksia.

3.   Jos osapuoli alentaa soveltamaansa suosituimmuustullia milloin tahansa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, kyseistä tullia sovelletaan tullin perustasona, jos ja niin kauan kuin se on alempi kuin kyseisen osapuolen tulliluettelon mukaisesti laskettu tulli.

4.   Viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osapuolet neuvottelevat keskenään kumman tahansa osapuolen pyynnöstä mahdollisuudesta nopeuttaa ja laajentaa tullien poistamista niiden välisestä kaupasta. Kauppaan liittyvien asioiden käsittelyn edellyttämässä kokoonpanossa tämän sopimuksen 465 artiklan mukaisesti kokoontuneen assosiaatiokomitean, jäljempänä myös 'kauppakomitea', tekemä päätös tiettyä tavaraa koskevan tullin poistamisen nopeuttamisesta tai tullin poistamisesta korvaa kyseiselle tavaralle osapuolten tulliluetteloiden mukaisesti määritetyn tullin tai vaiheluokan.

30 artikla

Vallitsevan tilan säilyttäminen

Kumpikaan osapuoli ei saa korottaa voimassa olevia tulleja tai ottaa käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa. Tämä ei estä kumpaakaan osapuolta

a)

nostamasta tullia sen tulliluettelossa vahvistetulle tasolle, jos se on ensin yksipuolisesti alentanut kyseistä tullia; tai

b)

säilyttämästä tai korottamasta tullia Maailman kauppajärjestön, jäljempänä 'WTO', riitojenratkaisuelimen hyväksynnän jälkeen.

31 artikla

Vientitullit

1.   Kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen alueelle suuntautuvaan tavaroiden vientiin sovellettavia tai siihen liittyviä tulleja, veroja tai muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

2.   Ukrainan soveltamat voimassa olevat tullit tai vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä I-C, poistetaan asteittain siirtymäkauden aikana tämän sopimuksen liitteessä I-C esitetyn tulliluettelon mukaisesti. Jos Ukrainan tullikoodeja ajantasaistetaan, tämän sopimuksen liitteessä I-C esitetyssä tulliluettelossa tehdyt sitoumukset pysyvät voimassa tavaran kuvauksessa olevan vastaavuuden perusteella. Ukraina saa ottaa käyttöön vientitulleihin liittyviä suojatoimenpiteitä tämän sopimuksen liitteen I-D mukaisesti. Näiden suojatoimenpiteiden voimassaolo päättyy kullekin tavaralle tämän sopimuksen liitteessä I-D määritellyn ajanjakson lopussa.

32 artikla

Vientituet ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet

1.   Tämän sopimuksen tultua voimaan osapuolet eivät saa pitää voimassa, ottaa käyttöön tai ottaa uudelleen käyttöön vientitukia ja muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä sellaisten maataloustuotteiden osalta, jotka on tarkoitettu vietäväksi toisen osapuolen alueelle.

2.   Tässä artiklassa 'vientituella' tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan maataloutta koskevan sopimuksen, jäljempänä 'maataloussopimus', 1 artiklan e kohdassa ja maataloussopimuksen kyseisen artiklan mahdollisissa muutoksissa sille määritettyä merkitystä.

33 artikla

Palkkiot ja muut maksut

Kumpikin osapuoli varmistaa GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti, että kaikenlaiset viennissä tai tuonnissa tai niiden yhteydessä perittävät palkkiot ja maksut, lukuun ottamatta tulleja ja muita tämän sopimuksen 27 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on määrältään rajattu suoritettujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin ja etteivät ne merkitse kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.

3   jakso

Muut kuin tariffitoimenpiteet

34 artikla

Kansallinen kohtelu

Kumpikin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan sen olennaiseksi osaksi.

35 artikla

Tuonti- ja vientirajoitukset

Ellei tässä sopimuksessa tai GATT 1994 -sopimuksen XI artiklassa ja sen tulkintaan liittyvissä huomautuksissa toisin määrätä, kumpikaan osapuoli ei ota käyttöön tai pidä voimassa toisen osapuolen tavaroiden tuontiin tai niiden toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientiä varten tapahtuvaan myyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia taikka muita vastaavia toimenpiteitä. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan sen olennaiseksi osaksi.

4   jakso

Tavaroihin liittyvät erityismääräykset

36 artikla

Yleiset poikkeukset

Tämän sopimuksen määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artiklan ja niiden tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisia; GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artikla ja niiden tulkintaan liittyvät huomautukset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen olennaiseksi osaksi.

5   jakso

Hallinnollinen yhteistyö ja koordinointi muiden maiden kanssa

37 artikla

Hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset

1.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että hallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä tämän luvun nojalla myönnetyn etuuskohtelun täytäntöönpanemiseksi ja valvomiseksi ja vahvistavat sitoutuvansa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tulliasioissa, jotka liittyvät tavaroiden tuontiin, vientiin ja kauttakuljetukseen sekä niiden asettamiseen mihin tahansa tullimenettelyyn, mukaan luettuina kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet.

2.   Jos osapuoli puolueettomien dokumentoitujen tietojen perusteella toteaa, että toinen osapuoli on laiminlyönyt tämän luvun mukaisen hallinnollisen yhteistyön ja/tai sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevat tarkastukset, asianomainen osapuoli voi keskeyttää väliaikaisesti etuuskohtelun asianomaiselta yhdeltä tai useammalta tuotteelta tämän artiklan mukaisesti.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetaan tullialan sääntöjenvastaisuuksien tai petosten tutkintaa koskevan hallinnollisen yhteistyön laiminlyönnillä muun muassa seuraavia:

a)

tuotteen (tuotteiden) alkuperäaseman tarkastamista koskevien velvoitteiden toistuva laiminlyönti;

b)

toistuva kieltäytyminen tai aiheeton viivyttely alkuperäselvityksen jälkitarkastusta suoritettaessa ja/tai ilmoitettaessa kyseisen tarkastuksen tuloksista;

c)

toistuva kieltäytyminen tai aiheeton viivyttely luvan hankkimisessa hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvien käyntien tekemiseksi asiakirjojen aitouden tai kyseessä olevan etuuskohtelun myöntämisen kannalta merkityksellisten tietojen tarkastamiseksi.

Tässä artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus tai petos voidaan todeta muun muassa silloin, kun osapuolen tavanomaisen tuotantotason ja vientikapasiteetin ylittävä tavaroiden tuonnin nopea ja ilman riittävää perustetta tapahtuva kasvu voidaan yhdistää sääntöjenvastaisuutta tai petosta koskevaan puolueettomaan tietoon.

4.   Etuuskohtelun väliaikaisen keskeyttämisen edellytykset ovat seuraavat:

a)

Osapuoli, joka on puolueettomien tietojen perusteella havainnut toiseen osapuoleen liittyvän hallinnollisen yhteistyön laiminlyönnin ja/tai sääntöjenvastaisuuden tai petoksen, ilmoittaa viipymättä kauppakomitealle havainnostaan ja sitä koskevista puolueettomista tiedoistaan ja aloittaa kauppakomiteassa kaikkeen asiaankuuluvaan tietoon ja puolueettomiin tuloksiin perustuvat neuvottelut, jotta löydettäisiin kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Asianomaiseen yhteen tai useampaan tuotteeseen sovelletaan etuuskohtelua näiden neuvottelujen ajan.

b)

Kun osapuolet ovat aloittaneet edellä a alakohdassa mainitut neuvottelut kauppakomiteassa eivätkä ole löytäneet hyväksyttävissä olevaa ratkaisua kolmen kuukauden kuluessa kauppakomitean ensimmäisestä kokouksesta, asianomainen osapuoli voi keskeyttää väliaikaisesti kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden etuuskohtelun. Tällaisesta väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä kauppakomitealle.

c)

Tässä artiklassa tarkoitettu etuuskohtelun väliaikainen keskeytys ei saa kestää pidempään kuin asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen. Mikään väliaikainen keskeytys ei saa kestää yli kuutta kuukautta. Väliaikainen keskeytys voidaan kuitenkin uusia. Etuuskohtelun väliaikaisista keskeyttämisistä on ilmoitettava kauppakomitealle välittömästi niiden käyttöönoton jälkeen. Keskeytyksestä neuvotellaan kauppakomiteassa säännöllisin väliajoin, ja ensisijaisena tavoitteena on lopettaa se heti, kun sen soveltamisen edellytykset ovat lakanneet olemasta.

5.   Tehdessään kauppakomitealle tämän artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen asianomaisen osapuolen on julkaistava virallisissa tiedotuskanavissaan ilmoitus maahantuojille. Ilmoituksessa on täsmennettävä, että asianomaisen tuotteen osalta on havaittu puolueettomiin tietoihin perustuva hallinnollisen yhteistyön laiminlyönti ja/tai sääntöjenvastaisuus tai petos.

38 artikla

Hallinnollisten virheiden käsittely

Jos toimivaltainen viranomainen tekee virheen vientiin liittyvää etuuskohtelujärjestelmää hallinnoidessaan, etenkin soveltaessaan tähän sopimukseen liitetyn, alkuperätuotteiden määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan määräyksiä, ja jos virhe vaikuttaa tuontitulleihin, osapuoli, johon kyseiset vaikutukset kohdistuvat, voi pyytää kauppakomiteaa tutkimaan mahdollisuutta toteuttaa tilanteen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

39 artikla

Sopimukset muiden maiden kanssa

1.   Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa tässä sopimuksessa määrättyjen kauppajärjestelyjen kanssa.

2.   Osapuolet neuvottelevat kauppakomiteassa tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen perustamista koskevista sopimuksista ja tarvittaessa myös muista osapuolten kolmansiin maihin soveltamaan kauppapolitiikkaan liittyvistä tärkeistä kysymyksistä. Erityisesti tapauksissa, joissa jokin kolmas maa liittyy Euroopan unioniin, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa ilmaistut EU-osapuolen ja Ukrainan yhteiset edut otetaan huomioon.

2   LUKU

Kaupan suojakeinot

1   jakso

Yleiset suojatoimenpiteet

40 artikla

Yleiset määräykset

1.   Osapuolet vahvistavat GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevan suojalausekkeista tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'suojalausekesopimus', mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa. EU-osapuoli säilyttää WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan maataloutta koskevan sopimuksen, jäljempänä 'maataloussopimus', 5 artiklan mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa muilta osin paitsi tämän sopimuksen mukaisen etuuskohtelun soveltamisalaan kuuluvan maataloustuotteiden kaupan osalta.

2.   Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

41 artikla

Avoimuus

1.   Osapuolen, joka panee vireille suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten tehtävän tutkimuksen, on ilmoitettava tutkimuksen vireillepanosta virallisesti toiselle osapuolelle, jos asiaan liittyy jälkimmäisen osapuolen huomattava taloudellinen etu.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava taloudellinen etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tuotteen viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tuotteen absoluuttisena määränä tai sen arvona mitattuna.

3.   Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 40 artiklassa määrätään sekä rajoittamatta suojalausekesopimuksen 3 artiklan 2 kohdan soveltamista, osapuolen, joka aloittaa suojatoimenpidetutkimuksen tai aikoo toteuttaa suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä välittömästi toimitettava tälle kirjallisesti kaikki ne olennaiset tiedot, joiden perusteella suojatoimenpidetutkimus pannaan vireille ja suojatoimenpiteet otetaan käyttöön, sekä tarvittaessa myös tiedot tutkimuksen alustavista ja lopullisista päätelmistä, ja tarjottava toiselle osapuolelle lisäksi mahdollisuutta neuvotteluihin.

42 artikla

Toimenpiteiden soveltaminen

1.   Osapuolet pyrkivät suojatoimenpiteitä käyttöön ottaessaan huolehtimaan siitä, että ne otetaan käyttöön tavalla, joka vaikuttaa mahdollisimman vähän niiden kahdenväliseen kauppaan.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa osapuolen, joka katsoo, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja joka aikoo soveltaa tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tarjottava tälle mahdollisuutta kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei päästä 30 päivän kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin, tuojaosapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelman korjaamiseksi.

43 artikla

Kehitysmaa

Sikäli kuin Ukrainaa pidetään kehitysmaana (3) suojalausekesopimuksen 9 artiklaa sovellettaessa, EU-osapuoli ei kohdista siihen suojatoimenpiteitä, jos mainitun sopimuksen 9 artiklassa määrätyt edellytykset täyttyvät.

2   jakso

Henkilöautoja koskevat suojatoimenpiteet

44 artikla

Henkilöautoja koskevat suojatoimenpiteet

1.   Ukraina voi tämän jakson määräysten mukaisesti soveltaa suojatoimenpidettä tämän sopimuksen 45 artiklassa määritellyistä EU-osapuolen alueelta peräisin olevista (4), tullinimikkeeseen 8703 kuuluvista henkilöautoista, jäljempänä 'asianomainen tuote', kannettavana korkeampana tuontitullina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tämän sopimuksen mukaisen tullien alennuksen tai poiston seurauksena asianomaista tuotetta tuodaan Ukrainan alueelle sellaisina lisääntyneinä määrinä joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa kotimaiseen tuotantoon ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa vakavaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle, joka tuottaa asianomaisen tuotteen kanssa samankaltaista tuotetta;

b)

asianomaisen tuotteen tuonnin kokonaismäärä (yksikköinä) (5) ylittää minä tahansa vuonna kynnystason, joka on määritetty sitä koskevassa, tämän sopimuksen liitteeseen II sisältyvässä tulliluettelossa; ja

c)

asianomaisen tuotteen Ukrainaan suuntautuvan tuonnin kokonaismäärä (yksikköinä) (6) viimeksi kuluneena 12 kuukauden ajanjaksona, joka päättyy aikaisintaan viimeistä edeltävänä kuukautena ennen kuin Ukraina kutsuu EU-osapuolen neuvotteluihin tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, ylittää liitteessä II esitetyssä Ukrainan tulliluettelossa ilmoitetun kynnysprosentin suhteessa kaikkiin henkilöautojen ensirekisteröinteihin (7) Ukrainassa samalla ajanjaksolla.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tulli voi olla enintään pienin seuraavista: voimassa oleva sovellettu suosituimmuustulli tai sovellettu suosituimmuustulli, joka on voimassa päivänä, joka välittömästi edeltää tämän sopimuksen voimaantulopäivää, tai tämän sopimuksen liitteessä II esitetyssä Ukrainan tulliluettelossa ilmoitettu tulli. Tullia voidaan soveltaa ainoastaan kyseisestä vuodesta jäljellä olevan ajan tämän sopimuksen liitteessä II määritellyllä tavalla.

3.   Ukrainan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti soveltamat tullit vahvistetaan tämän sopimuksen liitteessä II esitetyn Ukrainan tulliluettelon mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

4.   Asianomaisen tuotteen toimitukset, jotka olivat matkalla sellaisen sopimuksen perusteella, joka on tehty ennen kuin tuotteelle on asetettu lisätulli tämän artiklan 1–3 kohdan nojalla, vapautetaan tällaisesta lisätullista. Tällaiset toimitukset lasketaan kuitenkin asianomaisen tuotteen seuraavan vuoden tuontimääriin määritettäessä tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä kyseisenä vuonna.

5.   Ukrainan on sovellettava mahdollisia suojatoimenpiteitä avoimella tavalla. Tätä varten Ukrainan on mahdollisimman pian ilmoitettava EU-osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan soveltaa tällaista toimenpidettä ja toimitettava tälle kaikki olennaiset asiaan liittyvät tiedot, kuten tiedot asianomaisen tuotteen tuontimäärästä (yksikköinä), mitä tahansa alkuperää olevien henkilöautojen kokonaistuontimäärästä (yksikköinä) ja henkilöautojen ensirekisteröinneistä Ukrainassa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana. Ukrainan on kutsuttava EU-osapuoli neuvotteluihin niin hyvissä ajoin ennen toimenpiteen käyttöönottoa kuin se käytännössä on mahdollista, jotta näistä tiedoista voitaisiin keskustella. Toimenpidettä ei saa ottaa käyttöön neuvottelukutsua seuraavien 30 päivän aikana.

6.   Ukraina voi soveltaa suojatoimenpidettä vasta, kun sen toimivaltaiset viranomaiset ovat suorittaneet tutkimuksen suojalausekesopimuksen 3 artiklan ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja tämän vuoksi suojalausekesopimuksen 3 artikla ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin. Tutkimuksen on osoitettava, että tämän sopimuksen mukaisen tullien alennuksen tai poiston seurauksena asianomaista tuotetta tuodaan Ukrainan alueelle sellaisina lisääntyneinä määrinä joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa kotimaiseen tuotantoon ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa vakavaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle, joka tuottaa asianomaisen tuotteen kanssa samankaltaista tuotetta.

7.   Ukrainan on viipymättä ilmoitettava EU-osapuolelle kirjallisesti tämän artiklan 6 kohdassa kuvatun tutkimuksen vireillepanosta.

8.   Ukrainan on tutkimuksen aikana noudatettava suojalausekesopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan vaatimuksia, ja tämän vuoksi suojalausekesopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin.

9.   Suojalausekesopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vahingon määrittämiseen liittyvät tekijät on arvioitava vähintään kolmelta peräkkäiseltä 12 kuukauden jaksolta eli yhteensä vähintään kolmelta vuodelta.

10.   Tutkimuksessa on arvioitava tämän sopimuksen perusteella etuuskohteluun oikeutetun tuonnin lisääntymisen lisäksi myös kaikki muut tiedossa olevat tekijät, jotka saattavat samanaikaisesti aiheuttaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle. EU-osapuolen alueelta peräisin olevan tuotteen tuonnin lisääntymistä ei pidetä tullien alennuksista tai poistoista johtuvana, jos saman tuotteen tuonti muista lähteistä on lisääntynyt vastaavassa määrin.

11.   Ukrainan on ilmoitettava EU-osapuolelle ja kaikille muille asianomaisille osapuolille kirjallisesti tutkimuksen tulokset ja perustellut päätelmät hyvissä ajoin ennen tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja, jotta tutkimuksesta saatavia tietoja voitaisiin tarkastella ja ehdotetuista toimenpiteistä keskustella neuvottelujen aikana.

12.   Ukrainan on varmistettava, että tällaisten toimenpiteiden yhteydessä todisteena käytetyt henkilöautoja koskevat tilastot ovat luotettavia, riittäviä ja julkisesti saatavilla kohtuullisessa ajassa. Ukrainan on toimitettava viipymättä kuukausittaiset tilastot asianomaisen tuotteen tuontimäärästä (yksikköinä), mitä tahansa alkuperää olevien henkilöautojen kokonaistuontimäärästä (yksikköinä) ja henkilöautojen ensirekisteröinneistä Ukrainassa.

13.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, siirtymäkauden aikana ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa eikä 6–11 kohtaa.

14.   Ukraina ei voi soveltaa tämän jakson mukaista suojatoimenpidettä vuoden 1 aikana. Ukraina ei voi soveltaa tai pitää voimassa tämän jakson mukaisia suojatoimenpiteitä tai jatkaa niihin liittyviä tutkimuksia vuoden 15 jälkeen.

15.   Tämän artiklan täytäntöönpanoa ja toimintaa voidaan käsitellä ja tarkastella kauppakomiteassa.

45 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa ja tämän sopimuksen liitteessä II tarkoitetaan

1.

'asianomaisella tuotteella' pelkästään käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä tehdyssä tämän sopimuksen pöytäkirjassa I vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukaisesti EU-osapuolen alueelta peräisin olevia, tullinimikkeeseen 8703 kuuluvia henkilöautoja;

2.

'vakavalla haitalla' samaa kuin suojalausekesopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Tätä varten kyseinen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin;

3.

'samankaltaisella tuotteella' identtistä tuotetta, toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlaista kuin tarkasteltavana oleva tuote, tai jos sellaista tuotetta ei ole, muuta tuotetta, joka muistuttaa ominaispiirteiltään suuresti kyseistä tuotetta, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen;

4.

'siirtymäkaudella' kymmenen vuoden ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan. Siirtymäkautta voidaan jatkaa vielä kolmella vuodella, jos Ukraina on ennen vuoden 10 loppua esittänyt tämän sopimuksen 465 artiklassa tarkoitetulle kauppakomitealle perustellun pyynnön ja sitä on käsitelty kauppakomiteassa;

5.

'vuodella 1' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan;

6.

'vuodella 2' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon yksivuotispäivänä;

7.

'vuodella 3' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kaksivuotispäivänä;

8.

'vuodella 4' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kolmivuotispäivänä;

9.

'vuodella 5' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon nelivuotispäivänä;

10.

'vuodella 6' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon viisivuotispäivänä;

11.

'vuodella 7' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kuusivuotispäivänä;

12.

'vuodella 8' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon seitsenvuotispäivänä;

13.

'vuodella 9' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kahdeksanvuotispäivänä;

14.

'vuodella 10' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon yhdeksänvuotispäivänä;

15.

'vuodella 11' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kymmenvuotispäivänä;

16.

'vuodella 12' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon yksitoistavuotispäivänä;

17.

'vuodella 13' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kaksitoistavuotispäivänä;

18.

'vuodella 14' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon kolmetoistavuotispäivänä;

19.

'vuodella 15' kahdentoista kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulon neljätoistavuotispäivänä.

3   jakso

Kumulointikielto

45 a artikla

Yhtäaikaisen soveltamisen kieltäminen

Kumpikaan osapuoli ei saa samaan aikaan soveltaa samaan tuotteeseen

a)

tämän luvun 2 jakson (Henkilöautoja koskevat suojatoimenpiteet) mukaista suojatoimenpidettä; ja

b)

GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekesopimuksen mukaista toimenpidettä.

4   jakso

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet

46 artikla

Yleiset määräykset

1.   Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklasta, WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdystä sopimuksesta, jäljempänä 'polkumyyntisopimus', ja WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta, jäljempänä 'tukisopimus'.

2.   Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelua koskevia alkuperäsääntöjä.

47 artikla

Avoimuus

1.   Osapuolet sopivat, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä olisi käytettävä täysin polkumyyntisopimuksen ja tukisopimuksen vaatimuksia noudattaen ja että niiden olisi perustuttava oikeudenmukaiseen ja avoimeen järjestelmään.

2.   Sen jälkeen kun osapuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet vastaan toisen osapuolen alueelta polkumyyntiä koskevan hakemuksen asianmukaisine asiakirjoineen ja viimeistään 15 päivää ennen tutkimuksen vireillepanoa, kyseisen osapuolen on kirjallisesti ilmoitettava toiselle osapuolelle hakemuksen vastaanottamisesta.

3.   Polkumyyntisopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista rajoittamatta osapuolten on varmistettava, että kaikki ne olennaiset tosiseikat ja näkökannat, joihin niiden päätös toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu, ilmoitetaan kokonaisuudessaan ja tarkoituksenmukaisella tavalla välittömästi mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ennen lopullisten päätelmien tekemistä. Nämä tiedot on ilmoitettava kirjallisesti, ja asianomaisille osapuolille on annettava riittävästi aikaa huomautusten esittämiseen. Tietojen lopullisen ilmoittamisen jälkeen asianomaisilla osapuolilla on oltava vähintään kymmenen päivää aikaa esittää huomautuksia.

4.   Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, ja ottaen huomioon tutkintamenettelyjä koskeva osapuolen sisäinen lainsäädäntö, asianomaisille osapuolille on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta ne voivat esittää näkemyksiään polkumyyntiä ja tukia koskevien tutkimusten aikana.

48 artikla

Yleisen edun huomioon ottaminen

Osapuoli ei saa ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä, jos tutkimuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yleisen edun vastaista. Yleistä etua määritettäessä on kaikkia etuja arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien kotimaisen tuotannonalan sekä käyttäjien, kuluttajien ja tuojien edut sikäli kuin ne ovat toimittaneet asiaan liittyviä tietoja tutkintaviranomaisille.

49 artikla

Alhaisemman tullin sääntö

Jos osapuoli päättää ottaa käyttöön väliaikaisen tai lopullisen polkumyynti- tai tasoitustullin, tällaisen tullin määrä ei saa ylittää polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen marginaalia, vaan sen olisi oltava tätä marginaalia pienempi, jos tällainen alhaisempi tulli on riittävä kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

50 artikla

Toimenpiteiden soveltaminen ja tarkastelut

1.   Osapuolet voivat soveltaa väliaikaisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä vain, jos tutkimus on alustavasti osoittanut, että polkumyyntiä tai tukia esiintyy ja että ne aiheuttavat vahinkoa kotimaiselle tuotannonalalle.

2.   Ennen lopullisen polkumyynti- tai tasoitustullin käyttöönottoa osapuolten on tarkasteltava mahdollisuutta käyttää rakentavia keinoja ja otettava tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon kunkin tapauksen erityiset olosuhteet. Osapuolten olisi asetettava etusijalle hintasitoumukset, jos ne ovat saaneet asianmukaisia tarjouksia viejiltä eivätkä pidä näiden tarjousten hyväksymistä epäkäytännöllisenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kummankaan osapuolen sisäisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten soveltamista.

3.   Jos toimenpiteen käyttöön ottanut osapuoli saa viejältä asianmukaisesti perustellun pyynnön, joka koskee voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tai tasoitustoimenpiteiden tarkastelua, sen on tutkittava kyseinen pyyntö objektiivisesti ja nopeasti ja ilmoitettava tutkimuksen tuloksista viejälle mahdollisimman nopeasti.

5   jakso

Neuvottelut

50 a artikla

Neuvottelut

1.   Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä annettava sille mahdollisuus neuvotteluihin kaupan suojakeinojen soveltamisen yhteydessä mahdollisesti esiin nousevista erityiskysymyksistä. Nämä voivat koskea muun muassa polkumyyntimarginaalien laskentamenetelmiä ja erilaisia niihin liittyviä oikaisuja, tilastojen käyttöä, tuonnin kehitystä, vahingon määrittämistä ja alhaisemman tullin säännön soveltamista.

2.   Neuvottelut käydään mahdollisimman pian, yleensä 21 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3.   Tämän jakson mukaiset neuvottelut järjestetään tämän sopimuksen 41 ja 47 artiklan määräyksiä kaikilta osin noudattaen ja niitä rajoittamatta.

6   jakso

Institutionaaliset määräykset

51 artikla

Kaupan suojakeinoja koskeva vuoropuhelu

1.   Osapuolet ovat sopineet aloittavansa kaupan suojakeinoja koskevan asiantuntijatason vuoropuhelun, joka toimii yhteistyöfoorumina kaupan suojakeinoihin liittyvissä asioissa.

2.   Kaupan suojakeinoja koskevan vuoropuhelun tavoitteena on

a)

auttaa osapuolta tuntemaan ja ymmärtämään paremmin toisen osapuolen lainsäädäntöä, toimintalinjoja ja toimintatapoja kaupan suojakeinojen alalla;

b)

tarkastella tämän luvun määräysten täytäntöönpanoa;

c)

parantaa kaupan suojakeinoihin liittyvistä kysymyksistä vastaavien osapuolten viranomaisten yhteistyötä;

d)

käsitellä kaupan suojakeinoihin liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä;

e)

tehdä yhteistyötä missä tahansa muussa kaupan suojakeinoihin liittyvässä asiassa.

3.   Kaupan suojakeinoja koskevan vuoropuhelua varten järjestetään kokouksia kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tarpeen mukaan. Näiden kokousten esityslistasta sovitaan yhdessä etukäteen.

7   jakso

Riitojen ratkaiseminen

52 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän luvun 1, 4, 5, 6 ja 7 jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

3   LUKU

Kaupan tekniset esteet

53 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tätä lukua sovelletaan WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevassa kaupan teknisistä esteistä tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä 'kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus', määriteltyjen teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, käyttöönottoon ja soveltamiseen, kun ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, tätä lukua ei sovelleta terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, sellaisina kuin ne on määritelty WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, jäljempänä 'terveys- ja kasvinsuojelusopimus', liitteessä A, eikä julkisten viranomaisten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin.

3.   Tähän lukuun sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 1 määritelmiä.

54 artikla

Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen vahvistaminen

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja sopivat, että mainittu sopimus liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

55 artikla

Tekninen yhteistyö

1.   Osapuolet tehostavat yhteistyötään teknisten määräysten, standardien, metrologian, markkinavalvonnan, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden alalla, jotta ne voisivat lisätä vastavuoroisesti toistensa järjestelmien tuntemusta ja helpottaa pääsyä toistensa markkinoille. Tätä varten osapuolet voivat käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluja sekä laaja-alaisesti että alakohtaisesti.

2.   Osapuolet pyrkivät yhteistyönsä puitteissa määrittelemään, kehittämään ja edistämään erilaisia kauppaa helpottavia toimia, joihin voi kuulua muun muassa seuraavia:

a)

tehostetaan sääntelyalan yhteistyötä vaihtamalla tietoja, kokemuksia ja tietoaineistoa sekä tekemällä tieteellistä ja teknistä yhteistyötä osapuolten teknisten määräysten, standardoinnin, testauksen, markkinavalvonnan, varmentamisen ja akkreditoinnin laadun parantamiseksi ja sääntelykeinojen saamiseksi tehokkaaseen käyttöön;

b)

edistetään ja tuetaan yhteistyötä metrologian, standardoinnin, testauksen, markkinavalvonnan, varmentamisen ja akkreditoinnin aloilla toimivien, osapuolten julkisten tai yksityisten organisaatioiden välillä;

c)

edistetään standardointiin, metrologiaan, akkreditointiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja markkinavalvontaan liittyvän laatuinfrastruktuurin kehittämistä Ukrainassa;

d)

edistetään Ukrainan osallistumista alan eurooppalaisten järjestöjen toimintaan;

e)

pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisesti ilmeneviin kaupan esteisiin;

f)

yhteensovitetaan kannat, jotka osapuolet omaksuvat kansainvälisissä kaupan ja sääntelyalan järjestöissä, kuten WTO:ssa ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, jäljempänä 'UNECE'.

56 artikla

Teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin lähentäminen

1.   Ukraina toteuttaa tarvittavat toimenpiteet saattaakseen määräyksensä ja käytäntönsä asteittain yhdenmukaisiksi EU:n teknisten määräysten ja EU:n standardointia, metrologiaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien menettelyjen ja markkinavalvontajärjestelmän kanssa ja sitoutuu noudattamaan asiaa koskevissa EU:n päätöksissä ja asetuksissa (8) vahvistettuja periaatteita ja käytäntöjä.

2.   Saavuttaakseen 1 kohdassa esitetyt tavoitteet Ukraina toteuttaa seuraavat toimenpiteet tämän sopimuksen liitteessä III vahvistetun aikataulun mukaisesti:

i)

se saattaa asiaa koskevan EU:n säännöstön osaksi lainsäädäntöään;

ii)

se toteuttaa tämän sopimuksen ja tämän sopimuksen 57 artiklassa tarkoitetun teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämät hallinnolliset ja institutionaaliset uudistukset; ja

iii)

se huolehtii siitä, että käytettävissä on tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämä tehokas ja avoin hallintojärjestelmä.

3.   Osapuolet sopivat tämän sopimuksen liitteessä III esitetystä aikataulusta ja pitävät sen ajan tasalla.

4.   Tämän sopimuksen tultua voimaan Ukraina toimittaa EU-osapuolelle kerran vuodessa kertomuksen tämän artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä. Jos tämän sopimuksen liitteen III aikataulussa lueteltuja toimenpiteitä ei ole pantu täytäntöön sovellettavassa määräajassa, Ukrainan on esitettävä uusi aikataulu tällaisen toimenpiteen toteutukselle.

5.   Ukraina pidättäytyy muuttamasta tämän sopimuksen liitteessä III mainittua horisontaalista ja alakohtaista lainsäädäntöään muutoin kuin yhdenmukaistaakseen sitä asteittain vastaavaan EU:n säännöstöön tai säilyttääkseen tällaisen yhdenmukaisuuden.

6.   Ukraina ilmoittaa EU-osapuolelle kaikista tällaisista kansallisen lainsäädäntönsä muutoksista.

7.   Ukraina varmistaa, että sen kansalliset elimet osallistuvat täysipainoisesti standardoinnin, lakisääteisen metrologian ja perusmetrologian sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja akkreditoinnin alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan toiminta-alansa ja tarjolla olevan jäsenyysaseman mukaisesti.

8.   Ukraina saattaa asteittain voimaan eurooppalaiset standardit (EN) kansallisina standardeina, mukaan lukien yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, joiden vapaaehtoinen käyttö luo olettamuksen tämän sopimuksen liitteessä III mainitun lainsäädännön mukaisuudesta. Samanaikaisesti Eurooppalaisten standardien käyttöönoton kanssa Ukraina kumoaa niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit, mukaan lukien sen soveltamat, ennen vuotta 1992 laaditut valtioidenväliset standardit (GOST/ГОСТ). Lisäksi Ukrainan on asteittain täytettävä muut jäsenyyden edellytykset Euroopan standardointijärjestöjen täysjäseniin sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

57 artikla

Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus

1.   Osapuolet sopivat liittävänsä tähän sopimukseen pöytäkirjana teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen, joka kattaa yhden tai useita tämän sopimuksen liitteessä III luetelluista aloista, sen jälkeen kun ne ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, että Ukrainan asianomainen alakohtainen ja horisontaalinen lainsäädäntö sekä alan toimielimet ja standardit on kaikilta osin yhdenmukaistettu EU:n vastaavien kanssa.

2.   Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevassa sopimuksessa määrätään, että osapuolten välistä tavarakauppaa sopimuksen kattamilla aloilla koskevat samat edellytykset kuin vastaavien tavaroiden kauppaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.

3.   EU-osapuolen suorittaman tarkastuksen jälkeen ja kun Ukrainan asianomaista alaa koskevan teknisen lainsäädännön, standardien ja infrastruktuurin yhdenmukaistamisasteesta on päästy yksimielisyyteen, teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus, joka kattaa yhdenmukaistettuina pidetyt tämän sopimuksen liitteen III luetteloon sisältyvät alat, liitetään tähän sopimukseen pöytäkirjana osapuolten yhteisellä sopimuksella tämän sopimuksen muuttamisessa käytettävän menettelyn mukaisesti. Tarkoituksena on, että teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevaa sopimusta laajennetaan ajan mittaan edellä mainitun menettelyn mukaisesti kattamaan kaikki tämän sopimuksen liitteessä III luetellut alat.

4.   Kun teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus kattaa kaikki luettelossa mainitut alat, osapuolet sitoutuvat yhteisellä sopimuksella ja tämän sopimuksen muuttamisessa käytettävän menettelyn mukaisesti tarkastelemaan mahdollisuutta laajentaa sen soveltamisalaa koskemaan myös muita teollisuudenaloja.

5.   Tuotteeseen, joka ei vielä kuulu teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen soveltamisalaan, sovelletaan osapuolten voimassa olevaa lainsäädäntöä kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräykset huomioon ottaen.

58 artikla

Merkinnät

1.   Osapuolet vahvistavat merkintöihin liittyviä vaatimuksia koskevien teknisten määräysten osalta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2 kohtaan sisältyvät periaatteet, joiden mukaan tällaisia vaatimuksia ei pitäisi laatia, hyväksyä tai soveltaa siten, että niiden avulla tai vaikutuksesta luodaan tarpeettomia esteitä kansainväliselle kaupalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 56 ja 57 artiklan soveltamista. Tämän vuoksi tällaiset merkintöihin liittyvät vaatimukset eivät saa rajoittaa kauppaa enemmän kuin on tarpeen oikeutettujen tarkoitusten täyttämiseksi, ottaen huomioon riskit, jotka niiden täyttämättä jättäminen aiheuttaisi.

2.   Pakollisten merkintöjen osalta osapuolet sopivat siitä, että

a)

ne pyrkivät minimoimaan merkintöihin liittyvät vaatimuksensa lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne ovat tarpeen alaa koskevan EU:n säännöstön hyväksymiseksi sekä terveyden suojeluun, turvallisuuteen tai ympäristönsuojeluun taikka muihin kohtuullisiin yhteiskunnallisiin tarkoitusperiin liittyvien merkintöjen mahdollistamiseksi;

b)

osapuoli voi määrittää merkintöjen muodon, mutta se ei saa edellyttää merkintöjen hyväksyntää, rekisteröintiä tai varmentamista; ja

c)

osapuolella on edelleen oikeus edellyttää, että merkintöjen tiedot annetaan tietyllä kielellä.

4   LUKU

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

59 artikla

Tavoite

1.   Tämän luvun tavoitteena on helpottaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisalaan kuuluvien perushyödykkeiden kauppaa osapuolten välillä ja samalla suojella ihmisten, eläinten ja kasvien elämää tai terveyttä:

a)

varmistamalla kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien täysi avoimuus;

b)

lähentämällä Ukrainan lainsäädäntöä EU:n lainsäädäntöön;

c)

tunnustamalla osapuolten eläinten ja kasvien terveystilanne ja soveltamalla alueellistamisen periaatetta;

d)

ottamalla käyttöön osapuolen soveltamien terveys- tai kasvinsuojelutoimien vastaavuuden tunnustamista koskeva järjestelmä;

e)

laajentamalla terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen periaatteiden täytäntöönpanoa;

f)

ottamalla käyttöön mekanismeja ja menetelmiä kaupankäynnin helpottamiseksi; ja

g)

parantamalla osapuolten välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimissa.

2.   Tällä luvulla pyritään myös siihen, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen eläinten hyvinvointia koskevista normeista.

60 artikla

Monenväliset velvoitteet

Osapuolet vahvistavat terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

61 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, mukaan lukien tämän sopimuksen liitteessä IV luetellut toimet.

62 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

1.

'terveys- ja kasvinsuojelutoimilla' tämän luvun soveltamisalaan kuuluvia, terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 1 kohdassa määriteltyjä toimenpiteitä;

2.

'eläimillä' Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä 'OIE', maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määriteltyjä maa- ja vesieläimiä;

3.

'eläintuotteilla' OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määriteltyjä eläinperäisiä tuotteita vesieläimistä saadut tuotteet mukaan lukien;

4.

'muilla kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuilla eläimistä saatavilla sivutuotteilla' tämän sopimuksen liitteessä IV-A olevan 2 osan II kohdassa lueteltuja eläintuotteita;

5.

'kasveilla' eläviä kasveja ja tiettyjä eläviä kasvinosia, siemenet mukaan luettuina:

a)

hedelmät, kasvitieteellisessä merkityksessä, muut kuin pakastetut,

b)

kasvikset, muut kuin pakastetut,

c)

mukulat, sipulit, juurakot,

d)

leikkokukat,

e)

oksat lehtineen,

f)

puut, jotka on katkaistu lehtineen,

g)

kasvisolukkoviljelmät,

h)

lehdet, lehvistö,

i)

elävä siitepöly; ja

j)

silmulliset oksat (bud-wood), pistokkaat, varttamisoksat;

6.

'kasvituotteilla' kasviperäisiä jalostamattomia tai yksinkertaisesti valmistettuja tuotteita, sikäli kuin ne eivät ole tämän sopimuksen liitteessä IV-A olevassa 3 osassa määriteltyjä kasveja;

7.

'siemenillä' kylvämiseen tarkoitettuja siemeniä termin kasvitieteellisessä merkityksessä;

8.

'kasvintuhoojilla' (haitallisilla organismeilla) kasveille tai kasvituotteille haitallisia kasvien, eläinten tai taudinaiheuttajien lajeja, kantoja tai biotyyppejä;

9.

'suojelluilla alueilla' EU-osapuolen tapauksessa kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY, jäljempänä 'direktiivi 2000/29/EY', 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tai mahdollisessa sen korvaavassa säännöksessä, tarkoitettuja alueita;

10.

'eläintaudilla' jonkin infektion kliinistä tai patologista esiintymistä eläimissä;

11.

'vesieläinten taudilla' OIE:n vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä tarkoitettujen tautien yhden tai useamman etiologisen tekijän aiheuttamaa kliinistä tai ei-kliinistä infektiota;

12.

'eläinten infektioilla' tilannetta, jossa eläimet toimivat tartunnanaiheuttajien kantajina ja jolloin infektio eläimissä saattaa ilmetä tai olla ilmenemättä kliinisesti tai patologisesti;

13.

'eläinten hyvinvointia koskevilla normeilla' tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia osapuolten laatimia ja soveltamia normeja eläinten suojelemiseksi, soveltuvin osin OIE:n normien mukaisesti;

14.

'terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaisella suojatasolla' terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 5 kohdassa määriteltyä terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaista tasoa;

15.

'alueella' vyöhykkeitä ja alueita, sellaisina kuin ne on eläinten terveyden osalta määritelty OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten osalta vesieläinten terveyttä koskevassa kansainvälisessä säännöstössä, siten, että EU-osapuolen alueen osalta otetaan huomioon sen erityisluonne tunnustamalla EU-osapuoli yhdeksi kokonaisuudeksi;

16.

'kasvintuhoojista vapaalla alueella' aluetta, jolla määrättyä kasvintuhoojaa ei esitetyn tieteellisen näytön perusteella esiinny ja jolla tämän tilanteen säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdytty virallisiin toimiin;

17.

'alueellistamisella' alueellisen sopeuttamisen käsitettä sellaisena kuin se on kuvattu terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 6 artiklassa;

18.

'lähetyksellä' tiettyä määrää sellaisia samaa lajia olevia eläintuotteita, joita koskee sama todistus tai asiakirja ja jotka kuljetetaan samalla kuljetusvälineellä sekä jotka lähettää yksi ainoa lähettäjä ja jotka ovat peräisin samasta viejämaasta tai samalta viejämaan alueelta; lähetys voi koostua yhdestä tai useammasta erästä;

19.

'kasvien tai kasvituotteiden lähetyksellä' tiettyä määrää sellaisia maasta toiseen kuljetettavia kasveja, kasvituotteita ja/tai muita tuotteita, joita koskee, silloin kun sitä vaaditaan, yksi ainoa kasvien terveystodistus (lähetys voi koostua yhdestä tai useammasta erästä);

20.

'erällä' lähetykseen kuuluvaa yhden hyödykkeen tiettyä yksikkömäärää, joka on yksilöitävissä koostumuksensa homogeenisuuden ja alkuperänsä perusteella;

21.

'vastaavuudella kaupankäynnin tarkoituksiin', jäljempänä 'vastaavuus', tilannetta, jossa tuojaosapuoli hyväksyy viejäosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimien vastaavuuden siinäkin tapauksessa, että nämä toimet poikkeavat sen omista toimista, jos viejäosapuoli osoittaa puolueettomasti tuojaosapuolelle, että sen käyttämillä toimilla saavutetaan tuojaosapuolelle asianmukainen terveys- ja kasvinsuojelutaso;

22.

'alalla' jonkin tuotteen tai tuoteluokan tuotannon ja kaupan rakennetta osapuolen alueella;

23.

'osa-alueella' tarkoin määriteltyä ja valvottua alan osaa;

24.

'hyödykkeillä' eläimiä ja kasveja tai niiden luokkia taikka erityisiä tuotteita ja muita tavaroita, joita kuljetetaan kaupallisessa tai muussa tarkoituksessa, mukaan luettuina tämän artiklan 2–7 kohdassa tarkoitetut tuotteet;

25.

'erityisellä tuontiluvalla' virallista tuojaosapuolen toimivaltaisten viranomaisten yksittäiselle tuojalle antamaa ennakkolupaa, joka on edellytys jonkin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan hyödykkeen yhden tai useamman lähetyksen tuonnille viejäosapuolen alueelta;

26.

'työpäivillä' muita päiviä kuin sunnuntaita, lauantaita ja osapuolen yleisiä vapaapäiviä;

27.

'tarkastuksella' rehua, elintarvikkeita, eläinten terveyttä tai eläinten hyvinvointia koskevan minkä tahansa näkökohdan tutkimista sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta (tai ovatko kyseiset näkökohdat) rehuja ja elintarvikkeita koskevassa lainsäädännössä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevissa säännöissä esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen (mukaisia);

28.

'kasvien terveystarkastuksella' kasvien, kasvituotteiden tai muiden säänneltyjen tuotteiden virallista, silmämääräistä tutkintaa sen määrittämiseksi, onko niissä kasvintuhoojia ja/tai onko kasvinsuojelua koskevia määräyksiä noudatettu;

29.

'vaatimustenmukaisuuden tarkastuksella' sitä, että tarkastetaan, onko esitetyt vaatimukset täytetty, tutkimalla ja tarkastelemalla objektiivista todistusaineistoa.

63 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Osapuolet ilmoittavat toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitean, jäljempänä 'terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea', ensimmäisessä kokouksessa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen kaikista kyseisiä toimivaltaisia viranomaisia ja yhteyspisteitä koskevista muutoksista.

64 artikla

Sääntelyn lähentäminen

1.   Ukraina lähentää terveys- ja kasvinsuojelualaa ja eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöön tämän sopimuksen liitteen V mukaisesti.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä lainsäädännön lähentämisessä ja valmiuksien kehittämisessä.

3.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea seuraa säännöllisesti tämän sopimuksen liitteessä V vahvistetun lainsäädännön lähentämisprosessin toteutusta voidakseen tarvittaessa antaa suosituksia lähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä.

4.   Ukraina esittää terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitealle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta tämän luvun täytäntöönpanoa koskevan kattavan strategian, joka jakautuu tämän sopimuksen liitteissä IV-A, IV-B ja IV-C määriteltyjä toimenpiteitä vastaaviin, tietyn hyödykkeen tai hyödykkeiden ryhmän kaupan helpottamiseen liittyviin ensisijaisiin aloihin. Strategia toimii viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanolle, ja se lisätään tämän sopimuksen liitteeseen V (9).

65 artikla

Eläinten terveystilanteen, kasvintuhoojatilanteen ja alueellisten olosuhteiden tunnustaminen kauppaa varten

1.   Eläintautien ja eläinten infektioiden (zoonoosit mukaan luettuina) osalta sovelletaan seuraavaa:

a)

Tuojaosapuoli tunnustaa kaupankäyntiä varten viejäosapuolen tai sen alueiden eläinten terveystilanteen niin kuin viejäosapuoli on sen määrittänyt tämän sopimuksen liitteessä VI-A yksilöityjen eläintautien osalta liitteessä VII olevan A osan mukaisesti.

b)

Jos osapuoli katsoo, että sen koko alueella tai jossakin osassa vallitsee erityinen tilanne jonkin tietyn, tämän sopimuksen liitteeseen VI-A sisältymättömän eläintaudin osalta, se voi pyytää tämän tilanteen tunnustamista liitteessä VII olevassa C osassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Tuojaosapuoli voi myös pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, jotka ovat osapuolten tunnustetun terveystilanteen mukaisia.

c)

Osapuolet tunnustavat keskinäisen kauppansa perustaksi muiden kuin tämän sopimuksen liitteessä VI-A lueteltujen eläintautien tai eläinten infektioiden yleisyyttä tai esiintyvyyttä ja/tai tapauksen mukaan siihen liittyvää riskiä koskevan osapuolten alueiden tai osien tai alojen tai osa-alueiden tilanteen, sellaisena kuin OIE on sen määritellyt. Tuojaosapuoli voi myös pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, jotka ovat määritellyn terveystilanteen mukaisia OIE:n suositusten mukaisesti.

d)

Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 67, 69 ja 73 artiklan soveltamista.

2.   Kasvintuhoojien osalta sovelletaan seuraavaa:

a)

Osapuolet tunnustavat kauppaa varten kasvintuhoojatilanteensa tämän sopimuksen liitteessä VI-B yksilöityjen kasvintuhoojien osalta.

b)

Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 67, 69 ja 73 artiklan soveltamista.

3.   Osapuolet tunnustavat elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vuoden 1997 kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa ja kansainvälisissä kasvinsuojelutoimenpidestandardeissa, jäljempänä 'ISPM', määritellyt alueellistamisen ja kasvintuhoojista vapaiden alueiden käsitteet ja direktiivin 2000/29/EY mukaisen suojeltujen alueiden käsitteen ja sopivat, että niitä sovelletaan niiden väliseen kauppaan.

4.   Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen liitteessä VI-A lueteltuihin eläin- ja kalatauteihin sekä liitteessä VI-B lueteltuihin kasvintuhoojiin liittyvät alueellistamista koskevat päätökset tehdään liitteessä VII olevien A ja B osan määräysten mukaisesti.

5.

a)

Eläintautien osalta ja tämän sopimuksen 67 artiklan mukaisesti viejäosapuolen, joka pyytää tuojaosapuolen tunnustusta alueellistamista koskevalle päätökselleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava täydellinen selvitys sekä päätöstensä ja ratkaisujensa tukena käytetyt tiedot. Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta 15 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu alueellistamista koskeva päätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 68 artiklan soveltamista.

b)

Tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 68 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot 15 työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta. Edellä a alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 71 artiklan mukaisesti ja 25 työpäivän kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta.

6.

a)

Kasvintuhoojien osalta kumpikin osapuoli varmistaa, että kasveilla, kasvituotteilla ja muilla tavaroilla käytävässä kaupassa otetaan tapauksen mukaan huomioon toisen osapuolen suojelluksi alueeksi tai kasvintuhoojista vapaaksi alueeksi tunnustaman alueen kasvintuhoojatilanne. Osapuolen, joka pyytää toisen osapuolen tunnustusta kasvintuhoojista vapaalle alueelleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava pyydettäessä täydellinen selvitys ja kyseisen alueen perustamista ja ylläpitoa tukevat tiedot asianmukaisten ISPM-standardien mukaisesti osapuolten aiheelliseksi katsomalla tavalla. Jollei toinen osapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu kasvintuhoojista vapaata aluetta koskeva alueellistamispäätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 73 artiklan soveltamista.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 68 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Edellä a alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 71 artiklan mukaisesti ja 12 kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta, ottaen huomioon kyseisen kasvintuhoojan ja viljelykasvin biologiset ominaisuudet.

7.   Kun tämän artiklan 4–6 kohdassa kuvatut menettelyt on saatettu päätökseen, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupan mahdollistamiseksi tämän mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 73 artiklan soveltamista.

Osapuolet sitoutuvat jatkamaan keskusteluja tämän sopimuksen liitteessä XIV tarkoitetun osastoimisperiaatteen täytäntöönpanemiseksi.

66 artikla

Vastaavuuden määrittäminen

1.   Vastaavuus voidaan tunnustaa seuraavien osalta:

a)

yksittäinen toimenpide; tai

b)

toimenpideryhmä; tai

c)

järjestelmä, jota sovelletaan tietyllä alalla tai osa-alueella tai tiettyihin hyödykkeisiin tai hyödykkeiden ryhmiin.

2.   Vastaavuutta määrittäessään osapuolet noudattavat tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä. Menettelyssä viejäosapuolen on puolueettomasti osoitettava vastaavuus ja tuojaosapuolen on arvioitava tätä vastaavuuden osoitusta puolueettomasti. Tähän voi kuulua myös tarkastus tai vaatimustenmukaisuuden tarkastus.

3.   Vastaavuuden tunnustamista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti koskevasta viejäosapuolen pyynnöstä osapuolet aloittavat viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön, neuvottelumenettelyn, johon sisältyvät tämän sopimuksen liitteessä IX vahvistetut vaiheet. Jos kuitenkin viejäosapuoli on esittänyt useita pyyntöjä, osapuolet sopivat tuojaosapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitetussa terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa aikataulusta, jonka mukaisesti ne aloittavat ja toteuttavat tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn.

4.   Kun tämän sopimuksen 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksena lainsäädäntöä saadaan lähennettyä, tämän katsotaan vastaavan Ukrainan pyyntöä aloittaa kyseessä olevien toimenpiteiden osalta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vastaavuuden tunnustamista koskeva menettely.

5.   Jollei toisin sovita, tuojaosapuoli saattaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden määrittämisen päätökseen 360 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut viejäosapuolelta vastaavuuden osoittavat tiedot sisältävän pyynnön, lukuun ottamatta kausittaisia viljelykasveja, joiden osalta arvioinnin lykkääminen on perusteltua, jotta tarkastus voidaan suorittaa sopivana kasvukautena.

6.   Tuojaosapuoli määrittää vastaavuuden kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta asianmukaisten ISPM-standardien mukaisesti.

7.   Tuojaosapuoli voi kumota vastaavuuden tunnustamisen tai keskeyttää sen voimassaolon, jos jompikumpi osapuoli muuttaa vastaavuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, mikäli noudatetaan seuraavaa menettelyä:

a)

Tämän sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti viejäosapuoli ilmoittaa tuojaosapuolelle kaikista sen sellaisten toimenpiteiden muutosehdotuksista, joiden vastaavuus on tunnustettu, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle 30 työpäivän kuluessa näiden tietojen vastaanottamisesta, pysyykö vastaavuus tunnustettuna ehdotettujen toimenpiteiden perusteella.

b)

Tämän sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle kaikista sen sellaisten toimenpiteiden muutosehdotuksista, joihin vastaavuuden tunnustaminen on perustunut, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Jos tuojaosapuoli ei enää tunnusta vastaavuutta, osapuolet voivat sopia ehdoista aloittaakseen uudelleen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn ehdotettujen toimenpiteiden perusteella.

8.   Vastaavuuden tunnustaminen, sen voimassaolon keskeyttäminen tai sen kumoaminen riippuu kokonaan tuojaosapuolesta, joka toimii omien hallinnollisten ja lainsäädännöllisten puitteidensa mukaisesti. Kyseisen osapuolen on toimitettava viejäosapuolelle täydellinen kirjallinen selvitys ja tämän artiklan kattamien määritysten ja päätösten tukena käytetyt tiedot. Jos vastaavuutta ei tunnusteta, sen voimassaolo keskeytetään tai se kumotaan, tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tarvittavat edellytykset, joiden perusteella 3 kohdassa tarkoitettu menettely voidaan aloittaa uudestaan.

9.   Tuojaosapuoli ei voi kumota vastaavuuden tunnustamista tai keskeyttää sen voimassaoloa ennen kuin jommankumman osapuolen ehdottamat uudet toimenpiteet tulevat voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 73 artiklan soveltamista.

10.   Jos tuojaosapuoli tunnustaa vastaavuuden virallisesti tämän sopimuksen liitteessä IX vahvistetun neuvottelumenettelyn perusteella, terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea vahvistaa tämän sopimuksen 74 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, että vastaavuus on tunnustettu osapuolten välisessä kaupassa. Päätöksessä määrätään tapauksen mukaan myös fyysisten rajatarkastusten vähentämisestä, yksinkertaistetuista todistuksista ja laitosten ennakkoluetteloinnin menetelmistä.

Vastaavuutta koskeva tilanne esitetään tämän sopimuksen liitteessä IX.

11.   Kun lainsäädäntöä lähennetään, vastaavuuden määrittäminen tapahtuu sen perusteella.

67 artikla

Avoimuus ja tietojen vaihto

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen terveys- ja kasvinsuojelutoimiensa soveltamisesta vastaavien virallisten valvontarakenteidensa ja -järjestelmiensä ja niiden toiminnan vastavuoroista tuntemusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 68 artiklan soveltamista. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa kansainvälisiä tarkastuksia koskevien kertomusten avulla, silloin kun ne julkistetaan, ja osapuolet voivat vaihtaa näiden tarkastusten tuloksia koskevia tai muita tietoja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

2.   Osapuolet ilmoittavat toisilleen asianomaisten alojen lainsäädäntöä ja menettelyjä koskevista muutoksista tämän sopimuksen 64 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen ja 66 artiklassa tarkoitetun vastaavuuden määrittämisen yhteydessä.

3.   Tässä yhteydessä EU-osapuoli ilmoittaa Ukrainalle hyvissä ajoin etukäteen EU-osapuolen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotta Ukraina voi harkita oman lainsäädäntönsä muuttamista vastaavasti.

Jotta lainsäädäntöasiakirjojen siirto jommankumman osapuolen pyynnöstä olisi helpompaa, olisi saavutettava riittävä yhteistyön taso.

Tätä varten osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteyspisteistään. Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös kaikista näitä tietoja koskevista muutoksista.

68 artikla

Ilmoitukset, neuvottelut ja viestinnän helpottaminen

1.   Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä riskeistä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, mukaan luettuina elintarvikevalvonnan hätätilanteet tai tilanteet, joissa on selvästi havaittu riski eläin- tai kasvituotteiden käyttämiseen liittyvistä vaarallisista vaikutuksista terveydelle, sekä erityisesti seuraavista:

a)

toimenpiteet, jotka vaikuttavat tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitettuihin alueellistamista koskeviin päätöksiin;

b)

minkä tahansa tämän sopimuksen liitteessä VI-A luetellun eläintaudin tai liitteessä VI-B luetellun säännellyn kasvintuhoojan esiintyvyys tai kehitys;

c)

epidemiologisesti tärkeät havainnot tai merkittävät niihin liittyvät riskit, jotka koskevat tämän sopimuksen liitteeseen VI-A sisältymättömiä eläintauteja ja liitteeseen VI-B sisältymättömiä kasvintuhoojia tai uusia eläintauteja tai kasvintuhoojia; ja

d)

osapuolten eläintautien tai kasvintuhoojien torjumiseksi tai hävittämiseksi taikka kansanterveyden tai kasvien terveyden suojelemiseksi toteuttamien toimenpiteiden lisäksi toteutettavat, perusvaatimuksia laajemmat toimenpiteet ja kaikki ennaltaehkäisevään politiikkaan, rokotuspolitiikka mukaan luettuna, liittyvät muutokset.

2.

a)

Ilmoitukset tehdään kirjallisesti tämän sopimuksen 67 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille.

b)

Kirjallisella ilmoituksella tarkoitetaan ilmoitusta postitse, faksilla tai sähköpostilla. Ilmoituksia lähetetään ainoastaan tämän sopimuksen 67 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yhteyspisteiden välillä.

3.   Jos jompikumpi osapuoli on vakavasti huolissaan ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen kohdistuvasta vaarasta, tilannetta koskeva neuvottelu järjestetään osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 työpäivän kuluessa. Tällaisissa tilanteissa kumpikin osapuoli pyrkii toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voitaisiin välttää kaupan häiriöt ja saavuttaa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävät ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kanssa yhteensopivat ratkaisut.

4.   Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä käydään eläinten hyvinvointia koskevia neuvotteluja mahdollisimman pian ja viimeistään 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kumpikin osapuoli pyrkii näissä tilanteissa toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot.

5.   Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut neuvottelut voidaan osapuolen pyynnöstä pitää video- tai audiokokouksena. Pyynnön esittänyt osapuoli varmistaa, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jonka osapuolet virallisesti hyväksyvät. Tähän hyväksyntään sovelletaan tämän sopimuksen 67 artiklan 3 kohtaa.

6.   Yhteisen nopean hälytysjärjestelmän ja ennakkovaroitusjärjestelmän eläinlääkintä- tai kasvinsuojelualan hätätapauksia varten toiminta alkaa myöhemmässä vaiheessa sen jälkeen, kun Ukraina on pannut täytäntöön tarvittavan tätä alaa koskevan lainsäädännön ja luonut edellytykset näiden järjestelmien asianmukaiselle toiminnalle paikan päällä.

69 artikla

Kauppaa koskevat edellytykset

1.   Yleiset tuontiedellytykset

a)

Osapuolet sopivat soveltavansa liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden osalta yleisiä tuontiedellytyksiä. Tuojaosapuolen tuontiedellytyksiä sovelletaan koko viejäosapuolen alueeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 65 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten soveltamista. Tuojaosapuoli ilmoittaa tämän sopimuksen tullessa voimaan ja tämän sopimuksen 67 artiklan mukaisesti viejäosapuolelle tuontia koskevista terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksistaan tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitetuille hyödykkeille. Näihin tietoihin sisältyvät tarvittaessa tuojaosapuolen edellyttämien virallisten todistusten tai ilmoitusten tai kaupallisten asiakirjojen mallit.

b)

i)

Kun osapuolet ilmoittavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten muutoksista tai niihin ehdotetuista muutoksista, ne noudattavat terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen ja siitä johdettujen päätösten määräyksiä toimenpiteiden ilmoittamisesta. Tuojaosapuoli ottaa huomioon osapuolten välisen kuljetusajan määritellessään 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten muutosten voimaantulopäivän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 73 artiklan soveltamista.

ii)

Jos tuojaosapuoli ei noudata näitä ilmoitusvaatimuksia, sen on hyväksyttävä aikaisemmin sovelletut edellytykset takaava todistus tai vahvistus 30 päivän ajan muutettujen tuontiedellytysten voimaantulosta.

2.   Tuontiedellytykset vastaavuuden tunnustamisen jälkeen

a)

Osapuolet toteuttavat 90 päivän kuluessa vastaavuuden tunnustamista koskevan päätöksen tekemisestä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet vastaavuuden tunnustamisen täytäntöönpanemiseksi mahdollistaakseen sen perusteella tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kaupan välillään niillä aloilla ja osa-alueilla, joilla tuojaosapuoli on tunnustanut viejäosapuolen kaikki terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteet vastaaviksi. Näiden hyödykkeiden osalta tuojaosapuolen vaatiman virallisen todistuksen tai asiakirjan malli voidaan tällöin korvata todistuksella, joka on laadittu tämän sopimuksen liitteessä XII olevassa B kohdassa määrätyllä tavalla.

b)

Sellaisten alojen tai osa-alueiden hyödykkeiden, joiden osalta yksi tai useampi toimenpide, mutta eivät kuitenkaan kaikki toimenpiteet, on tunnustettu vastaaviksi, kauppa jatkuu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten noudattamisen perusteella. Viejäosapuolen pyynnöstä sovelletaan tämän artiklan 5 kohtaa.

3.   Tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitetuilta hyödykkeiltä ei vaadita tuontilupaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

Jos tämä sopimus tulee voimaan ennen 31 päivää joulukuuta 2013, tällä ei ole vaikutusta instituutioiden kokonaisvaltaista kehittämistä koskevaan tukeen.

4.   Osapuolet neuvottelevat viejäosapuolen pyynnöstä terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa tämän sopimuksen 74 artiklan mukaisesti edellytyksistä, jotka vaikuttavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kauppaan, sopiakseen vaihtoehtoisista tai uusista tuojaosapuolen tuontiedellytyksistä. Tällaiset vaihtoehtoiset tai uudet tuontiedellytykset voivat perustua soveltuvissa tapauksissa viejäosapuolen toimenpiteisiin, jotka tuojaosapuoli on tunnustanut vastaaviksi. Jos sopimukseen päästään, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet tuonnin mahdollistamiseksi tämän perusteella 90 päivän kuluessa terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean päätöksestä.

5.   Luettelo laitoksista, ehdollinen hyväksyntä

a)

Tuojaosapuoli hyväksyy väliaikaisesti liitteessä IV-A olevassa 2 osassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta viejäosapuolen pyynnöstä, jonka liitteenä on tarvittavat takeet, liitteessä VIII olevassa 2.1 kohdassa tarkoitetut viejäosapuolen alueella sijaitsevat jalostuslaitokset ilman yksittäisten laitosten ennakkotarkastusta. Hyväksynnän on oltava tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistettujen edellytysten ja määräysten mukainen. Ellei lisätietoja edellytetä, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet tuonnin mahdollistamiseksi tämän perusteella 30 työpäivän kuluessa siitä, kun tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön ja asianmukaiset takeet.

Alustava luettelo laitoksista hyväksytään tämän sopimuksen liitteessä VIII määrätyn menettelyn mukaisesti.

b)

Viejäosapuoli antaa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta tuojaosapuolelle tiedoksi luettelon laitoksistaan, jotka täyttävät tuojaosapuolen vaatimukset.

6.   Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tarvittavat selvitykset ja tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvia määrityksiä ja päätöksiä tukevat tiedot.

70 artikla

Todistuksia koskeva menettely

1.   Osapuolet sopivat noudattavansa tämän sopimuksen liitteessä XII vahvistettuja periaatteita todistuksia koskevissa menettelyissä ja todistusten ja virallisten asiakirjojen antamisen yhteydessä.

2.   Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi sopia sähköisessä todistusten myöntämisessä sekä todistusten peruuttamisessa tai korvaamisessa noudatettavista säännöistä.

3.   Osapuolet sopivat tarvittaessa yhteisistä todistusmalleista tämän sopimuksen 64 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen yhteydessä.

71 artikla

Tarkastus

1.   Luottamuksen säilyttämiseksi tämän luvun määräysten tosiasialliseen täytäntöönpanoon kummallakin osapuolella on oikeus

a)

tarkastaa tämän sopimuksen liitteessä X esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti toisen osapuolen viranomaisten valvontaohjelma taikka tarvittaessa muita toimenpiteitä kokonaan tai osittain. Tällaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen kuluista vastaa tarkastuksen suorittava osapuoli;

b)

osapuolten määrittämästä päivämäärästä alkaen saada pyynnöstään toiselta osapuolelta tietoja kyseisen osapuolen valvontaohjelmista kokonaisuudessaan tai sen osasta sekä kertomuksia tuon ohjelman mukaisesti toteutettujen valvontatoimien tuloksista;

c)

osallistua pyynnöstään ja tarvittaessa liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden laboratoriokokeiden kausittaiseen vertailevaan testausohjelmaan, jonka toisen osapuolen vertailulaboratorio järjestää. Osallistumisen kustannuksista vastaa osallistuva osapuoli.

2.   Kumpikin osapuoli voi ilmoittaa tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksista kolmansille osapuolille ja julkistaa ne kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavien määräysten mahdollisesti edellyttämällä tavalla. Tällaisessa tulosten ilmoittamisessa muille osapuolille ja/tai julkistamisessa on tarvittaessa noudatettava kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavia, luottamuksellisuutta koskevia määräyksiä.

3.   Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi päätöksellään muuttaa tämän sopimuksen liitettä X ottaen asianmukaisesti huomioon kansainvälisten järjestöjen työn tällä alalla.

4.   Vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksilla voi olla vaikutusta tämän sopimuksen 64, 66 ja 72 artiklassa tarkoitettuihin osapuolten tai jommankumman osapuolen toimenpiteisiin.

72 artikla

Tuontitarkastukset ja tarkastusmaksut

1.   Osapuolet sopivat, että tuontitarkastuksissa tuojaosapuolen tuodessa lähetyksiä viejäosapuolen alueelta noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä XI olevan A osan periaatteita. Näiden tarkastusten tulokset saattavat vaikuttaa tämän sopimuksen 71 artiklassa tarkoitettuun vaatimustenmukaisuuden tarkastamista koskevaan menettelyyn.

2.   Kummankin osapuolen soveltamien fyysisten tuontitarkastusten tiheys on vahvistettu tämän sopimuksen liitteessä XI olevassa B osassa. Osapuoli voi muuttaa tarkastustiheyttä toimivaltansa rajoissa ja sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tämän sopimuksen 64, 66 ja 69 artiklan mukaisesti tapahtuneen edistymisen taikka vaatimustenmukaisuuden tarkastusten, neuvottelujen tai muiden tässä sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden tuloksena. Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea muuttaa päätöksellään tämän sopimuksen liitteessä XI olevaa B osaa vastaavasti.

3.   Tarkastusmaksut voivat kattaa ainoastaan toimivaltaiselle viranomaiselle tuontitarkastusten suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. Ne lasketaan samoin perustein kuin maksut, jotka veloitetaan vastaavien kotimaisten tuotteiden tarkastuksesta.

4.   Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tämän pyynnöstä kaikista tuontitarkastuksiin ja tarkastusmaksuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tehtävistä muutoksista, näiden muutosten syistä sekä merkittävistä muutoksista tällaisten tarkastusten hallinnollisessa toteutuksessa.

5.   Osapuolet voivat sopia tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean määrittämästä päivämäärästä alkaen edellytyksistä, joilla ne hyväksyvät toistensa 71 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut valvontatoimet tarkoituksenaan mukauttaa ja vastavuoroisesti vähentää fyysisten tuontitarkastusten tiheyttä tämän sopimuksen 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden osalta.

Osapuolet voivat kyseisestä päivämäärästä alkaen vastavuoroisesti hyväksyä toistensa tekemät tiettyjen hyödykkeiden valvontatoimet ja tämän johdosta vähentää tai korvata niitä koskevia tuontitarkastuksia.

6.   Tuontitarkastusten mukautusten hyväksyntää koskevat edellytykset sisällytetään tämän sopimuksen liitteeseen XI tämän sopimuksen 74 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua menettelyä käyttäen.

73 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos tuojaosapuoli ottaa alueellaan käyttöön toimenpiteitä hallitakseen jotakin sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa vakavan vaaran tai riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, viejäosapuolen on toteutettava vastaavat toimenpiteet estääkseen kyseisen vaaran tai riskin kulkeutumisen tuojaosapuolen alueelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Tuojaosapuoli voi vakavasta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvästä syystä toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kannalta välttämättömiä tilapäisiä toimenpiteitä. Osapuolten välillä kuljetettavina olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee, mikä olisi sopivin ja kohtuullisin ratkaisu, jotta tarpeettomat kaupan häiriöt voitaisiin välttää.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet käyttöön ottava osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle viimeistään yhden työpäivän kuluttua toimenpiteen käyttöönotosta. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja tämän sopimuksen 68 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti 15 työpäivän kuluessa ilmoituksesta. Osapuolet ottavat asianmukaisesti huomioon kaikki tällaisissa neuvotteluissa saadut tiedot ja pyrkivät välttämään tarpeettomia kaupan häiriöitä ottamalla tarvittaessa huomioon tämän sopimuksen 68 artiklan 3 kohdan mukaisten neuvottelujen tuloksen.

74 artikla

Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea

1.   Perustetaan terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea kokoontuu kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tai vähintään kerran vuodessa. Osapuolten sopimuksesta terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitean kokous voidaan pitää video- tai audiokokouksena. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea voi kokoustensa välisinä aikoina käsitellä asioita myös kirjeitse.

2.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitean tehtävänä on

a)

valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja käsitellä kaikkia tähän lukuun liittyviä asioita sekä tarkastella kaikkia asioita, joita sen täytäntöönpanossa voi tulla esille;

b)

tarkastella tämän luvun liitteitä erityisesti tässä luvussa määrätyissä neuvotteluissa ja menettelyissä saavutetun edistymisen perusteella;

c)

muuttaa päätöksellään tämän sopimuksen liitteitä IV–XIV tämän kohdan b alakohdassa määrätyn tarkastelun perusteella tai tämän luvun muiden määräysten mukaisesti; ja

d)

antaa tämän kohdan b alakohdassa määrätyn tarkastelun perusteella lausuntoja ja suosituksia tämän sopimuksen institutionaalisissa määräyksissä, yleisissä määräyksissä ja loppumääräyksissä määritellyille muille elimille.

3.   Osapuolet sopivat tarvittaessa teknisten työryhmien perustamisesta, jotka koostuvat osapuolten asiantuntijatason edustajista ja joiden tehtävänä on määrittää ja käsitellä tämän luvun soveltamisesta aiheutuvia teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä. Jos tarvitaan muuta asiantuntemusta, osapuolet voivat perustaa tilapäisiä työryhmiä tieteelliset työryhmät mukaan luettuina. Tällaiseen tilapäiseen työryhmään voi kuulua muitakin kuin osapuolten edustajia.

4.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea raportoi toiminnastaan ja toimivaltansa rajoissa tekemistään päätöksistä säännöllisesti tämän sopimuksen 465 artiklalla perustetulle kauppakomitealle.

5.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

6.   Osapuolet hyväksyvät yksimielisesti kaikki terveys- ja kasvinsuojeluasioiden hallinnoinnin alakomitean tai sen mahdollisesti perustamien työryhmien päätökset, suositukset, kertomukset ja muut toimet, jotka liittyvät tuontilupiin, tiedonvaihtoon, avoimuuteen, alueellistamisen tunnustamiseen, vastaavuuteen, vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin tai mihin tahansa muihin 2 ja 3 kohdan kattamiin seikkoihin.

5   LUKU

Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen

75 artikla

Tavoitteet

Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän kahdenvälisen kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat tämän alan yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat tehokkaan valvonnan tavoitteita ja tukevat periaatteellisesti laillisen kaupan helpottamista.

Osapuolet pitävät oikeutettuja yleisen politiikan mukaisia tavoitteita, kuten kaupan helpottamista, turvallisuutta ja petosten torjuntaa, sekä niitä koskevaa tasapainoista lähestymistapaa ensiarvoisen tärkeinä.

76 artikla

Lainsäädäntö ja menettelyt

1.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden kauppa- ja tullialaa koskevan lainsäädännön on periaatteessa oltava vakaa ja kattava ja että alan säännösten ja menettelyjen on oltava oikeasuhteisia, avoimia, ennakoitavia, syrjimättömiä ja puolueettomia ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti; tässä tarkoituksessa osapuolet muun muassa

a)

suojelevat ja helpottavat laillista kauppaa panemalla lainsäädännölliset vaatimukset tehokkaasti täytäntöön ja noudattamalla niitä;

b)

välttävät asettamasta tarpeettomia tai syrjiviä rasitteita talouden toimijoille, estävät petoksia ja tarjoavat talouden toimijoille lisähelpotuksia vastineeksi vaatimusten hyvästä noudattamisesta;

c)

käyttävät yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa tulli-ilmoitusten tekemiseen;

d)

lisäävät rajalla sovellettavien tullimenettelyjen ja -käytäntöjen tehokkuutta ja avoimuutta ja yksinkertaistavat niitä;

e)

soveltavat tavaroiden maahantuonnin ja luovutuksen yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi nykyaikaisia tullimenetelmiä, mukaan luettuina riskinarviointi, luovutuksen jälkeiset tarkastukset ja yritysten tarkastusmenettelyt;

f)

pyrkivät karsimaan talouden toimijoille, muun muassa pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvia kustannuksia ja lisäämään niiden toimintaympäristön ennustettavuutta;

g)

varmistavat, että tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevia vaatimuksia ja menettelyjä sovelletaan syrjimättömästi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta objektiivisten riskinarviointikriteerien soveltamista;

h)

soveltavat tullin ja kaupan alalla sovellettavia kansainvälisiä välineitä, joihin kuuluvat muun muassa Maailman tullijärjestön, jäljempänä 'WCO', kehittämät välineet (vuoden 2005 maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskeva normikehys, väliaikaista maahantuontia koskeva vuoden 1990 Istanbulin yleissopimus, harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskeva vuoden 1983 yleissopimus), WTO:n kehittämät välineet (esimerkiksi tullausarvoa koskeva sopimus) ja YK:n kehittämät välineet (vuoden 1975 TIR-yleissopimus, tavaroiden rajatarkastusten yhdenmukaistamista koskeva vuoden 1982 yleissopimus), sekä tullitoiminnan ohjeiden kaltaisia Euroopan komission suuntaviivoja;

i)

ryhtyvät tarvittaviin toimiin ottaakseen huomioon ja pannakseen täytäntöön tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun vuoden 1973 Kioton yleissopimuksen määräykset;

j)

mahdollistavat sitovat ennakkopäätökset tariffiluokittelun ja alkuperäsääntöjen osalta. Osapuolet varmistavat, että päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vasta, kun siitä on ensin ilmoitettu asianomaiselle toimijalle, ja ilman takautuvaa vaikutusta, ellei päätöksiä ole tehty virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

k)

ottavat käyttöön ja soveltavat yksinkertaistettuja menettelyjä valtuutettujen toimijoiden osalta objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti;

l)

vahvistavat säännöt, joilla varmistetaan, että tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja ettei niiden soveltaminen aiheuta kohtuuttomia ja perusteettomia viivästyksiä;

m)

soveltavat avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sääntöjä tulliasioitsijoiden toimilupien osalta.

2.   Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, avoimuuden, tehokkuuden, rehellisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

a)

toteuttavat lisätoimia, joiden tavoitteena on vähentää, yksinkertaistaa ja standardoida tullin ja muiden virastojen vaatimia tietoja ja asiakirjoja;

b)

yksinkertaistavat tavaroiden luovutuksen ja tulliselvityksen nopeuttamiseksi vaatimuksia ja muodollisuuksia aina, kun se on mahdollista;

c)

huolehtivat tehokkaista, ripeistä ja syrjimättömistä menettelyistä, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisiin tullin ja muiden virastojen hallinnollisiin toimiin ja päätöksiin, jotka vaikuttavat tullille esitettyihin tavaroihin. Muutoksenhakumenettelyjen on oltava helposti käytettävissä, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, ja niihin liittyvien maksujen on oltava kohtuullisia ja oikeassa suhteessa muutoksenhakumenettelyistä aiheutuviin kustannuksiin. Osapuolet toteuttavat myös toimenpiteitä varmistaakseen, että jos kiistanalaiseen päätökseen haetaan muutosta, tavarat luovutetaan yleensä luovuttaa ja tullimaksut voidaan jättää toistaiseksi kantamatta, jollei mahdollisesti tarpeellisiksi katsotuista turvaamistoimenpiteistä muuta johdu. Tarvittaessa olisi vaadittava vakuuden antamista esimerkiksi takauksen tai talletuksen muodossa;

d)

varmistavat mahdollisimman korkeatasoisten rehellisyysvaatimusten noudattamisen erityisesti rajalla soveltamalla tämän alan kansainvälisiin sopimuksiin ja välineisiin, erityisesti WCO:n tarkistettuun Arushan julistukseen (2003) ja tullietiikkaa koskeviin Euroopan komission ohjeisiin (2007), sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

3.   Osapuolet sopivat luopuvansa

a)

tulliasioitsijoiden pakollista käyttöä koskevista vaatimuksista;

b)

kuljetusta edeltävien tarkastusten tai määräpaikassa suoritettavien tarkastusten pakollista käyttöä koskevista vaatimuksista.

4.   Kauttakuljetusta koskevat määräykset

a)

Tässä sopimuksessa sovelletaan WTO:n määräyksissä (GATT 1994 -sopimuksen V artikla ja siihen liittyvät määräykset, mukaan lukien kaupan helpottamisesta käytyjen Dohan kierroksen neuvottelujen tuloksena aikaansaadut selvennykset ja parannukset) vahvistettuja kauttakulkusääntöjä ja määritelmiä. Näitä määräyksiä sovelletaan myös tapauksiin, joissa tavaroiden kauttakuljetus alkaa tai päättyy osapuolen alueella (tuonti-/vientipassitus).

b)

Osapuolet jatkavat tullipassitusjärjestelmiensä asteittaista yhteenliittämistä tavoitteenaan Ukrainan tuleva osallistuminen yhteisestä passitusmenettelystä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyssä yleissopimuksessa määrättyyn yhteiseen passitusjärjestelmään.

c)

Osapuolet varmistavat kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten ja virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin alueellaan tarkoituksenaan helpottaa kauttakulkuliikennettä ja edistää rajatylittävää yhteistyötä. Osapuolet edistävät myös viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä kauttakulkuun liittyvissä asioissa.

77 artikla

Suhteet liike-elämään

Osapuolet sopivat

a)

varmistavansa, että niiden lainsäädäntö ja menettelyt ovat avoimia ja että ne, samoin kuin niiden perustelut, ovat julkisesti saatavilla, mahdollisuuksien mukaan sähköisin keinoin. Käytössä olisi oltava kuulemismekanismi, ja uusien tai muutettujen säännösten julkaisemisen ja voimaantulon välillä on oltava riittävän pitkä ajanjakso;

b)

tarpeesta käydä oikea-aikaisia ja säännöllisiä neuvotteluja liike-elämän edustajien kanssa lainsäädäntöehdotuksista ja menettelyistä, jotka koskevat tullialaa ja kaupan kysymyksiä. Kumpikin osapuoli ottaa tätä varten käyttöön viranomaisten ja liike-elämän toimijoiden väliseen asianmukaiseen ja säännölliseen neuvonpitoon tarkoitettuja järjestelyjä;

c)

asettavansa julkisesti saataville asiaankuuluvat hallinnolliset ilmoitukset, jotka koskevat muun muassa virastojen vaatimuksia ja ilmoitusmenettelyjä, satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien tullitoimipaikkojen aukioloaikoja ja toimintamenetelmiä sekä yhteyspisteitä tiedusteluja varten;

d)

edistävänsä yhteistyötä toimijoiden ja asiaankuuluvien viranomaisten välillä käyttämällä ennustettavia ja julkisesti saatavilla olevia menettelyjä, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoja, jotka perustuvat Maailman tullijärjestön julkaisemiin vastaaviin asiakirjoihin;

e)

varmistavansa, että niiden tullia ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt täyttävät edelleen kaupan alan toimijoiden oikeutetut tarpeet, ovat parhaiden toimintatapojen mukaisia ja jatkossakin rajoittavat kauppaa mahdollisimman vähän.

78 artikla

Maksut

Osapuolet kieltävät vaikutukseltaan tuonti- tai vientitulleja ja -maksuja vastaavien hallinnollisten maksujen perimisen.

Tämän sopimuksen IV osaston 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) asiaa koskevien artiklojen soveltamista rajoittamatta osapuolet sopivat kaikenlaisten tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä perittävien, osapuolten tulliviranomaisten määräämien maksujen, mukaan luettuina toisen tahon näiden viranomaisten puolesta suorittamiin tehtäviin liittyvät maksut, osalta, että

a)

maksuja voidaan määrätä ainoastaan kyseessä olevan tuonnin tai viennin yhteydessä tarjotuista palveluista, jotka tavaranilmoittajan pyynnöstä suoritetaan muulloin kuin sovittuina aukioloaikoina ja muussa kuin tullisäännöksissä tarkoitetussa paikassa, tai mahdollisista muodollisuuksista, joita tällaisen tuonnin tai viennin toteuttaminen edellyttää;

b)

maksut eivät saa ylittää tarjotun palvelun kustannuksia;

c)

maksuja ei saa laskea arvon perusteella;

d)

tiedot maksuista ja palkkioista julkaistaan. Näihin tietoihin on sisällytettävä tarjotusta palvelusta perittävän maksun tai palkkion peruste, vastuussa oleva viranomainen, sovellettavat maksut ja palkkiot sekä maksun suoritusaika ja -tapa.

Tiedot maksuista ja palkkioista on julkaistava virallisesti nimetyn välineen ja mahdollisuuksien mukaan virallisen verkkosivuston kautta;

e)

uusia tai muutettuja maksuja ja palkkioita ei saa määrätä, ennen kuin niitä koskevat tiedot on julkaistu ja saatettu helposti saataville.

79 artikla

Tullausarvon määrittäminen

1.   Tavaroiden tullausarvon määrittämisessä osapuolten välisessä kaupassa noudatetaan WTO-sopimuksen liitteessä IA olevaa, GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehtyä sopimusta ja sen mahdollisia myöhempiä muutoksia. Sen määräykset liitetään täten tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä. Vähimmäistullausarvoja ei käytetä.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä päästäisiin yhteiseen toimintatapaan.

80 artikla

Tulliyhteistyö

Osapuolet tehostavat yhteistyötään varmistaakseen, että tässä luvussa asetetut tavoitteet saavutetaan, ja löytääkseen asianmukaisen tasapainon yksinkertaistamis- ja helpottamistoimien ja tehokkaan valvonnan ja turvallisuuden välillä. Tätä varten osapuolet hyödyntävät Euroopan komission laatimia tullitoiminnan ohjeita soveltuvin osin vertailuaineistona.

Varmistaakseen tämän luvun määräysten noudattamisen osapuolet muun muassa

a)

vaihtavat tietoja tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla;

b)

kehittävät yhteisiä aloitteita, joiden aiheina ovat tuonti-, vienti- ja kauttakuljetusmenettelyt, ja pyrkivät varmistamaan, että liike-elämän toimijoille tarjotaan tehokkaita palveluja;

c)

tekevät yhteistyötä tullimenettelyjen ja muiden kauppaan liittyvien menettelyjen automatisoinnin alalla;

d)

vaihtavat tarvittaessa asiaankuuluvia tietoja ottaen kuitenkin huomioon tarpeen kunnioittaa arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuutta ja varmistaa henkilötietojen suojaaminen;

e)

vaihtavat tietoja ja/tai käyvät neuvotteluja voidakseen mahdollisuuksien mukaan määrittää yhteisiä kantoja tullialalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat muun muassa WTO, WCO, YK, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi ja YK:n Euroopan talouskomissio;

f)

tekevät yhteistyötä teknisen avun suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, erityisesti edistääkseen tullimenettelyihin ja kauppaa koskeviin helpotuksiin liittyviä uudistuksia tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

g)

vaihtavat tullioperaatioihin liittyviä parhaita käytänteitä erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon ja tuoteväärennösten alalla;

h)

edistävät koordinointia kaikkien rajaviranomaisten välillä sekä kotimaassa että rajojen yli rajanylitysprosessin helpottamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi ja toteuttavat yhteisiä rajatarkastuksia aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista;

i)

tunnustavat valtuutetut toimijat ja tullitarkastukset vastavuoroisesti silloin, kun se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista. Tämän yhteistyön laajuudesta, toteutuksesta ja käytännön järjestelyistä päättää tämän sopimuksen 83 artiklassa tarkoitettu tulliasioiden alakomitea.

81 artikla

Keskinäinen hallinnollinen avunanto tulliasioissa

Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 80 artiklassa määrätään, osapuolten viranomaiset antavat toisilleen hallinnollista apua tulliasioissa keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan tämän sopimuksen pöytäkirjan II määräysten mukaisesti.

82 artikla

Tekninen apu ja valmiuksien lisääminen

Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on teknisen avun tarjoaminen ja valmiuksien kehittäminen kaupan helpottamista ja tullialaa koskevien uudistusten toteuttamiseksi.

83 artikla

Tulliasioiden alakomitea

Perustetaan tulliasioiden alakomitea. Se raportoi toiminnastaan assosiaatiokomitealle, joka kokoontuu tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kokoonpanossa. Tulliasioiden alakomitean tehtävänä on muun muassa järjestää säännöllisiä neuvotteluja ja valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia, missä yhteydessä se käsittelee muun muassa tulliyhteistyöhön, raja-alueiden tulliyhteistyöhön ja sen hallinnointiin, tekniseen apuun, alkuperäsääntöihin, kaupan helpottamiseen ja keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon tulliasioissa liittyviä seikkoja.

Tulliasioiden alakomitea muun muassa

a)

huolehtii siitä, että tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja 2 määräyksiä sovelletaan asianmukaisesti;

b)

päättää tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja 2 täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä ja käytännön järjestelyistä, mukaan luettuina tietojenvaihto, tullitarkastusten ja kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen ja vastavuoroisesti hyväksytyt etuudet;

c)

vaihtaa näkemyksiä kaikista yhteistä etua koskevista kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimenpiteet ja niiden toteuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat;

d)

antaa tarvittaessa suosituksia; ja

e)

hyväksyy työjärjestyksensä.

84 artikla

Tullilainsäädännön lähentäminen

Asteittainen lähentyminen EU:n ja kansainvälisten normien mukaiseen EU:n tullilainsäädäntöön toteutetaan tämän sopimuksen liitteessä XV esitetyllä tavalla.

6   LUKU

Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa

1   jakso

Yleiset määräykset

85 artikla

Tavoite, soveltamisala ja kattavuus

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa ja vahvistavat täten tarvittavat järjestelyt, jotta sijoittautuminen ja palvelukauppa voidaan vapauttaa asteittain ja vastavuoroisesti ja jotta sähköisessä kaupassa voidaan tehdä yhteistyötä.

2.   Julkisia hankintoja käsitellään tämän sopimuksen IV osaston 8 luvussa (Julkiset hankinnat), eikä tämän luvun määräysten voida tulkita johtavan minkäänlaisiin julkisia hankintoja koskeviin velvoitteisiin.

3.   Tukia käsitellään tämän sopimuksen IV osaston 10 luvussa (Kilpailu), eikä tämän luvun määräyksiä sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin.

4.   Osapuolet säilyttävät tämän luvun määräysten mukaisesti oikeutensa säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä perusteltujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttäen, että ne ovat yhteensopivat tämän luvun kanssa.

5.   Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä myöskään kansalaisuutta taikka vakituista asumista tai työntekoa koskeviin toimenpiteisiin.

Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta toimenpiteitä, joilla säädellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan luettuina toimenpiteet, joita tarvitaan luonnollisten henkilöiden koskemattomuuden suojelemiseksi ja jotta varmistetaan heidän asianmukainen liikkumisensa sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne tekisivät tyhjäksi ne edut, joita osapuolet saavat tämän luvun määräysten perusteella, tai heikentäisivät näitä etuja (10), sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöiden liikkuvuutta koskevien tämän sopimuksen III osaston (Oikeus, vapaus ja turvallisuus) määräysten soveltamista.

86 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

1.

'toimenpiteellä' mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

2.

'osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä' toimenpidettä, jonka toteuttavat

a)

keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; ja

b)

julkishallinnon ulkopuoliset elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia;

3.

'osapuolen luonnollisella henkilöllä' Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion tai Ukrainan kansalaista näiden maiden lainsäädännön mukaisesti;

4.

'oikeushenkilöllä' mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai yhdistyksiä;

5.

'EU-osapuolen oikeushenkilöllä' tai 'Ukrainan oikeushenkilöllä':

Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion tai Ukrainan lainsäädännön mukaisesti perustettua oikeushenkilöä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka alueella, jolla sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Ukrainan alueella;

Jos oikeushenkilöllä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto alueella, jolla sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Ukrainan alueella, sitä ei katsota EU-osapuolen tai Ukrainan oikeushenkilöksi, ellei sen toiminnalla ole tosiasiallista ja jatkuvaa yhteyttä EU-osapuolen tai Ukrainan talouteen;

6.

Sen estämättä, mitä edellisessä kohdassa määrätään, myös EU-osapuolen tai Ukrainan ulkopuolelle sijoittautuneet laivanvarustamot, jotka ovat Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion tai Ukrainan kansalaisten määräysvallassa, hyötyvät tämän sopimuksen määräyksistä, jos niiden alukset on rekisteröity asianomaisen maan lainsäädännön mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa tai Ukrainassa ja merkitty Euroopan unionin jäsenvaltion tai Ukrainan lipun alle;

7.

osapuolen oikeushenkilön 'tytäryhtiöllä' kyseisen osapuolen toisen oikeushenkilön määräysvallassa tosiasiallisesti olevaa oikeushenkilöä (11);

8.

oikeushenkilön 'sivuliikkeellä' liiketoimintayksikköä, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa mutta

a)

jonka toiminta on luonteeltaan pysyvää, esimerkiksi emoyhtiön haarautumisen kautta perustettu liiketoimintayksikkö,

b)

jolla on hallintorakenne ja

c)

jolla on aineelliset edellytykset käydä liikeneuvotteluja kolmansien osapuolten kanssa siten, että näiden kolmansien osapuolten ei tarvitse olla suoraan yhteydessä emoyhtiöön, vaikka ne ovatkin tietoisia tarvittaessa syntyvästä oikeussuhteesta emoyhtiöön, jonka pääkonttori on ulkomailla, vaan ne voivat harjoittaa liiketoimintaa tämän haarakonttorin muodostavan liiketoimintayksikön kanssa;

9.

'sijoittautumisella'

a)

EU-osapuolen tai Ukrainan oikeushenkilöiden osalta oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa perustamalla tai hankkimalla oikeushenkilö ja/tai perustamalla sivuliike tai edustusto Ukrainassa tai vastaavasti EU-osapuolen alueella;

b)

luonnollisten henkilöiden osalta EU-osapuolen tai Ukrainan luonnollisten henkilöiden oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja perustaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, jotka ovat heidän tosiasiallisessa määräysvallassaan;

10.

'sijoittajalla' kaikkia osapuolen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat harjoittaa tai harjoittavat taloudellista toimintaa sijoittautumalla;

11.

'taloudellisella toiminnalla' teollista, kaupallista ja ammatillista toimintaa sekä käsityöläistoimintaa mutta ei julkista valtaa käytettäessä suoritettua toimintaa;

12.

'toiminnalla' taloudellisen toiminnan harjoittamista;

13.

'palveluilla' kaikkien alojen kaikkia palveluja lukuun ottamatta julkista valtaa käytettäessä tarjottavia palveluja;

14.

'julkista valtaa käytettäessä suoritetuilla palveluilla ja muilla toiminnoilla' palveluja tai toimintoja, joita ei suoriteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

15.

'rajatylittävällä palvelujen tarjonnalla' palvelujen tarjontaa

a)

osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle;

b)

osapuolen alueella toisen osapuolen palvelujen käyttäjälle;

16.

osapuolen 'palveluntarjoajalla' osapuolen kaikkia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat tarjota tai tarjoavat palveluja, myös sijoittautuneen yksikön kautta;

17.

'avainhenkilöstöllä' luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät osapuolen sellaisessa oikeushenkilössä, joka ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio, ja jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta tai sen asianmukaisesta valvonnasta, hallinnosta ja toiminnasta.

Avainhenkilöstöön kuuluvat liikematkalaiset, jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta, sekä yrityksen sisäiset siirrot;

a)

'liikematkalaisilla' luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät johtotehtävissä ja ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta. He eivät ole osallisina suorissa liiketoimissa suuren yleisön kanssa eivätkä saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä;

b)

'yrityksen sisällä siirretyillä henkilöillä' luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet osapuolen jonkin oikeushenkilön palveluksessa tai olleet sen kumppaneita (enemmistöosakkaita lukuun ottamatta) vähintään yhden vuoden ajan ja jotka on tilapäisesti siirretty sijoittautuneeseen yksikköön toisen osapuolen alueelle. Kyseisen luonnollisen henkilön on kuuluttava johonkin seuraavista luokista:

i)

Johtajat:

Johtoasemassa olevat oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, jotka ensisijaisesti vastaavat sijoittautuneen yksikön johtamisesta ja työskentelevät pääasiassa yrityksen johtokunnan tai osakkeenomistajien tai vastaavan elimen yleisen valvonnan alaisuudessa ja joiden toimenkuvaan voi kuulua:

sijoittautuneen yksikön tai sen osaston tai alaosaston johtaminen,

muun valvonta-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivan henkilöstön työskentelyn ohjaus ja valvonta,

henkilöstön työhönotto ja irtisanominen tai työhönottoa ja irtisanomista koskevien suositusten antaminen taikka muiden tätä koskevien toimenpiteiden toteuttaminen heille annettujen valtuuksien nojalla;

ii)

Asiantuntijat:

Oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, joilla on sijoittautuneen yksikön tuotannon, tutkimuslaitteiden, tekniikan tai hallinnon kannalta erityisiä tietoja. Näitä tietoja arvioitaessa otetaan huomioon paitsi yksikön sisäinen tieto myös henkilön huomattava pätevyys erityistä teknistä osaamista vaativassa työssä tai ammatissa, samoin kuin henkilön kuuluminen luvanvaraisten ammattien harjoittajiin;

18.

'korkeakoulututkinnon suorittaneilla harjoittelijoilla' osapuolen luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet kyseisen osapuolen jonkin oikeushenkilön palveluksessa vähintään yhden vuoden ajan, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka tilapäisesti siirretään sijoittautuneeseen yksikköön toisen osapuolen alueelle urakehitystä varten tai liiketoiminnan tekniikoita tai menetelmiä koskevan koulutuksen saamiseksi (12);

19.

'yrityspalvelujen myyjillä' luonnollisia henkilöitä, jotka edustavat osapuolen palveluntarjoajaa ja hakevat lupaa maahanpääsyyn ja tilapäiseen oleskeluun toisen osapuolen alueella palveluja koskevien myyntineuvottelujen käymiseksi tai palvelujen myyntiä koskevan sopimuksen tekemiseksi kyseisen palveluntarjoajan puolesta. He eivät osallistu suurelle yleisölle suuntautuvaan suoraan myyntitoimintaan eivätkä saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä;

20.

'sopimusperusteisilla palveluntarjoajilla' luonnollisia henkilöitä, jotka ovat osapuolen jonkin sellaisen oikeushenkilön palveluksessa, jolla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja joka on tehnyt vilpittömässä mielessä sopimuksen (13) palveluiden tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää sen työntekijöiden tilapäistä läsnäoloa mainitun osapuolen alueella palveluiden tarjontaa koskevan sopimuksen täyttämiseksi;

21.

'itsenäisillä ammatinharjoittajilla' osapuolen alueelle itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi asettautuneita luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat jonkin palvelun tarjontaa, joilla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja jotka ovat tehneet vilpittömässä mielessä sopimuksen (13) palvelujen tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää heidän tilapäistä läsnäoloaan mainitun osapuolen alueella palveluiden tarjontaa koskevan sopimuksen täyttämiseksi.

2   jakso

Sijoittautuminen

87 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten hyväksymiin tai ylläpitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sijoittautumiseen (14) millä tahansa taloudellisen toiminnan alalla lukuun ottamatta seuraavia:

a)

ydinaineiden louhinta, valmistus ja jalostus (15);

b)

aseiden ja ampuma- ja sotatarvikkeiden tuotanto tai kauppa;

c)

audiovisuaalialan palvelut;

d)

kansallinen meriliikenteen kabotaasi (16) ja

e)

kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut (17), mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)

ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä,

ii)

lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi,

iii)

tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään, jäljempänä 'TPJ', liittyvät palvelut,

iv)

maahuolintapalvelut;

v)

lentokenttäpalvelut.

88 artikla

Kansallinen kohtelu ja suosituimmuuskohtelu

1.   Jollei tämän sopimuksen liitteessä XVI-D luetelluista varauksista muuta johdu, Ukraina myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

i)

EU-osapuolen oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille myönnetty kohtelu sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

ii)

Ukrainaan jo sijoittautuneille EU-osapuolen oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille myönnetty kohtelu sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi (18).

2.   Jollei tämän sopimuksen liitteessä XVI-A luetelluista varauksista muuta johdu, EU-osapuoli myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

i)

Ukrainan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille myönnetty kohtelu sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

ii)

EU-osapuolen alueelle jo sijoittautuneille Ukrainan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöille, sivuliikkeille ja edustustoille myönnetty kohtelu sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi (19).

3.   Jollei tämän sopimuksen liitteissä XVI-A ja XVI-D luetelluista varauksista muuta johdu, osapuolet eivät anna uusia säännöksiä tai toteuta uusia toimenpiteitä, joilla olisi syrjivä vaikutus EU-osapuolen tai Ukrainan oikeushenkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle tai niiden toimintaan sijoittautumisen jälkeen osapuolten omiin oikeushenkilöihin verrattuna.

89 artikla

Tarkastelu

1.   Tavoitteenaan sijoittautumista koskevien edellytysten asteittainen vapauttaminen osapuolet tarkastelevat säännöllisesti sijoittautumista koskevaa oikeudellista kehystä (20) ja sijoittautumisilmapiiriä kansainvälisissä sopimuksissa antamiensa sitoumusten mukaisesti.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastelun yhteydessä osapuolet arvioivat mahdollisesti todettuja sijoittautumisen esteitä ja käyvät neuvotteluja tällaisten esteiden poistamiseksi, jotta tämän luvun määräyksiä voitaisiin syventää ja sisällyttää siihen myös sijoitusten suojaa ja sijoittajien ja valtion välisiä riidanratkaisumenettelyjä koskevia määräyksiä.

90 artikla

Muut sopimukset

Minkään tässä luvussa ei saa katsoa rajoittavan osapuolten sijoittajien oikeuksia hyötyä sellaisesta mahdollisesti edullisemmasta kohtelusta, joka voidaan myöntää sellaisten nykyisten tai tulevien sijoituksia koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, joiden osapuolina on jokin Euroopan unionin jäsenvaltio ja Ukraina.

91 artikla

Sivuliikkeiden ja edustustojen kohtelun taso

1.   Mitä tämän sopimuksen 88 artiklassa määrätään, ei estä osapuolta soveltamasta erityisiä sääntöjä sellaisten toisen osapuolen oikeushenkilöiden sivuliikkeiden ja edustustojen sijoittautumiseen ja toimintaan sen alueella, joita ei ole perustettu ensiksi mainitun osapuolen alueella, jos nämä erityiset säännöt ovat perusteltuja sen vuoksi, että näissä sivuliikkeissä ja edustustoissa on oikeudellisia tai teknisiä eroja verrattuna ensiksi mainitun osapuolen alueella perustettujen yritysten sivuliikkeisiin ja edustustoihin; rahoituspalveluihin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

2.   Kohtelun ero ei saa olla suurempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tällaisten oikeudellisten tai teknisten erojen vuoksi tai rahoituspalvelujen osalta toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

3   jakso

Rajatylittävä palvelujen tarjonta

92 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rajatylittävään palvelujen tarjontaan kaikilla palvelualoilla lukuun ottamatta seuraavia:

a)

audiovisuaalialan palvelut (21);

b)

kansallinen meriliikenteen kabotaasi (22); ja

c)

kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut (23), mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)

ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä,

ii)

lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi,

iii)

tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään liittyvät palvelut,

iv)

maahuolintapalvelut,

v)

lentokenttäpalvelut.

93 artikla

Markkinoillepääsy

1.   Kun kyse on markkinoillepääsystä rajatylittävän palvelujen tarjonnan muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin tämän sopimuksen liitteissä XVI-B ja XVI-E olevien erityisten sitoumusten mukainen kohtelu.

2.   Aloilla, joilla on tehty markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei tämän sopimuksen liitteessä XVI-B ja XVI-E toisin mainita, pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

a)

palveluntarjoajien määrän rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinomaisten palveluntarjoajien tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

b)

palvelujen kaupan tai varojen kokonaisarvoa koskevat rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

c)

palveluliiketoimien kokonaismäärää tai palvelutuotannon kokonaismäärää koskevat rajoitukset määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa.

94 artikla

Kansallinen kohtelu

1.   Kumpikin osapuoli myöntää niillä aloilla, jotka on kirjattu tämän sopimuksen liitteiden XVI-B ja XVI-E markkinoillepääsysitoumuksiin, ja näissä sitoumuksissa asetettujen edellytysten ja kelpoisuusehtojen mukaisesti toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kaikkien rajatylittävään palvelujen tarjontaan vaikuttavien toimenpiteiden osalta yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

2.   Osapuoli voi täyttää tämän artiklan 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

3.   Muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullista, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

4.   Tämän artiklan nojalla tehdyt erityissitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisten palvelujen tai palveluntarjoajien ulkomaalaisuudesta.

95 artikla

Sitoumusluettelot

1.   Kummankin osapuolen tämän luvun mukaisesti vapauttamat alat sekä ne markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun rajoitukset, joita näillä aloilla varausten muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan tämän sopimuksen liitteisiin XVI-B ja XVI-E sisältyvissä sitoumusluetteloissa.

2.   Tämän sopimuksen liitteiden XVI-B ja XVI-E sitoumusluetteloissa ei ole audiovisuaalialan palveluja koskevia sitoumuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevaan Euroopan neuvoston vuoden 1989 yleissopimukseen ja elokuvien yhteistuotantoa koskevaan vuoden 1992 eurooppalaiseen yleissopimukseen perustuvien tai niistä mahdollisesti johtuvien osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

96 artikla

Tarkastelu

Jotta osapuolten välinen rajatylittävä palvelujen tarjonta voitaisiin asteittain vapauttaa, kauppakomitea tarkastelee säännöllisesti tämän sopimuksen 95 artiklassa tarkoitettuja sitoumusluetteloita. Tarkastelussa otetaan huomioon edistyminen tämän sopimuksen liitteessä XVII tarkoitetun EU:n säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanossa ja soveltamisessa ja tämän vaikutus rajatylittävän palvelujen tarjonnan jäljellä olevien esteiden poistamiseen osapuolten väliltä.

4   jakso

Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten

97 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat tämän sopimuksen 86 artiklan 17–21 kohdassa määriteltyihin luokkiin kuuluvien palveluja tarjoavien luonnollisten henkilöiden saapumista ja tilapäistä oleskelua (24) niiden alueella.

98 artikla

Avainhenkilöstö

1.   EU-osapuolen oikeushenkilöllä tai Ukrainan oikeushenkilöllä on sijoittautumismaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti oikeus työllistää tai antaa Ukrainan alueelle tai vastaavasti EU-osapuolen alueelle sijoittautuneiden tytäryhtiöidensä, sivuliikkeidensä tai edustustojensa työllistää henkilöitä, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja vastaavasti Ukrainan kansalaisia, jos nämä henkilöt kuuluvat tämän sopimuksen 86 artiklassa määriteltyyn avainhenkilöstöön ja ovat yksinomaan näiden oikeushenkilöiden, tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja edustustojen palveluksessa. Näiden työntekijöiden oleskelu- ja työluvat ovat voimassa ainoastaan kyseisen työsuhteen keston ajan. Oikeus maahantuloon ja tilapäiseen oleskeluun on heidän osaltaan rajattu enintään kolmeen vuoteen.

2.   Ukrainan luonnollisten henkilöiden pääsy EU-osapuolen alueelle ja väliaikainen oleskelu siellä ja EU-osapuolen luonnollisten henkilöiden pääsy Ukrainan alueelle ja väliaikainen oleskelu siellä sallitaan, jos nämä luonnolliset henkilöt ovat oikeushenkilöiden edustajia ja tämän sopimuksen 86 artiklan 17 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja liikematkalaisia. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, liikematkalaisten oikeus maahantuloon ja tilapäiseen oleskeluun on rajattu enintään 90 päivään minä hyvänsä 12 kuukauden jaksona.

99 artikla

Korkeakoulututkinnon suorittaneet harjoittelijat

EU-osapuolen oikeushenkilöllä tai Ukrainan oikeushenkilöllä on sijoittautumismaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti oikeus työllistää tai antaa Ukrainan alueelle tai vastaavasti EU-osapuolen alueelle sijoittautuneiden tytäryhtiöidensä, sivuliikkeidensä tai edustustojensa työllistää korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja vastaavasti Ukrainan kansalaisia, jos nämä harjoittelijat ovat yksinomaan näiden oikeushenkilöiden, tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja edustustojen palveluksessa. Oikeus maahantuloon ja tilapäiseen oleskeluun on heidän osaltaan rajattu enintään yhteen vuoteen.

100 artikla

Yrityspalvelujen myyjät

Kumpikin osapuoli sallii yrityspalvelujen myyjien maahantulon ja tilapäisen oleskelun enintään 90 päivän ajan minä hyvänsä 12 kuukauden jaksona.

101 artikla

Sopimusperusteiset palveluntarjoajat

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen palvelukaupan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä 'GATS-sopimus', mukaisista sitoumuksistaan johtuvat velvoitteensa, jotka koskevat sopimusperusteisten palveluntarjoajien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua.

2.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen sopimusperusteisten palveluntarjoajien tarjota palveluja niiden alueella tämän artiklan 3 kohdassa ja sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia varauksia sisältävissä tämän sopimuksen liitteissä XVI-C ja XVI-F vahvistetuin edellytyksin seuraavilla aloilla:

a)

lakiasiainpalvelut

b)

laskentatoimen palvelut ja kirjanpitopalvelut

c)

verotukseen liittyvät neuvontapalvelut

d)

arkkitehtipalvelut sekä kaupunkisuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut

e)

tekniset palvelut ja tekniset kokonaispalvelut

f)

tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut

g)

tutkimus- ja kehittämispalvelut

h)

mainonta

i)

liikkeenjohdon konsultointipalvelut

j)

liikkeenjohdon konsultointipalveluihin liittyvät palvelut

k)

tekniset testaus- ja analysointipalvelut

l)

tieteelliset ja tekniset konsultointipalvelut

m)

laitehuolto- ja korjauspalvelut myynnin tai vuokrauksen jälkeisiä palveluja koskevan sopimuksen yhteydessä

n)

käännöspalvelut

o)

rakennuskohteen tutkimustyö

p)

ympäristöön liittyvät palvelut

q)

matkatoimistopalvelut ja matkanjärjestäjien palvelut

r)

viihdepalvelut.

3.   Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti sellaisen oikeushenkilön työntekijöinä, joka on saanut palvelusopimuksen enintään 12 kuukauden ajaksi;

b)

toisen osapuolen alueelle tulevien luonnollisten henkilöiden olisi tarjottava tällaisia palveluja näitä palveluja tarjoavan oikeushenkilön työntekijöinä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen kuin toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus on esitetty. Lisäksi luonnollisilla henkilöillä on oltava sinä päivänä, jona toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus esitetään, vähintään kolmivuotinen ammatillinen kokemus (25) alalta, jota sopimus koskee;

c)

toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

i)

korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava kelpoisuus (26) ja

ii)

sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten tai oikeudellisten vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittamiseksi tarvittava ammattipätevyys;

d)

luonnollinen henkilö ei saa saada palvelujen tarjoamisesta toisen osapuolen alueella muuta korvausta kuin sen, jonka hänen työnantajanaan oleva oikeushenkilö hänelle maksaa;

e)

luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella on rajattu yhteensä enintään kuuteen kuukauteen tai, Luxemburgin osalta, 25 viikkoon minä hyvänsä kahdentoista kuukauden jaksona, taikka sopimuksen keston ajaksi, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

f)

tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa eikä luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan;

g)

palvelusopimuksen kattamien henkilöiden määrä ei saa olla suurempi kuin on tarpeen sopimuksen täytäntöön panemiseksi sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten ja muiden oikeudellisten vaatimusten mukaisesti;

h)

muut sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia varauksia sisältävissä tämän sopimuksen liitteissä XVI-C ja XVI-F eritellyt syrjivät rajoitukset, myös luonnollisten henkilöiden määrä taloudellisen tarveharkinnan muodossa.

102 artikla

Itsenäiset ammatinharjoittajat

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen GATS-sopimuksen mukaisista sitoumuksistaan johtuvat velvoitteensa, jotka koskevat itsenäisten ammatinharjoittajien saapumista ja tilapäistä oleskelua.

2.   Osapuolet sallivat toisen osapuolen itsenäisten ammatinharjoittajien tarjota palveluja niiden alueella tämän artiklan 3 kohdassa ja sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia varauksia sisältävissä tämän sopimuksen liitteissä XVI-C ja XVI-F vahvistetuin edellytyksin seuraavilla aloilla:

a)

lakiasiainpalvelut

b)

arkkitehtipalvelut sekä kaupunkisuunnittelu ja maisemasuunnittelu

c)

tekniset palvelut ja tekniset kokonaispalvelut

d)

tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut

e)

liikkeenjohdon konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut

f)

käännöspalvelut.

3.   Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti toisen osapuolen alueelle sijoittautuneina itsenäisinä ammatinharjoittajina, ja heillä on oltava palvelusopimus enintään kahdentoista kuukauden ajaksi;

b)

luonnollisilla henkilöillä, jotka saapuvat toisen osapuolen alueelle, on sinä päivänä, jona toisen osapuolen alueelle saapumista koskeva hakemus esitetään, oltava vähintään kuusivuotinen ammatillinen kokemus toiminnasta, jota sopimus koskee;

c)

toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

i)

korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava kelpoisuus (27); ja

ii)

sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten tai muiden oikeudellisten vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittamiseksi tarvittava ammattipätevyys;

d)

luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella on rajattu yhteensä enintään kuuteen kuukauteen tai, Luxemburgin osalta, 25 viikkoon minä hyvänsä 12 kuukauden jaksona, taikka sopimuksen keston ajaksi, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

e)

tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa; se ei luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan;

f)

muut sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia varauksia sisältävissä tämän sopimuksen liitteissä XVI-C ja XVI-F eritellyt syrjivät rajoitukset, myös luonnollisten henkilöiden määrä taloudellisen tarveharkinnan muodossa.

5   jakso

Sääntelykehys

1   Alajakso

Kansallinen sääntely

103 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Seuraavia sääntöjä sovelletaan sellaisiin lupien myöntämistä koskeviin osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat

a)

rajatylittävään palvelujen tarjontaan;

b)

tämän sopimuksen 86 artiklassa määriteltyyn oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle; tai

c)

tämän sopimuksen 86 artiklan 17–21 kohdassa määriteltyihin luokkiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden tilapäiseen oleskeluun niiden alueella.

2.   Rajatylittävän palvelujen tarjonnan osalta näitä sääntöjä sovelletaan vain aloihin, joilla osapuoli on tehnyt erityissitoumuksia ja niiltä osin kuin näitä sitoumuksia sovelletaan. Sijoittautumisen osalta näitä sääntöjä ei sovelleta niiltä osin kuin alaa koskee tämän sopimuksen liitteissä XVI-A ja XVI-D ilmoitettu varaus. Luonnollisten henkilöiden tilapäisen oleskelun osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XVI-C ja XVI-F ilmoitettu varaus.

3.   Näitä sääntöjä ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka on kirjattava rajoituksina tämän sopimuksen 88, 93 ja 94 artiklan nojalla laadittaviin luetteloihin.

4.   Tässä jaksossa tarkoitetaan

a)

'lupien myöntämisellä' prosessia, jossa palveluntarjoajan tai sijoittajan on toteutettava toimenpiteitä, jotta se saisi toimivaltaiselta viranomaiselta päätöksen, joka koskee lupaa tarjota palvelua, myös sijoittautuneen yksikön kautta, tai lupaa aloittaa muu taloudellinen toiminta kuin palvelujen tarjoaminen, mukaan lukien päätös tällaisen luvan muuttamisesta tai uusimisesta;

b)

'toimivaltaisella viranomaisella' lupien myöntämistä koskevan päätöksen tekevää keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelintä ja viranomaista tai julkishallinnon ulkopuolista elintä, joka käyttää keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten sille siirtämiä valtuuksia;

c)

'lupamenettelyillä' lupien myöntämisessä noudatettavia menettelyjä.

104 artikla

Lupien myöntämisen edellytykset

1.   Lupien myöntämisen on perustuttava kriteereihin, joilla määritellään toimivaltaisten viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kriteerien on oltava

a)

oikeassa suhteessa oikeutettuihin poliittisiin tavoitteisiin nähden;

b)

selviä ja yksiselitteisiä;

c)

objektiivisia;

d)

ennalta vahvistettuja;

e)

ennalta julkistettuja;

f)

avoimia ja saatavilla.

3.   Lupa on myönnettävä heti, kun asianmukaisen tarkastelun perusteella on todettu, että luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

4.   Tämän luvun määräyksiin sovelletaan tämän sopimuksen 286 artiklaa.

5.   Kun yhteen toimintaan saatavilla olevien lupien määrää on rajoitettu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, osapuolten on sovellettava mahdollisten ehdokkaiden valintaan menettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuuden ja avoimuuden noudattaminen, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen, toteuttaminen ja päättäminen riittävän laajalti tiedoksi.

6.   Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, osapuolet voivat valintamenettelyä koskevia sääntöjä vahvistaessaan ottaa huomioon oikeutettuja poliittisia tavoitteita, muun muassa terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia.

105 artikla

Lupamenettelyt

1.   Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on saatettava ennalta yleiseen tietoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.

2.   Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on oltava mahdollisimman yksinkertaisia, eivätkä ne saa tehdä palvelutoiminnasta kohtuuttoman mutkikasta tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Hakijoille hakemuksesta mahdollisesti aiheutuvien lupamaksujen (28) on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia lupamenettelyjen kustannuksiin nähden.

3.   Lupamenettelyjen ja -muodollisuuksien on taattava hakijoille, että hakemukset käsitellään kohtuullisessa ajassa, josta ilmoitetaan julkisesti etukäteen. Käsittelyajan laskeminen alkaa vasta, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet kaikki asiakirjat. Toimivaltainen viranomainen voi pidentää tätä määräaikaa kohtuulliseksi ajaksi, jos se on perusteltua asian monitahoisuuden vuoksi. Pidentäminen ja sen kesto on perusteltava asianmukaisesti ja siitä on ilmoitettava hakijalle ennen alkuperäisen käsittelyajan päättymistä.

4.   Jos hakemuksessa on puutteita, hakijalle on ilmoitettava viipymättä lisäasiakirjojen toimittamistarpeesta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tällöin keskeyttää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käsittelyajan kulumisen, kunnes ovat saaneet kaikki tarvittavat asiakirjat.

5.   Jos lupahakemus hylätään, hakijalle on ilmoitettava asiasta ilman kohtuutonta viivytystä. Hakijalle on tämän pyynnöstä periaatteessa ilmoitettava hakemuksen hylkäämisen syyt ja määräaika, jonka kuluessa päätökseen voi hakea muutosta.

2   Alajakso

Yleisesti sovellettavat määräykset

106 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen

1.   Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta vaatimasta, että luonnollisilla henkilöillä on sellainen tarvittava pätevyys ja/tai ammattikokemus, jota edellytetään asianomaisen toimialan osalta sillä alueella, jolla palvelua tarjotaan.

2.   Osapuolet rohkaisevat alueellaan toimivia ammattialajärjestöjä antamaan kauppakomitealle vastavuoroista tunnustamista koskevia suosituksia, jotta sijoittajat ja palveluntarjoajat voisivat kokonaan tai osittain täyttää kummankin osapuolen soveltamat perusteet, jotka koskevat sijoittajien ja palveluja, erityisesti ammatinharjoittajien palveluja, tarjoavien toimi- ja muita lupia, toimintaa ja todistuksia.

3.   Otettuaan vastaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun suosituksen kauppakomitea tarkastelee sitä kohtuullisen ajan kuluessa ja selvittää, onko se tämän sopimuksen määräysten mukainen.

4.   Jos tämän artiklan 3 kohdan menettelyä noudattaen on todettu, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu suositus on tämän sopimuksen mukainen, ja osapuolten asiaan liittyvät säännökset vastaavat toisiaan riittävästi, osapuolet pyrkivät suosituksen täytäntöön panemiseksi neuvottelemaan toimivaltaisten viranomaistensa välityksellä vaatimusten, kelpoisuusehtojen, toimilupien ja muiden määräysten vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen.

5.   Tällaisten sopimusten on oltava WTO-sopimuksen asiaa koskevien määräysten ja erityisesti GATS-sopimuksen VII artiklan mukaisia.

107 artikla

Avoimuus ja luottamuksellisten tietojen luovuttaminen

1.   Osapuoli vastaa viipymättä toisen osapuolen pyyntöihin saada siltä tietoja sen yleisesti soveltamista toimenpiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista, jotka liittyvät tai vaikuttavat tähän sopimukseen. Kumpikin osapuoli perustaa lisäksi yhden tai useamman tiedotuskeskuksen, jotka pyynnöstä toimittavat tietoja kaikista tällaisista seikoista toisen osapuolen sijoittajille ja palveluntarjoajille. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tiedotuskeskuksistaan kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Tiedotuskeskusten ei tarvitse olla lakien ja asetusten tallettajia.

2.   Tämän sopimuksen määräykset eivät velvoita osapuolta toimittamaan luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen estäisi lain noudattamisen tai olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi yksittäisen julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutetut kaupalliset edut.

3   Alajakso

Tietokonepalvelut

108 artikla

Tietokonepalveluja koskeva yhteisymmärrys

1.   Sikäli kuin tietokonepalvelujen kauppa vapautetaan tämän luvun 2, 3 ja 4 jakson mukaisesti ja ottaen huomioon, että tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut mahdollistavat muiden palvelujen tarjonnan sähköisesti ja muilla keinoilla, osapuolet erottavat toisistaan mahdollistavan palvelun ja sähköisesti tarjottavan sisältö- tai ydinpalvelun siten, että sisältö- tai ydinpalvelua ei luokitella tämän artiklan 2 kohdassa määritellyiksi tietokonepalveluiksi ja niihin liittyviksi palveluiksi.

2.   Tietokonepalveluilla ja niihin liittyvillä palveluilla tarkoitetaan Yhdistyneiden kansakuntien koodissa CPC 84 määriteltyjä palveluja, joihin kuuluvat sekä peruspalvelut ja -toiminnot että peruspalveluiden yhdistelmät riippumatta siitä, tarjotaanko niitä verkoston, muun muassa internetin, kautta.

Peruspalveluja ovat kaikki palvelut, joissa tarjotaan

a)

tietokoneita tai tietokonejärjestelmiä koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, tukea, teknistä apua tai hallinnointia; tai

b)

tietokoneohjelmia, jotka määritellään ohjekokonaisuuksiksi, joita tietokoneiden toiminta ja (sekä sisäinen että keskinäinen) viestintä edellyttävät, sekä lisäksi tietokoneohjelmia koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, sopeuttamista, ylläpitoa, tukea, teknistä apua, hallinnointia tai käyttöä; tai

c)

tietojenkäsittelyä, tietojen tallennusta, tietojen isännöintiä tai tietokantapalveluja; tai

d)

toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden huolto- ja korjauspalveluja; tai

e)

tietokoneohjelmiin, tietokoneisiin tai tietokonejärjestelmiin liittyviä, muualle luokittelemattomia asiakkaiden henkilöstön koulutuspalveluita.

4   Alajakso

Posti- ja kuriiripalvelut

109 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat kaikkia tämän luvun 2, 3 ja 4 jakson mukaisesti vapautettuja posti- ja kuriiripalveluja.

2.   Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2, 3 ja 4 jaksossa tarkoitetaan

a)

'toimiluvalla' lupaa, jonka sääntelyviranomainen on myöntänyt yksittäiselle palveluntarjoajalle ja jota tietyn palvelun tarjoaminen edellyttää;

b)

'yleispalvelulla' tietynlaatuisten postipalveluiden pysyvää tarjontaa kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin osapuolen koko alueella.

110 artikla

Kilpailunvastaisten käytänteiden torjunta posti- ja kuriiripalveluiden alalla

Asianmukaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön tai pidetään yllä, jotta voitaisiin estää kilpailunvastaisten käytänteiden käyttöönotto tai jatkaminen toimittajilta, jotka yksinään tai yhdessä voivat markkina-asemaansa käyttämällä vaikuttaa olennaisesti (hintaa ja tarjontaa koskeviin) osallistumisehtoihin asianomaisilla posti- ja kuriiripalvelujen markkinoilla.

111 artikla

Yleispalvelu

Osapuolella on oikeus määritellä, minkälaisen yleispalveluvelvoitteen se haluaa pitää voimassa. Tällaisia velvoitteita ei sinänsä katsota kilpailun vastaisiksi, jos niitä hallinnoidaan avoimesti, ketään syrjimättä ja kilpailun kannalta puolueettomalla tavalla eivätkä ne aiheuta suurempaa rasitetta kuin mitä osapuolen määrittelemä yleispalvelu edellyttää.

112 artikla

Toimiluvat

1.   Kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta toimilupaa voidaan edellyttää ainoastaan palveluihin, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

2.   Jos toimilupaa vaaditaan, seuraavat tiedot on julkistettava:

a)

kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen; ja

b)

toimilupien ehdot ja edellytykset.

3.   Toimiluvan epäämisperusteet on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle, ja kumpikin osapuoli vahvistaa riippumattoman elimen välityksellä tapahtuvan muutoksenhakumenettelyn. Tällaisen menettelyn on oltava avoin, syrjimätön ja objektiivisiin perusteisiin tukeutuva.

113 artikla

Sääntelyelimen riippumattomuus

Sääntelyelimen on oltava oikeudellisesti erillinen kaikista posti- ja kuriiripalveluiden tarjoajista, eikä se saa olla niihin nähden vastuussa toiminnastaan. Sääntelyelimen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

114 artikla

Sääntelyn lähentäminen

1.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Ukrainan voimassa olevaa lainsäädäntöä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Ukraina varmistaa, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi EU:n säännöstön kanssa.

2.   Lainsäädännön lähentäminen alkaa tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tämän sopimuksen liitteessä XVII tarkoitettuja EU:n säännöstön osia.

5   Alajakso

Sähköinen viestintä

115 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat kaikkia tämän luvun 2, 3 ja 4 jakson mukaisesti vapautettuja sähköisiä viestintäpalveluja, lukuun ottamatta yleisradiotoimintaa.

2.   Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2, 3 ja 4 jaksossa tarkoitetaan

a)

'sähköisillä viestintäpalveluilla' kaikkia palveluita, jotka koostuvat sähkömagneettisten signaalien lähettämisestä ja vastaanottamisesta ja joita yleensä tarjotaan korvausta vastaan, yleisradiotoimintaa lukuun ottamatta; niihin ei sisälly taloudellinen toiminta, joka koostuu sellaisen sisällön tarjoamisesta, jonka välittäminen edellyttää televiestintää. Yleisradiotoiminta määritellään ohjelmasignaalien keskeytymättömäksi siirtoketjuksi, jota tarvitaan television ja radion ohjelmasignaalien välittämiseksi suurelle yleisölle, mutta siihen eivät kuulu operaattoreiden väliset yhteydet;

b)

'yleisellä viestintäverkolla' sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan;

c)

'sähköisellä viestintäverkolla' siirtojärjestelmiä sekä soveltuvin osin kytkentä- tai reitityslaitteistoa ja muita välineitä, joilla voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan luettuina satelliittiverkot, kiinteät (piiri- ja pakettikytkentäiset, mukaan luettuna internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset verkot, sähkökaapelijärjestelmät siinä määrin kuin niitä käytetään signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä tyyppistä informaatiota niissä siirretään;

d)

'sääntelyviranomaisella' sähköisen viestinnän alalla yhtä tai useampaa elintä, jonka tehtävänä on säännellä tässä luvussa tarkoitettua sähköistä viestintää;

e)

palveluntarjoajalla katsotaan olevan 'huomattava markkinavoima', jos sillä on yksin tai yhdessä muiden kanssa määräävää asemaa vastaava asema eli sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, asiakkaista ja viime kädessä kuluttajista;

f)

'yhteenliittämisellä' saman tai eri palveluntarjoajan käyttämien yleisten viestintäverkkojen fyysistä ja/tai loogista yhdistämistä, jotta tietyn palveluntarjoajan palveluja käyttävät voivat olla yhteydessä saman tai toisen palveluntarjoajan palvelujen käyttäjiin tai käyttää toisen palveluntarjoajan palveluja. Palveluja voivat tarjota yhteenliitetyt osapuolet tai muut osapuolet, joilla on verkon käyttöoikeus. Yhteenliittäminen on erityinen käyttöoikeuden tyyppi, joka toteutetaan yleisten verkkojen operaattoreiden kesken;

g)

'yleispalvelulla' tietynlaatuisten palvelujen kokonaisuutta, joka tarjotaan kaikille käyttäjille osapuolen alueella maantieteellisestä sijainnista riippumatta ja kohtuullisin hinnoin; osapuolet päättävät itse sen laajuudesta ja täytäntöönpanosta;

h)

'käyttöoikeudella' järjestelmien ja/tai palvelujen asettamista toisen palveluntarjoajan saataville määritellyin ehdoin joko yksinoikeudella tai muutoin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista varten. Se kattaa muun muassa verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeuden, johon saattaa sisältyä laitteiden liittäminen kiinteää tai muuta kuin kiinteää tapaa käyttäen (tässä tarkoitetaan erityisesti tilaajayhteyksien sekä sellaisten toimintojen ja palvelujen käyttöoikeutta, joita tarvitaan palvelujen tarjoamiseksi tilaajayhteyksien kautta); fyysisten perusrakenteiden käyttöoikeuden, mukaan lukien rakennukset, kaapelikanavat ja mastot; asiaan kuuluvien ohjelmistojen käyttöoikeuden, mukaan lukien käyttötukijärjestelmät; numeronmuuntoa tai vastaavia toimintoja tarjoavien järjestelmien käyttöoikeuden; kiinteiden ja matkaviestintäverkkojen käyttöoikeuden erityisesti verkkovierailua varten; digitaalitelevisiopalvelujen ehdollisen käyttöoikeuden järjestelmien käyttöoikeuden; virtuaaliverkkopalvelujen käyttöoikeuden;

i)

'loppukäyttäjällä' käyttäjää, joka ei tarjoa käyttöön yleisiä viestintäverkkoja eikä yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja;

j)

'tilaajayhteydellä' fyysisiä johtoja, jotka yhdistävät tilaajan tiloissa olevan liityntäpisteen ristikytkentätelineeseen tai vastaavaan kiinteän yleisen viestintäverkon verkkoelementtiin.

116 artikla

Sääntelyviranomainen

1.   Osapuolet varmistavat, että sähköisten viestintäpalvelujen sääntelyviranomaiset ovat oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajista. Jos osapuolella on omistusosuuksia tai määräysvaltaa yleisiä viestintäverkkoja tai -palveluja tarjoavassa palveluntarjoajassa, sen on varmistettava, että sääntelytoiminta ja omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyvä toiminta erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti toisistaan.

2.   Osapuolet varmistavat, että sääntelyviranomaisella on riittävät valtuudet toimialan sääntelyyn. Sääntelyviranomaisen tehtävät on julkaistava helposti saatavilla olevassa ja selkeässä muodossa, erityisesti jos tehtävät on osoitettu useammalle kuin yhdelle elimelle.

3.   Osapuolet varmistavat, että sääntelyviranomaisten päätökset ja niiden käyttämät menettelyt ovat tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta ja avoimia.

4.   Sääntelyviranomaisella on valtuudet suorittaa analyysi tämän sopimuksen liitteenä (29) olevasta merkityksellisiä tuote- ja palvelumarkkinoita koskevasta ohjeellisesta luettelosta. Jos sääntelyviranomaisen on tämän sopimuksen 118 artiklan mukaisesti tehtävä päätös siitä, asettaako, pitääkö voimassa, muuttaako tai poistaako se velvoitteita, sen on markkina-analyysin perusteella määriteltävä, vallitseeko asianomaisilla markkinoilla todellinen kilpailu.

5.   Jos sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla vallitse todellista kilpailua, sen on määriteltävä ja nimettävä palveluntarjoajat, joilla on huomattava markkinavoima kyseisillä markkinoilla, ja tarpeen mukaan asetettava niille tämän sopimuksen 118 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita tai pidettävä ne edelleen voimassa tai muutettava niitä. Jos sääntelyviranomainen toteaa, että merkityksellisillä markkinoilla vallitsee todellinen kilpailu, se ei saa asettaa eikä pitää voimassa minkäänlaisia tämän sopimuksen 118 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita.

6.   Osapuolet varmistavat, että palveluntarjoajalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea muutosta päätökseen muutoksenhakuelimeltä, joka on riippumaton kaikista päätöksen tekemiseen osallistuneista osapuolista. Osapuolet varmistavat, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon. Sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhakupyyntö on käsitelty, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

7.   Osapuolet varmistavat, että jos sääntelyviranomaiset aikovat toteuttaa tämän alajakson määräyksiin liittyviä, merkityksellisiin markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavia toimenpiteitä, ne antavat asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kohtuullisessa määräajassa lausuntonsa ehdotetuista toimenpiteistä. Sääntelyviranomaisten on julkaistava tiedot kuulemismenettelyistään. Kuulemisen tulokset on asetettava julkisesti saataville, paitsi jos tiedot ovat luottamuksellisia.

8.   Osapuolet varmistavat, että sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavat palveluntarjoajat toimittavat kaikki tarvittavat tiedot, taloudelliset tiedot mukaan lukien, jotta sääntelyviranomaiset voivat varmistua siitä, että tämän alajakson määräyksiä tai niiden mukaisesti tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Näiden palveluntarjoajien on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä sääntelyviranomaisen edellyttämän aikataulun mukaisesti että sen vaatimalla tarkkuudella. Sääntelyviranomaisen pyytämien tietojen on oltava oikeasuhteisia tehtävien suorittamiseen nähden. Sääntelyviranomaisen on perusteltava tietojen antamista koskeva pyyntönsä.

117 artikla

Lupa sähköisten viestintäpalveluiden tarjoamiseen

1.   Osapuolet varmistavat, että palveluiden tarjontaan myönnetään mahdollisuuksien mukaan lupa pelkän ilmoituksen ja/tai rekisteröitymisen perusteella.

2.   Osapuolet varmistavat, että toimilupaa voidaan vaatia numeroiden ja taajuuksien myöntämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisten toimilupien ehdot on julkistettava.

3.   Osapuolet varmistavat, että jos toimilupa vaaditaan,

a)

kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä kohtuullinen aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen, julkistetaan;

b)

toimiluvan epäämisperusteet ilmoitetaan pyynnöstä hakijalle kirjallisesti;

c)

toimiluvan hakija voi tehdä valituksen muutoksenhakuelimeen, jos toimilupa evätään perusteettomasti;

d)

lupamaksut (30), jotka osapuoli vaatii toimiluvan myöntämisestä, eivät ylitä hallinnollisia kustannuksia, jotka tavanomaisesti koituvat sovellettavien lupien käsittelystä, valvonnasta ja toimeenpanosta. Tämän kohdan vaatimuksia ei sovelleta radiotaajuuksien ja numerointivarojen käytöstä perittäviin lupamaksuihin.

118 artikla

Käyttöoikeudet ja yhteenliittäminen

1.   Osapuolet varmistavat, että kaikilla palveluntarjoajilla, joilla on sähköisten viestintäpalveluiden tarjoamista koskeva lupa, on oikeus ja velvollisuus neuvotella yhteenliittämisestä muiden yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoajien kanssa. Verkkojen yhteenliittämisestä on periaatteessa sovittava kyseisten oikeushenkilöiden kaupallisten neuvottelujen pohjalta.

2.   Osapuolet varmistavat, että palveluntarjoajat, jotka verkkojen yhteenliittämisjärjestelyjä koskevien neuvottelujen myötä saavat tietoja toiselta palveluntarjoajalta, käyttävät tällaisia tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu, ja huolehtivat aina toimitettujen tai tallennettujen tietojen luottamuksellisuudesta.

3.   Osapuolet varmistavat, että jos sääntelyviranomainen toteaa tämän sopimuksen 116 artiklan mukaisesti, ettei merkityksellisillä markkinoilla, muun muassa tämän sopimuksen liitteissä mainituilla markkinoilla, vallitse todellista kilpailua, sillä on valtuudet asettaa palveluntarjoajalle, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, yksi tai useampi seuraavista yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskevista velvoitteista:

a)

syrjimättömyyttä koskeva velvoite sen varmistamiseksi, että operaattori soveltaa samankaltaisia ehtoja samankaltaisissa olosuhteissa muihin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat samankaltaisia palveluja, ja tarjoaa palveluja ja tietoja muille samoilla ehdoilla ja samanlaatuisina kuin omille yksiköilleen, tytäryhtiöilleen tai kumppaneilleen;

b)

useassa tarjontaketjun vaiheessa toimivaa yritystä koskeva velvoite saattaa tietoon tukkuhintansa ja sisäiset siirtohintansa syrjimättömyysvelvoitteen noudattamiseksi tai epärehellisen ristiintukemisen estämiseksi. Sääntelyviranomainen voi määritellä käytettävän menettely- ja kirjanpitotavan;

c)

velvoitteet toteuttaa kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat erityisten verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeutta, mukaan luettuna tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta, tai oikeutta hyödyntää niitä muun muassa silloin, kun sääntelyviranomainen katsoo, että käyttöoikeuden epääminen tai saman vaikutuksen aiheuttavat kohtuuttomat ehdot estäisivät kestävien kilpailumarkkinoiden kehittymistä vähittäismyyntitasolla tai että se ei olisi loppukäyttäjien edun mukaista;

d)

velvoite tarjota tiettyjä palveluja tukkumyynnissä kolmansille osapuolille jälleenmyyntiä varten; myöntää teknisten rajapintojen, yhteyskäytäntöjen tai muiden keskeisten, palvelujen tai virtuaaliverkkopalvelujen yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien tekniikkojen avoin käyttöoikeus; tarjota rinnakkain sijoittamista tai muita toimintojen yhteiskäyttötapoja, mukaan lukien kaapelikanavien, rakennusten tai mastojen käyttöoikeus; tarjota tiettyjä palveluja, joita tarvitaan päästä päähän -palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi käyttäjille, mukaan lukien älyverkkopalveluihin liittyvät toiminnot; antaa käyttötukijärjestelmien tai samankaltaisten ohjelmistojärjestelmien käyttöoikeus terveen kilpailun varmistamiseksi palvelujen tarjonnassa; liittää yhteen verkot tai verkkotoiminnot.

Sääntelyviranomaiset voivat liittää tämän kohdan c ja d alakohdan velvoitteisiin vilpittömyyttä, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja;

e)

kustannusvastaavuutta ja hintavalvontaa koskevat velvoitteet, mukaan lukien hintojen kustannuslähtöisyyttä ja kustannuslaskentaa koskevat velvoitteet, tietyntyyppisten yhteenliittämisten ja/tai käyttöoikeuksien tarjonnassa, jos markkina-analyysi osoittaa, että todellinen kilpailu puuttuu ja tämä saattaa johtaa siihen, että kyseinen operaattori saattaa pitää hintoja liian korkealla tasolla tai harjoittaa hintapainostusta loppukäyttäjien haitaksi;

Sääntelyviranomaisten on otettava huomioon operaattorin tekemät investoinnit ja sallittava tälle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle;

f)

velvoite julkaista sääntelyviranomaisen palveluntarjoajalle asettamat erityisvelvoitteet ja yksilöidä samalla tuote-/palvelumarkkinat ja maantieteelliset markkinat. Ajantasaiset tiedot on saatettava yleisesti ja helposti kaikkien asianomaisten osapuolten saataville, jolleivät tiedot ole luottamuksellisia eivätkä sisällä liikesalaisuuksia;

g)

avoimuutta koskevat velvoitteet, joiden mukaan operaattoreiden on julkistettava määrätyt tiedot ja erityisesti tilanteessa, jossa operaattorilla on syrjimättömyyteen liittyviä velvoitteita, sääntelyviranomainen voi vaatia sitä julkaisemaan viitetarjouksen, jonka on oltava riittävästi eritelty sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajia ei vaadita maksamaan toiminnoista, jotka eivät ole halutun palvelun kannalta välttämättömiä, ja joka sisältää tarjottavan palvelun eriteltynä markkinoiden tarpeiden mukaisiin osatekijöihin sekä siihen liittyvät ehdot, mukaan lukien hinnat.

4.   Osapuolet varmistavat, että palveluntarjoaja, joka pyytää verkkojen yhteenliittämistä sellaisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, voi hakea verkkojen yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskeviin ehtoihin liittyvän riidan ratkaisua riippumattomalta kotimaiselta elimeltä, joka voi olla tämän sopimuksen 115 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sääntelyelin, joko milloin tahansa tai julkisesti ilmoitetun kohtuullisen ajan kuluttua.

119 artikla

Rajalliset voimavarat

1.   Osapuolet varmistavat, että kaikki menettelyt, jotka koskevat rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja asennusoikeuksien, myöntämistä ja käyttöä, toteutetaan puolueettomasti, oikeasuhteisesti, viivytyksettä, avoimesti ja syrjimättömästi. Myönnettyjen taajuuskaistojen kulloinenkin tilanne on julkaistava, mutta yksityiskohtaisia tietoja julkishallinnon erityisiin käyttötarkoituksiin myönnetyistä taajuuksista ei edellytetä.

2.   Osapuolet varmistavat televiestintäpalveluissa niiden alueella käytettävien radiotaajuuksien tehokkaan hallinnoinnin, jotta voitaisiin varmistaa taajuuksien tosiasiallinen ja tehokas käyttö. Jos tiettyjen taajuuksien kysyntä ylittää saatavilla olevien taajuuksien määrän, tällaisten taajuuksien jakamisessa käyttäjille olisi noudatettava tarkoituksenmukaisia ja avoimia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman tehokas käyttö ja edistää kilpailun kehittymistä.

3.   Osapuolet varmistavat, että kansallisten numerointivarojen jakaminen ja kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnointi annetaan sääntelyviranomaisen tehtäväksi.

4.   Jos julkisilla viranomaisilla tai paikallisviranomaisilla on omistusosuuksia tai määräysvaltaa yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavissa palveluntarjoajissa, on varmistettava, että asennusoikeuksien myöntämiseen liittyvät toiminnot erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti omistajuuteen ja määräysvaltaan liittyvästä toiminnasta.

120 artikla

Yleispalvelu

1.   Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet se haluaa pitää voimassa.

2.   Tällaisia velvoitteita ei sinänsä pidetä kilpailunvastaisina sillä edellytyksellä, että niitä hallinnoidaan avoimesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi. Tällaisten velvoitteiden hallinnoinnin on myös oltava kilpailun suhteen neutraalia, eikä se saa olla raskaampaa kuin mikä on tarpeen osapuolen määrittelemää yleispalvelutyyppiä varten.

3.   Osapuolet varmistavat, että kaikki palveluntarjoajat voivat tarjoutua yleispalvelun varmistajiksi eikä mitään palveluntarjoajaa suljeta ennakolta tämän mahdollisuuden ulkopuolelle. Valinta on tehtävä tehokkaalla, avoimella, puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla. Osapuolet arvioivat tarvittaessa, muodostaako yleispalvelun tarjoaminen kohtuuttoman rasitteen yhdelle tai useammalle yleispalvelun tarjoajaksi nimetylle organisaatiolle. Jos se tällaisen kustannuslaskelman nojalla on perusteltua ja ottaen huomioon yleispalvelua tarjoavalle organisaatiolle mahdollisesti koituva markkinaetu, sääntelyviranomaisten on päätettävä, tarvitaanko kyseistä yhtä tai useampaa palveluntarjoajaa koskevaa kompensaatiomenettelyä tai yleispalvelujen nettokustannusten jakamismenettelyä.

4.   Osapuolet varmistavat, että

a)

käyttäjien saatavilla on joko painettuja tai sähköisiä tilaajaluetteloita (31) tai molempia, ja luettelot saatetaan ajan tasalle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitettuja palveluja tarjoavat organisaatiot soveltavat syrjimättömyyden periaatetta muiden organisaatioiden niille toimittamien tietojen käsittelyssä.

121 artikla

Sähköisten viestintäpalveluiden rajatylittävä tarjonta

Osapuolet eivät ota käyttöön tai pidä voimassa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan sähköisten viestintäpalveluiden rajatylittävää tarjontaa.

122 artikla

Tietojen luottamuksellisuus

Kumpikin osapuoli varmistaa palvelukauppaa rajoittamatta yleisessä sähköisessä viestintäverkossa tapahtuvan ja julkisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluita käyttävän sähköisen viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden.

123 artikla

Palveluntarjoajien väliset riidat

1.   Osapuolet varmistavat, että jos sähköisten viestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajien välillä ilmenee riita, joka liittyy tässä luvussa tarkoitettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, asianomainen sääntelyviranomainen antaa kumman tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä sitovan päätöksen, jolla riita ratkaistaan mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa.

2.   Sääntelyviranomaisen päätös on julkistettava liikesalaisuutta koskevia määräyksiä noudattaen. Asianomaisille osapuolille on esitettävä päätöksen täydelliset perustelut.

3.   Jos tällainen riita koskee rajatylittävää palveluiden tarjontaa, kyseisten sääntelyviranomaisten on koordinoitava toimintansa, jotta riita voidaan ratkaista.

124 artikla

Sääntelyn lähentäminen

1.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Ukrainan voimassa olevaa lainsäädäntöä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Ukraina varmistaa, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi EU:n säännöstön kanssa.

2.   Lainsäädännön lähentäminen alkaa tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tämän sopimuksen liitteessä XVII tarkoitettuja EU:n säännöstön osia.

6   Alajakso

Rahoituspalvelut

125 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat kaikkia tämän luvun 2, 3 ja 4 jakson mukaisesti vapautettuja rahoituspalveluja.

2.   Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2, 3 ja 4 jaksossa tarkoitetaan

a)

'rahoituspalvelulla' mitä tahansa osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjoamaa rahoitusluonteista palvelua. Rahoituspalveluihin kuuluvat seuraavat toimintamuodot:

i)

Vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut

1.

ensivakuutus (mukaan luettuna rinnakkaisvakuutus):

a)

henkivakuutus,

b)

vahinkovakuutus;

2.

jälleenvakuutus ja edelleenvakuutus;

3.

vakuutusten välittäminen, kuten vakuutusmeklarien ja -asiamiesten toiminta; ja

4.

vakuutusten liitännäispalvelut, kuten neuvonta-, aktuaari-, riskinarviointi- ja vahingonkäsittelypalvelut.

ii)

Pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut (lukuun ottamatta vakuutuspalveluja):

1.

talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanotto yleisöltä;

2.

kaikentyyppinen luotonanto, mukaan luettuina kulutusluotot, kiinnitysluotot, factoring-rahoitus ja liiketoimien rahoitus;

3.

rahoitusleasing;

4.

kaikki maksu- ja rahansiirtopalvelut, mukaan luettuina luotto- ja maksukortit, matkasekit ja pankkivekselit;

5.

takaukset ja sitoumukset;

6.

kaupankäynti omaan tai asiakkaiden lukuun pörssissä, OTC-markkinoilla tai muuten seuraavilla välineillä:

a)

rahamarkkinavälineet (mukaan luettuina sekit, vekselit ja talletustodistukset),

b)

ulkomaanvaluutta,

c)

johdannaistuotteet, esimerkiksi futuurit ja optiot,

d)

valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät välineet, mukaan luettuina sellaiset tuotteet kuin swap-sopimukset ja korkotermiinit,

e)

siirtokelpoiset arvopaperit,

f)

muut markkinakelpoiset välineet ja rahoitusomaisuus, mukaan luettuina jalometalliharkot;

7.

osallistuminen asiamiehenä (julkisesti tai yksityisesti) kaikentyyppisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, myös merkintävastuuseen ja sijoitukseen, ja liikkeeseenlaskuun liittyvien palvelujen tarjoaminen;

8.

välitystoiminta rahamarkkinoilla;

9.

varainhoito, kuten käteisvarojen tai arvopaperisalkun hoito, kaikentyyppinen yhteissijoitusten hoito, eläkerahastojen hoito, arvopapereiden talletus- ja notariaattipalvelut;

10.

rahoitusvaroihin kuten arvopapereihin, johdannaistuotteisiin ja muihin markkinakelpoisiin välineisiin liittyvät selvitys- ja toimituspalvelut;

11.

rahoitustietojen antaminen ja siirto, rahoitukseen liittyvä tietojenkäsittely ja siihen liittyvät ohjelmistot;

12.

neuvonta, välitys ja muut liitännäisrahoituspalvelut 1–11 alakohdassa lueteltujen toimintamuotojen osalta, mukaan luettuina luottotiedot ja luottotietoanalyysit, sijoituksiin ja arvopaperisalkkuihin liittyvä tutkimus ja neuvonta, yritysostoihin sekä yritysten uudelleenjärjestelyyn ja strategiaan liittyvä neuvonta;

b)

'rahoituspalvelujen tarjoajalla' osapuolen luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka haluaa tarjota tai tarjoaa rahoituspalveluja. Käsitteeseen "rahoituspalvelujen tarjoaja" eivät kuulu julkiset elimet;

c)

'julkisella elimellä'

1.

osapuolen julkisia viranomaisia, keskuspankkia tai rahaviranomaista taikka osapuolen omistuksessa tai valvonnassa olevaa laitosta, jos sen pääasiallisena tehtävänä on hoitaa julkisia tehtäviä tai suorittaa julkishallintoon kuuluvia toimintoja, ei kuitenkaan laitosta, joka pääasiallisesti tarjoaa rahoituspalveluja kaupallisin ehdoin; tai

2.

yksityistä elintä, kun se hoitaa tehtäviä, joita yleensä hoitaa keskuspankki tai rahaviranomainen;

d)

'uudella rahoituspalvelulla' luonteeltaan rahoitukseen liittyvää palvelua, jota mikään rahoituspalvelujen tarjoaja ei tarjoa osapuolen alueella mutta jota tarjotaan toisen osapuolen alueella, mukaan lukien palvelut, jotka liittyvät olemassa oleviin ja uusiin tuotteisiin tai tuotteen toimitustapaan.

126 artikla

Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus

1.   Kumpikin osapuoli voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä muun muassa

a)

suojellakseen sijoittajia, tallettajia, vakuutuksenottajia tai henkilöitä, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja;

b)

varmistaakseen osapuolen rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden.

2.   Nämä toimenpiteet eivät saa olla vaativampia kuin on tarpeen niille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, eivätkä ne saa johtaa toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien syrjintään osapuolen omiin rahoituspalvelujen tarjoajiin verrattuna.

3.   Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

4.   Osapuoli voi vaatia toisen osapuolen rajatylittävien rahoituspalvelujen tarjoajien ja rahoitusvälineiden rekisteröintiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituspalveluiden rajatylittävään kauppaan liittyvien muiden, toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen tarkoitettujen sääntelykeinojen käyttöä.

127 artikla

Tehokas ja avoin sääntely

1.   Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan ilmoittamaan etukäteen kaikille asianomaisille henkilöille sellaisista yleisesti sovellettaviksi tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka se aikoo ottaa käyttöön, antaakseen näille henkilöille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisistä toimenpiteistä. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan

a)

virallisessa julkaisussa; tai

b)

muussa kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

2.   Kumpikin osapuoli antaa kaikkien asianomaisten henkilöiden tiedoksi vaatimukset, joita se soveltaa rahoituspalvelujen tarjoamista koskevien hakemusten laatimiseen.

Asianomainen osapuoli antaa hakijalle tämän pyynnöstä tiedon hakemuksen käsittelyvaiheesta. Jos asianomainen osapuoli tarvitsee lisätietoja hakijalta, sen on ilmoitettava tästä hakijalle ilman tarpeetonta viivytystä.

Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan sen alueella. Tällaisia kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean "Core Principle for Effective Banking Supervision" (pankkivalvontaa koskevat perusperiaatteet), kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön "Insurance Core Principles and Methodology" (vakuutuksen perusperiaatteet ja menetelmät), arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön "Objectives and Principles of Securities Regulation" (arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet), OECD:n tietojenvaihtoa veroasioissa koskeva sopimus, G20-ryhmän antama "Statement on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes" (lausuma avoimuudesta ja tietojenvaihdosta verotusta varten) sekä rahanpesunvastaisen kansainvälisen toimintaryhmän "Forty Recommendations on Money Laundering" (neljäkymmentä rahanpesun vastaista suositusta) ja "Nine Special Recommendations on Terrorist Financing" (yhdeksän terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta).

Osapuolet ottavat myös huomioon G7-maiden valtiovarainministerien vahvistaman "Ten Key Principles for Information Exchange" (tietojenvaihdon kymmenen perusperiaatetta) ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin näiden periaatteiden soveltamiseksi kahdenvälisissä yhteyksissään.

128 artikla

Uudet rahoituspalvelut

Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan, joka on sijoittautunut kyseisen osapuolen alueelle, tarjota samantyyppisiä uusia rahoituspalveluja kuin ne, joita osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat saisivat kansallisen lainsäädännön nojalla tarjota vastaavissa olosuhteissa. Osapuoli voi määrätä sen oikeudellisen muodon, jonka kautta palvelua voidaan tarjota, ja se voi edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Jos lupa vaaditaan, päätös sen antamisesta on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa ja lupa voidaan evätä vain tämän sopimuksen 126 artiklassa vahvistetuista syistä.

129 artikla

Tietojenkäsittely

1.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja sähköisesti tai muussa muodossa alueelleen ja sieltä pois, jos tällainen tietojenkäsittely on tarpeen rahoituspalvelujen tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa.

2.   Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön riittäviä suojatoimenpiteitä yksityisyyden ja perusoikeuksien sekä henkilöiden vapauden suojaamiseksi, erityisesti henkilötietojen siirron osalta.

130 artikla

Erityiset poikkeukset

1.   Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta yksinoikeudella alueellaan yleiseen eläkejärjestelmään tai lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa toimintaa tai tarjoamasta siihen liittyviä palveluja, paitsi jos kyseistä toimintaa voivat osapuolen kansallisten säännösten mukaisesti harjoittaa myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat.

2.   Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta keskuspankin, rahaviranomaisen tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin.

3.   Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta ja sen julkisia elimiä harjoittamasta toimintaa tai tarjoamasta palveluja yksinoikeudella alueellaan osapuolen tai sen julkisten elinten lukuun taikka niiden takauksella tai niiden myöntämin varoin.

131 artikla

Itsesääntelyorganisaatiot

Jos osapuoli edellyttää liittymistä tai osallistumista tai pääsyä johonkin itsesääntelyelimeen, arvopaperi- tai futuuripörssiin tai markkinoihin, selvitystoimistoon tai muuhun organisaatioon tai yhdistykseen, jotta toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoaja saisi tarjota rahoituspalveluja samoista lähtökohdista kuin osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat, tai jos osapuoli välittömästi tai välillisesti tarjoaa tällaisille elimille oikeuksia tai etuja rahoituspalveluiden tarjonnassa, osapuolen on varmistettava tämän sopimuksen 88 ja 94 artiklassa vahvistettujen velvoitteiden noudattaminen.

132 artikla

Selvitys- ja maksujärjestelmät

Niillä ehdoilla ja edellytyksillä, joilla myönnetään kansallinen kohtelu, kummankin osapuolen on sallittava alueelleen sijoittautuneiden toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien päästä osalliseksi julkisten elinten ylläpitämiin maksu- ja selvitysjärjestelmiin, sekä sellaisiin virallisiin rahoitus- ja jälleenrahoitusmahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Tällä artiklalla ei ole tarkoitus päästää näitä rahoituspalvelujen tarjoajia osallisiksi osapuolen viimekäden rahoittajan ("lender of last resort") mahdollisuuksiin.

133 artikla

Sääntelyn lähentäminen

1.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Ukrainan voimassa olevaa lainsäädäntöä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Ukraina varmistaa, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi EU:n säännöstön kanssa.

2.   Lainsäädännön lähentäminen alkaa tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tämän sopimuksen liitteessä XVII tarkoitettuja EU:n säännöstön osia.

7   Alajakso

Liikennepalvelut

134 artikla

Soveltamisala

Tässä alajaksossa esitetään periaatteet, jotka koskevat tämän luvun 2, 3 ja 4 jakson mukaisesti vapautettavia liikennepalveluita.

135 artikla

Kansainvälinen meriliikenne

1.   Tätä sopimusta sovelletaan kansainväliseen meriliikenteeseen Ukrainan ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden satamien välillä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden satamien välillä. Sitä sovelletaan myös liikenteeseen Ukrainan ja kolmansien maiden satamien välillä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

2.   Tätä sopimusta ei sovelleta kotimaan meriliikenteeseen Ukrainan satamien välillä tai Euroopan unionin yksittäisten jäsenvaltioiden satamien välillä. Sen estämättä, mitä edellisessä virkkeessä määrätään, kansainväliseen meriliikenteeseen kuuluvaksi katsotaan tyhjien konttien ja vastaavien kuljettaminen Ukrainan satamien välillä tai Euroopan unionin yksittäisten jäsenvaltioiden satamien välillä silloin, kun niitä ei kuljeteta rahtina maksua vastaan.

3.   Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2, 3 ja 4 jaksossa

a)

'kansainväliseen meriliikenteeseen' sisältyvät ovelta ovelle -kuljetukset ja intermodaalikuljetukset, joilla tarkoitetaan tavaroiden kuljettamista useammalla kuin yhdellä liikennemuodolla, joihin sisältyy meriosuus, ja ainoastaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, minkä vuoksi tähän sisältyy oikeus tehdä suoraan sopimuksia muiden liikennemuotojen tarjoajien kanssa;

b)

'meriliikenteen lastinkäsittelypalveluilla' tarkoitetaan ahtausyritysten, myös terminaalien operaattoreiden, harjoittamaa toimintaa, mutta siihen ei sisälly satamatyöläisten välitön toiminta, jos tällainen työvoima on järjestetty ahtausyrityksistä ja terminaalien operaattoriyrityksistä riippumattomasti. Tähän sisältyvät seuraavien vaiheiden järjestely ja valvonta:

i)

lastin lastaaminen laivaan / purkaminen laivasta,

ii)

lastin kiinnittäminen/irrottaminen,

iii)

lastin vastaanottaminen/toimittaminen ja säilyttäminen ennen laivausta tai purkamisen jälkeen;

c)

'tulliselvityspalveluilla' (vaihtoehtoisesti 'tullitoimipaikan asiamiespalvelut') tarkoitetaan toimia, jotka koostuvat rahdin tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen liittyvien tullimuodollisuuksien täyttämisestä toisen osapuolen puolesta riippumatta siitä, onko tämä palvelu kyseisen palveluntarjoajan päätoimi vai sen päätoimialaa täydentävä muu toimintamuoto;

d)

'konttiasema- ja varastopalveluilla' tarkoitetaan konttien säilyttämistä joko satama-alueilla tai sisämaassa niiden pakkaamiseksi, purkamiseksi ja korjaamiseksi sekä niiden saattamiseksi liikennekelpoisiksi;

e)

'varustamon edustajan palveluilla' tarkoitetaan yhden tai useamman linja- tai laivanvarustamon kaupallisten etujen edustamista tietyllä maantieteellisellä alueella seuraavissa tarkoituksissa:

i)

meriliikenteen ja siihen liittyvien oheispalvelujen markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet hinnoittelusta laskutukseen sekä konossementtien laatiminen yhtiöiden puolesta, tarvittavien oheispalvelujen ostaminen ja jälleenmyynti, asiakirjojen laatiminen ja liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen,

ii)

aluksen satamassakäynnin järjestäminen tai rahdin haltuunotto tarvittaessa yhtiöiden puolesta.

f)

'huolintapalveluilla' tarkoitetaan laivauksen järjestämistä ja seurantaa laivaajan puolesta hankkimalla kuljetus- ja tarvittavat oheispalvelut, laatimalla tarvittavat asiakirjat ja toimittamalla tarvittavat liiketoimintatiedot;

g)

'syöttöliikennepalveluilla' tarkoitetaan kansainvälisten lastien, erityisesti konttirahdin, kuljetusta meritse osapuolen alueella sijaitsevien satamien välillä ennen kansainvälistä kuljetusosuutta tai sen jälkeen.

4.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen lipun alla toimiville tai sen palveluntarjoajien liikennöimille aluksille yhtä edullisen kohtelun kuin omille aluksilleen tai minkä tahansa kolmannen maan aluksille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi, muun muassa satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja palveluiden ja merenkulun tukipalvelujen (32) käytön ja niistä johtuvien maksujen ja palkkioiden, tullipalvelujen ja laituripaikkojen sekä lastausta ja purkamista varten osoitettavien tilojen ja välineiden osalta.

5.   Osapuolet soveltavat tosiasiallisesti periaatetta, jonka mukaan kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen on rajoittamaton pääsy kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi.

6.   Tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti osapuolet vahvistavat, että tämän sopimuksen tullessa voimaan ne

a)

eivät ota käyttöön tulevissa, kolmansien maiden kanssa meriliikennepalveluista tehtävissä sopimuksissa lastinjakojärjestelyitä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuina, ja lopettavat tällaiset lastinjakojärjestelyt, jos niitä on aiemmissa sopimuksissa; ja

b)

poistavat kaikki hallinnolliset, tekniset tai muut toimenpiteet, jotka voisivat epäsuorasti rajoittaa toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten toimintaa kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoamisen yhteydessä tai vaikuttaa siihen syrjivästi, ja pidättäytyvät ottamasta käyttöön tällaisia toimenpiteitä.

7.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien sijoittautumisen alueelleen yhtä edullisin sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin kuin ne, jotka se tarjoaa joko omille tai minkä tahansa kolmannen maan palvelujen tarjoajille sen mukaan, kummat näistä edellytyksistä ovat paremmat. Tällaisten sijoittautuneiden yksiköiden toiminnan osalta kumpikin osapuoli sallii tämän luvun 2 jakson määräysten sekä omien lakiensa ja määräystensä mukaisesti toisen osapuolen palvelujen tarjoajien harjoittaa muun muassa seuraavanlaista taloudellista toimintaa:

a)

meriliikennepalvelujen ja niihin liittyvien oheispalvelujen julkaisemiseen, markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet hinnoittelusta laskutukseen joko omaan lukuunsa tai muiden kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien lukuun pitämällä suoraan yhteyttä asiakkaisiin;

b)

liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen millä tahansa välineellä, tietokoneavusteiset tietojärjestelmät ja sähköinen tiedonsiirto mukaan luettuina (jollei televiestintään liittyvistä ketään syrjimättömistä rajoituksista muuta johdu);

c)

kuljetus- ja tulliasiakirjojen sekä muiden kuljetettavien tavaroiden alkuperää ja luonnetta koskevien asiakirjojen laatiminen;

d)

alusten satamassakäynnin järjestäminen tai rahdin haltuunotto omaan lukuunsa tai muiden kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien lukuun;

e)

liiketoimintaa koskevien järjestelyjen toteuttaminen paikallisten huolintaliikkeiden kanssa, mukaan lukien osakkuus yrityksessä ja paikallisen tai ulkomaisen henkilöstön palkkaaminen tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

f)

integroidun liikennepalvelun tarjoamiseksi tarvittavien, mitä tahansa liikennemuotoa, mukaan luettuina sisävesi-, maantie- ja rautatieliikenne, käyttävien kuljetuspalvelujen sekä kaikkia liikennemuotoja tukevien palvelujen ostaminen ja käyttäminen joko yrityksen omaan tai sen asiakkaiden lukuun (ja jälleenmyynti yrityksen asiakkaille);

g)

taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavien laitteiden ja välineiden omistaminen.

8.   Kumpikin osapuoli antaa toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien saataville kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin seuraavat satamapalvelut: luotsaaminen, hinaus ja vetoapu, muonitus, polttoaineen ja veden toimitus, jätehuolto ja painolastin hävittäminen, satamakapteenipalvelut, navigointilaitteet, alusten käytön kannalta ratkaisevan tärkeät maissa sijaitsevat viestintä-, vesi-, sähkö- ja muut vastaavat palvelut, korjausvälineet hätätapauksia varten, ankkurointi, laituripaikka ja alusten kiinnityspalvelut.

9.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien tarjota toisen osapuolen sisävesiväylillä kansainvälisiä meriliikennepalveluja, joihin sisältyy meriosuus.

10.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien käyttää syrjimättömin ehdoin ja asianomaisten yritysten keskenään sopimin edellytyksin sen alueelle rekisteröityjen meriliikennepalvelujen tarjoajien tarjoamia syöttöliikennepalveluja Ukrainan satamien välillä tai Euroopan unionin yksittäisten jäsenvaltioiden satamien välillä.

11.   Tämä sopimus ei vaikuta Ukrainan ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyjen merenkulkualan sopimusten soveltamiseen tämän sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomissa asioissa. Jos tämä sopimus on joiltakin osin vähemmän suotuisa kuin Euroopan unionin yksittäisten jäsenvaltioiden ja Ukrainan väliset voimassa olevat sopimukset, suotuisammilla määräyksillä on etusija, tämän rajoittamatta kuitenkaan EU-osapuolen velvollisuuksien ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten noudattamista. Tämän sopimuksen määräykset korvaavat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Ukrainan aikaisempien kahdenvälisten sopimusten määräykset, jos viimeksi mainitut ovat, edellisessä virkkeessä tarkoitettua tilannetta lukuun ottamatta, joko ristiriidassa ensin mainittujen määräysten kanssa tai täsmälleen samoja. Voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten määräysten, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, soveltamista jatketaan.

136 artikla

Maantie-, rautatie ja sisävesiliikenne

1.   Jotta voitaisiin varmistaa osapuolten välisten kuljetusten yhteensovitettu kehitys ja asteittainen vapauttaminen niiden molempien kaupallisten tarpeiden mukaisesti, vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä maantie-, rautatie- ja sisävesiliikennekuljetusten alalla sovitaan mahdollisesti tehtävissä tulevissa maantie-, rautatie- ja sisävesiliikennettä koskevissa erityissopimuksissa.

2.   Ennen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekemistä osapuolet eivät saa tehdä vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä rajoittavampia kuin ne ovat tämän sopimuksen voimaantuloa edeltävänä päivänä.

3.   Voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten määräysten, jotka eivät kuulu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen mahdollisten tulevien sopimusten soveltamisalaan, soveltamista jatketaan.

137 artikla

Lentoliikenne

1.   Jotta voitaisiin varmistaa osapuolten välisten kuljetusten yhteensovitettu kehitys ja asteittainen vapauttaminen osapuolten kaupallisten tarpeiden mukaisesti, vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla olisi sovittava EU:n ja Ukrainan välisen yhteisen ilmailualuesopimuksen puitteissa.

2.   Ennen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemistä osapuolet eivät toteuta mitään toimenpiteitä eivätkä ryhdy mihinkään toimiin, jotka ovat rajoittavampia tai syrjivämpiä kuin ennen tämän sopimuksen voimaantuloa käytössä olleet toimenpiteet tai toimet.

138 artikla

Sääntelyn lähentäminen

Ukraina mukauttaa lainsäädäntönsä, mukaan luettuina hallinnolliset, tekniset ja muut säännöt, EU-osapuolen alueella sovellettavaan kansainvälistä meriliikennettä koskevaan lainsäädäntöön siinä määrin kuin se on tarpeen vapauttamiseen, osapuolten vastavuoroiseen markkinoillepääsyyn sekä matkustajien ja tavaroiden liikkuvuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainsäädännön lähentäminen alkaa sopimuksen allekirjoituspäivästä ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tämän sopimuksen liitteessä XVII tarkoitettuja EU:n säännöstön osia.

6   jakso

Sähköinen kauppa

139 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1.   Osapuolet tunnustavat, että sähköinen kauppa lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia monilla aloilla, ja ne sopivat edistävänsä sähköistä kaupankäyntiä välillään tekemällä yhteistyötä erityisesti tämän luvun määräyksiin perustuvissa sähköiseen kauppaan liittyvissä asioissa.

2.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sähköisen kaupan kehityksen on oltava täysin yhteensopivaa korkeatasoisimpien kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa, jotta käyttäjien luottamus sähköiseen kauppaan voidaan varmistaa.

3.   Osapuolet sopivat, että sähköisiä siirtoja pidetään tämän luvun 3 jaksossa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) tarkoitettuna palveluiden tarjontana, johon ei voida soveltaa tulleja.

140 artikla

Sähköisen kaupan sääntelykysymykset

1.   Osapuolet käyvät sähköisen kaupan esille nostamista sääntelykysymyksistä vuoropuhelua, jossa käsitellään muuan muassa seuraavia seikkoja:

a)

yleisölle annettujen elektronisten allekirjoitusten varmenteiden tunnustaminen ja rajatylittävien varmennepalveluiden helpottaminen;

b)

välittävien palveluntarjoajien vastuu tiedon toimittamisen tai tallentamisen osalta;

c)

ei-toivotun sähköisen kaupallisen viestinnän käsittely;

d)

kuluttajansuoja sähköisen kaupan alalla;

e)

kaikki muut sähköisen kaupan kehityksen kannalta merkitykselliset seikat.

2.   Tällainen yhteistyö voi tapahtua tiedonvaihtona, jonka aiheena on osapuolten lainsäädäntö näissä kysymyksissä ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano.

7   jakso

Poikkeukset

141 artikla

Yleiset poikkeukset

1   Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XVI-A, XVI-B, XVI-C, XVI-D, XVI-E, XVI-F ja XVI-I määräyksiin sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja poikkeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 472 artiklassa vahvistettujen yleisten poikkeusten soveltamista.

2.   Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään maiden välillä samankaltaisten olosuhteiden vallitessa taikka sijoittautumisen tai rajatylittävän palveluntarjonnan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka

a)

ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja julkisen moraalin suojelemiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi;

b)

ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c)

liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen ohella rajoitetaan kotimaisia sijoituksia tai kotimaista palveluiden tuotantoa tai kulutusta;

d)

ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi;

e)

ovat tarpeen sellaisten lakien tai määräysten noudattamisen turvaamiseksi, jotka eivät ole ristiriidassa tämän luvun määräysten kanssa, mukaan luettuina seuraavia seikkoja koskevat lait ja määräykset:

i)

harhaanjohtavien ja petollisten toimintatapojen ehkäiseminen tai sopimusten noudattamatta jättämisen seurauksista huolehtiminen,

ii)

henkilöiden yksityisyyden suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä henkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden turvaaminen,

iii)

turvallisuus;

f)

eivät ole yhteensopivia tämän sopimuksen 88 artiklan 1 kohdan ja 94 artiklan kanssa, edellyttäen että erilaisen kohtelun tarkoituksena on varmistaa välittömien verojen tehokas tai tasapuolinen määrääminen tai kantaminen toisen osapuolen taloudellisen toiminnan, sijoittajien, tai palveluntarjoajien osalta (33).

3.   Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XVI-A, XVI-B, XVI-C, XVI-D, XVI-E, XVI-F ja XVI-I määräyksiä ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy vaikka vain satunnaisesti julkisen vallan käyttöön.

142 artikla

Verotusta koskevat toimenpiteet

Tämän luvun määräysten mukaista suosituimmuuskohtelua ei sovelleta verokohteluun, jonka osapuolet myöntävät tai aikovat tulevaisuudessa myöntää kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten perusteella.

143 artikla

Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

1.   Mikään tässä sopimuksessa ei

a)

velvoita sopimuspuolta toimittamaan tietoja, joiden paljastamista se pitää tärkeiden turvallisuusetujensa vastaisina; tai

b)

estä sopimuspuolta ryhtymästä toimenpiteisiin, joita se pitää välttämättöminä tärkeiden turvallisuusetujensa suojelemiseksi ja jotka

i)

liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan,

ii)

liittyvät taloudelliseen toimintaan, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti sotilaskohteen varustaminen,

iii)

liittyvät fissioituvaan ja fuusioituvaan ydinmateriaaliin tai materiaaleihin, joista edellä mainitut on johdettu, tai

iv)

toteutetaan sodan tai muun kansainvälisissä suhteissa ilmenevän hätätilanteen aikana; tai

c)

estä osapuolia toteuttamasta toimenpiteitä täyttääkseen velvoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

7   LUKU

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

144 artikla

Juoksevat maksut

Osapuolet sitoutuvat Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen VIII artiklan määräysten mukaisesti siihen, että ne sallivat kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot välillään eivätkä rajoita niitä millään tavoin.

145 artikla

Pääomanliikkeet

1.   Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden suorissa sijoituksissa (34), jotka on tehty vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti, ja sijoituksissa, jotka on tehty tämän sopimuksen IV osaston 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa) määräysten mukaisesti, sekä näiden sijoitusten ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisessa ja kotiuttamisessa.

2.   Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen muiden maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta ja tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista rajoittamatta pääomien vapaan liikkuvuuden, kun kyse on

a)

luotoista, jotka liittyvät liiketoimiin tai palveluihin, joissa jommankumman osapuolen alueella asuva on osallisena;

b)

toisen osapuolen sijoittajien arvopaperisijoituksista ja rahoituslainoista ja -luotoista.

3.   Ukraina sitoutuu saattamaan päätökseen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten vapauttamisen yhtä laajalti kuin EU-osapuolen alueella toteutettu vapauttaminen ennen kuin rahoituspalvelujen alalla myönnetään tämän sopimuksen liitteessä XVII olevan 4 artiklan 3 kohdan mukainen sisämarkkinakohtelu. Jotta kauppakomitea voisi tehdä sisämarkkinakohtelun myöntämistä koskevan päätöksen rahoituspalvelujen osalta, pääomanliikkeitä koskevasta Ukrainan lainsäädännöstä, sen täytäntöönpanosta ja noudattamisen varmistamisesta on tehtävä tämän sopimuksen liitteessä XVII olevan 4 artiklan 3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukainen arviointi, jonka lopputulos on myönteinen.

4.   Osapuolet eivät ota käyttöön EU-osapuolen ja Ukrainan asukkaiden välisiin pääomanliikkeisiin ja juokseviin maksuihin liittyviä uusia rajoituksia eivätkä tiukenna olemassa olevia määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista.

146 artikla

Suojatoimenpiteet

Jos osapuolten väliset maksut tai pääomanliikkeet poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia ongelmia valuuttakurssi- tai rahapolitiikan toiminnalle (35) yhdessä tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Ukrainassa, asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä EU-osapuolen ja Ukrainan välisten pääomanliikkeiden osalta enintään kuuden kuukauden ajan, jos mainitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista. Suojatoimenpiteen käyttöön ottavan osapuolen on ilmoitettava toimenpiteen käyttöönotosta viipymättä toiselle osapuolelle ja esitettävä mahdollisimman pian sen poistamista koskeva aikataulu.

147 artikla

Pääomanliikkeiden helpottamista ja lisävapauttamista koskevat määräykset

1.   Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomanliikkeitä välillään ja edistääkseen näin tämän sopimuksen tavoitteita.

2.   Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavien neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien EU-osapuolen sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle.

3.   Kauppakomitea tarkastelee toteutettuja toimenpiteitä ja määrittää yksityiskohtaiset säännöt lisävapauttamista varten tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä.

8   LUKU

Julkiset hankinnat

148 artikla

Tavoitteet

Osapuolet tunnustavat, että läpinäkyvä, syrjimätön, kilpailukykyinen ja avoin tarjouskilpailu edistää kestävää talouskehitystä, ja asettavat tavoitteekseen tehokkaan, vastavuoroisen ja asteittaisen julkisten hankintojensa markkinoiden avaamisen.

Tämän luvun mukaisesti vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille toteutetaan kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla perinteisen alan sekä yleishyödyllisten palvelujen alan julkisten sopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta. Tässä luvussa määrätään Ukrainan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä EU:n julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, toimielinuudistuksesta ja julkisia hankintoja koskevan tehokkaan järjestelmän luomisesta, joka perustuu julkisia hankintoja EU-osapuolessa ohjaaviin periaatteisiin sekä edellytyksiin ja määritelmiin, jotka vahvistetaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY, jäljempänä 'direktiivi 2004/18/EY', ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY, jäljempänä 'direktiivi 2004/17/EY'.

149 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä lukua sovelletaan julkisia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, yleishyödyllisten palvelujen alan rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sekä käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin.

2.   Tätä lukua sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisiin ja kaikkiin hankintayksiköihin, jäljempänä 'hankintayksiköt', jotka täyttävät EU:n julkisia hankintoja koskevan säännöstön määritelmät. Se kattaa myös yleishyödyllisten palvelujen alan julkisoikeudelliset laitokset ja julkiset yritykset, kuten valtion omistamat yritykset, jotka harjoittavat asianomaisia toimia, ja yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu yleishyödyllisten palvelujen alan erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin.

3.   Tätä lukua sovelletaan liitteessä XXI-P vahvistetut kynnysarvot ylittäviin sopimuksiin.

Julkisen sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Soveltaessaan kyseisiä kynnysarvoja Ukraina laskee ja muuntaa kyseiset arvot kansalliseksi valuutakseen käyttäen kansallisen pankkinsa vaihtokurssia.

Kyseisiä kynnysarvoja tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein alkaen ensimmäisestä sopimuksen voimaantuloa seuraavasta parillisesta vuodesta euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tarkistetut kynnysarvot pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon. Kauppakomitea hyväksyy kynnysarvojen tarkistukset tämän sopimuksen VII osastossa (Institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset) määritellyn menettelyn mukaisesti.

150 artikla

Institutionaalinen tausta

1.   Osapuolten on laadittava soveltuva institutionaalinen kehys ja mekanismit ja ylläpidettävä niitä julkisten hankintojen järjestelmän toiminnan varmistamiseksi ja asianmukaisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi.

2.   Institutionaalisten uudistusten puitteissa Ukrainan on erityisesti nimettävä

a)

talouspolitiikasta vastaava toimeenpaneva keskuselin, jonka tehtävänä on taata johdonmukainen politiikka kaikilla julkisiin hankintoihin liittyvillä aloilla. Kyseinen elin helpottaa ja koordinoi tämän luvun täytäntöönpanoa ja ohjaa lainsäädännön lähentämisprosessia.

b)

puolueeton ja riippumaton elin, jonka tehtävänä on hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden julkisten hankintojen yhteydessä tekemien päätösten tarkistaminen. Tässä yhteydessä 'riippumaton' tarkoittaa sitä, että elimen on oltava julkinen viranomainen, joka on erillään kaikista hankintayksiköistä ja talouden toimijoista. Kyseisen elimen tekemiin päätöksiin voidaan soveltaa oikeudellista valvontaa.

3.   Osapuolet varmistavat, että valitusten käsittelystä vastuussa olevien viranomaisten tekemien päätösten noudattamista valvotaan tehokkaasti.

151 artikla

Hankintasopimusten tekemistä koskevat perusstandardit

1.   Osapuolten on täytettävä viimeistään kuusi kuukautta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen kaikkien hankintasopimusten tekemistä koskevat perusstandardit tämän artiklan 2–15 kohdan mukaisesti. Nämä perusstandardit johtuvat suoraan julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja periaatteista, sellaisina kuin ne sisältyvät EU:n julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, mukaan lukien syrjimättömyyden, tasa-arvoisen kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden periaate.

2.   Osapuolet varmistavat, että kaikki aiotut hankinnat julkaistaan sopivissa tiedotusvälineissä tavalla, joka on riittävä

a)

avaamaan markkinat kilpailulle; ja

b)

antamaan kaikille kiinnostuneille talouden toimijoille mahdollisuuden tutustua tietoihin aiotusta hankinnasta ennen hankintasopimuksen tekemistä ja ilmaista kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

3.   Julkaisun on oltava asianmukainen talouden toimijalle tulevaan hankinnan taloudelliseen etuun nähden.

4.   Julkaisun on sisällettävä vähintään tehtävää hankintasopimusta koskevat olennaiset tiedot, laadulliset valintaperusteet, hankintasopimuksen tekemistä koskeva menetelmä, hankintasopimuksen tekoperusteet ja muut lisätiedot, joita talouden toimijat tarvitsevat tehdäkseen päätöksen siitä, ilmaisevatko ne kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

5.   Kaikki hankintasopimukset tehdään avoimella ja puolueettomalla menetelmällä, jolla estetään korruptio. Puolueettomuus varmistetaan erityisesti hankintasopimuksen aiheen syrjimättömällä kuvauksella, sillä, että hankintasopimus on avoin kaikille talouden toimijoille tasa-arvoiselta pohjalta, asianmukaisilla määräajoilla ja objektiivisella lähestymistavalla.

6.   Hankintayksiköt käyttävät vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua kuvatessaan suoritusta ja toimintaa koskevia yleisiä kuvauksia ja kansainvälisiä, eurooppalaisia tai kansallisia standardeja.

7.   Vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua koskevassa kuvauksessa ei saisi viitata tiettyyn merkkiin tai lähteeseen tai erityiseen prosessiin, tai tavaramerkkeihin, patentteihin, tuotantotyyppeihin tai tuotannon erityiseen alkuperään paitsi, jos kyseinen viittaus on perusteltavissa hankintasopimuksen aiheella ja siinä esiintyy sanat 'tai vastaava'. Etusijassa käytetään suorituksista tai toiminnoista yleistä kuvausta.

8.   Hankintayksiköt eivät saa asettaa ehtoja, jotka johtavat toisen osapuolen talouden toimijoiden suoraan tai välilliseen syrjintään, kuten vaatimusta siitä, että sopimuksen tekemisestä kiinnostuneiden talouden toimijoiden on oltava sijoittautuneita samaan maahan tai samalle alueelle kuin hankintayksikkö.

Edellä sanotusta huolimatta sopimuksen tehneeltä hakijalta voidaan vaatia tietyn yritysinfrastuktuurin kehittämistä toiminnan toteuttamisalueella, jos se on hankintasopimuksen erityispiirteistä johtuen perusteltua.

9.   Kiinnostuksenilmausten ja tarjousten esittämisen määräajan on oltava riittävän pitkä, jotta toisen osapuolen talouden toimijat voivat tehdä mielekkään arvioinnin tarjouskilpailusta ja valmistella tarjoustaan.

10.   Kaikkien osallistujien on etukäteen tiedettävä sovellettavat säännöt, valintaperusteet ja sopimuksen tekoperusteet. Näitä sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin osallistujiin.

11.   Hankintayksiköt voivat pyytää rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjouksen edellyttäen, että

a)

se tapahtuu avoimesti ja syrjimättömästi; ja

b)

valinta perustuu ainoastaan objektiivisiin tekijöihin kuten hakijoiden kokemukseen asianomaiselta alalta, hakijoiden yritysten kokoon ja infrastruktuuriin ja hakijoiden teknisiin ja ammatillisiin kykyihin.

Pyydettäessä rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjous on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen varmistaa riittävä kilpailu.

12.   Hankintayksiköt voivat käyttää neuvottelumenettelyjä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos kyseisen menettelyn käyttö ei vääristä kilpailua.

13.   Hankintayksiköt voivat käyttää kelpuuttamisjärjestelmiä ainoastaan, jos kelpuutettujen toimijoiden luettelo on laadittu avoimella menettelyllä, josta on tiedotettu riittävästi. Näiden järjestelmien soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset tehdään niin ikään syrjimättömästi.

14.   Osapuolet varmistavat, että sopimukset tehdään avoimella tavalla sellaisen hakijan kanssa, joka on esittänyt taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai hinnaltaan alhaisimman tarjouksen ennakkoon laadittujen ja ilmoitettujen tarjouskilpailua ja menettelysääntöjä koskevien perusteiden pohjalta. Lopulliset päätökset ilmoitetaan hakijoille viipymättä. Jos hylätyn hakemuksen tekijä sitä pyytää, päätöksen perusteet on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen uudelleen tarkastelun mahdollistamiseksi.

15.   Osapuolet varmistavat, että henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet kiinnostuneita tekemään tietyn sopimuksen, ja joille on aiheutunut tai joille on vaarana aiheutua vahinkoa väitetystä rikkomisesta, ovat oikeutettuja saamaan tehokkaan ja puolueettoman oikeussuojan sopimuksen tekemiseen liittyvien hankintayksikön päätösten osalta. Tämän tarkastelumenettelyn aikana ja sen lopuksi tehdyt päätökset on julkistettava tavalla, joka on riittävä päätösten ilmoittamiseksi kaikille asianomaisille talouden toimijoille.

152 artikla

Lainsäädännön lähentämisen suunnittelu

1.   Ennen lainsäädännön lähentämisen aloittamista Ukraina esittää kauppakomitealle kattavan etenemissuunnitelman tämän luvun täytäntöönpanemiseksi ja aikataulut ja välitavoitteet, joiden tulisi sisältää kaikki lainsäädännön lähentämistä ja instituutioiden valmiuksien kehittämistä koskevat uudistukset. Tämä etenemissuunnitelma noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XXI-A vahvistettuja aikatauluja ja vaiheita.

2.   Etenemissuunnitelma kattaa julkisiin hankintoihin liittyvien toimien täytäntöönpanon osalta kaikki uudistusta ja yleistä oikeudellista kehystä koskevat näkökohdat ja erityisesti seuraavat: julkisten hankintojen lainsäädännön lähentäminen, yleishyödyllisten palvelujen alan hankintasopimukset, käyttöoikeusurakat ja tarkastelumenettelyt sekä hallinnollisen kapasiteetin vahvistaminen kaikilla tasoilla, myös tarkasteluelinten ja täytäntöönpanomekanismien osalta.

3.   Kauppakomitean myönteisen lausunnon jälkeen kyseistä etenemissuunnitelmaa pidetään viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanemiseksi. Euroopan unioni tekee parhaansa avustaakseen Ukrainaa etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa.

153 artikla

Lainsäädännön lähentäminen

1.   Ukraina varmistaa, että sen voimassaoleva ja tuleva julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi julkisia hankintoja koskevan EU:n säännöstön kanssa.

2.   Lainsäädännön lähentäminen toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa tämän sopimuksen liitteen XXI-A ja liitteiden XXI-B–XXI-E, XXI-G, XXI-H ja XXI-J mukaisesti. Tämän sopimuksen liitteissä XXI-F ja XXI-I määritetään ei-pakolliset osat, joita ei tarvitse sisällyttää lainsäädäntöön, ja tämän sopimuksen liitteissä XXI-K–N määritetään ne EU:n säännöstön osat, jotka jäävät lainsäädännön lähentämisen ulkopuolelle. Prosessissa otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vastaava oikeuskäytäntö ja Euroopan komission hyväksymät täytäntöönpanotoimenpiteet sekä tarvittaessa EU:n säännöstöön tehtävät muutokset. Kunkin vaiheen täytäntöönpanoa arvioi kauppakomitea ja sen annettua myönteisen arvioinnin myönnetään vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteen XXI-A mukaisesti. Euroopan komissio ilmoittaa viipymättä Ukrainalle kaikista EU:n säännöstön muutoksista. Se antaa asianmukaista neuvontaa ja teknistä apua kyseisten muutosten täytäntöönpanemista varten.

3.   Osapuolet sopivat, että kauppakomitea aloittaa seuraavan vaiheen arvioinnin ainoastaan sitten, kun edellisen vaiheen täytäntöönpanotoimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

4.   Osapuolet varmistavat, että tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisia hankintoja koskevat näkökohdat ja alat noudattavat avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita tämän sopimuksen 151 artiklan mukaisesti.

154 artikla

Markkinoillepääsy

1.   Osapuolet sopivat, että osapuolten markkinoiden tehokas ja vastavuoroinen avautuminen tapahtuu asteittain ja samanaikaisesti. Lainsäädännön lähentämisprosessin aikana vastavuoroisesti myönnettävän markkinoillepääsyn laajuus on yhteydessä prosessissa tapahtuneeseen edistykseen tämän sopimuksen liitteen XXI-A mukaisesti.

2.   Päätös siirtyä markkinoiden avautumisen myöhempään vaiheeseen tehdään hyväksytyn lainsäädännön laadun ja sen käytännön täytäntöönpanon arvioinnin perusteella. Kauppakomitea suorittaa säännöllisesti kyseisen arvioinnin.

3.   Jos osapuoli on tämän sopimuksen liitteen XXI-A mukaisesti avannut julkisten hankintojen markkinansa toiselle osapuolelle, EU-osapuoli myöntää ukrainalaisille yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet EU-osapuoleen vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja yhtä edullisella kohtelulla kuin EU:n yrityksille myönnettävä kohtelu. Ukraina myöntää EU-osapuolen yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet Ukrainaan vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti ja yhtä edullisella kohtelulla kuin Ukrainan yrityksille myönnettävä kohtelu.

4.   Lainsäädännön lähentämisprosessin viimeisen vaiheen täytäntöönpanon jälkeen osapuolet tarkastelevat mahdollisuutta myöntää vastavuoroinen markkinoillepääsy myös tämän sopimuksen 149 artiklan 3 kohdassa asetetun kynnysarvon alapuolelle jääville hankintasopimuksille.

5.   Suomi tekee varauman Ahvenanmaan osalta.

155 artikla

Tiedottaminen

1.   Osapuolet varmistavat, että hankintayksiköille ja talouden toimijoille tiedotetaan asianmukaisesti julkisista hankintamenettelyistä, myös julkaisemalla kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö ja kaikki asiaa koskevat hallinnolliset päätökset.

2.   Osapuolet varmistavat, että tarjouskilpailumahdollisuuksista jaetaan tietoa tehokkaasti.

156 artikla

Yhteistyö

1.   Osapuolet tehostavat yhteistyötään vaihtamalla kokemuksia ja tietoja parhaista käytänteistään ja sääntelykehyksistään.

2.   EU-osapuoli helpottaa tämän luvun täytäntöönpanoa tarvittaessa antamalla teknistä apua. Tämän sopimuksen VI osaston (Rahoitusyhteistyö ja petostentorjuntaa koskevat määräykset) rahoitusyhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti rahoitusapua koskevat päätökset tehdään asianmukaisten EU:n rahoitusmekanismien ja välineiden kautta.

3.   Tämän sopimuksen liitteeseen XXI-O sisältyy ohjeellinen luettelo yhteistyöalueista.

9   LUKU

Teollis- ja tekijänoikeudet

1   jakso

Yleiset määräykset

157 artikla

Tavoitteet

Tämän luvun tavoitteena on

a)

helpottaa osapuolten innovatiivisten ja luovien tuotteiden tuotantoa ja kauppaa; ja

b)

saavuttaa riittävä ja tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suojan taso ja täytäntöönpano.

158 artikla

Velvoitteiden luonne ja soveltamisala

1.   Osapuolet varmistavat sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, joiden sopimuspuolia ne ovat, myös teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, joka sisältyy WTO-sopimuksen liitteeseen 1C, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', riittävän ja tehokkaan täytäntöönpanon. Tämän luvun määräyksissä täydennetään ja täsmennetään osapuolten TRIPS-sopimuksen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

2.   Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksiin sisältyvät tekijänoikeudet, mukaan luettuina tietokoneohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeudet sekä tekijänoikeuksien lähioikeudet, patentteihin, mukaan luettuina bioteknisten keksintöjen patentteihin, tavaramerkkeihin ja toiminimiin liittyvät oikeudet, kun ne on suojattu yksinoikeudella kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mallit, integroitujen piirien piirimallit (topografiat), maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina alkuperänimitykset ja alkuperämerkinnät, sekä kasvilajikkeet, julkistamattoman tiedon suoja ja teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen (1967), jäljempänä 'Pariisin yleissopimus', 10 a artiklan mukainen suoja vilpillistä kilpailua vastaan.

159 artikla

Teknologian siirto

1.   Osapuolet sopivat teknologian siirtoon vaikuttavia kansallisia ja kansainvälisiä toimintatapojaan ja -linjojaan koskevien näkemysten ja tietojen vaihdosta. Tähän vaihtoon sisältyvät erityisesti toimenpiteet, joilla helpotetaan tiedonkulkua, yrityskumppanuuksia ja vapaaehtoisia lisenssi- ja alihankintasopimuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä edellytyksiin, jotka ovat tarpeen teknologian siirron riittävässä määrin mahdollistavan ympäristön luomiseksi isäntämaissa, asianomaisten oikeudellisten puitteiden ja inhimillisen pääoman kehittämisen kaltaiset kysymykset mukaan luettuina.

2.   Osapuolet varmistavat, että teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikeutettuja etuja suojellaan.

160 artikla

Sammuminen

Osapuolet voivat vapaasti määrätä omista säännöksistään, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien sammumista, ottaen huomioon TRIPS-sopimuksen määräykset.

2   jakso

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat normit

1   Alajakso

Tekijänoikeus ja lähioikeudet

161 artikla

Annettava suoja

Osapuolet noudattavat seuraavia:

a)

esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (1961), jäljempänä 'Rooman yleissopimus', 1–22 artikla;

b)

kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyn Bernin yleissopimuksen (1886, muutettu viimeksi vuonna 1979), jäljempänä 'Bernin yleissopimus', 1–18 artikla;

c)

maailman henkisen omaisuuden järjestön, jäljempänä 'WIPO', tekijänoikeussopimuksen (1996) 1–14 artikla; ja

d)

WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen (1996) 1–23 artikla.

162 artikla

Tekijänoikeuksien voimassaoloaika

1.   Bernin yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän koko elinajan ja 70 vuotta tämän kuolemasta riippumatta päivästä, jona teos on laillisesti saatettu yleisön saataville.

2.   Jos tekijänoikeus kuuluu yhteisesti teoksen tekijäkumppaneille, 1 kohdassa tarkoitettu voimassaoloaika on laskettava viimeisenä elossa olleen tekijäkumppanin kuolemasta.

3.   Nimettömänä tai salanimellä julkaistujen teosten suojan voimassaoloaika on 70 vuotta teoksen saattamisesta laillisesti yleisön saataville. Jos tekijän käyttämä salanimi ei aiheuta epäilystä tämän henkilöllisyydestä tai jos tekijä ilmaisee henkilöllisyytensä ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuna aikana, on sovellettava 1 kohdassa esitettyä suojan voimassaoloaikaa.

4.   Jos teos julkaistaan niteinä, osina, vihkoina, numeroina tai jaksoina ja jos suojan voimassaoloaika lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jona teos on laillisesti saatettu yleisön saataville, suojan voimassaoloaika on laskettava erikseen kullekin teoksen osalle.

5.   Jos teosten suojan voimassaoloaikaa ei lasketa tekijän tai tekijöiden kuolemasta ja jos niitä ei ole laillisesti saatettu yleisön saataville 70 vuoden kuluessa niiden luomisesta, suoja päättyy.

163 artikla

Elokuvateosten ja audiovisuaalisten teosten suojan voimassaoloaika

1.   Elokuvateoksen tai audiovisuaalisen teoksen pääohjaajaa pidetään sen tekijänä tai yhtenä sen tekijöistä. Osapuolet voivat nimetä myös muita tekijäkumppaneita.

2.   Elokuvateoksen tai audiovisuaalisen teoksen suojan voimassaoloaika päättyy aikaisintaan 70 vuoden kuluttua viimeisenä elossa olleen, määrättyyn henkilöiden ryhmään kuuluneen henkilön kuolemasta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty tekijäkumppaneiksi. Kyseiseen ryhmään olisi kuuluttava vähintäänkin pääohjaaja, käsikirjoittaja, vuoropuhelun kirjoittaja ja nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta tai audiovisuaalista teosta varten luodun musiikin säveltäjä.

164 artikla

Lähioikeuksien voimassaoloaika

1.   Esittäjien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua esityksestä. Jos esityksen tallenne kuitenkin julkaistaan laillisesti tai saatetaan laillisesti yleisön saataville kyseisenä määräaikana, oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua näistä tapahtumista ensimmäisestä.

2.   Äänitteiden tuottajien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua tallennuksesta. Jos äänite kuitenkin laillisesti julkaistaan tämän ajan kuluessa, oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta julkaisemisesta. Jos äänitettä ei ole laillisesti julkaistu ensimmäisessä virkkeessä mainittuna aikana ja jos äänite on laillisesti välitetty yleisölle tämän ajan kuluessa, mainitut oikeudet lakkaavat 50 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta julkaisemisesta.

3.   Elokuvan ensimmäisen tallenteen tuottajien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua tallennuksesta. Jos elokuva kuitenkin julkaistaan laillisesti tai saatetaan laillisesti yleisön saataville kyseisenä määräaikana, oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua näistä tapahtumista ensimmäisestä. 'Elokuvalla' tarkoitetaan äänellä varustettua taikka äänetöntä elokuvateosta tai audiovisuaalista teosta taikka liikkuvaa kuvasarjaa.

4.   Yleisradio-organisaatioiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua lähetyksen ensimmäisestä yleisradioinnista, riippumatta siitä, tapahtuuko lähetys johtoa pitkin vai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, myös kaapelin tai satelliitin välityksellä.

165 artikla

Aiemmin julkaisemattomien teosten suoja

Jokainen, joka tekijänoikeuden suojan sammuttua ensimmäistä kertaa laillisesti julkaisee tai laillisesti saattaa yleisön saataville teoksen, jota ei ole aiemmin julkaistu, saa tekijän taloudellisia oikeuksia vastaavan suojan. Näiden oikeuksien suojan voimassaoloaika on 25 vuotta siitä ajankohdasta, jona teos on ensimmäistä kertaa laillisesti julkaistu tai laillisesti saatettu yleisön saataville.

166 artikla

Arvostelu- ja tiedejulkaisut

Osapuolet voivat myös suojata teoksia koskevia julkisia arvostelu- ja tiedejulkaisuja. Tällaisten oikeuksien enimmäissuojan voimassaoloaika on 30 vuotta siitä ajankohdasta, jona julkaisu on ensimmäistä kertaa laillisesti julkaistu.

167 artikla

Valokuvien suoja

Valokuvia, joita tekijänsä luovan henkisen työn tuloksina on pidettävä omaperäisinä, suojataan tämän sopimuksen 162 artiklan mukaisesti. Osapuolet voivat säätää myös muiden valokuvien suojasta.

168 artikla

Oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva yhteistyö

Osapuolet tunnustavat tarpeen laatia yhteisvalvontajärjestöjensä välillä sopimuksia, joilla taataan vastavuoroisesti sisällön helpompi saanti ja jakelu osapuolten alueiden välillä ja joilla voidaan varmistaa osapuolten teosten tai muiden suojattujen kohteiden käytöstä maksettavien rojaltien keskinäinen siirto. Osapuolet tunnustavat, että niiden yhteisvalvontajärjestöjen on tarpeen tehostaa toimintaansa mahdollisimman pitkälle ja lisätä toimintansa avoimuutta.

169 artikla

Tallennusoikeus

1.   Tässä artiklassa tallenteella tarkoitetaan äänien ja kuvien tai niitä edustavien merkkien sisällyttämistä materiaaliseen alustaan, josta ne laitteen avulla voidaan havaita, kopioida tai tuoda julki.

2.   Osapuolten on säädettävä, että esittäjillä on yksinoikeus sallia tai kieltää esitystensä tallennus.

3.   Osapuolten on säädettävä, että yleisradio-organisaatiolla on yksinoikeus sallia tai kieltää lähetystensä tallennus riippumatta siitä, tapahtuvatko lähetykset johtoa pitkin vai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, myös kaapelin tai satelliitin välityksellä.

4.   Kaapelilähetystoiminnan harjoittajalla ei saa olla 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta, jos se ainoastaan lähettää edelleen kaapelin välityksellä yleisradio-organisaatioiden lähetyksiä.

170 artikla

Yleisradiointi ja välittäminen yleisölle

1.   Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)

'yleisradioinnilla' vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuvaa äänien, kuvien ja äänien tai niitä edustavien merkkien lähettämistä yleisön vastaanotettavaksi; sellaisten lähettämistä satelliitin välityksellä; ja salattujen signaalien lähettämistä, jos yleisradio-organisaatio tai joku muu sen luvalla toimittaa yleisölle salauksen purkamiseen tarvittavat laitteet;

b)

'yleisölle välittämisellä' millä tahansa välineellä paitsi yleisradioimalla tapahtuvaa esityksen äänien tai äänitteelle tallennettujen äänien tai ääniä edustavien merkkien välittämistä yleisölle. Kun sovelletaan 3 kohtaa, 'yleisölle välittäminen' sisältää äänitteelle tallennettujen äänien tai ääniä edustavien merkkien saattamisen yleisön kuultaviin.

2.   Osapuolten on säädettävä, että esittäjillä on yksinoikeus sallia tai kieltää esitystensä yleisradiointi vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä ja niiden välittäminen yleisölle, paitsi jos esitys jo sinänsä on yleisradioitu esitys tai on peräisin tallenteelta.

3.   Osapuolten on säädettävä, että esittäjillä ja äänitetuottajilla on oikeus kertakaikkiseen kohtuulliseen korvaukseen, jos äänite julkaistaan kaupallisessa tarkoituksessa tai sen kopiota käytetään vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin tai mihin tahansa välittämiseen yleisölle, ja varmistettava, että korvaus jaetaan esittäjien ja äänitetuottajien kesken. Esittäjien ja äänitteiden tuottajien välisen sopimuksen puuttuessa osapuolet voivat määrätä ehdot tämän korvauksen jakamiselle näiden kesken.

4.   Osapuolten on säädettävä, että yleisradio-organisaatioilla on yksinoikeus sallia tai kieltää lähetystensä uudelleen tapahtuva yleisradiointi vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä sekä lähetystensä välittäminen yleisölle, jos tämä välittäminen tapahtuu paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy pääsymaksua vastaan.

171 artikla

Levitysoikeus

1.   Osapuolten on säädettävä, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää teostensa alkuperäiskappaleiden ja niiden kopioiden levitys yleisölle missä muodossa tahansa myymällä tai muutoin.

2.   Osapuolten on säädettävä, että seuraavilla on yksinoikeus saattaa myymällä tai muilla tavoin yleisön saataville tämän kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja kohteita, mukaan lukien niiden kopiot:

a)

esittäjillä esitystensä tallennusten osalta;

b)

äänitteiden tuottajilla äänitteidensä osalta;

c)

elokuvien ensimmäisten tallennusten tuottajilla elokuviensa alkuperäiskappaleen ja kopioiden osalta;

d)

yleisradio-organisaatioilla tämän sopimuksen 169 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lähetystensä tallennusten osalta.

172 artikla

Rajoitukset

1.   Osapuolet voivat säätää tämän sopimuksen 169, 170 ja 171 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien rajoituksista seuraavissa tapauksissa:

a)

yksityinen käyttö;

b)

lyhyiden katkelmien käyttö ajankohtaisten tapahtumien selostuksen yhteydessä;

c)

yleisradio-organisaatioiden omin keinoin tekemä lyhytaikainen tallennus omia lähetyksiään varten;

d)

käyttö yksinomaan opetustarkoituksiin tai tieteelliseen tutkimukseen.

2.   Osapuolet voivat säätää esittäjien, äänitteiden tuottajien, yleisradio-organisaatioiden ja elokuvien ensimmäisten tallennusten tuottajien suojaan samanlaisia rajoituksia kuin ne säätävät kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijänoikeussuojaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Pakkolisensseistä voidaan kuitenkin säätää ainoastaan, jos ne ovat sopusoinnussa Rooman yleissopimuksen kanssa.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjä rajoituksia sovelletaan vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

173 artikla

Kappaleen valmistusoikeus

Osapuolten on säädettävä, että yksinoikeus sallia tai kieltää suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinoilla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain tapahtuva kappaleen valmistaminen on:

a)

tekijöillä teostensa osalta;

b)

esittäjillä esitystensä tallennusten osalta;

c)

äänitteiden tuottajilla äänitteidensä osalta;

d)

elokuvien ensimmäisten tallennusten tuottajilla elokuviensa alkuperäiskappaleen ja kopioiden osalta;

e)

yleisradio-organisaatioilla lähetystensä tallenteiden osalta riippumatta siitä, tapahtuvatko lähetykset johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, tai kaapelin tai satelliitin välityksellä.

174 artikla

Oikeus välittää yleisölle teoksia ja oikeus saattaa muu aineisto yleisön saataviin

1.   Osapuolten on säädettävä, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää teostensa johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuva välittäminen yleisölle, mukaan lukien teosten saattaminen yleisön saataviin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teokset saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

2.   Osapuolten on säädettävä, että yksinoikeus sallia tai kieltää tallenteen johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuva välittäminen yleisölle siten, että yleisöllä on mahdollisuus päästä tutustumaan siihen itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana on:

a)

esittäjillä esitystensä tallennusten osalta;

b)

äänitteiden tuottajilla äänitteidensä osalta;

c)

elokuvien ensimmäisten tallennusten tuottajilla elokuviensa alkuperäiskappaleen ja kopioiden osalta;

d)

yleisradio-organisaatioilla lähetystensä tallenteiden osalta riippumatta siitä, tapahtuvatko lähetykset johtoa pitkin vai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, tai kaapelin tai satelliitin välityksellä.

3.   Molemmat osapuolet sopivat, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut oikeudet eivät sammu tässä artiklassa määrätyllä tavalla tapahtuvan yleisölle välittämisen tai yleisön saataviin saattamisen yhteydessä.

175 artikla

Poikkeukset ja rajoitukset

1.   Osapuolten on säädettävä, että 173 artiklassa vahvistettu kappaleen valmistamista koskeva oikeus ei koske sellaista tämän sopimuksen 173 artiklassa tarkoitettua tilapäistä kappaleen valmistamista, joka on väliaikaista tai satunnaista sekä erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia ja jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa

a)

välittäjän toimesta tapahtuva teoksen tai muun aineiston siirto verkossa kolmansien osapuolien välillä; tai

b)

sen laillinen käyttö,

ja jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.

2.   Jos osapuolet säätävät poikkeuksesta tai rajoituksesta, joka koskee 173 artiklassa tarkoitettua kappaleen valmistamista koskevaa oikeutta, ne voivat säätää myös tämän sopimuksen 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua levitysoikeutta koskevasta poikkeuksesta tai rajoituksesta siinä laajuudessa kuin sallitun kappaleen valmistamisen tarkoitus oikeuttaa poikkeuksen tai rajoituksen.

3.   Osapuolet voivat säätää rajoituksia tai poikkeuksia tämän sopimuksen 173 ja 174 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa teosten tai muun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

176 artikla

Teknisten toimenpiteiden suojaaminen

1.   Osapuolten tulee säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämistä, jota asianomainen henkilö suorittaa tietäen tai niin että hänellä olisi riittävät perusteet tietää pyrkivänsä kyseiseen tavoitteeseen.

2.   Osapuolten tulee säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaista laitteiden, tuotteiden tai komponenttien valmistamista, maahantuontia, jakelua, myyntiä, vuokrausta, myytäväksi tai vuokrattavaksi ilmoittelua taikka kaupallisiin tarkoituksiin omistamista tai sellaisten palvelujen tarjoamista,

a)

joita markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi; tai

b)

joiden tarkoituksella tai käytöllä on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen lisäksi vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä; tai

c)

jotka on pääasiallisesti suunniteltu, tuotettu, mukautettu tai toteutettu siten, että niiden tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertäminen tai helpottaa sitä.

3.   Tässä jaksossa 'teknisillä toimenpiteillä' tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai komponenttia, joka on suunniteltu normaalissa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa laissa säädettyjen tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta kunkin osapuolen lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Teknisiä toimenpiteitä pidetään 'tehokkaina', jos oikeudenhaltijat valvovat suojatun teoksen tai muun aineiston käyttöä jonkin sellaisen pääsynvalvonta- tai suojauskeinon avulla, jolla tavoiteltu suoja saavutetaan ja joita ovat esimerkiksi teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muunlainen muuttaminen taikka kopioinnin valvontajärjestelmä.

4.   Jos osapuolet säätävät rajoituksia tämän sopimuksen 172 ja 175 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin, ne voivat myös varmistaa, että oikeudenhaltijat tarjoavat poikkeukseen tai rajoitukseen oikeutetulle keinot hyödyntää kyseistä poikkeusta tai rajoitusta siltä osin kuin se on tarpeen sen hyödyntämiseksi, jos kyseisellä poikkeukseen tai rajoitukseen oikeutetulla on kyseessä oleva suojattu teos tai aineisto laillisesti saatavillaan.

5.   Tämän sopimuksen 175 artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä ei sovelleta teoksiin tai muuhun aineistoon, joka on saatettu yleisön saataviin sovituilla ehdoilla siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada nämä teokset ja muu aineisto itse valitsemaansa paikkaan ja itse valitsemanaan aikana.

177 artikla

Oikeuksien hallinnointitietojen suoja

1.   Osapuolten on säädettävä riittävästä oikeudellisesta suojasta sellaista henkilöä vastaan, joka tietoisesti suorittaa luvatta jonkin seuraavista teoista:

a)

oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistaminen tai muuttaminen;

b)

tämän sopimuksen nojalla suojattujen teosten tai muun aineiston levittäminen, maahantuonti levitystä varten, yleisradiointi, yleisölle välittäminen tai yleisön saataviin saattaminen niin, että sähköiset oikeuksien hallinnointitiedot on poistettu tai niitä on muutettu luvatta,

jos henkilö tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa tietävän aiheuttavansa, mahdollistavansa, helpottavansa tai salaavansa asianomaisen osapuolen laissa säädetyn tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkaamisen.

2.   Tässä sopimuksessa ilmaisulla 'oikeuksien hallinnointitiedot' tarkoitetaan kaikkia oikeudenhaltijoiden toimittamia tietoja, joilla tunnistetaan 1 alajaksossa tarkoitettu teos tai muu aineisto, tekijä tai muu oikeudenhaltija, tai tietoja teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä sekä numeroita tai koodeja, jotka tarkoittavat tällaista tietoa.

Edellä olevaa ensimmäistä kohtaa sovelletaan, jos jokin näistä tiedoista on liitetty 1 alajaksossa tarkoitetun teoksen tai muun aineiston kappaleeseen tai ilmenee mainittua teosta tai aineistoa yleisölle välitettäessä.

178 artikla

Oikeudenhaltijat sekä vuokraus- ja lainausoikeuksien kohde

1.   Osapuolten olisi säädettävä, että yksinoikeus sallia tai kieltää vuokraus ja lainaus kuuluu seuraaville:

a)

tekijälle tämän teoksen alkuperäiskappaleen ja kopioiden osalta;

b)

esittäjälle tämän esityksen tallennusten osalta;

c)

äänitteen tuottajalle tämän äänitteiden osalta;

d)

elokuvan ensimmäisen tallennuksen tuottajalle elokuvan alkuperäiskappaleen ja kopioiden osalta.

2.   Nämä määräykset eivät koske arkkitehtonisten tai taideteollisten teosten vuokraus- ja lainausoikeuksia.

3.   Osapuolet voivat poiketa 1 kohdassa vahvistetusta yksinoikeudesta lainata yleisölle, jos ainakin tekijät saavat korvauksen tästä lainauksesta. Osapuolet voivat vapaasti vahvistaa tämän korvauksen ottaen huomioon kulttuurin edistämistä koskevat tavoitteensa.

4.   Jos osapuolet eivät sovella tässä artiklassa vahvistettua lainausta koskevaa yksinoikeutta äänitteisiin, elokuviin ja tietokoneohjelmiin, niiden on otettava käyttöön ainakin tekijöille maksettava korvaus.

5.   Osapuolet voivat vapauttaa tietyt laitosten ryhmät 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun korvauksen maksamisesta.

179 artikla

Luovuttamaton oikeus kohtuulliseen korvaukseen

1.   Tekijä tai esittäjä, joka on siirtänyt tai luovuttanut äänitteen taikka elokuvan alkuperäiskappaleen tai kopion vuokrausoikeuden äänitteiden tai elokuvien tuottajalle, säilyttää oikeuden kohtuulliseen korvaukseen vuokrauksesta.

2.   Tekijät ja esittäjät eivät voi luopua oikeudestaan vuokrauksesta suoritettavaan kohtuulliseen korvaukseen.

3.   Oikeus kohtuulliseen korvaukseen voidaan antaa tekijöitä tai esittäjiä edustavien yhteisvalvontajärjestöjen hallinnoitavaksi.

4.   Osapuolet voivat säännellä sitä, annetaanko ja missä laajuudessa oikeus kohtuulliseen korvaukseen yhteisvalvontajärjestöjen hallinnoitavaksi, sekä keneltä tämä korvaus voidaan vaatia tai periä.

180 artikla

Tietokoneohjelmien suoja

1.   Osapuolten on annettava tietokoneohjelmille tekijänoikeudellista suojaa, jos ne katsotaan Bernin yleissopimuksessa tarkoitetuiksi kirjallisiksi teoksiksi. Tässä määräyksessä 'tietokoneohjelmilla' tarkoitetaan myös valmistelevaan suunnitteluun liittyvää aineistoa.

2.   Tämän sopimuksen mukainen suoja koskee kaikkia tietokoneohjelman eri ilmaisumuotoja. Ideat ja periaatteet, jotka ovat tietokoneohjelman minkä tahansa osan perustana, rajapintoihin sisältyvät ideat ja periaatteet mukaan lukien, eivät saa tekijänoikeudellista suojaa tämän sopimuksen nojalla.

3.   Tietokoneohjelmaa suojataan, jos se on omaperäinen siinä merkityksessä, että se on tekijänsä henkinen luomus. Muita arviointiperusteita ei saa soveltaa arvioitaessa, suojataanko ohjelmaa.

181 artikla

Tietokoneohjelman tekijä

1.   Tietokoneohjelman tekijänä pidetään sitä luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden ryhmää, joka on luonut tietokoneohjelman taikka, jos osapuolen lainsäädäntö sen sallii, oikeushenkilöä, jota kyseisen lainsäädännön mukaan pidetään oikeudenhaltijana.

2.   Jos tietokoneohjelman on luonut luonnollisten henkilöiden ryhmä yhteisesti, yksinoikeudet kuuluvat näille henkilöille yhteisesti.

3.   Jos osapuolten lainsäädännössä tunnustetaan yhteisteokset, henkilöä, jonka kyseisten osapuolten lainsäädännön mukaan katsotaan luoneen teoksen, pidetään sen tekijänä.

4.   Jos tietokoneohjelman on luonut työntekijä työtehtäviään suorittaessaan tai työnantajansa antamien ohjeiden mukaisesti, työnantajalla yksin on oikeus määrätä kaikista taloudellisista oikeuksista näin luotuun tietokoneohjelmaan, jollei toisin ole sovittu.

182 artikla

Tietokoneohjelmiin liittyvät yksinoikeudet

Jollei tämän sopimuksen 183 tai 184 artiklasta muuta johdu, 181 artiklassa tarkoitetun oikeudenhaltijan yksinoikeudet käsittävät oikeuden seuraaviin toimiin tai niiden sallimiseen:

a)

tietokoneohjelman tai sen osan pysyvä tai tilapäinen toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa. Jos tietokoneohjelman lukeminen tietokoneen muistiin, näyttäminen, ajaminen, siirtäminen tai tallentaminen edellyttää tällaista toisintamista, nämä toimet edellyttävät oikeudenhaltijan suostumusta;

b)

tietokoneohjelman kääntäminen, muuntaminen, sovittaminen ja muunlainen muuttaminen sekä näiden toimien tulosten toisintaminen rajoittamatta kuitenkaan ohjelmaa muuttaneen henkilön oikeuksia;

c)

alkuperäisen tietokoneohjelman tai sen kappaleiden levitys yleisölle vuokraamalla tai millä tahansa muulla tavalla.

183 artikla

Tietokoneohjelmiin liittyvien yksinoikeuksien rajoitukset

1.   Jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu, tämän sopimuksen 182 artiklan a ja b kohdassa tarkoitetut toimet eivät edellytä oikeudenhaltijan suostumusta, jos ne ovat tarpeen, jotta tietokoneohjelman laillisesti hankkinut henkilö voi käyttää ohjelmaa aiotun tarkoituksen mukaisesti, virheiden korjaaminen mukaan lukien.

2.   Henkilöä, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, ei voida sopimuksin kieltää valmistamasta varmuuskappaletta, sikäli kuin se on tämän käytön kannalta tarpeen.

3.   Henkilö, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelman kappaletta, saa ilman oikeudenhaltijan suostumusta tarkkailla, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos tällainen henkilö tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen, näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä, joihin hänellä on oikeus.

184 artikla

Analysointi

1.   Oikeudenhaltijan suostumusta ei vaadita, jos koodin toisintaminen ja sen muodon kääntäminen 182 artiklan a ja b kohdassa tarkoitetuin tavoin on välttämätöntä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä, ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

nämä toimet suorittaa lisenssinhaltija tai muu henkilö, jolla on oikeus käyttää ohjelman kappaletta, taikka heidän lukuunsa henkilö, jolla on siihen oikeus;

b)

yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeellinen tieto ei aikaisemmin ole ollut helposti ja nopeasti tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden saatavilla; ja

c)

nämä toimet rajoittuvat niihin alkuperäisen ohjelman osiin, jotka ovat yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeen.

2.   Tietoja, jotka on saatu 1 kohdan määräyksiä sovellettaessa, ei saa näiden määräysten mukaisesti:

a)

käyttää muuhun tarkoitukseen kuin itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden aikaansaamiseen;

b)

antaa muille, ellei se ole tarpeen itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden kannalta; tai

c)

käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen.

3.   Bernin yleissopimuksen määräysten mukaisesti tätä artiklaa ei saa tulkita niin, että sitä voidaan soveltaa tavalla, joka aiheuttaa haittaa oikeudenhaltijan oikeutetuille eduille tai on ristiriidassa ohjelman tavanmukaisen käytön kanssa.

185 artikla

Tietokantojen suoja

1.   Tässä sopimuksessa 'tietokannalla' tarkoitetaan teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelmaa, jotka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy.

2.   Tämän sopimuksen mukaista suojaa ei sovelleta tietokoneohjelmiin, joita käytetään elektronisen pääsymahdollisuuden sisältävien tietokantojen valmistamiseen tai niiden käyttämiseen.

186 artikla

Suojan kohde

1.   Ensimmäisen alajakson mukaisesti tietokannat, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen henkisen luomuksen, saavat tekijänoikeussuojaa. Mitään muuta perustetta ei sovelleta määritettäessä, voidaanko niitä suojata.

2.   Ensimmäisessä alajaksossa määrätty tietokantojen tekijänoikeudellinen suoja ei ulotu tietokantojen sisältöihin eikä rajoita mainittuihin sisältöihin kohdistuvia muita oikeuksia.

187 artikla

Tietokannan tekijä

1.   Tietokannan tekijänä pidetään sitä luonnollista henkilöä tai luonnollisten henkilöiden ryhmää, joka loi tietokannan, tai osapuolten lainsäädännön sen salliessa, sitä oikeushenkilöä, jota kyseisen lainsäädännön mukaan pidetään oikeudenhaltijana.

2.   Jos osapuolten lainsäädännössä tunnustetaan yhteisteokset, taloudelliset oikeudet kuuluvat yhteisteoksen tekijänoikeuden haltijalle.

3.   Jos tietokannan on luonut luonnollisten henkilöiden ryhmä yhteisesti, yksinoikeudet kuuluvat näille henkilöille yhteisesti.

188 artikla

Tietokantoihin liittyvät yksinoikeudet

Tietokannan tekijällä on yksinoikeus kyseisen tietokannan tekijänoikeudella suojattavan ilmaisumuodon suhteen suorittaa seuraavat toimet tai antaa lupa niihin:

a)

tietokannan tai sen osan tilapäinen tai pysyvä toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa;

b)

kääntäminen, muuntaminen, sovittaminen ja muunlainen muuttaminen;

c)

tietokannan tai sen kopioiden millä tahansa tavalla tapahtuva levittäminen yleisölle;

d)

välittäminen yleisölle, julkinen näyttäminen tai julkinen esittäminen;

e)

edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimien tulosten kaikenlainen toisintaminen, levittäminen, välittäminen yleisölle, julkinen näyttäminen tai julkinen esittäminen.

189 artikla

Tietokantoihin liittyvien yksinoikeuksien rajoitukset

1.   Tietokannan tai sen kopioiden laillinen käyttäjä voi ilman tietokannan tekijän lupaa suorittaa kaikki tämän sopimuksen 188 artiklassa tarkoitetut toimet, jotka ovat tarpeen tietokannan sisältöön pääsyä tai sen tavanmukaista käyttöä varten. Jos laillisella käyttäjällä on lupa käyttää ainoastaan osaa tietokannasta, tätä kohtaa sovelletaan vain kyseiseen osaan.

2.   Osapuolet voivat säätää 188 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin rajoituksia seuraavissa tapauksissa:

a)

muussa kuin elektronisessa muodossa olevan tietokannan toisintaminen yksityisiin tarkoituksiin;

b)

käyttö yksinomaan opetuksen tai tieteellisen tutkimuksen havainnollistamiseen, siinä määrin, kun ei-kaupalliseen tavoitteeseen pyrkiminen siihen oikeuttaa ja edellyttäen, että lähde mainitaan aina;

c)

käyttö yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai hallinnollista tai oikeudellista menettelyä varten;

d)

kunkin osapuolen perinteisesti säätämät muut tekijänoikeutta koskevat rajoitukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a, b ja c alakohdan määräysten soveltamista.

3.   Bernin yleissopimuksen mukaisesti tätä artiklaa ei saa tulkita niin, että sitä voidaan soveltaa tavalla, joka aiheuttaa haittaa oikeudenhaltijan oikeutetuille eduille tai on ristiriidassa tietokannan tavanmukaisen hyväksikäytön kanssa.

190 artikla

Jälleenmyyntikorvaus

1.   Osapuolten on säädettävä, että alkuperäisen taideteoksen tekijällä on luovuttamaton oikeus, josta ei voida luopua edes etukäteen, saada jälleenmyyntikorvauksena osuus teoksen sellaisesta jälleenmyynnistä saaduista hinnoista, joka tapahtuu sen jälkeen, kun tekijä on luovuttanut teoksensa ensimmäisen kerran.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta sovelletaan kaikkeen jälleenmyyntiin, johon osallistuu myyjinä, ostajina tai välittäjinä taidekaupan ammattilaisia, kuten huutokauppakamareita, taidegallerioita sekä taidekauppiaita yleensä.

3.   Osapuolet voivat lainsäädäntönsä mukaisesti säätää, että 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta ei sovelleta jälleenmyyntiin, jossa myyjä on hankkinut teoksen suoraan tekijältä vähemmän kuin kolme vuotta ennen tätä jälleenmyyntiä ja joissa jälleenmyyntihinta ei ylitä tiettyä vähimmäismäärää.

4.   Korvauksen suorittamisesta on vastuussa myyjä. Osapuolet voivat säätää, että 2 kohdassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä joku muu kuin myyjä on yksin tai yhdessä myyjän kanssa velvollinen maksamaan korvauksen.

191 artikla

Yleisradiointi satelliitin välityksellä

Kunkin osapuolen on säädettävä tekijän yksinoikeudesta antaa lupa tekijänoikeuksilla suojattujen teosten satelliittivälitykseen yleisölle.

192 artikla

Edelleenlähetys kaapeleitse

Kunkin osapuolen on huolehdittava siitä, että toisesta osapuolesta peräisin olevien lähetysten edelleenlähettäminen kaapeleitse niiden alueella tapahtuu voimassa olevat tekijänoikeudet ja lähioikeudet huomioon ottaen sekä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijoiden ja kaapelilähetystoiminnan harjoittajien välisten yksilöllisten sopimusten tai yleissopimusten perusteella.

2   Alajakso

Tavaramerkit

193 artikla

Rekisteröintimenettely

1.   EU-osapuoli ja Ukraina perustavat tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmän, jossa tavaramerkkien hallintoelimen tekemä päätös kieltäytyä rekisteröimästä tavaramerkkiä perustellaan asianmukaisesti. Hylkäävän päätöksen perustelut ilmoitetaan kirjallisesti hakijalle, jolla on mahdollisuus riitauttaa kyseinen hylkäävä päätös ja mahdollisuus hakea oikeusteitse muutosta lopulliseen hylkäävään päätökseen. EU-osapuoli ja Ukraina ottavat lisäksi käyttöön mahdollisuuden vastustaa tavaramerkkien rekisteröintihakemuksia. Tällaisten vastustusmenettelyjen on oltava kontradiktorisia. EU-osapuoli ja Ukraina tarjoavat yleisesti saataville sähköisen tietokannan tavaramerkkihakemuksista ja tavaramerkkien rekisteröinneistä.

2.   Osapuolten on säädettävä perusteet tavaramerkkien rekisteröinnin hylkäämiselle tai mitätöimiselle. Seuraavia merkkejä ei saa rekisteröidä tai, jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömiksi:

a)

merkit, jotka eivät voi olla tavaramerkkeinä;

b)

tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky;

c)

yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä muodostuvat tavaramerkit, jotka voivat elinkeinotoiminnassa osoittaa tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;

d)

tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, jotka ovat tulleet tavallisiksi yleisessä kielenkäytössä tai hyvän kauppatavan mukaan;

e)

merkit, jotka muodostuvat yksinomaan

i)

tavaran luonteenomaisesta muodosta; tai

ii)

teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, tai

iii)

tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta;

f)

tavaramerkit, jotka ovat yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisia;

g)

tavaramerkit, jotka ovat omiaan johtamaan yleisöä harhaan esimerkiksi tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän suhteen;

h)

tavaramerkit, joita toimivaltaiset viranomaiset eivät ole hyväksyneet Pariisin yleissopimuksen 6 b artiklan mukaisesti.

3.   Osapuolten on säädettävä perusteet tavaramerkkien rekisteröinnin hylkäämiselle tai mitätöimiselle aikaisempia oikeuksia koskevien ristiriitaisuuksien suhteen. Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä tai, jos se on rekisteröity, se on julistettava mitättömäksi:

a)

jos se on sama kuin aikaisempi tavaramerkki ja jos tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkkiä haetaan tai tavaramerkki on rekisteröity, ovat samoja kuin tavarat tai palvelut, joita varten aikaisempaa tavaramerkkiä suojataan;

b)

jos sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi, samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, yleisön keskuudessa on sekaannusvaara, joka sisältää vaaran tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

4.   Osapuolet voivat myös säätää muita perusteita tavaramerkkien rekisteröinnin hylkäämiselle tai mitätöimiselle aikaisempia oikeuksia koskevien ristiriitaisuuksien suhteen.

194 artikla

Tunnetut tavaramerkit

Osapuolet toimivat yhteistyössä Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklassa ja TRIPS-sopimuksen 16 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tunnettujen tavaramerkkien suojelun tehostamiseksi.

195 artikla

Tavaramerkkiin kuuluvat oikeudet

Rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita käyttämästä elinkeinotoiminnassa ilman hänen suostumustaan:

a)

merkkiä, joka on sama kuin tavaramerkki ja samoja tavaroita tai palveluja varten kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki on rekisteröity;

b)

merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

196 artikla

Poikkeukset tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin

1.   Osapuolten on säädettävä kuvaavien termien, mukaan luettuna maantieteelliset merkinnät, oikeudenmukaisesta käytöstä rajoitettuna poikkeuksena tavaramerkkioikeuksiin edellyttäen, että sellaisissa rajoitetuissa poikkeuksissa otetaan huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutettu etu. Osapuolet voivat samoin edellytyksin säätää muista rajoitetuista poikkeuksista.

2.   Tavaramerkin haltija ei saa kieltää kolmatta käyttämästä elinkeinotoiminnassa:

a)

omaa nimeään tai osoitettaan;

b)

tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia osoittavia merkintöjä;

c)

tavaramerkkiä, milloin sen käyttäminen on tarpeen tavaran tai palvelun, erityisesti lisätarvikkeiden tai varaosien, käyttötarkoituksen osoittamiseksi, jos tämä käyttää sitä hyvää liiketapaa noudattaen.

3.   Tavaramerkin haltija ei saa kieltää kolmatta käyttämästä elinkeinotoiminnassa aikaisempaa oikeutta alueella, jolla se on voimassa, jos se osapuolten lainsäädännön mukaan on voimassa vain erityisellä alueella.

197 artikla

Tavaramerkkien käyttö

1.   Jos tavaramerkin haltija ei viiden vuoden kuluessa rekisteröintimenettelyn päättymispäivästä ole ottanut tavaramerkkiä tosiasialliseen käyttöön tavaroissa tai palveluissa, joita varten se on rekisteröity asianomaisella alueella, tai jos tällainen käyttö on ollut viisi vuotta yhtäjaksoisesti keskeytyneenä eikä käyttämättä jättämiseen ole pätevää syytä, tavaramerkkiin sovelletaan tässä alajaksossa määrättyjä seuraamuksia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua käyttöä on myös:

a)

tavaramerkin käyttäminen muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottuvuuteen;

b)

tavaramerkin paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin vain maastavientiä varten.

3.   Tavaramerkin käyttö tavaramerkin haltijan suostumuksella tai, kun käyttäjänä on yhteisö-, takuu- tai tarkastusmerkin käyttöön oikeutettu, rinnastetaan 1 kohdassa tarkoitettuun haltijan omaan tavaramerkin käyttöön.

198 artikla

Menettämisperusteet

1.   Osapuolten on säädettävä, että tavaramerkki on julistettava menetetyksi, jollei sitä viiden vuoden yhtäjaksoisen määräajan kuluessa ole otettu asianomaisella alueella tosiasialliseen käyttöön tavaroissa tai palveluissa, joita varten se on rekisteröity, eikä hyväksyttävää syytä merkin käyttämättä jättämiseen ole; tavaramerkin haltijan oikeutta tavaramerkkiin ei kuitenkaan saa vaatia menetettäväksi, jos tavaramerkkiä on ryhdytty tosiasiallisesti käyttämään tai alettu uudestaan käyttää viiden vuoden määräajan päättymisen jälkeen mutta ennen menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä; käyttöön ryhtymistä tai käytön uudelleen aloittamista menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä edeltäneen, aikaisintaan viiden vuoden yhtäjaksoisen käyttämättä jättämisen määräajan päättyessä alkaneen kolmen kuukauden määräajan kuluessa ei kuitenkaan oteta huomioon, jos käyttöön ryhtymistä tai käytön uudelleen aloittamista koskeviin valmisteluihin on ryhdytty vasta haltijan saatua tiedon siitä, että menettämistä koskeva vaatimus voidaan tehdä.

2.   Tavaramerkki on julistettava menetetyksi myös, jos sen rekisteröintipäivän jälkeen:

a)

siitä on tavaramerkin haltijan toiminnan tai toimimatta jättämisen vuoksi tullut elinkeinotoiminnassa sellaisesta tavarasta tai palvelusta yleisesti käytetty nimitys, jota varten se on rekisteröity;

b)

se on käytön seurauksena, kun tavaramerkin haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on käyttänyt tavaramerkkiä, tullut harhaanjohtavaksi, erityisesti tavaroiden tai palvelujen lajin, laadun tai maantieteellisen alkuperän osalta, niissä tavaroissa tai palveluissa, joita varten se on rekisteröity.

199 artikla

Osittainen hylkääminen, menettäminen tai mitätöiminen

Jos tavaramerkin rekisteröinnin esteet taikka tavaramerkin menettämis- tai mitättömyysperusteet koskevat vain joitakin tavaroita tai palveluja, joita varten tavaramerkkiä on haettu tai joita varten se on rekisteröity, rekisteröinnin epääminen taikka menettäminen tai mitätöiminen koskee vain näitä tavaroita tai palveluja.

200 artikla

Suoja-aika

EU-osapuolen alueella ja Ukrainassa saatavilla olevan suojan kesto on vähintään 10 vuotta hakemuksen jättämispäivästä. Oikeudenhaltija voi uusia suojan keston useammaksi 10 vuoden jaksoksi.

3   Alajakso

Maantieteelliset merkinnät

201 artikla

Alajakson soveltamisala

1.   Tätä alajaksoa sovelletaan osapuolten alueilta peräisin olevien maantieteellisten merkintöjen tunnustamiseen ja suojaan.

2.   Yhden osapuolen maantieteellisiin merkintöihin, joita toinen osapuoli suojelee, sovelletaan tätä sopimusta vain, jos ne kuuluvat tämän sopimuksen 202 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisalaan.

202 artikla

Vakiintuneet maantieteelliset merkinnät

1.   Tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevassa A osassa lueteltuja Ukrainan lakeja EU-osapuoli päättelee, että kyseiset lait ovat tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevan B osan määräysten mukaisia.

2.   Tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevassa A osassa lueteltuja EU-osapuolen lakeja Ukraina päättelee, että kyseiset lait ovat tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevan B osan määräysten mukaisia.

3.   Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XXII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXII-C lueteltuja EU-osapuolen maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevia maantieteellisiä merkintöjä ja tämän sopimuksen liitteessä XXII-D lueteltuja EU-osapuolen viinejä, maustettuja viinejä ja tislattuja alkoholijuomia koskevia maantieteellisiä merkintöjä, jotka EU-osapuoli on rekisteröinyt 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, Ukraina suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

4.   Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XXII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXII-D lueteltuja Ukrainan viinejä, maustettuja viinejä ja tislattuja alkoholijuomia koskevia maantieteellisiä merkintöjä, jotka Ukraina on rekisteröinyt 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, EU-osapuoli suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

203 artikla

Uusien maantieteellisten merkintöjen lisääminen

1   Osapuolet sopivat mahdollisuudesta lisätä tämän sopimuksen 211 artiklan 3 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen uusia suojattavia maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen liitteisiin XXII-C ja XXII-D sen jälkeen, kun vastaväitemenettely on saatettu päätökseen ja tämän sopimuksen 202 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja maantieteellisiä merkintöjä on tarkasteltu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

2.   Osapuolta ei voi vaatia suojaamaan maantieteellisenä merkintänä nimeä, joka on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja on sen vuoksi omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän osalta.

204 artikla

Maantieteellisten merkintöjen suojan laajuus

1.   Tämän sopimuksen liitteissä XXII-C ja XXII-D luetellut sekä niihin tämän sopimuksen 203 artiklan mukaisesti lisättävät maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja

a)

suojatun nimen suoralta tai välilliseltä käytöltä vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan eritelmän mukaisia, tai jos nimen käytöllä hyödynnetään merkinnän mainetta;

b)

väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty, litteroitu tai translitteroitu tai siihen on liitetty ilmaisu kuten "laatu", "tyyppi", "menetelmä", "tuotettu kuten", "jäljitelmä", "makuinen", "kaltainen" tai muu samankaltainen ilmaisu;

c)

muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät tuotteen lähtöpaikkaan, alkuperään, tuotteen luonteeseen tai olennaisiin ominaisuuksiin, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista tuotetta koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä;

d)

muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

2.   Suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla osapuolten alueilla yleisnimiä.

3.   Jos maantieteelliset merkinnät ovat kokonaan tai osittain homonyymisiä, suoja myönnetään jokaiselle nimitykselle edellyttäen, että niitä on käytetty vilpittömässä mielessä ja ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten todennäköisyys. Osapuolten on yhdessä päätettävä niistä käytännön edellytyksistä, joilla homonyymiset maantieteelliset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TRIPS-sopimuksen 23 artiklan soveltamista. Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.

4.   Jos osapuoli kolmannen maan kanssa neuvotellessaan ehdottaa sellaisen kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaamista, joka on homonyyminen toisen osapuolen maantieteellisen merkinnän kanssa, toiselle osapuolelle on annettava tästä tieto ja mahdollisuus tehdä huomautuksensa ennen kuin nimitys suojataan.

5.   Tämä sopimus ei velvoita osapuolta suojaamaan toisen osapuolen maantieteellistä merkintää, joka ei ole suojattu tai jonka suoja lakkaa sen alkuperämaassa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos maantieteellinen merkintä ei ole enää suojattu sen alkuperämaassa. Ilmoitus tehdään tämän sopimuksen 211 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Tämä sopimus ei missään tapauksessa saa estää kenenkään oikeutta käyttää kaupallisiin tarkoituksiin omaa tai edeltäjänsä nimeä edellyttäen, että tätä nimitystä käytetään tavalla, joka ei johda kuluttajaa harhaan.

205 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeus

1.   Tällä sopimuksella suojattujen vastaavien eritelmien mukaisten maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, viinien, maustettujen viinien tai väkevien alkoholijuomien nimitysten kaupallinen käyttö on avointa kaikille.

2.   Kun maantieteellinen merkintä on tämän sopimuksen mukaisesti suojattu, tällaisen suojatun nimen käyttö ei edellytä käyttäjiltä minkäänlaista rekisteröintiä tai lisämaksuja.

206 artikla

Suhde tavaramerkkeihin

1.   Osapuolet kieltäytyvät rekisteröimästä tai mitätöivät tavaramerkin, jos siihen voidaan soveltaa suojattujen maantieteellisten merkintöjen käyttöä samankaltaisissa tuotteissa koskevia tämän sopimuksen 204 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita edellyttäen, että tavaramerkin rekisteröintihakemus on jätetty maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä asianomaisella alueella koskevan hakemuksen jättämispäivän jälkeen.

2.   Tämän sopimuksen 202 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta rekisteröintiä koskevan hakemuksen jättämispäivä on tämän sopimuksen voimaantulopäivä.

3.   Tämän sopimuksen 203 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta rekisteröintiä koskevan hakemuksen jättämispäivä on päivä, jona pyyntö maantieteellisen merkinnän suojaamisesta toimitetaan toiselle osapuolelle.

4.   Osapuolilla ei ole mitään velvollisuutta suojata maantieteellistä merkintää tämän sopimuksen 203 artiklan mukaisesti, jos suoja saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi.

5.   Osapuolten on suojattava maantieteelliset merkinnät myös silloin, kun aiempi tavaramerkki on olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista. Aiempi tavaramerkki tarkoittaa tavaramerkkiä, jonka käyttö vastaa jotakin tämän sopimuksen 204 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti toisen osapuolen alueella tapahtuneella käytöllä ennen kuin toinen osapuoli on jättänyt maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen tämän sopimuksen mukaisesti. Tällaisen tavaramerkin käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos osapuolten tavaramerkkilainsäädännössä säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa.

207 artikla

Suojan täytäntöönpanon valvonta

Osapuolet valvovat tämän sopimuksen 204–206 artiklassa määrätyn suojan täytäntöönpanoa viranomaistensa asianmukaisilla toimilla, myös tullirajoilla. Niiden on valvottava tällaisen suojan täytäntöönpanoa myös jonkin intressitahon pyynnöstä.

208 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet

1   Tuotteita, jotka on valmistettu ja merkitty kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, mutta jotka eivät täytä tämän sopimuksen vaatimuksia, voidaan pitää kaupan kunnes varastot tyhjenevät.

2.   Tuotteita, jotka on valmistettu ja merkitty kansallisen lainsäädännön mukaisesti 3 ja 4 kohdassa luetelluilla maantieteellisillä merkinnöillä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ennen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä, mutta jotka eivät täytä tämän sopimuksen vaatimuksia, voidaan pitää kaupan sen osapuolen alueella, josta ne ovat peräisin, kunnes varastot tyhjenevät.

3.   EU-osapuolen seuraavien maantieteellisten merkintöjen tämän sopimuksen mukainen suoja ei estä kyseisten maantieteellisten merkintöjen käyttöä kuvaamaan ja esittämään tiettyjä vastaavia tuotteita, jotka ovat peräisin Ukrainasta, kymmenen vuoden siirtymäaikana tämän sopimuksen voimaantulosta lukien:

a)

Champagne,

b)

Cognac,

c)

Madeira,

d)

Porto,

e)

Jerez / Xérès / Sherry,

f)

Calvados,

g)

Grappa,

h)

Anis Português,

i)

Armagnac,

j)

Marsala,

k)

Malaga,

l)

Tokaj.

4.   EU-osapuolen seuraavien maantieteellisten merkintöjen tämän sopimuksen mukainen suoja ei estä kyseisten maantieteellisten merkintöjen käyttöä kuvaamaan ja esittämään tiettyjä vastaavia tuotteita, jotka ovat peräisin Ukrainasta, seitsemän vuoden siirtymäaikana tämän sopimuksen voimaantulosta lukien:

a)

Parmigiano Reggiano,

b)

Roquefort,

c)

Feta.

209 artikla

Yleiset säännöt

1.   Tämän sopimuksen 202 ja 203 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuontiin, vientiin ja kaupan pitämiseen sovelletaan sen osapuolen alueella voimassa olevia lakeja ja sääntöjä, jossa tuotteet on saatettu markkinoille.

2.   Rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen tuote-eritelmiä koskevia seikkoja käsitellään tämän sopimuksen 211 artiklalla perustetussa maantieteellisten merkintöjen alakomiteassa.

3.   Tämän sopimuksen mukaisesti suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin voi peruuttaa ainoastaan se osapuoli, josta tuote on peräisin.

4.   Sen osapuolen viranomaiset, jonka alueelta tuote on peräisin, hyväksyvät tässä alajaksossa tarkoitetun tuotteen eritelmän ja sen muutokset.

210 artikla

Yhteistyö ja avoimuus

1.   Osapuolet ovat yhteydessä joko suoraan tai tämän sopimuksen 211 artiklan mukaisesti perustetun maantieteellisten merkintöjen alakomitean välityksellä kaikissa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä asioissa erityisesti siten, että osapuoli voi pyytää toiselta osapuolelta tietoja tuote-eritelmistä ja niiden muutoksista sekä valvontaan liittyviä yhteystietoja.

2.   Kumpikin osapuoli voi julkistaa tämän sopimuksen nojalla suojattuja toisen osapuolen maantieteellisiä merkintöjä koskevat eritelmät tai niiden yhteenvedon sekä valvontaan liittyvät yhteystiedot.

211 artikla

Maantieteellisten merkintöjen alakomitea

1.   Perustetaan maantieteellisten merkintöjen alakomitea. Se raportoi toimistaan tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. EU:n ja Ukrainan edustajista koostuvan maantieteellisten merkintöjen alakomitean tehtävänä on seurata tämän sopimuksen kehittymistä sekä tehostaa osapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua maantieteellisten merkintöjen alalla.

2.   Maantieteellisten merkintöjen alakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se vahvistaa oman työjärjestyksensä. Se kokoontuu jommankumman osapuolen pyynnöstä vuorotellen Euroopan unionissa ja Ukrainassa sellaiseen aikaan, sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla (myös videoneuvotteluna), jonka osapuolet ovat keskenään sopineet, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua pyynnöstä.

3.   Maantieteellisten merkintöjen alakomitea valvoo myös tämän alajakson moitteetonta soveltamista, ja se voi tarkastella kaikkia alajakson täytäntöönpanoon ja toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sen tehtävänä on erityisesti

a)

tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevaan A osaan siltä osin kuin kyseessä ovat viittaukset osapuolten alueella sovellettavaan lainsäädäntöön;

b)

tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteessä XXII-A olevaan B osaan siltä osin kuin kyseessä ovat maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiin ja valvontaan liittyvät tekijät;

c)

tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteeseen XXII-B siltä osin kuin kyseessä ovat vastaväitemenettelyä koskevat perusteet;

d)

tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin XXII-C ja XXII-D siltä osin kuin kyseessä ovat maantieteelliset merkinnät;

e)

vaihtaa tietoja maantieteellisiä merkintöjä koskevan lainsäädännön ja politiikan kehityksestä ja mistä tahansa muusta yhteistä etua koskevasta aiheesta maantieteellisten merkintöjen alalla;

f)

vaihtaa maantieteellisiä merkintöjä koskevia tietoja, jotta voidaan harkita tietojen suojaamista tämän sopimuksen mukaisesti.

4   Alajakso

Mallit

212 artikla

Määritelmä

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)

'mallilla' tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista;

b)

'tuotteella' kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleita ja typografisia kirjasinlajeja, ei kuitenkaan tietokoneohjelmia;

c)

'moniosaisella tuotteella' tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan siten korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla.

213 artikla

Suojan edellytykset

1.   EU-osapuoli ja Ukraina säätävät sellaisten itsenäisesti luotujen mallien suojasta, jotka ovat uusia ja joilla on yksilöllinen luonne.

2.   Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain:

a)

jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja

b)

siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset.

3.   Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi:

a)

kun kyseessä on rekisteröimätön malli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi;

b)

kun kyseessä on rekisteröity malli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.

4.   Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka mainittu käyttäjä on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuiksi:

a)

kun kyseessä on rekisteröimätön malli, ennen sitä päivää, jona malli, jolle suojaa vaaditaan, on ensimmäisen kerran tullut tunnetuksi;

b)

kun kyseessä on rekisteröity malli, ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää.

Yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä.

5.   Tällainen suoja on tarjottava rekisteröinnillä, ja sillä on myönnettävä haltijoille yksinoikeudet tämän artiklan määräysten mukaisesti. Rekisteröimättömät tunnetut mallit antavat samat yksinoikeudet, mutta ainoastaan silloin, jos kiistanalainen käyttö on seurausta suojatun mallin kopioinnista.

6.   Mallin on katsottava tulleen tunnetuksi, jos se on julkaistu rekisteröinnin jälkeen tai muutoin taikka asetettu näytteille tai sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin julkistettu paitsi silloin, kun nämä toimet eivät kohtuudella olisi voineet tulla alueella, jolla suojaa on haettu, alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Rekisteröimättömien mallien suojan osalta mallin on katsottava tulleen tunnetuksi, jos se on julkaistu, asetettu näytteille tai sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin julkistettu siten, että nämä toimet olisivat kohtuudella voineet tulla alueella, jolla suojaa on haettu, alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä.

Mallin ei kuitenkaan katsota tulleen tunnetuksi pelkästään sillä perusteella, että se on saatettu kolmannen henkilön tietoon nimenomaisin tai hiljaisin salassapitoa koskevin ehdoin.

7.   Julkistamisena ei tämän artiklan 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa kuitenkaan pidetä sitä, että malli, jolle vaaditaan rekisteröidyn mallin suojaa, on tullut tunnetuksi:

a)

mallin luojan, hänen oikeudenomistajansa taikka kolmannen henkilön toimesta mallin luojan tai hänen oikeudenomistajansa antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla; ja

b)

12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.

8.   Tämän artiklan 7 kohtaa sovelletaan myös, jos malli on tullut tunnetuksi mallin luojaan tai hänen oikeudenomistajaansa kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena.

214 artikla

Suoja-aika

1.   EU-osapuolessa ja Ukrainassa rekisteröinnin jälkeen saatavilla olevan suojan keston on oltava vähintään viisi vuotta. Oikeudenhaltija voi uusia suojan voimassaolon yhdeksi tai useammaksi viisivuotiskaudeksi, yhteensä enintään 25 vuodeksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivästä.

2.   EU-osapuolessa ja Ukrainassa rekisteröimättömille malleille saatavilla olevan suojan keston on oltava vähintään kolme vuotta siitä päivästä, jona malli on tullut tunnetuksi yhden osapuolen alueella.

215 artikla

Rekisteröinnin mitätöiminen tai epääminen

1.   EU-osapuoli ja Ukraina voivat säätää, että mallin rekisteröinti evätään tai se julistetaan mitättömäksi rekisteröinnin jälkeen ainoastaan seuraavissa perustelluissa tapauksissa:

a)

malli ei ole tämän sopimuksen 212 artiklan a kohdan määritelmän mukainen;

b)

se ei täytä tämän sopimuksen 213 artiklan ja 217 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan vaatimuksia;

c)

tuomioistuimen päätöksen nojalla oikeudenhaltijalla ei ole oikeutta malliin;

d)

malli on ristiriidassa aikaisemman mallin kanssa, joka on tullut tunnetuksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai, jos vaaditaan etuoikeutta, mallin etuoikeuspäivän jälkeen, ja joka on suojattu edellä mainittua päivää aikaisemmasta päivästä lähtien rekisteröidyllä mallilla tai mallihakemuksella;

e)

myöhemmässä mallissa käytetään erottavaa merkkiä ja tätä merkkiä koskevassa kyseisen osapuolen lainsäädännössä annetaan merkin haltijalle oikeus kieltää tällainen käyttö;

f)

malli merkitsee asianomaisen osapuolen tekijänoikeutta koskevan lainsäädännön nojalla suojatun teoksen luvatonta käyttöä;

g)

malli merkitsee jonkin Pariisin yleissopimuksen 6 b artiklassa luetellun kohteen tai muiden kuin mainitussa 6 b artiklassa lueteltujen ja kyseisen osapuolen alueella yleisen edun kannalta erityisen tärkeiden ansiomerkkien, tunnuskuvien ja vaakunoiden asiatonta käyttöä.

Tämä kohta ei rajoita osapuolten oikeutta asettaa mallihakemuksia koskevia muodollisia vaatimuksia.

2.   Osapuoli voi säätää vaihtoehtona mitätöimiselle, että mallin, joka voidaan mitätöidä tämän artiklan 1 kohdan mukaisilla perusteilla, käyttö voi olla rajoitettua.

216 artikla

Saadut oikeudet

Suojatun mallin haltijalla on vähintään yksinoikeus käyttää mallia ja estää kolmansia osapuolia käyttämästä mallia ilman hänen lupaansa ja erityisesti estää sellaisen tuotteen tekeminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, tuonti, vienti tai käyttö, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, tai tuotteen varastoiminen kyseisiä tarkoituksia varten.

217 artikla

Poikkeukset

1.   Mallin rekisteröinnistä johtuvia oikeuksia ei voida käyttää seuraavissa:

a)

yksityisesti ja muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa toteutetut toimet;

b)

toimenpiteitä, jotka on suoritettu kokeellista tarkoitusta varten;

c)

toisintaminen lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin, edellyttäen että nämä toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia eivätkä aiheettomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.

2.   Tämän lisäksi mallin rekisteröinnistä johtuvia oikeuksia ei voida käyttää seuraavissa:

a)

varusteet, jotka ovat toiseen maahan rekisteröidyissä aluksissa tai ilma-aluksissa näiden tullessa tilapäisesti kyseisen osapuolen alueelle;

b)

asianomaisen osapuolen tällaisten alusten korjausta varten tuomat varaosat ja tarvikkeet;

c)

tällaisille aluksille suoritettavat korjaukset.

3.   Mallioikeutta ei myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

4.   Mallioikeutta ei myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

5.   Mallioikeutta ei myönnetä malliin, joka on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen.

218 artikla

Suhde tekijänoikeuteen

Tämän alajakson mukaisesti osapuolen rekisteröimää mallia koskevalla oikeudella suojattu malli suojataan myös kyseisen osapuolen tekijänoikeuslain nojalla siitä päivästä lähtien, jona malli on luotu tai saatettu johonkin muotoon. Kukin osapuoli määrää näin myönnettävän suojan laajuuden ja edellytykset sekä vaadittavan omaperäisyyden.

5   Alajakso

Patentit

219 artikla

Patentit ja kansanterveys

1.   Osapuolet tunnustavat merkityksen, joka on 14 päivänä marraskuuta 2001 WTO:n ministerikokouksessa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetulla julistuksella, jäljempänä 'Dohan julistus'. Tämän luvun mukaisia oikeuksia ja velvoitteita tulkittaessa ja täytäntöönpantaessa osapuolet varmistavat, että Dohan julistusta noudatetaan.

2.   Osapuolet osallistuvat WTO:n yleisneuvoston 30 päivänä elokuuta 2003 Dohan julistuksen 6 artiklasta tekemän päätöksen täytäntöönpanoon ja noudattavat sitä.

220 artikla

Lisäsuojatodistus

1.   Osapuolet tunnustavat, että niiden alueilla patentilla suojattuihin lääkkeisiin ja kasvinsuojelutuotteisiin sovelletaan hallinnollista lupamenettelyä ennen markkinoille saattamista. Ne tunnustavat, että aika, joka kuluu patentin saamista koskevan hakemuksen tekemisen ja tuotteen markkinoille saattamista koskevan luvan myöntämisen välillä asianomaisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti, voi lyhentää patentin antamaa todellista suojaa.

2.   Osapuolten on säädettävä patentin suojaamalle lääkkeelle tai kasvinsuojelutuotteelle, johon on sovellettu hallinnollista lupamenettelyä, lisäsuoja, joka on sama kuin 1 kohdassa tarkoitettu aika vähennettynä viidellä vuodella.

3.   Sellaisten lääkkeiden osalta, joiden tuottamisen yhteydessä on tehty lastentautien alaan kuuluvia tutkimuksia, joiden tulokset sisältyvät tuotetietoihin, osapuolet säätävät tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun suojaan kuuden kuukauden lisäajan.

221 artikla

Bioteknologian keksintöjen suoja

1.   Osapuolten on suojattava bioteknologiset keksinnöt kansallisen patenttilainsäädännön mukaisesti. Niiden on tarvittaessa mukautettava kansallista patenttilainsäädäntöään tämän sopimuksen määräysten huomioonottamiseksi. Tämä artikla ei rajoita kansainvälisistä yleissopimuksista, erityisesti TRIPS-sopimuksesta ja biologista monimuotoisuutta koskevasta vuoden 1992 yleissopimuksesta johtuvia osapuolten velvoitteita.

2.   Tässä alajaksossa tarkoitetaan

a)

'biologisella materiaalilla' kaikkea materiaalia, joka sisältää geneettistä tietoa ja pystyy itse lisääntymään tai jota voidaan lisätä biologisessa järjestelmässä;

b)

'mikrobiologisella menetelmällä' kaikkia menetelmiä, joissa käytetään mikrobiologista materiaalia tai joiden kohteena on mikrobiologinen materiaali tai joilla tuotetaan mikrobiologista materiaalia.

3.   Tätä sopimusta sovellettaessa patentoitavia ovat sellaiset uudet keksinnöt, jotka ovat keksinnöllisiä ja joita voidaan käyttää teollisesti silloinkin, kun niiden kohteena on biologisesta materiaalista koostuva tai biologista materiaalia sisältävä tuote tai menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa, muokata tai käyttää biologista materiaalia.

Luonnollisesta ympäristöstään eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali voi olla keksinnön kohteena myös silloin, kun sitä esiintyy luonnollisessa tilassa.

Ihmisen kehosta eristetty tai muuten teknisellä menetelmällä valmistettu ainesosa, yksittäisen geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, voi muodostaa patentoitavissa olevan keksinnön, vaikka tällaisen ainesosan rakenne olisi samanlainen kuin luonnollisen ainesosan rakenne. Geenin sekvenssin tai osasekvenssin teollinen käyttö on esitettävä havainnollisesti patenttihakemuksessa.

4.   Patenttia ei myönnetä seuraaville:

a)

kasvilajikkeet ja eläinrodut;

b)

olennaisesti biologiset menetelmät kasvien ja eläinten jalostamiseksi;

c)

muodostumisensa ja kehityksensä eri vaiheissa oleva ihmiskeho sekä pelkästään sen ainesosaa, geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, koskeva löytö.

Keksinnöt, joiden kohteena ovat kasvit tai eläimet, voidaan patentoida, jos keksinnön tekninen toteutettavuus ei rajoitu yhteen kasvilajikkeeseen tai eläinrotuun. Tämän kohdan b alakohta ei rajoita sellaisten keksintöjen patentoitavuutta, joiden kohteena on mikrobiologinen menetelmä tai muut tekniset menetelmät tai näillä menetelmillä tuotettu tuote.

5.   Keksinnöt, joiden kaupallinen hyödyntäminen olisi vastoin yleistä järjestystä tai hyviä tapoja, eivät ole patentoitavia. Hyödyntämistä ei voida kuitenkaan pitää tällaisena pelkästään sillä perusteella, että se on kiellettyä lain tai asetuksen säännöksillä. Erityisesti seuraavat keksinnöt eivät ole patentoitavia:

a)

ihmisen kloonaamismenetelmät;

b)

menetelmät, joilla muutetaan ihmisen sukusolujen geneettistä identiteettiä;

c)

ihmisalkioiden käyttö teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin;

d)

menetelmät, joilla muutetaan eläinten geneettistä identiteettiä ja jotka todennäköisesti aiheuttavat eläimille kärsimyksiä ilman, että siitä on huomattavaa lääketieteellistä hyötyä ihmiselle tai eläimelle, sekä tällaisilla menetelmillä tuotetut eläimet.

6.   Patentin antama suoja biologiselle materiaalille, jolla on keksinnön seurauksena tiettyjä piirteitä, käsittää kaiken sellaisen monistamalla tai lisäämällä tästä biologisesta materiaalista saadun samassa tai erikoistuneessa muodossa olevan biologisen materiaalin, jolla on nämä samat piirteet.

7.   Patentin antama suoja menetelmälle, jonka avulla tuotetaan biologista materiaalia, jolla on keksinnön seurauksena tiettyjä piirteitä, käsittää tällä menetelmällä välittömästi saadun biologisen materiaalin ja kaiken muun sellaisen biologisen materiaalin, joka on saatu menetelmällä välittömästi saadusta biologisesta materiaalista monistamalla tai lisäämällä samassa tai erikoistuneessa muodossa ja jolla on nämä samat piirteet.

8.   Patentin antama suoja geneettistä tietoa sisältävälle tai siitä koostuvalle tuotteelle käsittää kaiken materiaalin, johon tuote on yhdistetty ja johon geneettinen tieto sisältyy ja jossa se toimii, jollei tämän artiklan 4 kohdan c alakohdasta muuta johdu.

9.   Tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitettu suoja ei käsitä biologista materiaalia, joka on saatu monistamalla tai lisäämällä biologista materiaalia, jonka patentin haltija on saattanut osapuolten alueella markkinoille tai joka on saatettu markkinoille hänen suostumuksellaan, jos monistaminen tai lisääminen väistämättä aiheutuu käytöstä, jota varten biologinen materiaali on saatettu markkinoille, edellyttäen, että saatua materiaalia ei myöhemmin käytetä muuhun monistamiseen tai lisäämiseen.

10.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa määrätään, patentinhaltijan suorittama tai hänen suostumuksellaan tapahtuva kasvien lisäysaineiston myynti tai muu pitäminen kaupan maanviljelijälle maatalouskäyttöön merkitsee sitä, että viljelijä saa käyttää sadosta saamaansa tuotetta monistamiseen tai lisäämiseen omalla tilallaan. Tämän poikkeuksen laajuus ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat samat kuin kasvinjalostajan oikeuksia koskevassa osapuolten kansallisessa lainsäädännössä, asetuksissa ja käytännöissä säädetyt.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa määrätään, patentinhaltijan suorittama tai hänen suostumuksellaan tapahtuva jalostuskarjan tai muun eläinten lisäysaineiston myynti tai muu pitäminen kaupan maanviljelijälle merkitsee sitä, että viljelijä saa käyttää suojattua karjaa maatalouden tarkoituksiin. Tähän lupaan sisältyy eläimen tai muun eläinten lisäysaineiston saattaminen maatalouskäyttöön, mutta ei kaupallisen lisäämistoiminnan puitteissa tai sen tarkoituksiin tapahtuva myynti. Edellä mainittujen poikkeusten laajuutta ja yksityiskohtaisia sääntöjä ohjaavat kansalliset lait, asetukset ja käytännöt.

11.   Osapuolten on säädettävä vastavuoroisen pakkoluvan soveltamisesta seuraavissa tapauksissa:

a)

jos jalostaja ei voi hankkia tai hyödyntää kasvinjalostusoikeutta loukkaamatta aiempaa patenttia, hän voi hakea asianmukaista korvausta vastaan pakkolupaa patentilla suojatun keksinnön muulla kuin yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten, jos lupa on tarpeen suojattavan kasvilajikkeen hyödyntämistä varten. Osapuolten on säädettävä, että patentin haltijalla on oikeus saada kohtuullisin ehdoin annettava vastavuoroinen lupa käyttää suojattua lajiketta, jos tällainen lupa myönnetään;

b)

jos bioteknologisen keksinnön patentin haltija ei voi hyödyntää patenttia loukkaamatta lajiketta koskevaa aiempaa kasvinjalostajan oikeutta, hän voi hakea asianmukaista korvausta vastaan pakkolupaa kyseisen oikeuden suojaaman lajikkeen muulla kuin yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten. Osapuolten on säädettävä, että kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on oikeus saada kohtuullisin ehdoin annettava vastavuoroinen lupa käyttää suojattua keksintöä, jos tällainen lupa myönnetään.

12.   Tämän artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen lupien hakijoiden on osoitettava, että:

a)

he eivät ole onnistuneet sopimusteitse saamaan lupaa patentin tai kasvinjalostajan oikeuden haltijalta;

b)

kasvilajike tai keksintö edustaa huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu patentissa tarkoitettuun keksintöön tai suojattuun kasvilajikkeeseen nähden.

222 artikla

Lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitettujen tietojen suoja

1.   Osapuolet ottavat käyttöön kattavan järjestelmän, jolla taataan niiden tietojen luottamuksellisuus, salassapito ja riippumattomuus, jotka on toimitettu lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi.

2.   Sen vuoksi, jos osapuoli vaatii lääkkeen turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyviä testi- tai tutkimustuloksia ennen markkinointiluvan myöntämistä kyseiselle tuotteelle, osapuoli ei saa vähintään viisi vuotta osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen markkinointiluvan myöntämisestä sallia muiden hakijoiden pitää kaupan samaa tai samankaltaista tuotetta hakijalle, joka oli esittänyt testi- tai tutkimustulokset, myönnetyn markkinointiluvan perusteella, ellei kyseiset testi- tai tutkimustulokset esittänyt hakija ole antanut siihen suostumustaan. Mainitun ajanjakson aikana ensimmäisen markkinointiluvan osalta esitettyjä testi- tai tutkimustuloksia ei käytetä kenenkään muun sellaisen hakijan eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa lääkkeelle, ellei ensimmäinen hakija ole antanut siihen suostumustaan.

3.   Ukraina yhdenmukaistaa lääkkeiden tietosuojaa koskevan lainsäädäntönsä EU:n lainsäädännön kanssa kauppakomitean päättämänä ajankohtana.

223 artikla

Kasvinsuojeluaineiden tietosuoja

1.   Osapuolten on määritettävä turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset ennen kasvinsuojeluaineiden asettamista markkinoille.

2.   Osapuolet tunnustavat ensimmäisen kerran esitetyn testin tai tutkimuksen omistajan tilapäisen oikeuden saada markkinointilupa kasvinsuojeluaineelle. Mainitun ajanjakson aikana testiä tai tutkimusta ei käytetä kenenkään muun sellaisen hakijan eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa kasvinsuojeluaineelle, ellei ensimmäinen omistaja ole antanut siihen suostumustaan. Tätä oikeutta nimitetään jäljempänä tietosuojaksi.

3.   Osapuolet määrittävät kriteerit, jotka testin tai tutkimuksen on täytettävä.

4.   Tietosuojan keston olisi oltava vähintään 10 vuotta kyseisen osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen luvan saamisesta. Osapuolet voivat päättää pidentää vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden suoja-aikaa. Tällöin suoja-aikaa voidaan pidentää 13 vuoteen.

5.   Osapuolet voivat päättää, että kyseisiä ajanjaksoja pidennetään kunkin vähäistä käyttötarkoitusta (36) koskevan luvan pidennyksen osalta. Kyseisessä tapauksessa tietosuojan kokonaiskesto ei saa milloinkaan ylittää 13:a vuotta tai vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden osalta 15:tä vuotta.

6.   Testi tai tutkimus on tietosuojan alainen myös, jos se on ollut välttämätön luvan uusimisen tai uudelleentarkastelun vuoksi. Siinä tapauksessa tietosuoja on voimassa 30 kuukautta.

7.   Osapuolet säätävät säännöistä, joilla estetään selkärankaisten eläinten päällekkäinen testaus. Hakijan, joka aikoo suorittaa selkärankaisilla eläimillä testejä ja tutkimuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkistaakseen, että kyseisiä testejä ja tutkimuksia ei ole jo suoritettu tai aloitettu.

8.   Uuden luvanhakijan ja vastaavien lupien haltijan tai haltijoiden on kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että selkärankaisilla eläimillä tehtyjen testien ja tutkimusten tiedot jaetaan. Testi- ja tutkimusraporttien tietojen jakamisesta aiheutuvat kustannukset on määriteltävä tasapuolisesti, avoimesti ja syrjimättömästi. Uuden luvanhakijan on jaettava vain niiden tietojen kustannukset, jotka hänen on toimitettava luvan saamiselle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.

9.   Jos uusi hakija ja kasvinsuojeluaineiden lupien haltija tai haltijat eivät pääse sopimukseen selkärankaisia eläimiä koskevien testi- ja tutkimusraporttien jakamisesta, uusi hakija ilmoittaa asiasta osapuolelle.

10.   Vaikka sopimukseen ei päästä, kyseinen osapuoli voi käyttää selkärankaisia eläimiä koskevia testi- ja tutkimusraportteja uuden hakijan hakemuksen osalta.

11.   Vastaavien lupien haltijalla tai haltijoilla on oikeus vaatia uudelta luvanhakijalta oikeudenmukaista osuutta aiheutuneista kustannuksista. Kyseinen osapuoli voi ohjata asianomaiset osapuolet ratkaisemaan asian kansallisen lainsäädännön mukaisen virallisen ja sitovan sovittelun avulla.

6   Alajakso

Puolijohdetuotteiden piirimallit

224 artikla

Määritelmä

Tässä alajaksossa tarkoitetaan

a)

'puolijohdetuotteella' minkä tahansa sellaisen tuotteen lopullista muotoa tai välimuotoa, jonka runko on puolijohtavasta aineesta valmistetun kerroksen sisältävää ainetta, ja jossa on yksi tai useampi muu johtavasta, eristävästä tai puolijohtavasta aineesta valmistettu ja ennalta suunnitellun kolmiulotteisen mallin mukaan asetettu kerros ja joka on tarkoitettu yksinomaan tai muiden toimintojen ohella toteuttamaan elektronisen toiminnon;

b)

puolijohdetuotteen 'piirimallilla' missä tahansa aineellisessa muodossa tai koodattuna esiintyvää toisiinsa suhteessa olevien kuvioiden sarjaa;

joka esittää kolmiulotteisena mallina puolijohdetuotteen kerrosten rakenteen ja jossa jokainen kuvio esittää kaikissa valmistusvaiheissa puolijohdetuotteen pintarakenteen mallia tai mallin osaa;

c)

'kaupallisella käytöllä' myyntiä, vuokrausta, leasing-toimintaa ja muuta kaupallista jakelua sekä tarjoamista näihin tarkoituksiin. Tämän sopimuksen 227 artiklassa tarkoitettuna kaupallisena käyttönä ei kuitenkaan pidetä, ellei edelleenluovutusta tapahdu, salassapitovelvollisuuksin tapahtuvaa hyväksikäyttöä.

225 artikla

Suojan edellytykset

1.   Osapuolten on suojattava puolijohdetuotteiden piirimallit antamalla säännöksiä yksinoikeuksien myöntämisestä tämän artiklan mukaisesti.

2.   Osapuolet suojaavat puolijohdetuotteen piirimallin, jos se on sen luojan oman älyllisen ponnistuksen tulos eikä se ole yleisesti tunnettu puolijohdeteollisuudessa. Jos puolijohdetuotteen piirimalli koostuu osista, jotka ovat yleisesti tunnettuja puolijohdeteollisuudessa, se suojataan ainoastaan, mikäli tällaisten osien yhdistelmä kokonaisuutena täyttää edellä mainitut edellytykset.

226 artikla

Yksinoikeus

1.   Tämän sopimuksen 225 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksinoikeus sisältää oikeuden sallia tai kieltää:

a)

piirimallin kappaleen valmistaminen, jos piirimalli on suojattu tämän sopimuksen 225 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

piirimallin tai piirimallia käyttäen valmistetun puolijohdetuotteen kaupallinen käyttö tai maahantuonti kaupallista käyttöä varten.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yksinoikeus ei koske kappaleen valmistamista piirimallin taikka piirimalliin sisältyvien periaatteiden, prosessien, järjestelmien tai siihen sisältyvän tekniikan analysointia, arviointia tai opetusta varten.

3   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksinoikeus ei ulotu mihinkään sellaista piirimallia koskevaan toimenpiteeseen, joka täyttää tämän sopimuksen 225 artiklan 2 kohdassa määrätyt edellytykset ja joka on luotu toisen piirimallin tämän artiklan 2 kohdan mukaisen analysoinnin ja arvioinnin perusteella.

4.   Yksinoikeus sallia tai kieltää tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu toimenpide ei koske toimenpidettä, joka on suoritettu sen jälkeen, kun piirimalli tai puolijohdetuote on saatettu laillisesti markkinoille.

227 artikla

Suoja-aika

Yksinoikeuden kesto on vähintään 10 vuotta siitä, kun piirimallia on ensimmäisen kerran käytetty kaupallisesti missä tahansa maailmassa tai, jos yksinoikeuden alkaminen tai jatkuminen edellyttää rekisteröintiä, 10 vuoden kuluttua seuraavista ajankohdista aikaisemmasta:

a)

sen kalenterivuoden lopusta, jona piirimallia on ensimmäisen kerran käytetty kaupallisesti missä tahansa maailmassa;

b)

sen kalenterivuoden lopusta, jona asianmukainen rekisteröintihakemus on jätetty.

7   Alajakso

Muut määräykset

228 artikla

Kasvilajikkeet

Osapuolet toimivat yhteistyössä Genevessä 10 päivänä marraskuuta 1972, 23 päivänä lokakuuta 1978 ja 19 päivänä maaliskuuta 1991 tarkistettuun uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevaan kansainväliseen vuoden 1961 yleissopimukseen perustuvan kasvilajikkeiden suojelun ja kyseisen yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen jalostajan oikeuksia koskevien valinnaisten poikkeusten edistämiseksi ja lujittamiseksi.

229 artikla

Geenivarat, perinteinen tietämys ja kansanperinne

1.   Osapuolet kunnioittavat, suojelevat ja ylläpitävät kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, sellaisia keksintöjä ja sellaista käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin ja edistävät ja laajentavat niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella, sekä rohkaisevat tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa.

2.   Osapuolet tunnustavat, että kansallinen lainsäädäntö huomioon ottaen on tärkeää toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä perinteisen tietämyksen säilyttämiseksi, ja sopivat jatkavansa työtä, jotta voitaisiin päästä kansainväliseen sopimukseen sui generis -malleista perinteisen tietämyksen oikeudellista suojaa varten.

3.   Osapuolet sopivat, että tämän alajakson teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat määräykset ja biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on pantava täytäntöön toisiaan tukevalla tavalla.

4.   Osapuolet sopivat säännöllisestä näkemysten ja tietojen vaihdosta merkittävien monenkeskisten neuvottelujen osalta.

3   jakso

Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano

230 artikla

Yleiset velvoitteet

1.   Molemmat osapuolet vahvistavat TRIPS-sopimuksen ja varsinkin sen III osan mukaiset sitoumuksensa ja säätävät seuraavista täydentävistä toimenpiteistä, menettelyistä ja oikeussuojakeinoista, jotka ovat tarpeen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi (37). Näiden toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita eivätkä ne saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin.

2.   Näiden toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi.

231 artikla

Oikeutetut hakijat

1.   Osapuolet myöntävät oikeuden pyytää tässä jaksossa ja TRIPS-sopimuksen III osassa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista seuraaville:

a)

sovellettavan lainsäädännön mukaisesti teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille;

b)

kaikille muille henkilöille, joilla on oikeus käyttää näitä oikeuksia, erityisesti käyttöluvan haltijoille, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti;

c)

alan edunvalvonnasta vastaaville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti.

2.   Osapuolet voivat myöntää oikeuden pyytää tässä jaksossa ja TRIPS-sopimuksen III osassa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista teollis- ja tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoiville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti.

1   Alajakso

Yksityisoikeudelliset toimenpiteet, menettelyt ja oikeussuojakeinot

232 artikla

Olettama tekijänoikeudesta

Osapuolet tunnustavat, että tässä sopimuksessa määrättyjä toimenpiteitä, menettelyjä oikeussuojakeinoja sovellettaessa,

a)

jotta kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää voidaan pitää, jollei toisin osoiteta, tekijänä ja sen johdosta oikeutettuna ajamaan kannetta tekijänoikeutensa loukkaamisesta, riittää, että hänen nimensä on tavanmukaisella tavalla ilmoitettu teoksessa;

b)

tämän artiklan a kohdassa olevaa määräystä sovelletaan soveltuvin osin lähioikeuksien haltijoihin heidän suojatun aineistonsa osalta.

233 artikla

Todistustavat

1.   Osapuolten oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä, milloin asianosainen on esittänyt kohtuullisella tavalla saatavissa olevan todistusaineiston, joka riittää tukemaan hänen vaatimuksiaan, ja on yksilöinyt sellaiset hänen vaatimuksiaan tukevat todisteet, jotka ovat hänen vastapuolensa hallussa, että vastapuolen on esitettävä nämä todisteet. Oikeusviranomainen voi sisällyttää määräykseensä sellaisia ehtoja, että luottamuksellisten tietojen suoja voidaan varmistaa.

2.   Jos teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaus on toteutettu kaupallisessa laajuudessa, osapuolten on samoin edellytyksin toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat pyynnöstä antaa tarvittaessa määräyksen esittää pankki-, rahoitus- tai kaupallisia asiakirjoja, jotka ovat vastapuolen hallussa, edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan.

234 artikla

Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi

1.   Osapuolten on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suojaa taataan. Nämä toimet voivat sisältää väitettyjen riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mahdollisen näytteiden oton, tai riidanalaisten tavaroiden ja soveltuvissa tapauksissa näiden tavaroiden valmistuksessa ja/tai jakelussa käytettyjen materiaalien ja välineiden sekä tavaroihin liittyvien asiakirjojen haltuunottamisen. Nämä toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos mahdollisesta viiveestä voi koitua korvaamatonta haittaa oikeudenhaltijalle tai jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen.

2.   Osapuolten on varmistettava, että todistusaineiston suojaamistoimenpiteet kumotaan tai että ne muutoin lakkaavat olemasta voimassa vastaajan pyynnöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisesti vaadittavia vahingonkorvauksia, jollei hakija pane pääasiaa koskevaa menettelyä vireille toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa kohtuullisessa määräajassa.

235 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.   Osapuolten on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja. Tiedonantovelvollinen on teollis- tai tekijänoikeuksia loukannut ja/tai kuka tahansa muu henkilö,

a)

jonka on todettu pitävän hallussaan riidanalaisia tavaroita kaupallisessa laajuudessa;

b)

joka on tavattu käyttämästä riidanalaisia palveluja kaupallisessa laajuudessa;

c)

jonka on todettu tarjoavan loukkaavassa toiminnassa käytettäviä palveluja kaupallisessa laajuudessa;

tai

d)

jonka tämän kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu henkilö on osoittanut osallistuneen kyseisten tavaroiden tuottamiseen, valmistukseen tai jakeluun tai näiden palvelujen tarjoamiseen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät tapauksen mukaan

a)

tuotteen tai palvelujen tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien ja muiden aikaisempien haltijoiden sekä aiottujen tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet;

b)

tiedot tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden taikka palveluiden määrästä sekä kyseisistä tavaroista tai palveluista saaduista hinnoista.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovelletaan rajoittamatta muita laissa annettuja säännöksiä, jotka

a)

antavat oikeudenhaltijalle oikeuden saada laajempia tietoja;

b)

koskevat tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tietojen käyttöä rikos- tai siviilioikeudellisessa menettelyssä;

c)

koskevat vastuuta tiedonsaantioikeuden väärinkäytöstä;

d)

antavat mahdollisuuden kieltäytyä sellaisten tietojen antamisesta, jotka pakottaisivat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön myöntämään oman tai lähisukulaisensa osallistumisen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaukseen;

e)

koskevat tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa tai henkilötietojen käsittelyä.

236 artikla

Turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteet

1.   Osapuolet varmistavat, että oikeusviranomaiset voivat määrätä hakijan pyynnöstä väliaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on estää teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää väliaikaisesti tai, jos kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, tarvittaessa uhkasakon uhalla kyseisen oikeuden väitettyjen loukkausten jatkaminen tai asettaa jatkamisen ehdoksi oikeudenhaltijalle kuuluvan korvauksen takaamiseen tarkoitetut vakuudet. Väliaikainen kielto voidaan määrätä samoin edellytyksin välittäjälle, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää loukatakseen teollis- tai tekijänoikeutta.

2.   Väliaikaisella kiellolla voidaan myös määrätä takavarikoitaviksi tai luovutettaviksi sellaiset tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, jotta voidaan estää niiden saattaminen jakelukanavien piiriin tai levittäminen jakelukanavia pitkin.

3.   Kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta osapuolten on varmistettava, että jos hakija osoittaa olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvauksen maksamista, oikeusviranomaiset voivat määrätä väitetyn loukkaajan irtainta ja kiinteää omaisuutta asetettavaksi hukkaamiskieltoon sekä myös pankkitilit ja muut varat jäädytettäviksi. Tässä tarkoituksessa toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä esitettäviksi pankki-, rahoitus- tai kaupallisia asiakirjoja tai asianmukaisen pääsyn asiaankuuluviin tietoihin.

4.   Osapuolten on varmistettava, että tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut turvaamistoimenpiteet voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos viivästyminen saattaisi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa oikeudenhaltijalle. Tässä tapauksessa osapuolille on ilmoitettava asiasta viipymättä viimeistään toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen. Asian uudelleen käsittely, johon liittyy oikeus tulla kuulluksi, on järjestettävä vastaajan vaatimuksesta, jotta kohtuullisessa ajassa toimenpiteestä ilmoittamisen jälkeen voidaan ratkaista, onko toimenpidettä muutettava taikka onko se kumottava tai pidettävä voimassa.

5.   Osapuolten on varmistettava, että tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut turvaamistoimenpiteet kumotaan tai että ne muutoin lakkaavat olemasta voimassa vastaajan pyynnöstä, jollei hakija pane pääasiaa koskevaa menettelyä vireille toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa kohtuullisessa määräajassa.

6.   Jos turvaamistoimenpiteet kumotaan tai jos ne raukeavat kantajan toiminnan tai laiminlyönnin takia tai jos myöhemmin todetaan, ettei teollis- tai tekijänoikeutta ole loukattu tai loukkaamisen uhkaa ole ollut, oikeusviranomaisilla on oltava oikeus vastaajan pyynnöstä määrätä toimenpiteiden hakija suorittamaan vastaajalle asianmukainen korvaus näiden toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista.

237 artikla

Korjaavat toimenpiteet

1.   Osapuolten on oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta kuuluvia vahingonkorvauksia rajoittamatta ja ilman minkäänlaista korvausta hakijan pyynnöstä varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä sellaisten tavaroiden osalta, joiden ne ovat todenneet loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, niiden takaisinvetäminen, lopullinen poistaminen markkinointikanavasta tai hävittäminen. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat tarvittaessa määrätä myös näiden tavaroiden luomisessa tai valmistuksessa pääasiassa käytettyjen materiaalien ja välineiden hävittämisestä.

2.   Oikeusviranomaisten on määrättävä, että nämä toimenpiteet toteutetaan oikeudenloukkaajan kustannuksella, jollei tämän esteeksi vedota erityisiin syihin.

238 artikla

Kieltotuomiot

Osapuolten on varmistettava, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat antaa loukkaajaa vastaan kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkaminen. Jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii, kieltotuomion noudattamatta jättämisestä voidaan tarvittaessa määrätä uhkasakko tuomion noudattamisen varmistamiseksi. Osapuolten on myös varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluita kolmas osapuoli käyttää teollis- ja tekijänoikeuden rikkomiseen.

239 artikla

Vaihtoehtoiset toimenpiteet

Osapuolet voivat säätää, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrätä sen henkilön pyynnöstä, johon tämän sopimuksen 237 ja/tai 238 artiklassa määrätyt toimenpiteet voivat kohdistua, että vahingon kärsineelle osapuolelle maksetaan tämän sopimuksen 237 ja/tai 238 artiklassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisen sijasta rahallinen hyvitys, jos kyseinen henkilö on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi tälle henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos vahingon kärsineelle osapuolelle maksettavaa rahallista hyvitystä voidaan kohtuudella pitää tyydyttävänä.

240 artikla

Vahingonkorvaukset

1.   Osapuolten on varmistettava, että kun oikeusviranomaiset määräävät vahingonkorvauksista,

a)

ne ottavat huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat, kuten vahingon kärsineelle osapuolelle aiheutuneet kielteiset taloudelliset seuraukset, saamatta jäänyt voitto mukaan lukien, loukkaajan saama perusteeton etu ja soveltuvissa tapauksissa muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta aiheutunut aineeton vahinko; tai

b)

vaihtoehtona tämän kohdan a alakohdan määräykselle oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrittää vahingot kiinteänä määränä esimerkiksi vähintään niiden rojaltien tai maksujen määrän perusteella, jotka oikeudenloukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä teollis- ja tekijänoikeutta.

2.   Jos oikeudenloukkaaja ei ole tietoisesti ryhtynyt loukkaavaan tekoon tai ryhtyi loukkaavaan tekoon ilman, että hänellä oli riittävät perusteet tietää ryhtyvänsä siihen, osapuolet voivat säätää, että oikeusviranomaiset voivat määrätä voitot perittäviksi takaisin vahingon kärsineelle osapuolelle tai maksettavaksi mainitulle osapuolelle vahingonkorvauksen, joka voi olla ennalta määrätty.

241 artikla

Oikeudenkäyntikulut

Osapuolten on varmistettava, että kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut kuuluvat yleensä oikeudenkäynnin hävinneen maksettaviksi, paitsi jos tämä olisi kohtuuden periaatteen vastaista.

242 artikla

Tuomioistuinten päätösten julkistaminen

Osapuolten on varmistettava, että oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta nostetun kanteen yhteydessä kantajan pyynnöstä ja loukkaajan kustannuksella määrätä toteutettaviksi soveltuvia toimenpiteitä päätöstä koskevien tietojen levittämiseksi, mukaan lukien päätöksen julkistaminen ja sen julkaiseminen kokonaan tai osittain. Osapuolet voivat erityisolosuhteiden perusteella säätää muita tarkoituksenmukaisia julkistamistoimenpiteitä, näkyvät ilmoitukset mukaan lukien.

243 artikla

Hallinnolliset menettelyt

Siinä laajuudessa kuin siviilioikeudellisia seuraamuksia voidaan määrätä hallinnollisessa menettelyssä, siinä noudatettavien periaatteiden tulee olennaisesti vastata tämän alajakson asiaa koskevissa määräyksissä tarkoitettuja periaatteita.

2   Alajakso

Palvelunvälittäjien vastuu

244 artikla

Välittäjien palvelujen käyttö

Molemmat osapuolet ovat tietoisia, että kolmannet osapuolet voivat käyttää välittäjien palveluita tekijänoikeuksien loukkaamiseen liittyvään toimintaan. Kunkin osapuolen tulee säätää palvelunvälittäjien osalta tässä alajaksossa määrätyistä toimista, jotta voidaan varmistaa tietopalvelujen vapaa liikkuvuus sekä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano digitaalisessa ympäristössä. Tätä alajaksoa sovelletaan ainoastaan teollis- ja tekijänoikeuksien, ja erityisesti tekijänoikeuksien, loukkaamisesta johtuvaan vastuuseen (38).

245 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: Pelkkä siirtotoiminta

1.   Osapuolten on varmistettava, että jos tarjottava tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

a)

ei ole siirron alkuunpanija;

b)

ei valitse siirron vastaanottajaa; ja

c)

ei valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut siirtoon ja yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, väliaikaisen ja tilapäisen tallentamisen, sikäli kuin tallentaminen palvelee yksinomaan siirron toimeenpanoa tietoverkossa eikä sen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa.

3.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

246 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: Välimuistiin tallentaminen

1.   Osapuolten on varmistettava, että jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tavoitteena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen, edellyttäen, että

a)

palvelun tarjoaja ei muuta tietoja;

b)

palvelun tarjoaja noudattaa tietoihin pääsyä koskevia ehtoja;

c)

palvelun tarjoaja noudattaa tiedon päivitystä koskevia sääntöjä, jotka on ilmoitettu toimialalla laajalti hyväksytyllä ja käytetyllä tavalla;

d)

palvelun tarjoaja ei puutu toimialalla laajalti hyväksytyn ja käytetyn teknologian lailliseen käyttöön saadakseen tietoja tallennetun tiedon käytöstä; ja

e)

palvelun tarjoaja toimii viipymättä tallentamansa tiedon poistamiseksi tai sen saannin estämiseksi heti, kun hän on saanut tosiasiallisesti tietoonsa sen, että tieto on poistettu sieltä, missä se alun perin oli verkossa, tai että kyseisen tiedon saanti on estetty taikka tuomioistuin tai hallintoviranomainen on määrännyt poistamaan kyseisen tiedon tai estämään sen saannin.

2.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

247 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: Säilytys ("hosting")

1.   Jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, osapuolten on varmistettava, että palvelun tarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennettujen tietojen osalta, edellyttäen, että

a)

palvelun tarjoajalla ei ole tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai tiedoista eikä hänen tiedossaan vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollen ole tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä; tai

b)

palvelun tarjoaja toimii viipymättä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palvelun tarjoajan johdon tai valvonnan alaisena.

3.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmän mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset, eikä se myöskään vaikuta osapuolten mahdollisuuteen vahvistaa menettelyjä, joita sovelletaan tietojen poistamiseen tai niihin pääsyn estämiseen.

248 artikla

Yleisen valvontavelvoitteen puuttuminen

1.   Osapuolet eivät saa asettaa palvelun tarjoajille tämän sopimuksen 245, 246 ja 247 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita.

2.   Osapuolet voivat asettaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajille velvoitteen ilmoittaa välittömästi toimivaltaisille viranomaisille palvelun vastaanottajien toteuttamista laittomiksi väitetyistä toimista tai näiden antamista laittomiksi väitetyistä tiedoista, tai ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden palvelujen vastaanottajat, joiden kanssa niillä on säilytyssopimuksia.

249 artikla

Siirtymäkausi

Ukraina panee täysimääräisesti täytäntöön tämän alajakson mukaiset velvoitteet 18 kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3   Alajakso

Muut määräykset

250 artikla

Rajatoimenpiteet

1.   Tässä määräyksessä 'teollis- ja tekijänoikeutta loukkaavilla tavaroilla' tarkoitetaan:

a)

"väärennettyjä tavaroita" eli

i)

tavaroita, mukaan luettuina niiden pakkaukset, jotka on luvattomasti varustettu tavaramerkillä, joka on samanlainen kuin tällaisille tavaroille asianmukaisesti rekisteröity merkki, tai jota ei olennaisten tuntomerkkiensä perusteella voida erottaa tällaisesta tavaramerkistä, ja joka siten loukkaa tavaramerkin haltijan oikeuksia;

ii)

mitä tahansa tavaramerkkiä (logo, etiketti, tarra, esite, käyttöohje, takuutodistus), jopa erillään esitettynä, samoin edellytyksin kuin i alakohdassa tarkoitettuja tavaroita;

iii)

pakkauksia, jotka on varustettu väärennetyn tavaran merkillä, yksinään esitettyinä, samoin edellytyksin kuin i alakohdassa tarkoitettuja tavaroita;

b)

"laittomasti valmistettuja tavaroita" eli tavaroita, jotka ovat tai jotka sisältävät ilman tekijänoikeuden tai lähioikeuden tai mallioikeuden haltijan tai oikeudenhaltijan kyseisen tavaran valmistajamaassa asianmukaisesti valtuuttaman henkilön suostumusta tehtyjä jäljennöksiä riippumatta siitä, onko se rekisteröity kansallisessa lainsäädännössä;

c)

tavaroita, jotka sen osapuolen, jossa tulliviranomaisten toimenpiteitä koskeva hakemus on tehty, lainsäädännön mukaan loukkaavat

i)

patenttia;

ii)

lisäsuojatodistusta;

iii)

kasvinjalostajanoikeutta;

iv)

mallia;

v)

maantieteellistä merkintää.

2.   Jollei muualla tässä jaksossa toisin määrätä, osapuolet hyväksyvät menettelyjä (39), joilla varmistetaan, että oikeudenhaltija, jolla on pätevät perusteet epäillä, että voi tapahtua teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden tuontia, vientiä, jälleenvientiä, saapumista tullialueelle tai poistumista tullialueelta, asettamista suspensiomenettelyyn tai viemistä vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, voi jättää toimivaltaisille hallinto- tai oikeusviranomaisille kirjallisen hakemuksen, jotta tulliviranomaiset keskeyttäisivät tällaisten tavaroiden luovutuksen vapaaseen liikkeeseen tai pidättäisivät ne.

3.   Osapuolten on säädettävä, että kun tulliviranomaisilla on toimintansa kautta, ennen kuin oikeudenhaltija on jättänyt hakemuksen tai se on hyväksytty, riittävät perusteet epäillä, että tavarat loukkaavat teollis- ja tekijänoikeutta, ne voivat lykätä kyseisten tavaroiden päästämistä tullin valvonnasta tai pidättää ne, jotta oikeudenhaltija voi jättää hakemuksen toimenpiteitä varten edellisen kohdan mukaisesti.

4.   TRIPS-sopimuksen III osan 4 jaksossa vahvistettuja tuojaa koskevia oikeuksia tai velvoitteita sovelletaan myös tavaroiden viejään tai haltijaan.

5.   Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on säätää teknisestä avusta ja valmiuksien kehittämisestä tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

6.   Ukraina panee täysimääräisesti täytäntöön tämän artiklan mukaiset velvoitteet kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

251 artikla

Käytännesäännöt ja rikostekninen yhteistyö

Osapuolet edistävät

a)

teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävien käytännesääntöjen laatimista ammattialan tai ammatillisten järjestöjen tai -liittojen toimesta;

b)

käytännesääntöjen luonnosten ja kyseisten käytännesääntöjen soveltamista koskevien arviointien toimittamista osapuolten toimivaltaisille viranomaisille.

252 artikla

Yhteistyö

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tukeakseen tämän luvun mukaisten sitoumusten ja velvoitteiden täytäntöönpanoa.

2.   Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) ja VI osaston (Rahoitusyhteistyö ja petostentorjuntaa koskevat määräykset) määräysten mukaisesti yhteistyöhön kuuluvat muun muassa seuraavat toimet:

a)

tietojen vaihto teollis- ja tekijänoikeuksia sekä suojelu- ja täytäntöönpanosääntöjä koskevasta oikeudellisesta kehyksestä; lainsäädännön kehittämisestä saatujen kokemusten vaihto EU-osapuolen ja Ukrainan välillä;

b)

teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonnasta saatujen kokemusten vaihto EU-osapuolen ja Ukrainan välillä;

c)

tullin, poliisin sekä hallinto- ja oikeuselinten keskushallinnon tasolla ja sen alapuolella suorittamasta teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta saatujen kokemusten vaihto EU-osapuolen ja Ukrainan välillä; koordinointi väärennettyjen tavaroiden viennin estämiseksi, myös muiden maiden kanssa;

d)

toimintaedellytysten kehittäminen; henkilöstön vaihto ja koulutus;

e)

teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon edistäminen ja levittäminen muun muassa yritysmaailmaan ja kansalaisyhteiskuntaan; kuluttajien ja oikeudenomistajien tietoisuuden lisääminen;

f)

institutionaalisen yhteistyön kehittäminen esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavien virastojen välillä;

g)

suurelle yleisölle suunnattu teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa koskeva aktiivinen tiedotus ja koulutus: tehokkaiden strategioiden laatiminen, joilla tunnistetaan tärkeimmät kohderyhmät ja luodaan tiedotusohjelmia kuluttajien ja tiedotusvälineiden tietoisuuden parantamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien vaikutuksista, terveysriskit ja yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen mukaan luettuina.

3.   Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja niitä täydentäen osapuolet sopivat, että ne ylläpitävät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa tehokasta vuoropuhelua, josta raportoidaan kauppakomitealle ja jonka aiheena ovat tässä luvussa tarkoitettujen teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja täytäntöönpano sekä muut olennaiset kysymykset.

10   LUKU

Kilpailu

1   jakso

Kilpailunrajoitukset ja yrityskeskittymät

253 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan

1.

'kilpailuviranomaisella'

a)

EU-osapuolen osalta Euroopan komissiota; ja

b)

Ukrainan osalta Ukrainan monopolien vastaista komiteaa.

2.

'kilpailulainsäädännöllä'

a)

EU-osapuolen osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 106 artiklaa, yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 139/2004 (EU:n sulautuma-asetus) ja niiden täytäntöönpanoasetuksia ja muutoksia;

b)

Ukrainan osalta 11 päivänä tammikuuta 2001 annettua lakia nro 2210-III (muutoksineen) ja sen täytäntöönpanoasetuksia ja muutoksia. Jos lain nro 2210-III säännöksen ja toisen kilpailua koskevan aineellisen säännöksen välillä on ristiriita, Ukraina varmistaa, että lain nro 2210-III säännökset ovat voimassa; sekä

c)

edellä mainittuihin säädöksiin tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

3.

Tässä jaksossa käytettyjä käsitteitä on selitetty tarkemmin liitteessä XXIII.

254 artikla

Periaatteet

Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppasuhteissaan. Osapuolet tunnustavat, että kilpailunvastaiset yritysten toimintatavat ja liiketoimet voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja yleisesti vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut. Ne ovat sen vuoksi yhtä mieltä siitä, että seuraavat niiden kilpailulainsäädännössä määritellyt toimintatavat ja liiketoimet eivät ole tämän sopimuksen mukaisia, jos ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan:

a)

yritysten yhteenliittymien sopimukset, yhdenmukaistetut toimintatavat ja päätökset, joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen, vääristäminen tai sen huomattava vähentäminen jommankumman osapuolen alueella;

b)

yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö jommankumman osapuolen alueella; tai

c)

yrityskeskittymät, jotka johtavat monopolisoitumiseen tai huomattavaan kilpailun rajoittamiseen markkinoilla jommankumman osapuolen alueella.

255 artikla

Täytäntöönpano

1.   EU-osapuoli ja Ukraina pitävät voimassa kilpailulainsäädännön, jonka avulla tehokkaasti torjutaan 254 artiklan a, b ja c kohdassa tarkoitettuja toimintatapoja ja liiketoimia.

2.   Osapuolilla on oltava viranomaiset, jotka ovat vastuussa tämän artiklan 1 kohdassa esitetyn kilpailulainsäädännön tehokkaasta valvonnasta ja joilla on siihen asianmukaiset välineet.

3.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää soveltaa niiden kilpailulainsäädäntöä avoimesti, viivytyksettä ja syrjimättömästi noudattaen oikeudenmukaisen menettelyn ja puolustautumisoikeuksien periaatteita. Kukin osapuoli varmistaa erityisesti, että:

a)

ennen kuin yhden osapuolen kilpailuviranomainen määrää seuraamuksesta tai oikeussuojakeinosta sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kohdalla, joka rikkoo osapuolen kilpailulainsäädäntöä, osapuoli myöntää henkilölle oikeuden saada tulla kuulluksi ja esittää näyttö osapuolten kilpailulainsäädännössä määrätyssä kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun osapuoli on ilmoittanut asianomaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle rikkomisen olemassaoloa koskevat alustavat päätelmät; ja

b)

tuomioistuin tai muu riippumaton oikeusistuin, jotka on perustettu kyseisen osapuolen lainsäädännön mukaisesti, määrää tai henkilön pyynnöstä tarkastelee kyseisiä seuraamuksia tai oikeussuojakeinoja.

4.   Kunkin osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava toiselle osapuolelle julkiset tiedot, jotka koskevat sen kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja tässä jaksossa tarkoitettuihin velvoitteisiin liittyvää lainsäädäntöä.

5.   Kilpailuviranomainen hyväksyy ja julkaisee asiakirjan, jossa selitetään sovellettavat periaatteet kilpailulainsäädännön rikkomisesta johtuvien taloudellisten seuraamusten määräämiselle.

6.   Kilpailuviranomainen hyväksyy ja julkaisee asiakirjan, jossa selitetään horisontaalisten sulautumien arvioinnissa käytetyt periaatteet.

256 artikla

Lainsäädännön ja lainvalvontamenettelyjen lähentäminen

Ukraina lähentää kilpailulainsäädäntöään ja lainvalvontamenettelyjään EU:n säännöstöön seuraavasti:

1.

Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta.

Aikataulu: Asetuksen 30 artikla pannaan täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

2.

Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EU:n sulautuma-asetus).

Aikataulu: Asetuksen 1 artikla ja 5 artiklan 1 ja 2 kohta pannaan täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

Asetuksen 20 artikla pannaan täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3.

Komission asetus (EU) N:o 330/2010, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin.

Aikataulu: Asetuksen 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 8 artikla pannaan täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4.

Komission asetus (EY) N:o 772/2004, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2004, perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta teknologiansiirtosopimusten ryhmiin.

Aikataulu: Asetuksen 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 artikla pannaan täytäntöön kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

257 artikla

Julkiset yritykset ja yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia

1.   Julkisten yritysten ja niiden yritysten osalta, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia

a)

kumpikaan osapuoli ei toteuta eikä pidä voimassa toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen 254 artiklaan ja 258 artiklan 1 kohtaan sisältyvien periaatteiden kanssa; ja

b)

osapuolten on varmistettava, että tämän sopimuksen 253 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kilpailulainsäädäntö koskee kyseisiä yrityksiä,

sikäli kuin kyseisen kilpailulainsäädännön ja kyseisten periaatteiden soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisiä yrityksiä suorittamasta niille määrättyjä erityistehtäviä.

2.   Mitkään edellisen kohdan määräykset eivät voi estää osapuolta perustamasta tai ylläpitämästä julkista yritystä, myöntämästä yrityksille erityis- tai yksinoikeuksia taikka ylläpitämästä kyseisiä oikeuksia.

258 artikla

Valtion monopolit

1.   Kunkin osapuolen on mukautettava kaikki valtion kaupalliset monopolit viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta varmistaakseen, että tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä ei esiinny syrjiviä toimenpiteitä osapuolten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä.

2.   Mitkään tämän artiklan määräykset eivät rajoita tämän sopimuksen IV osaston 8 luvun (julkiset hankinnat) mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

3.   Mitkään 1 kohdan määräykset eivät estä osapuolta perustamasta tai ylläpitämästä valtion monopolia.

259 artikla

Tiedonvaihto ja täytäntöönpanoa koskeva yhteistyö

1.   Osapuolet tunnustavat, että niiden kilpailuviranomaisten yhteistyö ja koordinaatio on tärkeää, jotta voidaan entisestään tehostaa kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa ja saavuttaa tämän sopimuksen tavoitteet edistämällä kilpailua ja karsimalla kilpailunvastaista liiketoimintaa tai liiketoimia.

2.   Sen vuoksi osapuolen kilpailuviranomainen voi ilmoittaa toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle halukkuutensa tehdä täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä. Yhteistyö ei estä osapuolia tekemästä itsenäisiä päätöksiä.

3.   Osapuolten kilpailuviranomaiset voivat kilpailulainsäädäntönsä tehokkaan soveltamisen helpottamiseksi vaihtaa tietoja muun muassa lainsäädännöstä ja täytäntöönpanotoimista lainsäädäntöjensä asettamissa rajoissa ja ottaen huomioon olennaiset etunsa.

260 artikla

Neuvottelut

1.   Kunkin osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä aloitettava neuvottelut toisen osapuolen tekemän valituksen johdosta keskinäisen ymmärryksen vaalimiseksi tai tässä jaksossa tarkoitettujen erityisten kysymysten ratkaisemiseksi. Pyynnön tehneen osapuolen on pyynnössään ilmoitettava, miten asia vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan.

2.   Osapuolet neuvottelevat viipymättä kumman tahansa osapuolen pyynnöstä kysymyksistä, jotka koskevat tämän jakson tulkintaa tai soveltamista.

3.   Kunkin osapuolen on pyrittävä toimittamaan toiselle osapuolelle olennaiset muut kuin luottamukselliset tiedot neuvottelujen helpottamiseksi lainsäädäntöjensä asettamissa rajoissa ja ottaen huomioon olennaiset etunsa.

261 artikla

Osapuolet eivät voi vedota tämän sopimuksen IV osaston 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaiseen riitojen ratkaisuun tästä jaksosta johtuvissa kysymyksissä tämän sopimuksen 256 artiklaa lukuun ottamatta.

2   jakso

Valtiontuet

262 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Ukrainan tai Euroopan unionin jäsenvaltion valtion varoista myöntämä tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tavaroiden tuotantoa suosimalla ei sovellu tämän sopimuksen asianmukaiseen toimintaan, jos se on omiaan vaikuttamaan osapuolten väliseen kauppaan.

2.   Seuraavat tuet kuitenkin soveltuvat tämän sopimuksen asianmukaiseen toimintaan:

a)

yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella;

b)

tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.

3.   Lisäksi seuraavien tukien voidaan katsoa soveltuvan tämän sopimuksen asianmukaiseen toimintaan:

a)

tuki taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma;

b)

tuki Euroopan etua (40) koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Ukrainan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen;

c)

tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä osapuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla;

d)

tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä osapuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla;

e)

tuki EU:n horisontaalisissa ryhmäpoikkeusasetuksissa ja horisontaalisissa ja alakohtaisissa valtiontukisäännöissä sallittujen, kyseisissä asetuksissa ja säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen;

f)

investointituki tämän sopimuksen V osaston 6 luvun (Ympäristö) liitteessä XXIX lueteltujen EU:n direktiivien pakollisten normien noudattamiseksi niissä säädetyn toimeenpanokauden kuluessa ja laitosten ja laitteiden mukauttamiseksi uusiin vaatimuksiin voidaan hyväksyä 40 bruttoprosentin enimmäismäärään asti tukikelpoisista kustannuksista.

4.   Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tähän jaksoon sisältyviä sääntöjä sikäli kuin kyseisten sääntöjen soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisiä yrityksiä suorittamasta niille määrättyjä erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa osapuolten etujen kanssa.

Tässä luvussa käytettyjä käsitteitä selitetään tarkemmin liitteessä XXIII.

263 artikla

Avoimuus

1.   Kukin osapuoli varmistaa valtiontukien avoimuuden. Tätä varten kumpikin osapuoli ilmoittaa vuosittain toiselle osapuolelle niiden valtiontukien kokonaismäärän, tyypin ja alakohtaisen jakautumisen, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan. Ilmoituksiin olisi sisällyttävä tietoa tuen tavoitteesta, muodosta, määrästä tai budjetista, myöntävästä viranomaisesta ja mahdollisuuksien mukaan tuen saajasta. Tätä artiklaa sovellettaessa tukea, joka on määrältään alle 200 000 euroa yritystä kohti kolmen vuoden kauden aikana, ei tarvitse ilmoittaa. Kyseinen ilmoitus katsotaan toimitetuksi, jos se on lähetetty toiselle osapuolelle tai jos olennaiset tiedot ovat saatavilla julkisella internet-sivustolla 31 päivään joulukuuta mennessä seuraavana kalenterivuonna.

2.   Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava lisätietoja valtiontukijärjestelmistä ja yksittäisistä valtiontukitapauksista, jotka vaikuttavat osapuolten väliseen kauppaan. Osapuolet vaihtavat kyseisiä tietoja salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.

3.   Osapuolten on varmistettava, että julkisten viranomaisten ja julkisten yritysten väliset taloudelliset suhteet ovat avoimia siten, että seuraavat seikat käyvät selkeästi ilmi:

a)

julkisten viranomaisten kyseisille julkisille yrityksille suoraan tai välillisesti (esimerkiksi julkisten yritysten tai rahoituslaitosten välityksellä) myöntämät julkiset varat;

b)

kyseisten julkisten varojen todellinen käyttötarkoitus.

4.   Osapuolet varmistavat lisäksi, että sellaisten yritysten taloudellinen rakenne ja organisaatiorakenne, joille Ukraina tai Euroopan unionin jäsenvaltio on myöntänyt erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia tai joille on uskottu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen, ja jotka saavat julkisen palvelun velvoitteesta jossain muodossa korvauksia, näytetään oikein erillisessä kirjanpidossa siten, että seuraavat seikat käyvät selkeästi ilmi:

a)

kulut ja tuotot, jotka liittyvät kaikkiin tuotteisiin tai palveluihin, joiden osalta yritykselle on myönnetty erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, taikka kaikkiin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin, jotka on uskottu yritykselle, ja toisaalta kaikkiin muihin yrityksen tuottamiin erillisiin tuotteisiin ja palveluihin;

b)

yksityiskohtaiset tiedot menetelmistä, joilla tulot ja menot kohdistetaan eri toiminnoille. Kyseiset menetelmät perustuvat kansainvälisesti tunnustettujen kirjanpitomenetelmien, kuten toimintoperusteisen kustannuslaskennan, mukaisesti syy-yhteyttä, objektiivisuutta, avoimuutta ja johdonmukaisuutta koskeviin kirjanpitoperiaatteisiin ja tilintarkastustietoihin.

5.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että tämän artiklan määräyksiä sovelletaan viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

264 artikla

Tulkinta

Osapuolet sopivat soveltavansa tämän sopimuksen 262 artiklaa, 263 artiklan 3 kohtaa tai 263 artiklan 4 kohtaa käyttäen tulkintalähteenä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106, 107 ja 93 artiklan soveltamisesta johtuvia arviointiperusteita, mukaan luettuna Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan liittyvä oikeuskäytäntö sekä asiaa koskeva johdettu oikeus, kehykset, suuntaviivat ja muut Euroopan unionissa voimassa olevat hallinnolliset toimenpiteet.

265 artikla

Suhde WTO:hon

Näitä määräyksiä sovelletaan rajoittamatta WTO-sopimuksen asiaa koskevista määräyksistä johtuvia osapuolten oikeuksia, jotka koskevat kaupan oikeussuojakeinoja tai muita asianmukaisia toimia tukea vastaan tai riitojen ratkaisemista.

266 artikla

Soveltamisala

Tämän jakson määräyksiä sovelletaan tavaroihin ja niihin palveluihin, jotka luetellaan tämän sopimuksen IV osaston 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa) liitteessä XVI keskinäisesti tehdyn markkinoille pääsyä koskevan päätöksen mukaisesti, lukuun ottamatta WTO:n maataloussopimuksen liitteeseen 1 sisältyviä tuotteita ja muita maataloussopimuksen kattamia tukia.

267 artikla

Valtiontukien valvonnan kansallinen järjestelmä

Tämän sopimuksen 262–266 artiklan velvoitteiden noudattamiseksi

1.

Ukraina hyväksyy erityisesti kansallisen valtiontukilainsäädännön ja perustaa kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen, jolla on tämän sopimuksen 262 artiklan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittava toimivalta. Kyseisellä viranomaisella on oltava muun muassa toimivaltuudet hyväksyä valtiontukijärjestelmiä ja yksittäisiä tukiavustuksia tämän sopimuksen 262 ja 264 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti sekä määrätä sääntöjen vastaisesti myönnetty valtiontuki takaisinmaksettavaksi. Kaikkien Ukrainassa myönnettyjen uusien tukien on oltava tämän sopimuksen 262 ja 264 artiklan määräysten mukaisia vuoden kuluessa viranomaisen perustamispäivästä.

2.

Ukraina toteuttaa viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ennen 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen perustamista käyttöön otettujen tukijärjestelmien kattavan määrityksen ja mukauttaa kyseiset tukijärjestelmät tämän sopimuksen 262 ja 264 artiklassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti viimeistään seitsemän vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3.

a)

Sovellettaessa tämän sopimuksen 262 artiklaa osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavien viiden vuoden aikana Ukrainan myöntämien valtiontukien arvioinnissa otetaan huomioon se, että Ukrainaa pidetään samanlaisena alueena kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut Euroopan unionin alueet.

b)

Neljän vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta Ukraina esittää Euroopan komissiolle henkeä kohti määritettyä BKT:tä koskevat lukunsa NUTS II -tasolle yhdenmukaistettuina. Tämän jälkeen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen ja Euroopan komissio arvioivat yhdessä Ukrainan alueiden tukikelpoisuuden ja niitä koskevat enimmäistuki-intensiteetit laatiakseen aluetukikartan asiaa koskevien EU:n suuntaviivojen perusteella.

11   LUKU

Energian kauppapoliittiset näkökohdat

268 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa, rajoittamatta tämän sopimuksen IV osaston 5 luvun (Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen) määräyksiä, tarkoitetaan

1

'energiatuotteilla' maakaasua (HS-koodi 27.11), sähköenergiaa (HS-koodi 27.16) ja raakaöljyä (HS-koodi 27.09);

2.

'kiinteällä infrastruktuurilla' kaikkia siirto- ja jakeluverkkoja, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ja varastoja sähkön markkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY, jäljempänä 'direktiivi 2003/54/EY', ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY, jäljempänä 'direktiivi 2003/55/EY', määritelmän mukaisesti;

3.

'kauttakululla' energiatuotteiden kauttakulkua kiinteän infrastruktuurin tai öljyputken kautta tämän sopimuksen IV osaston 5 luvussa (Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen) kuvatun mukaisesti;

4.

'kuljetuksella' siirtoa ja jakelua direktiivin 2003/54/EY ja direktiivin 2003/55/EY määritelmän mukaisesti ja öljyn kuljettamista tai siirtämistä öljyputken kautta;

5.

'luvattomalla haltuunotolla' kaikkia toimia, joissa energiatuotteita otetaan laittomasti haltuun kiinteästä infrastruktuurista.

269 artikla

Kotimaiset säännellyt hinnat

1.   Kaasun ja sähkön toimitushinta teollisuusasiakkaille määräytyy ainoastaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.

2.   Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen osapuolet voivat asettaa yleisen taloudellisen edun (41) nimissä yrityksille velvoitteen, joka koskee kaasun ja sähkön toimitusten hintaa, jäljempänä 'säännelty hinta'.

3.   Osapuolet varmistavat, että kyseinen velvoite on selkeästi määritelty, avoin, oikeasuhteinen, syrjimätön, todennettavissa oleva ja kestoltaan rajattu. Kyseistä velvoitetta soveltaessaan osapuolten on myös taattava muiden yritysten tasapuoliset mahdollisuudet vedota kuluttajiin.

4.   Jos kaasun ja sähkön myyntihinta kotimarkkinoilla on säännelty, osapuoli varmistaa, että säännellyn hinnan laskennan perustana oleva menetelmä julkaistaan ennen säännellyn hinnan voimaantuloa.

270 artikla

Kaksoishinnoittelun kielto

1.   Kumpikaan osapuoli tai sen sääntelyviranomainen ei hyväksy tai pidä voimassa toimenpidettä, joka johtaa kotimaiseen kulutukseen tarkoitettujen tuotteiden hintaa korkeampaan toiseen osapuoleen vietävien energiatuotteiden vientihintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta asettaa tämän sopimuksen 269 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia säänneltyjä kotimaisia hintoja.

2.   Viejäosapuoli esittää toisen osapuolen pyynnöstä näytön siitä, että kotimarkkinoilla myytyjen ja vientiin myytyjen samojen energiatuotteiden hintaerot eivät johdu tämän artiklan 1 kohdassa kielletystä toimenpiteestä.

271 artikla

Tullit ja määrälliset rajoitukset

1.   Energiatuotteiden tuontia ja vientiä koskevat tullit ja määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet kielletään osapuolten välillä. Tämä koskee myös fiskaalisia tulleja.

2.   Edellä 1 kohdassa ei estetä määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä rajoitukset tai toimenpiteet eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai osapuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

272 artikla

Kauttakulku

Osapuolet toteuttavat kauttakulun vapauden periaatetta noudattaen tarpeelliset toimenpiteet kauttakulun helpottamiseksi GATT 1994 -sopimuksen V artiklan 2, 4 ja 5 kohdan sekä energiaperuskirjaa koskevan vuoden 1994 sopimuksen 7 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti; kyseiset kohdat liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

273 artikla

Kuljetus

Sähkön ja kaasun kuljetuksen ja erityisesti kolmansien osapuolten kiinteän infrastruktuurin käytön osalta osapuolet mukauttavat tämän sopimuksen liitteessä XXVII ja vuoden 2005 energiayhteisösopimuksessa tarkoitettua lainsäädäntöään varmistaakseen, että ennen voimaantuloaan julkaistut tariffit, kapasiteetinjakomenettelyt ja kaikki muut edellytykset ovat objektiivisia, kohtuullisia ja avoimia eivätkä ole sähkön tai kaasun alkuperän, omistuksen tai määränpään perusteella syrjiviä.

274 artikla

Yhteistyö infrastruktuurialalla

Osapuolet pyrkivät helpottamaan kaasun siirtoinfrastruktuurin ja kaasuvarastojen käyttöä ja tarvittaessa konsultoivat toisiaan ja koordinoivat toimintaansa infrastruktuurien kehityksen alalla. Osapuolet tekevät yhteistyötä maakaasun kauppaan, kestävyyteen ja toimitusvarmuuteen liittyvissä asioissa.

Energiatuotteiden markkinoiden integroimiseksi edelleen kukin osapuoli ottaa huomioon toisen osapuolen energiaverkot ja kapasiteetin laatiessaan asiakirjoja kysynnästä ja tarjonnasta, yhteenkytkennästä, energiastrategioista ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmista.

275 artikla

Energiatuotteiden luvaton haltuunotto

Kukin osapuoli toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet alueensa läpi kauttakuljetettujen tai kuljetettujen energiatuotteiden luvattoman haltuunoton kieltämiseksi ja lopettamiseksi.

276 artikla

Keskeytys

1.   Kukin osapuoli varmistaa, että siirtoverkonhaltijat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

a)

kauttakulun ja kuljetuksen tahattoman keskeyttämisen, vähentämisen tai lopettamisen riskin minimoimiseksi;

b)

tahattomasti keskeytetyn, vähennetyn tai lopetetun kauttakulun tai kuljetuksen tavanomaisen toiminnan pikaiseksi palauttamiseksi.

2.   Jos mistään osapuolia tai yhtä tai useampaa yhden osapuolen määräysvaltaan tai valvontaan kuuluvaa yksikköä koskevasta asiasta syntyy riitaa, osapuoli, jonka alueen kautta energiatuotteiden kauttakulku tai kuljetus tapahtuu, pidättäytyy keskeyttämästä tai vähentämästä tai sallimasta valvontansa tai määräysvaltansa piiriin kuuluvan yksikön, mukaan luettuina valtion kaupalliset yritykset, keskeyttää tai vähentää tai vaatimasta valvontansa tai määräysvaltansa piiriin kuuluvaa yksikköä keskeyttämään tai vähentämään vakiintunutta energiatuotteiden kuljetusta tai kauttakulkua, jollei keskeyttämisestä tai vähentämisestä ole erikseen määrätty sopimuksessa, jolla kauttakulkua tai kuljetusta hallitaan, ennen asianomaisessa sopimuksessa määrätyn riitojen ratkaisumenettelyn päättämistä.

3.   Osapuolet sopivat siitä, että osapuolta ei pidetä vastuussa tämän artiklan mukaisesta keskeytyksestä tai vähentämisestä, jos osapuolen on mahdotonta tarjota, kauttakuljettaa tai kuljettaa energiatuotteita kolmannen maan tai kolmannen maan valvonnassa tai määräysvallassa olevan yksikön toiminnan johdosta.

277 artikla

Kaasun ja sähkön sääntelyviranomainen

1.   Sääntelyviranomaisen on oltava oikeudellisesti erillinen ja toiminnallisesti riippumaton kaikista julkisista tai yksityisistä elimistä ja sillä on oltava riittävät valtuudet varmistaa tosiasiallinen kilpailu ja markkinoiden tehokas toiminta.

2.   Sääntelyviranomaisen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

3.   Toimijalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus valittaa päätöksestä muutoksenhakuelimeen, joka on riippumaton kaikista asianomaisista osapuolista. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

278 artikla

Suhde energiayhteisösopimukseen

1.   Jos tämän jakson määräykset ja vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen määräykset tai vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavat EU:n lainsäädännön määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavia EU:n lainsäädännön määräyksiä.

2.   Tämän jakson määräyksiä täytäntöönpantaessa etusija annetaan lainsäädännölle tai muille säädöksille, jotka ovat yhdenmukaisia vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen kanssa tai jotka perustuvat alalla EU:ssa sovellettavaan lainsäädäntöön. Jos tämän jakson määräyksistä syntyy riitaa, kyseiset edellytykset täyttävien lainsäädännön tai muiden säädösten katsotaan olevan yhdenmukaisia tämän jakson kanssa. Arvioitaessa sitä, täyttävätkö lainsäädäntö tai muut säädökset kyseiset edellytykset, otetaan huomioon kaikki vuoden 2005 energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisesti annetut päätökset.

3.   Kumpikaan osapuoli ei käytä tämän sopimuksen mukaista riitojenratkaisumenettelyä energiayhteisösopimuksen määräysten rikkomisen osalta.

279 artikla

Hiilivetyjen etsintä-, hyödyntämis- ja tuotantotoiminnan aloittaminen ja harjoittaminen

1.   Kullakin osapuolella (42) on kansainvälisen oikeuden, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti täysi suvereniteetti alueellaan sekä saaristo- ja aluevesillään sijaitseviin hiilivetyvaroihin sekä täysivaltaiset oikeudet etsiä ja hyödyntää talousvyöhykkeellään ja mannerjalustallaan sijaitsevia hiilivetyvaroja.

2.   Kullakin osapuolella on oikeus määrittää alueellaan, saaristo- ja aluevesillään, talousvyöhykkeellään ja mannerjalustallaan olevat alueet, joissa hiilivetyjä voidaan etsiä, hyödyntää ja tuottaa.

3.   Kukin osapuoli varmistaa, että kun jollakin alueella aloitetaan kyseisen toiminnan harjoittaminen, yrityksiä kohdellaan toiminnan aloittamisen ja sen harjoittamisen suhteen tasapuolisesti.

4.   Kukin osapuoli voi vaatia, että yritys, jolle on myönnetty lupa harjoittaa hiilivetyjen etsintä-, hyödyntämis- ja tuotantotoimintaa, maksaa rahallisen maksun tai maksun hiilivetyinä. Kyseisen maksun yksityiskohdat on vahvistettava niin, ettei yritysten hallintoon ja päätöksentekoon puututa.

280 artikla

Toimilupa ja toimilupaehdot

1.   Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimiluvat, joilla yritys voi tietyllä maantieteellisellä alueella omaan lukuun ja omalla riskillä harjoittaa oikeutta etsiä, hyödyntää tai tuottaa hiilivetyjä, myönnetään julkisella menettelyllä ja kehottavat julkaistavalla ilmoituksella asiasta kiinnostuneita hakijoita jättämään hakemuksensa.

2.   Ilmoituksessa on mainittava toimiluvan tyyppi, maantieteellinen alue tai sen osa ja ehdotettu päivämäärä tai määräaika toimiluvan myöntämiseksi.

3.   Toimilupaehtoihin ja toimiluvan myöntämismenettelyyn sovelletaan tämän sopimuksen 104 ja 105 artiklaa.

12   LUKU

Avoimuus

281 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

1.

'yleisesti sovellettavilla toimenpiteillä' lakeja, asetuksia, tuomioistuinten päätöksiä, menettelyjä ja hallinnollisia päätöksiä, joita sovelletaan yleisesti, ja mitä tahansa yleistä tai käsitteellistä tekoa, tulkintaa tai muuta tarvetta, joka voi vaikuttaa tässä sopimuksessa käsiteltäviin seikkoihin. Sillä ei tarkoiteta päätöstä, joka koskee yksittäistä henkilöä; ja

2.

'asianomaisella henkilöllä' luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla voi olla yleisesti sovellettavan toimenpiteen vuoksi oikeuksia tai velvoitteita tämän sopimuksen 282 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

282 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1.   Osapuolet tunnustavat sen vaikutuksen, joka niiden sääntelyjärjestelmällä voi olla niiden väliseen kauppaan, ja perustavat alueellaan toimivia taloudellisia toimijoita, erityisesti pienyrityksiä, koskevan tehokkaan ja ennakoitavissa olevan sääntelyjärjestelmän, ja ylläpitävät sitä, ottaen asianmukaisesti huomioon oikeusvarmuuden ja suhteellisuuden vaatimukset.

2.   Osapuolet, jotka vahvistavat uudelleen sitoutuneensa velvoitteisiin, joista on määrätty WTO-sopimuksessa, hyväksyvät selvennyksiä ja parannettuja järjestelyjä, jotka koskevat yleisesti sovellettavien toimenpiteiden avoimuutta, kuulemista ja parempaa hallintoa, siltä osin kuin ne vaikuttavat tässä sopimuksessa käsiteltäviin seikkoihin.

283 artikla

Julkaisu

1.   Kukin osapuoli varmistaa, että yleisesti sovellettavat toimenpiteet

a)

julkaistaan viipymättä tai ovat muuten asianomaisten henkilöiden saatavilla helposti ja syrjimättömästi virallisesti nimetyn välineen avulla, ja jos mahdollista sähköisesti niin, että asianomaiset henkilöt ja toinen osapuoli voivat tutustua niihin;

b)

tarjoavat selityksen kyseisten toimenpiteiden tavoitteesta ja sen perusteluista; ja

c)

ovat sellaisia, että niiden julkaisun ja voimantulon välinen aika on riittävä paitsi, jos tämä hätätilanteesta johtuen ei ole mahdollista.

2.   Kukin osapuoli

a)

pyrkii julkaisemaan ennakolta kaikki ehdotukset toteuttaa tai muuttaa yleisesti sovellettavia toimenpiteitä, ja selvityksen ehdotuksen tavoitteesta ja sen perusteluista;

b)

antaa asianomaisille henkilöille riittävästi mahdollisuuksia esittää huomautuksia kyseisistä ehdotetuista toimenpiteistä erityisesti niin, että näille mahdollisuuksille on riittävästi aikaa; ja

c)

pyrkii ottamaan huomioon asianomaisten henkilöiden kyseisestä ehdotetusta toimenpiteestä esittämät huomautukset.

284 artikla

Tiedustelut ja yhteyspisteet

1.   Kunkin osapuolen on vahvistettava tai pidettävä voimassa mekanismeja, joilla vastataan asianomaisten henkilöiden esittämiin tiedusteluihin, jotka koskevat yleisesti sovellettavaa toimenpidettä, jota on ehdotettu tai joka on voimassa, ja miten sitä on tarkoitus soveltaa.

Erityisesti kukin osapuoli nimeää yhteyspisteen helpottamaan osapuolten välistä yhteydenpitoa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä. Osapuolen pyynnöstä yhteyspiste ilmoittaa kyseessä olevasta asiasta vastaavan viraston tai virkailijan ja antaa tarvittavaa apua helpottaakseen yhteydenpitoa pyynnön esittäneen osapuolen kanssa.

Tiedustelut voidaan esittää tämän sopimuksen mukaisesti perustettujen mekanismien kautta.

2.   Osapuolet tunnustavat, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vastaus ei voi olla lopullinen tai oikeudellisesti sitova, vaan se on annettu vain tiedoksi, jollei osapuolten sisäisissä laeissa ja asetuksissa toisin säädetä.

3.   Toisen osapuolen pyynnöstä osapuoli toimittaa viipymättä tietoja ja vastaa kysymyksiin, jotka koskevat voimassa olevaa tai ehdotettua yleisesti sovellettavaa toimenpidettä, joka pyynnön esittäneen osapuolen mukaan voi vaikuttaa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon, riippumatta siitä, onko pyynnön esittäneelle osapuolelle aiemmin ilmoitettu kyseisestä toimenpiteestä.

4.   Kunkin osapuolen on vahvistettava tai pidettävä voimassa asianomaisia henkilöitä koskevia mekanismeja, joilla pyritään tehokkaasti ratkaisemaan toisen osapuolen asianomaisten henkilöiden ongelmia, jotka voivat aiheutua tämän sopimuksen 285 artiklassa mainittujen yleisesti sovellettavien toimenpiteiden ja hallinnollisten menettelyjen soveltamisesta. Kyseisten mekanismien olisi oltava helposti saatavilla, aikatauluun sidottuja, tulossuuntautuneita ja avoimia. Ne eivät rajoita osapuolten vahvistamien tai voimassa pitämien valitus- tai muutoksenhakumenettelyiden soveltamista. Ne eivät myöskään rajoita tämän sopimuksen IV osaston 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) ja 15 luvun (Sovittelujärjestelmä) mukaisten osapuolten oikeuksien ja velvoitteiden soveltamista.

285 artikla

Hallinnolliset menettelyt

Osapuolten on hallinnoitava tämän sopimuksen 281 artiklassa tarkoitettuja yleisesti sovellettavia toimenpiteitä johdonmukaisella, puolueettomalla ja kohtuullisella tavalla. Soveltaessaan kyseisiä toimenpiteitä yksittäistapauksissa toisen osapuolen yksittäisiin henkilöihin, tavaroihin, palveluihin tai yksiköihin osapuolten on

a)

pyrittävä tarjoamaan toisen osapuolen asianomaisille henkilöille, joita menettely välittömästi koskee, kohtuullisessa määräajassa osapuolen menettelysääntöjen mukaisesti menettelyjen aloittamisen jälkeen selvitys siitä oikeusviranomaisesta, jossa menettely on aloitettu, ja yleinen kuvaus riidan aiheista sekä menettelyn luonteesta;

b)

annettava asianomaisille henkilöille kohtuullinen mahdollisuus esittää tosiasioita ja väitteitä näkemystensä tueksi ennen lopullista hallintotoimenpidettä, jos siihen on aikaa ja jos menettelyjen luonne ja yleinen etu sen sallivat; ja

c)

varmistettava, että niiden menettelyt perustuvat lainsäädäntöön ja ovat lainsäädännön mukaisia.

286 artikla

Uudelleentarkastelu ja muutoksenhaku

1.   Kunkin osapuolen on perustettava ja ylläpidettävä tuomioistuimia tai muita riippumattomia oikeusistuimia, mukaan lukien tarvittaessa oikeudelliseen tuomioistuimeen verrattavissa olevia oikeusistuimia tai hallinnollisia oikeusistuimia, tai menettelyjä, joiden tarkoituksena on tarkastella pikaisesti uudelleen ja, jos on aihetta, korjata hallintotoimenpiteitä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Näiden tuomioistuinten, oikeusistuinten tai menettelyjen on oltava puolueettomia ja riippumattomia hallinnollisesta toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta, eikä niille saa koitua merkittävää etua asian lopputuloksesta.

2.   Kukin osapuoli varmistaa, että kyseisten tuomioistuinten, oikeusistuinten tai menettelyjen osapuolilla on oikeus

a)

kohtuulliseen mahdollisuuteen tukea tai puolustaa kantojaan; ja

b)

ratkaisuun, joka perustuu näyttöön ja esitettyihin asiakirjoihin tai, jos osapuolen lainsäädäntö niin edellyttää, hallintoviranomaisen kokoamiin asiakirjoihin.

3.   Osapuolten on varmistettava, että kyseisen hallintotoimenpiteen osalta toimivaltainen viranomainen panee ratkaisun täytäntöön ja noudattaa sitä, sen mukaan kuin sen omassa lainsäädännössä säädetään muutoksenhausta tai uudelleentarkastelusta.

287 artikla

Sääntelyn laatu ja toimivuus sekä hyvä hallintotapa

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä sääntelyn laadun ja toimivuuden parantamiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita toimintatapoja, jotka koskevat niiden sääntelyn uudistamismenettelyä ja sääntelyn vaikutusten arviointeja.

2.   Osapuolet sitoutuvat hyvän hallintotavan periaatteisiin ja sopivat edistävänsä niitä muun muassa tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla.

288 artikla

Syrjimättömyys

Kunkin osapuolen on sovellettava toisen osapuolen asianomaisiin henkilöihin avoimuussääntöjä, jotka ovat vähintään yhtä suotuisat kuin sen omiin asianomaisiin henkilöihin sovellettavat säännöt.

13   LUKU

Kauppa ja kestävä kehitys

289 artikla

Taustaa ja tavoitteet

1.   Osapuolet palauttavat mieliin vuoden 1992 ympäristöä ja kehitystä koskevan Agenda 21:n, vuoden 2002 kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla hyväksytyt kansainväliset toimintasuunnitelmat, erityisesti Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä 'ILO', ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman sekä YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ministerikokouksen vuonna 2006 täystyöllisyydestä ja ihmisarvoisesta työstä antaman julistuksen. Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehitystä niin, että siitä on hyötyä kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi, ja pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan, että kyseinen tavoite sisältyy niiden kauppasuhteisiin ja näkyy niissä kaikilla tasoilla.

2.   Tässä tarkoituksessa osapuolet tunnustavat täysin maidensa väestön ja tulevien sukupolvien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien etujen tärkeyden ja osapuolet varmistavat, että taloudellinen kehitys ja ympäristö- ja sosiaalipolitiikat tukevat toisiaan.

290 artikla

Sääntelyvalta

1.   Osapuolet tunnustavat toistensa oikeuden vahvistaa ja säännellä omia ympäristönsuojelun ja työsuojelun tasojaan sekä kestävän kehityksen politiikkojaan ja ensisijaisia tavoitteitaan kansainvälisesti tunnustettujen normien tai sopimusten mukaisesti, ja antaa tai muuttaa vastaavasti asiaa koskevaa lainsäädäntöään, ja varmistavat, että niiden omassa lainsäädännössä määrätään korkeatasoisesta ympäristön suojelusta ja työsuojelusta ja pyrkivät jatkuvasti parantamaan tällaista lainsäädäntöä.

2.   Tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Ukraina lähentää lakejaan, asetuksiaan ja hallinnollisia käytäntöjään EU:n säännöstöön.

291 artikla

Monenväliset työelämää koskevat normit ja sopimukset

1.   Osapuolet tunnustavat, että täysi ja tuottava työllisyys ja ihmisarvoinen työ kaikille ovat kaupan tärkeimpiä osatekijöitä globalisaation yhteydessä. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kaupan kehitystä tavalla, joka tukee täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille, miehet, naiset ja nuoret mukaan luettuina.

2.   Osapuolet edistävät ja panevat lainsäädännössään ja käytännöissään täytäntöön seuraavia kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja:

a)

järjestäytymisoikeus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokas tunnustaminen;

b)

kaikenlaisen pakkotyön poistaminen;

c)

lapsityövoiman tosiasiallinen poistaminen; ja

d)

työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen.

3.   Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön ratifioimansa ILO:n keskeiset ja tärkeimmät yleissopimukset ja työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista vuonna 1998 annetun ILO:n julistuksen. Osapuolet harkitsevat myös sellaisten muiden ILO:n yleissopimusten ratifioimista ja täytäntöönpanoa, jotka ILO on luokitellut ajan tasalla oleviksi.

4.   Osapuolet korostavat, että työelämää koskevia säännöksiä ei pitäisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin kaupankäynnissä. Osapuolet toteavat, että niiden suhteellista etua ei saa mitenkään vaarantaa.

292 artikla

Monenväliset ympäristösopimukset

1.   Osapuolet tunnustavat kansainvälisen ympäristöhallinnon ja sopimusten merkityksen kansainvälisen yhteisön vastauksena maailmanlaajuisiin tai alueellisiin ympäristöongelmiin.

2.   Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoumuksensa panna tehokkaasti täytäntöön lainsäädännöissään ja käytännöissään monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuolina ne ovat.

3.   Tällä sopimuksella ei saa rajoittaa osapuolen oikeuksia antaa tai ylläpitää toimenpiteitä niiden monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanemiseksi, joiden osapuolena se on. Tällaisia toimenpiteitä ei saa soveltaa tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten välillä tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

4.   Osapuolten on varmistettava, että ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joissa on kyse siitä, että on toteutettava ehkäiseviä toimia, että ympäristövahinkoja on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja että saastuttajan on maksettava.

5.   Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti ja yhteyksien vahvistamiseksi osapuolten kaupan sekä ympäristöpolitiikkojen ja -käytäntöjen välillä.

293 artikla

Kestävää kehitystä suosiva kauppa

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen, että kaupan olisi kaikilta osin tuettava kestävää kehitystä. Osapuolet tunnustavat keskeisten työelämää koskevien säännösten ja ihmisarvoisen työn hyödyllisen roolin talouden tehokkuuden, innovaatioiden ja tuottavuuden kannalta ja korostavat keskenään entistä johdonmukaisempien toimintalinjojen suurta merkitystä yhtäältä kauppapolitiikan ja toisaalta työllisyys- ja sosiaalipolitiikan osalta.

2.   Osapuolet pyrkivät helpottamaan ja edistämään ympäristöhyödykkeiden, -palveluiden ja teknologioiden kauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia, kestävää ja uusiutuvaa energiaa, energiatehokkaita tuotteita ja palveluja sekä ympäristömerkillä varustettuja tavaroita, ja myös tutkimalla niihin liittyviä muita kuin tulliesteitä.

3.   Osapuolet pyrkivät helpottamaan kestävää kehitystä tukevaa tavaroiden kauppaa, mukaan luettuina tavarat, jotka kuuluvat esimerkiksi reilun ja eettisen kaupan järjestelmiin, ja joihin liittyvät yritysten sosiaaliset velvollisuudet ja vastuullisuus.

294 artikla

Metsätuotteiden kauppa

Metsävarojen kestävän hallinnoinnin edistämiseksi osapuolet sitoutuvat työskentelemään yhdessä parantaakseen metsälainsäädännön täytäntöönpanoa ja metsähallintoa sekä edistämään laillisten ja kestävällä tavalla korjattujen metsätuotteiden kauppaa.

295 artikla

Kalatuotteiden kauppa

Ottaen huomioon kalavarojen vastuullisen ja kestävän hoidon merkityksen sekä hyvän hallinnon edistämisen kaupassa osapuolet sitoutuvat toimimaan yhdessä

a)

toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä kalojen ja muiden vesiluonnonvarojen seurantaa ja valvontaa varten;

b)

varmistamalla, että kaikkia alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymiä suojelu- ja valvontatoimenpiteitä noudatetaan, sekä toimimalla mahdollisimman laajassa yhteistyössä kyseisten järjestöjen kanssa ja niiden sisällä; ja

c)

ottamalla käyttöön muun muassa kauppaa koskevia toimenpiteitä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi.

296 artikla

Suojelun tasojen säilyttäminen

1.   Osapuoli ei saa lyödä laimin ympäristö- ja työlainsäädäntönsä tehokasta täytäntöönpanoa toimimalla tai olemalla toimimatta jatkuvasti tai toistuvasti tavalla, joka vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan tai sijoituksiin.

2.   Osapuoli ei saa heikentää tai vähentää lainsäädännössään olevaa ympäristön suojelua tai työsuojelua kaupan tai sijoitusten kannustamiseksi jättämällä soveltamatta lakeja, asetuksia ja säännöksiä tai niitä muuten kiertämällä taikka tarjoutumalla jättämään soveltamatta tai muuten kiertämään tavalla, joka vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan tai sijoituksiin.

297 artikla

Tieteellinen tieto

Osapuolet tunnustavat, että valmisteltaessa, hyväksyttäessä ja pantaessa täytäntöön ympäristön, kansanterveyden ja sosiaalisten olojen suojeluun tähtääviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat osapuolten väliseen kauppaan, on tärkeää ottaa huomioon tieteellinen ja tekninen tieto sekä soveltuvat kansainväliset standardit, suuntaviivat tai suositukset.

298 artikla

Kestävän kehityksen vaikutusten uudelleenarviointi

Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen, valvomaan ja arvioimaan tämän osaston täytäntöönpanon vaikutusta kestävään kehitykseen sekä niiden omien että tällä sopimuksella perustettujen osallistumisprosessien ja instituutioiden välityksellä ja esimerkiksi kauppaan liittyvien kestävää kehitystä koskevien vaikutusten arviointien avulla.

299 artikla

Kansalaisyhteiskunnan instituutiot

1.   Kukin osapuoli nimittää ja kutsuu koolle uuden tai olemassa olevan kestävää kehitystä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, jonka tehtävänä on antaa neuvoja tämän luvun täytäntöönpanemiseksi.

2.   Neuvoa-antava ryhmä koostuu riippumattomista ja edustavista kansalaisyhteiskunnan järjestöistä, joissa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, valtiosta riippumattomat järjestöt ja muut olennaiset sidosryhmät ovat tasapainoisesti edustettuina.

3.   Kunkin osapuolen neuvoa-antava ryhmä kokoontuu avoimeen kansalaisyhteiskuntapaneeliin keskustellakseen osapuolten kauppasuhteisiin liittyvistä kestävän kehityksen kysymyksistä. Kansalaisyhteiskuntapaneeli kokoontuu kerran vuodessa, jolleivät osapuolet muuta sovi. Osapuolet sopivat kansalaisyhteiskuntapaneelin toiminnasta viimeistään vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4.   Kansalaisyhteiskuntapaneelissa aloitettu vuoropuhelu ei rajoita tämän sopimuksen 469 artiklalla perustetun kansalaisyhteiskunnan foorumin roolia vaihdettaessa näkemyksiä tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista.

5.   Osapuolet ilmoittavat kansalaisyhteiskuntapaneelille tämän luvun täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä. Kansalaisyhteiskuntapaneelin näkemykset, lausunnot tai ehdotukset voidaan toimittaa osapuolille suoraan tai neuvoa-antavien ryhmien kautta.

300 artikla

Institutionaaliset ja seurantajärjestelmät

1.   Perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea. Se raportoi toimistaan tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean jäseninä on kunkin osapuolen korkean tason hallintovirkamiehiä. Se valvoo tämän luvun täytäntöönpanoa, myös valvontatoimien ja vaikutustenarviointien tuloksia, ja keskustelee vilpittömässä mielessä kaikista tämän luvun soveltamisesta aiheutuvista ongelmista. Se vahvistaa työjärjestyksensä. Se kokoontuu vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa.

2.   Kukin osapuoli nimeää hallintoonsa yhteyspisteen helpottamaan osapuolten välistä yhteydenpitoa tässä luvussa käsitellyistä kysymyksistä.

3.   Osapuolet voivat seurata tämän luvun mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja soveltamisen valvonnassa tapahtuvaa edistystä. Osapuoli voi pyytää toista osapuolta toimittamaan yksityiskohtaisia ja perusteltuja tietoja tämän luvun täytäntöönpanon tuloksista.

4.   Osapuoli voi ehdottaa neuvotteluja toisen osapuolen kanssa mistä tahansa tämän luvun mukaisesta kysymyksestä toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen.

5.   Osapuolet pyrkivät kaikin tavoin pääsemään molempia tyydyttävään ratkaisuun ja ne voivat pyytää neuvoja, tietoja tai apua henkilöiltä tai laitoksilta, jotka niiden mielestä soveltuvat tutkimaan kyseistä asiaa. Osapuolet ottavat huomioon ILO:n tai sellaisten asianmukaisten monenvälisten ympäristöjärjestöjen tai -laitosten toiminnot, joiden osapuolia ne ovat.

6.   Jos osapuolet eivät onnistu ratkaisemaan asiaa neuvotteluilla, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu tarkastelemaan asiaa, toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean on kokoonnuttava viipymättä, ja sen on pyrittävä löytämään asiaan ratkaisu tarvittaessa myös kuulemalla valtion asiantuntijoita tai valtiosta riippumattomia asiantuntijoita. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean ratkaisu julkaistaan, jollei se toisin päätä.

7.   Tätä lukua koskevissa kysymyksissä osapuolet voivat turvautua vain tämän sopimuksen 300 ja 301 artiklassa määrättyihin menettelyihin.

301 artikla

Asiantuntijaryhmä

1.   Jos osapuolet eivät muuta sovi, osapuoli voi 90 päivän kuluttua tämän sopimuksen 300 artiklan 4 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön toimittamisen jälkeen pyytää, että asiantuntijaryhmä kokoontuu tarkastelemaan asiaa, jota ei ole tyydyttävästi käsitelty valtioiden välisissä neuvotteluissa. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea voi kumman tahansa osapuolen pyynnöstä kokoontua keskustelemaan asiasta 30 päivän kuluessa osapuolen toimittamasta pyynnöstä kutsua koolle asiantuntijaryhmä. Osapuolet voivat esittää selvityksiä ryhmälle. Ryhmä voi pyytää tietoja ja neuvoja kummaltakin osapuolelta, neuvoa-antavilta ryhmiltä tai kansainvälisiltä järjestöiltä. Asiantuntijaryhmän on kokoonnuttava 60 päivän kuluessa osapuolen pyynnöstä.

2.   Tämän artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti valittu ryhmä antaa asiantuntija-apuaan tämän luvun soveltamiseksi. Jolleivät osapuolet toisin sovi, ryhmä esittää kertomuksensa osapuolille 90 päivän kuluessa viimeisen asiantuntijan nimeämisestä. Osapuolet pyrkivät parhaansa mukaan noudattamaan ryhmän neuvoja tai suosituksia tämän luvun soveltamisesta. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea seuraa ryhmän suositusten täytäntöönpanoa. Ryhmän kertomus toimitetaan osapuolten neuvoa-antavien ryhmien saataville. Luottamuksellisten tietojen ja työjärjestyksen osalta sovelletaan tämän sopimuksen IV osaston 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) liitteen XXIV periaatteita.

3.   Tämän sopimuksen tullessa voimaan osapuolet laativat yhdessä luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat tässä luvussa tarkoitettujen kysymysten asiantuntijoita. Näistä vähintään viiden henkilön on oltava sellaisia, ettei heillä ole kummankaan osapuolen kansalaisuutta, ja he toimivat ryhmän puheenjohtajana. Asiantuntijat ovat riippumattomia eikä heillä saa olla sidoksia kumpaankaan osapuoleen tai neuvoa-antavassa ryhmässä tai ryhmissä edustettuun organisaatioon, eivätkä he saa ottaa näiltä ohjeita. Kukin osapuoli valitsee listalta yhden asiantuntijan 50 päivän kuluessa ryhmän perustamista koskevan osapuolen pyynnön vastaanottamispäivästä. Jos osapuoli ei valitse asiantuntijaansa tuossa määräajassa, toinen osapuoli valitsee listalta asiantuntijan, joka on sen osapuolen kansalainen, joka on jättänyt valitsematta asiantuntijan. Valitut kaksi asiantuntijaa valitsevat puheenjohtajan listalta, jolla ei ole kummankaan osapuolen kansalaisia.

302 artikla

Yhteistyö kaupan ja kestävän kehityksen alalla

Osapuolet tekevät yhteistyötä työ- ja ympäristöalan politiikkojen kauppaan liittyvissä kysymyksissä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

14   LUKU  (43)

Riitojen ratkaiseminen

303 artikla

Tavoite

Tämän luvun tavoitteena on vilpittömässä mielessä välttää ja ratkaista osapuolten väliset tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitettujen määräysten soveltamista koskevat riidat ja saavuttaa yhteisesti hyväksytty ratkaisu, jos se on mahdollista (44).

304 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen IV osaston määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviin riitoihin, jollei toisin nimenomaan määrätä.

305 artikla

Neuvottelut

1.   Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitettujen määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat riita-asiat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja siten, että tavoitteena on päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

2.   Osapuolen on pyydettävä neuvottelujen aloittamista esittämällä toiselle osapuolelle kirjallinen pyyntö, jossa nimetään kyseessä oleva toimenpide ja ne tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitetut määräykset, joiden se katsoo soveltuvan tapaukseen, sekä toimittamalla pyynnön kopio kauppakomitealle.

3.   Neuvottelut on pidettävä 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on käytävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, valituksen kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut on katsottava loppuunsuoritetuiksi 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Kaikki neuvottelujen aikana annetut luottamukselliset tiedot ovat luottamuksellisia.

4.   Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ja ne katsotaan loppuun käydyiksi 15 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

5.   Jos neuvottelut koskevat energiatuotteiden kuljetusta verkkojen kautta ja toinen osapuoli pitää riidan ratkaisemista kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen vuoksi, neuvottelut on järjestettävä kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja ne katsotaan loppuun käydyiksi kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Kaikki neuvottelujen aikana annetut luottamukselliset tiedot ovat luottamuksellisia.

6.   Jos neuvotteluja ei järjestetä tämän artiklan 3 tai 4 kohdassa määrätyissä määräajoissa tai jos neuvottelut on saatettu päätökseen, mutta yhteisesti hyväksyttävästä ratkaisusta ei ole päästy sopimukseen, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin asettamista tämän sopimuksen 306 artiklan mukaisesti.

1   jakso

Välimiesmenettely

306 artikla

Välimiesmenettelyn aloittaminen

1.   Jos osapuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan riitaa tämän sopimuksen 305 artiklassa määrättyjen neuvottelujen avulla, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin asettamista.

2.   Välimiespaneelin asettamista koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti valituksen kohteena olevalle osapuolelle sekä kauppakomitealle. Valituksen tehneen osapuolen on yksilöitävä pyynnössään kyseessä oleva toimenpide sekä esitettävä valituksen oikeusperustasta lyhyt yhteenveto, jossa ongelma esitellään riittävän selvästi. Siinä tapauksessa, että valituksen tehnyt osapuoli pyytää paneelin perustamista poiketen vakiomuotoisista tehtävänmäärityksistä, kirjallisen pyynnön on sisällettävä ehdotus erityiseksi tehtävänmääritykseksi.

3.   Jolleivät osapuolet viiden päivän kuluessa paneelin perustamisesta toisin sovi, välimiespaneelin tehtävänä on "tarkastella välimiespaneelin perustamista koskevassa pyynnössä tarkoitettua asiaa ja päättää, onko tarkasteltavana oleva toimenpide tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukainen, sekä antaa tuomio tämän sopimuksen 310 artiklan mukaisesti."

307 artikla

Välimiespaneelin kokoonpano

1.   Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.

2.   Osapuolet kuulevat toisiaan sopiakseen välimiespaneelin kokoonpanosta 10 päivän kuluessa siitä, kun kauppakomitealle on toimitettu pyyntö välimiespaneelin asettamisesta.

3.   Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiespaneelin kokoonpanosta tämän artiklan 2 kohdan mukaisessa määräajassa, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää kauppakomitean puheenjohtajaa tai tämän valtuuttamaa henkilöä valitsemaan arvalla kaikki kolme jäsentä tämän sopimuksen 323 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta siten, että yksi valitaan valituksen tehneen osapuolen ehdokkaista, yksi valituksen kohteena olevan osapuolen ehdokkaista ja yksi osapuolten puheenjohtajiksi valitsemista ehdokkaista.

4.   Jos osapuolet pääsevät sopimukseen yhdestä tai useammasta välimiespaneelin jäsenestä, kaikki jäljelle jäävät jäsenet valitaan samalla menettelyllä:

a)

jos osapuolet pääsevät sopimukseen kahdesta välimiespaneelin jäsenestä, jäljelle jäävä jäsen valitaan osapuolten puheenjohtajiksi valitsemista ehdokkaista;

b)

jos osapuolet pääsevät sopimukseen yhdestä välimiespaneelin jäsenestä, yksi jäljelle jäävä jäsen valitaan valituksen tehneen osapuolen ehdokkaista ja yksi jäsen valituksen kohteena olevan osapuolen ehdokkaista.

5.   Kauppakomitean puheenjohtaja tai tämän valtuuttama henkilö valitsee välimiehet viiden päivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä. Kunkin osapuolen edustajalla on oikeus olla läsnä valintatilanteessa.

6.   Välimiespaneelin asettamispäivä on päivä, jona valintamenettely on saatettu päätökseen.

7.   Jos tämän sopimuksen 323 artiklassa tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu, kun tämän artiklan 3 kohdan mukainen pyyntö tehdään, kolme välimiestä valitaan arvalla niiden henkilöiden joukosta, joita joko toinen osapuoli tai molemmat osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet.

8.   Tämän sopimuksen IV osaston 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa turvautumatta tämän artiklan 2 kohtaan, ja tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuksi ajanjaksoksi vahvistetaan kaksi päivää.

308 artikla

Paneelin väliraportti

1.   Välimiespaneelin on annettava osapuolille 90 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä päätelmien ja annettavien suositusten perustelut. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä kauppakomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Väliraportti olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

2.   Kumpi tahansa osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin esittämisestä toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tutkia tiettyjä väliraportin kohtia.

3.   Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi silloin kun kyse on pilaantuvista tai kausitavaroista, välimiespaneelin olisi kaikin keinoin pyrittävä antamaan väliraporttinsa, ja osapuolet voivat tehdä välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkastella uudelleen väliraportin määriteltyjä kohtia määräajassa, joka on puolet tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista määräajoista.

4.   Tämän sopimuksen IV osaston 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, väliraportti annetaan 20 päivän kuluttua ja kaikki 2 kohdan mukaiset pyynnöt esitetään viiden päivän kuluessa kirjallisen raportin antamisesta. Välimiespaneeli voi myös päättää olla antamatta väliraporttia.

5.   Tarkasteltuaan osapuolten väliraporttia koskevia kirjallisia lausumia välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia. Lopullisessa välitystuomiossa on käsiteltävä alustavassa tutkintavaiheessa esitetyt väitteet.

309 artikla

Kiireellisten energiaa koskevien riitojen sovittelu

1.   Tämän sopimuksen IV osaston 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, kukin osapuoli voi pyytää paneelin puheenjohtajaa toimimaan minkä tahansa riitaan liittyvän asian sovittelijana esittämällä paneelille tätä koskevan pyynnön.

2.   Sovittelija pyrkii saavuttamaan sovun riidan ratkaisemiseksi tai sovun menettelystä, jolla riita voitaisiin ratkaista. Jos sovittelija ei onnistu löytämään sopua 15 päivän kuluessa nimittämisestään, hän suosittelee riidan ratkaisua tai menettelyä, jolla riita voitaisiin ratkaista, ja päättää ehdoista, joita noudatetaan sovittelijan määräämästä tietystä päivämäärästä alkaen riidan ratkaisuun saakka.

3.   Osapuolet ja niiden valvonnassa olevat tai niiden tuomiovallan piiriin kuuluvat yksiköt noudattavat tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti annettuja suosituksia ehdoista kolmen kuukauden ajan sovittelijan päätöksestä tai riidan ratkaisuun saakka, sen mukaan, kumpi näistä päivämääristä on aikaisempi.

4.   Sovittelija noudattaa välimiesten käytännesääntöjä.

310 artikla

Välitystuomiot

1.   Välimiespaneeli antaa tuomionsa tiedoksi osapuolille ja kauppakomitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Jos paneeli katsoo, että se ei pysty noudattamaan kyseistä määräaikaa, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä kauppakomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivämäärä, jona paneeli aikoo saada työnsä päätökseen. Välitystuomio on joka tapauksessa annettava tiedoksi viimeistään 150 päivän kuluttua paneelin asettamispäivästä.

2.   Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tai kausitavaroita koskevat tapaukset, välimiespaneelin olisi kaikin keinoin pyrittävä antamaan tuomionsa tiedoksi 60 päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä. Välimiespaneelin tuomio olisi joka tapauksessa annettava tiedoksi viimeistään 75 päivän kuluttua paneelin asettamispäivästä. Välimiespaneeli voi tehdä 10 päivän kuluessa asettamispäivästään alustavan päätöksen siitä, katsotaanko asia kiireelliseksi.

3.   Tämän sopimuksen IV osaston 11 lukua (Energian kaupalliset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, välimiespaneeli antaa tuomionsa tiedoksi 40 päivän kuluessa sen asettamispäivästä.

2   jakso

Päätösten noudattaminen

311 artikla

Välitystuomioiden noudattaminen

Kunkin osapuolen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet välitystuomion noudattamiseksi hyvässä uskossa, ja osapuolet pyrkivät sopimaan välitystuomioiden noudattamista koskevasta määräajasta.

312 artikla

Välitystuomioiden noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle ja kauppakomitealle viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun välitystuomio on annettu tiedoksi osapuolille, aika, jonka katsoo tarvitsevansa välitystuomion noudattamiseksi, jäljempänä 'kohtuullinen määräaika'.

2.   Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä välitystuomion noudattamisen edellyttämästä kohtuullisesta määräajasta, valituksen tehneen osapuolen on 20 päivän kuluessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesta tiedoksiannosta pyydettävä kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle sekä kauppakomitealle. Välimiespaneeli ilmoittaa ratkaisustaan osapuolille ja kauppakomitealle 20 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan tämän sopimuksen 307 artiklan mukaisia menettelyjä. Määräaika välimiespaneelin tuomion tiedoksiantamiselle on 35 päivää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

4.   Valituksen kohteena oleva osapuoli ilmoittaa valituksen tehneelle osapuolelle kirjallisesti välitystuomion noudattamisen edistymisestä viimeistään kuukautta ennen kohtuullisen määräajan umpeutumista.

5.   Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

313 artikla

Välitystuomion noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä kauppakomitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välitystuomion noudattamiseksi.

2.   Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä 1 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai yhdenmukaisuudesta sopimuksen kanssa, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyynnössä on nimettävä kohteena oleva toimenpide ja ne sopimuksen määräykset, joiden kanssa osapuoli katsoo kyseisen toimenpiteen olevan ristiriidassa, siten, että pyyntöön sisältyy riittävän selkeät oikeudelliset perusteet. Välimiespaneelin on annettava ratkaisunsa tiedoksi 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan tämän sopimuksen 307 artiklan mukaisia menettelyjä. Määräaika välimiespaneelin ratkaisun tiedoksiantamiselle on 60 päivää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

314 artikla

Kiireellisten energiaa koskevien riitojen korjaavat toimenpiteet

1.   Tämän sopimuksen IV osaston 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä Ukrainan ja EU-osapuolen välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan seuraavia korjaavia toimenpiteitä koskevia erityismääräyksiä.

2.   Tämän sopimuksen 311, 312 ja 313 artiklasta poiketen valituksen tehnyt osapuoli voi keskeyttää tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen sen osapuolen, joka ei ole noudattanut paneelin tuomiota 15 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta, aiheuttamien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavassa määrin. Keskeyttäminen voidaan aloittaa välittömästi. Keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kolme kuukautta, ellei valituksen kohteena oleva osapuoli ole noudattanut paneelin raporttia.

3.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli kiistää noudattamatta jättämisen olemassaolon tai noudattamatta jättämisestä johtuvan keskeyttämisen tason, se voi aloittaa tämän sopimuksen 315 tai 316 artiklan mukaiset menettelyt, joita tarkastellaan nopeasti. Valituksen tehneen osapuolen on lopetettava keskeytys tai mukautettava sitä ainoastaan sitten, kun paneeli on antanut asiassa ratkaisunsa, ja se voi pitää keskeytyksen voimassa kunnes menettelyt on saatu päätökseen.

315 artikla

Välitystuomioiden noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

1.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli ei ilmoita välitystuomion noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli päättää, että tämän sopimuksen 313 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide on ristiriidassa sopimuksen 304 artiklassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvoitteiden kanssa, valituksen kohteena olevan osapuolen on valituksen tehneen osapuolen tätä vaatiessa tarjottava väliaikaista korvausta.

2.   Jos korvauksesta ei päästä sopimukseen 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai tämän sopimuksen 313 artiklan nojalla annetusta ratkaisusta, jonka mukaan toteutettu toimenpide ei ole 304 artiklassa tarkoitettujen tämän sopimuksen määräysten mukainen, valituksen tehneellä osapuolella on oikeus keskeyttää vapaakauppa-aluetta koskevassa luvussa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen rikkomisesta johtuvien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavasti ilmoitettuaan tästä valituksen kohteena olevalle osapuolelle ja kauppakomitealle. Valituksen tehnyt osapuoli voi aloittaa keskeytyksen milloin tahansa 10 päivän määräajan umpeuduttua ilmoituksesta, ellei valituksen kohteena oleva osapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   Velvoitteiden keskeyttämisen yhteydessä valituksen tehnyt osapuoli voi valintansa mukaan nostaa tullejaan muihin WTO:n jäseniin sovellettavalle tasolle kaupan määrään, joka määritellään siten, että kaupan määrä kerrottuna tullin korotuksella on yhtä kuin rikkomisesta johtuvan mitätöinnin tai heikentämisen arvo.

4.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli katsoo, että keskeytyksen taso ei vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällainen pyyntö on annettava tiedoksi valituksen tehneelle osapuolelle ja kauppakomitealle ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun 10 päivän määräajan umpeutumista. Välimiespaneelin on annettava velvoitteiden keskeyttämisen tasoa koskeva ratkaisunsa tiedoksi osapuolille ja kauppakomitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Velvoitteita ei saa keskeyttää ennen kuin välimiespaneeli on antanut ratkaisunsa tiedoksi, ja keskeytys on toteutettava ratkaisua noudattaen.

5.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan tämän sopimuksen 307 artiklan mukaisia menettelyjä. Tällöin määräaika välimiestuomion tiedoksiantamiselle on 45 päivää tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

6.   Velvoitteiden keskeytyksen on oltava tilapäinen, ja sitä voidaan jatkaa ainoastaan siihen asti kun 304 artiklassa tarkoitettujen sopimuksen määräysten kanssa ristiriidassa olevaksi katsottu toimenpide peruutetaan tai sitä muutetaan sen saattamiseksi 304 artiklassa tarkoitettujen sopimuksen määräysten mukaiseksi 316 artiklassa määrätyllä tavalla tai kun osapuolet ovat sopineet riidan ratkaisemisesta.

316 artikla

Välimiespaneelin tuomioiden noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden uudelleentarkastelu velvoitteiden keskeyttämisen jälkeen

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle ja kauppakomitealle toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin tuomion noudattamiseksi, ja pyynnöstään valituksen tehneen osapuolen soveltaman velvoitteiden keskeyttämisen lopettamiseksi.

2.   Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen siitä, saako ilmoitettu toimenpide valituksen kohteena olevan osapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen määräyksiä 30 päivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti valituksen kohteena olevalle osapuolelle ja kauppakomitealle. Välimiespaneelin ratkaisu on annettava tiedoksi osapuolille sekä kauppakomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos välimiespaneelin ratkaisun mukaan valituksen kohteena oleva osapuoli on alkanut noudattaa sopimuksen määräyksiä tai jos valituksen tehnyt osapuoli ei 45 päivän kuluessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä pyydä alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asiaa, velvoitteiden keskeyttäminen lopetetaan 15 päivän kuluessa joko välimiespaneelin ratkaisusta tai 45 päivän määräajan umpeutumisesta.

3.   Jos alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty kokoontumaan uudelleen, sovelletaan tämän sopimuksen 307 artiklan mukaisia menettelyjä. Tällöin määräaika välimiestuomion tiedoksiantamiselle on 60 päivää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

3   jakso

Yhteiset määräykset

317 artikla

Yhteisesti sovittu ratkaisu

Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tähän lukuun liittyvässä riidassa. Ne ilmoittavat kyseisestä ratkaisusta yhteisesti kauppakomitealle ja tarvittaessa välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos ratkaisu edellyttää kumman tahansa osapuolen kansallisten menettelyjen mukaista hyväksyntää, ilmoituksessa mainitaan kyseinen vaatimus ja välimiesmenettely keskeytetään. Välimiesmenettely lopetetaan, jos hyväksyntää ei vaadita tai on annettu ilmoitus kyseisten kansallisten menettelyjen päätökseen saattamisesta.

318 artikla

Työjärjestys

1.   Tämän luvun mukaisiin riitojen ratkaisumenettelyihin sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XXIV olevaa työjärjestystä.

2.   Kaikki välimiespaneelin kuulemiset ovat avoimia yleisölle tämän sopimuksen liitteessä XXIV olevan työjärjestyksen mukaisesti.

319 artikla

Tiedot ja tekniset neuvot

Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hankkia tietoja kaikista lähteistä, myös riidan osapuolilta, joita se pitää asianmukaisina välimiespaneelimenettelyn kannalta. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaiseksi katsomansa asiantuntijalausunnot. Kaikki tällä tavoin saadut tiedot on ilmoitettava osapuolille, ja niiden johdosta on voitava esittää huomautuksia. Osapuolten alueille sijoittautuneet asianomaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joita asia koskee, voivat toimittaa amicus curiae -lausumia paneelin tarkasteltavaksi tämän sopimuksen liitteessä XXIV olevan työjärjestyksen mukaisesti.

320 artikla

Tulkintasäännöt

Välimiespaneelin on tulkittava tämän sopimuksen 304 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä yleisen kansainvälisen oikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen ja valtiosopimusoikeutta koskevassa vuoden 1969 Wienin yleissopimuksessa määrättyjen tulkintasääntöjen mukaisesti. Kun tämän sopimuksen mukainen velvoite on sama kuin WTO-sopimuksessa oleva velvoite, välimiespaneelin on vahvistettava tulkinta, joka on yhdenmukainen WTO:n riitojenratkaisuelimen antamien asiaa koskevien tulkintojen kanssa. Välimiespaneelin tuomioilla ei voida lisätä eikä vähentää tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

321 artikla

Välimiespaneelin ratkaisut ja tuomiot

1.   Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yhteisymmärryksessä. Jos päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä yhteisymmärryksessä, asiasta on päätettävä annettujen äänten enemmistöllä. Välimiesten eriäviä mielipiteitä ei kuitenkaan koskaan julkaista.

2.   Kaikki välimiespaneelin ratkaisut sitovat osapuolia. Ratkaisut eivät luo minkäänlaisia oikeuksia tai velvoitteita luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille. Ratkaisussa esitetään tosiseikat, tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä havaintojen ja päätelmien perustelut. Kauppakomitea asettaa välitystuomiot kokonaisuudessaan yleisön saataville, jollei se itse toisin päätä.

322 artikla

Sääntelyn lähentämiseen liittyvä riitojen ratkaisu

1.   Tässä artiklassa määrättyjä menettelyjä sovelletaan riitoihin, jotka koskevat tämän sopimuksen 3 lukuun (Kaupan tekniset esteet), 4 lukuun (Terveys- ja kasvinsuojelutoimet), 5 lukuun (Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen), 6 lukuun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa), 8 lukuun (Julkiset hankinnat) tai 10 lukuun (Kilpailu) sisältyvään sääntelyn lähentämiseen liittyvien säännösten tulkintaa ja soveltamista, tai säännöksiä, joissa osapuolelle asetetaan EU:n lainsäädännön säännöksissä määritelty velvoite.

2.   Kun riidassa on kysymys 1 kohdassa tarkoitetun EU:n lainsäädännön säännöksen tulkinnasta, välimiespaneeli ei saa antaa asiassa ratkaisua, vaan se pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan asian. Tällöin välimiespaneelin ratkaisujen määräaikojen soveltaminen keskeytetään kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Euroopan unionin tuomioistuimen antama ratkaisu on välimiespaneelia sitova.

4   jakso

Yleiset määräykset

323 artikla

Välimiehet

1.   Kauppakomitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Kukin osapuoli ehdottaa viittä henkilöä välimieheksi. Kyseessä olevat osapuolet valitsevat myös viisi henkilöä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka toimivat välimiespaneelin puheenjohtajana. Kauppakomitea varmistaa, että luettelo on aina mainitun suuruinen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittavaa luetteloa käytetään välimiespaneelin kokoonpanoa varten tämän sopimuksen 307 artiklan mukaisesti. Välimiespaneeli koostuu välimiehistä, joilla on erityistä asiantuntemusta tai kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta.

3.   Kaikkien välimiespaneeliin nimitettyjen välimiesten on oltava riippumattomia, toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eivätkä saa olla sidoksissa minkään osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä XXV vahvistettuja käytännesääntöjä.

324 artikla

Suhde Maailman kauppajärjestön asettamiin velvoitteisiin

1.   Turvautuminen tämän luvun riitojenratkaisua koskeviin määräyksiin ei rajoita mahdollisia WTO-sopimukseen perustuvia toimia, riitojen ratkaiseminen mukaan luettuna.

2.   Jos osapuoli kuitenkin on aloittanut tiettyä toimenpidettä koskevan riitojenratkaisumenettelyn joko tämän sopimuksen 306 artiklan 1 kohdan tai WTO-sopimuksen mukaisesti, se ei voi aloittaa samaa toimenpidettä koskevaa riitojenratkaisumenettelyä toisella foorumilla ennen ensimmäisen menettelyn päättymistä. Osapuoli ei myöskään saa hakea hyvitystä molemmilta foorumeilta tapauksessa, jossa on rikottu velvoitetta, joka on samanlainen sekä tämän sopimuksen että WTO-sopimuksen mukaisesti. Kun riitojenratkaisumenettely on käynnistetty, osapuoli ei saa tällöin esittää toisella foorumilla hyvitysvaatimusta saman velvoitteen rikkomisen vuoksi toisen sopimuksen nojalla, paitsi jos valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai toimivaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa korvausvaatimusta.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi

a)

WTO-sopimuksen mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää paneelin asettamista WTO-sopimuksen liitteessä 2 olevan riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen, jäljempänä 'riitojen ratkaisua koskeva sopimus', 6 artiklan mukaisesti, ja päättyneen, kun riitojenratkaisuelin hyväksyy paneelin raportin ja, tapauksen mukaan, valituselimen raportin riitojen ratkaisua koskevan sopimuksen 16 ja 17.14 artiklan mukaisesti; ja

b)

tämän luvun mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää välimiespaneelin asettamista tämän sopimuksen 306 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja päättyneen, kun välimiespaneeli antaa tuomionsa osapuolille ja kauppakomitealle.

4.   Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvoitteiden keskeyttämistä. WTO-sopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään toista osapuolta keskeyttämästä tämän luvun mukaisia velvoitteitaan.

325 artikla

Määräajat

1.   Tässä luvussa vahvistetut määräajat, myös välimiespaneelille välitystuomion tiedoksiantamista varten asetettu määräaika, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat.

2.   Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella pidentää mitä tahansa tässä luvussa mainittua määräaikaa.

326 artikla

Luvun muuttaminen

Kauppakomitea voi päättää tämän luvun, tämän sopimuksen liitteessä XXIV vahvistetun välimiesmenettelyn työjärjestyksen ja tämän sopimuksen liitteessä XXV vahvistettujen välimiespaneelin jäsenten ja sovittelijoiden käytännesääntöjen muuttamisesta.

15   LUKU

Sovittelujärjestelmä

327 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1.   Tämän luvun tavoitteena on helpottaa sovintoratkaisun löytymistä soveltamalla kattavaa ja nopeaa menettelyä sovittelijan avustuksella.

2.   Tätä lukua sovelletaan kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat tämän sopimuksen IV osaston 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) soveltamisalaan ja jotka haittaavat osapuolten välistä kauppaa.

3.   Tätä lukua ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka kuuluvat tämän sopimuksen 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa), 7 luvun (Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet), 8 luvun (Julkiset hankinnat), 9 luvun (Teollis- ja tekijänoikeudet) ja 13 luvun (Kauppa ja kestävä kehitys) soveltamisalaan. Kauppakomitea voi asiaa tarkasteltuaan päättää, että kyseistä järjestelmää olisi sovellettava kaikilla kyseisillä aloilla.

1   jakso

Sovittelujärjestelmän mukainen menettely

328 artikla

Tietojen pyytäminen

1.   Ennen sovittelumenettelyn aloittamista osapuoli voi pyytää milloin tahansa tietoja toimenpiteestä, joka haittaa osapuolten välistä kauppaa tai investointeja. Osapuoli, jolta on pyydetty tietoja, toimittaa 20 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä vastauksen, johon osapuoli on liittänyt pyyntöön sisältyviä tietoja koskevia huomautuksiaan. Mahdollisuuksien mukaan sekä pyyntö että vastaus on toimitettava kirjallisesti.

2.   Jos vastaajana oleva osapuoli katsoo, ettei se voi toimittaa vastausta 20 päivän kuluessa, se ilmoittaa pyynnön esittävälle osapuolelle syyt viivästykseen sekä arvion lyhimmästä määräajasta, jonka kuluessa se pystyy toimittamaan vastauksensa.

329 artikla

Menettelyn aloittaminen

1.   Osapuoli voi milloin tahansa pyytää osapuolia osallistumaan sovittelumenettelyyn. Asiaa koskeva pyyntö on esitettävä toiselle osapuolelle kirjallisena. Pyynnön on oltava niin yksityiskohtainen, että siitä käy selvästi ilmi pyynnön esittävän osapuolen havaitsemat ongelmat, ja siinä on

a)

yksilöitävä kyseessä oleva toimenpide;

b)

esitettävä selvitys niistä kielteisistä vaikutuksista, joita pyynnön esittävä osapuoli epäilee toimenpiteellä olevan osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin; ja

c)

selostettava, miten nämä vaikutukset pyynnön esittävän osapuolen näkemyksen mukaan liittyvät kyseessä olevaan toimenpiteeseen.

2.   Osapuoli, jolle pyyntö on osoitettu, harkitsee pyyntöä myötämielisesti ja hyväksyy tai hylkää sen kirjallisesti 10 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

330 artikla

Sovittelijan valinta

1.   Kun sovittelumenettely aloitetaan, osapuolet pyrkivät sopimaan sovittelijasta 15 päivän kuluessa sovittelua koskevaan pyyntöön annetun vastauksen vastaanottamisesta.

2.   Jos osapuolet eivät pysty sopimaan sovittelijasta määräajassa, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää kauppakomitean puheenjohtajaa tai tämän valtuuttamaa henkilöä valitsemaan sovittelijan arvalla tämän sopimuksen 323 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta. Riidan molempien osapuolten edustajat on kutsuttava asianmukaisesti paikalle, kun arvonta suoritetaan. Arvonta suoritetaan joka tapauksessa läsnäolevan osapuolen / läsnäolevien osapuolten kanssa.

3.   Kauppakomitean puheenjohtaja tai tämän valtuuttama henkilö valitsee sovittelijan viiden päivän kuluessa kumman tahansa osapuolen esittämästä 2 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä.

4.   Jos tämän sopimuksen 323 artiklassa tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu, kun tämän artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö tehdään, sovittelija valitaan arvalla niiden henkilöiden joukosta, joita joko toinen osapuoli tai molemmat osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet.

5.   Osapuolet voivat sopia, että sovittelija on yhden osapuolen kansalainen.

6.   Sovittelija auttaa puolueettomasti ja avoimesti toimien osapuolia selventämään kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia kauppavaikutuksia sekä pääsemään sovintoratkaisuun asiassa. Tämän sopimuksen liitteessä XXV vahvistettuja käytännesääntöjä sovelletaan sovittelijoihin kyseisissä käytännesäännöissä määrätyn mukaisesti. Myös tämän sopimuksen liitteessä XXIV vahvistetun työjärjestyksen 3–7 artiklaa (ilmoitukset) ja 41–46 artiklaa (kääntäminen ja määräaikojen laskeminen) sovelletaan soveltuvin osin.

331 artikla

Sovittelumenettelyä koskevat säännöt

1.   Sovittelumenettelyn käynnistänyt osapuoli esittää 10 päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä sovittelijalle ja toiselle osapuolelle kirjallisesti yksityiskohtaisen kuvauksen ongelmasta ja erityisesti kyseessä olevan toimenpiteen toiminnasta ja kauppavaikutuksista. Toinen osapuoli voi esittää kyseistä ongelman kuvausta koskevat kirjalliset huomautuksensa 20 päivän kuluessa kuvauksen toimittamisesta. Osapuolet voivat sisällyttää kuvaukseensa tai huomautuksiinsa kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot.

2.   Sovittelija voi päättää asianmukaisimmasta tavasta selventää kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia kauppaan liittyviä vaikutuksia. Sovittelija voi erityisesti järjestää osapuolten välisiä tapaamisia, kuulla osapuolia yhdessä tai erikseen, pyytää apua alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä ja kuulla niitä sekä antaa osapuolten pyytämää lisätukea. Sovittelijan on kuitenkin kuultava osapuolia ennen avun pyytämistä alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä ja ennen niiden kuulemista.

3.   Sovittelija voi tarjota neuvoja ja ehdottaa osapuolille ratkaisua, jonka ne voivat hyväksyä tai hylätä, tai osapuolet voivat sopia erilaisesta ratkaisusta. Sovittelija ei kuitenkaan anna neuvoja tai huomautuksia siitä, onko kyseessä oleva toimenpide sopimuksen mukainen.

4.   Menettely toteutetaan sen osapuolen alueella, jolle pyyntö osoitettiin, tai yhteisestä sopimuksesta missä tahansa muualla tai millä tahansa muulla tavalla.

5.   Osapuolet pyrkivät pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun 60 päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä. Odotettaessa lopullista sopimusta osapuolet voivat harkita tilapäisiä ratkaisuja, erityisesti jos toimenpide koskee helposti pilaantuvia tuotteita.

6.   Ratkaisu voidaan hyväksyä kauppakomitean päätöksellä. Kukin osapuoli voi päättää, että kyseinen ratkaisu edellyttää sisäisten menettelyjen päätökseen saattamista. Yhteisesti sovitut ratkaisut julkistetaan. Julkistettava versio ei saa kuitenkaan sisältää mitään osapuolen luottamuksellisiksi luokittelemia tietoja.

7.   Menettely päättyy

a)

osapuolten yhteisesti sopimaan ratkaisuun ratkaisun hyväksymispäivänä;

b)

sovittelijan osapuolia kuultuaan tekemällä kirjallisella ilmoituksella siitä, että sovittelua ei enää kannata jatkaa;

c)

osapuolen kirjallisella ilmoituksella, jonka tämä tekee tarkasteltuaan sovittelumenettelyssä esitettyjä sovintoratkaisuja ja sovittelijan mahdollisesti antamia neuvoja ja ehdotuksia; tai

d)

missä tahansa menettelyn vaiheessa osapuolten yhteisestä sopimuksesta.

2   jakso

Täytäntöönpano

332 artikla

Sovintoratkaisun täytäntöönpano

1.   Jos osapuolet ovat sopineet ratkaisusta, molempien osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sovintoratkaisun täytäntöön panemiseksi sovitussa määräajassa.

2.   Täytäntöön panevan osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti kaikista sovintoratkaisun täytäntöön panemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

3.   Osapuolten pyynnöstä sovittelija antaa osapuolille kirjallisesti raportin, jossa on lyhyt tiivistelmä

a)

menettelyssä kyseessä olevasta toimenpiteestä;

b)

noudatettavista menettelyistä; ja

c)

kyseisen menettelyn tuloksena olevista yhteisesti sovituista ratkaisuista, myös mahdollisista tilapäisistä ratkaisuista.

Sovittelijan on annettava 15 työpäivää aikaa esittää huomautuksensa raporttiluonnoksesta. Osapuolten tuossa ajassa antamia huomautuksia tarkasteltuaan sovittelija antaa lopullisen kirjallisen raportin osapuolille 15 päivän kuluessa. Raporttiin ei saa sisältyä tämän sopimuksen tulkintoja.

3   jakso

Yleiset määräykset

333 artikla

Suhde riitojen ratkaisuun

1.   Tämän sovittelujärjestelmän mukaista menettelyä ei ole tarkoitus käyttää tämän sopimuksen tai minkään muun sopimuksen mukaisten riitojenratkaisumenettelyjen perustana. Osapuoli ei voi tällaisten riitojenratkaisumenettelyjen yhteydessä käyttää tai esittää todisteena eikä paneeli saa ottaa huomioon

a)

toisen osapuolen sovittelumenettelyn aikana esittämiä kantoja;

b)

sitä seikkaa, että toinen osapuoli on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään sovittelun kohteena olevaa toimenpidettä koskevan ratkaisun; tai

c)

sovittelijan antamia neuvoja tai tekemiä ehdotuksia.

2.   Sovittelujärjestelmä ei vaikuta riitojen ratkaisemista koskevista määräyksistä johtuviin osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin.

3.   Rajoittamatta tämän sopimuksen 331 artiklan 6 kohdan soveltamista kaikki menettelyn vaiheet, mukaan luettuina kaikki neuvot ja ehdotetut ratkaisut, ovat luottamuksellisia, elleivät osapuolet toisin sovi. Osapuoli voi kuitenkin julkistaa sen, että sovittelu on käynnissä.

334 artikla

Määräajat

Menettelyn osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä luvussa tarkoitettua määräaikaa.

335 artikla

Kustannukset

1.   Kukin osapuoli vastaa itse sovittelumenettelyyn osallistumisesta aiheutuvista kustannuksistaan.

2.   Osapuolet jakavat tasapuolisesti järjestelyistä, sovittelijan palkkio ja kustannukset mukaan luettuina, sovittelijalle annetusta avusta, ja jos osapuolet eivät voi sopia yhteisestä kielestä, kääntämisestä aiheutuvat kustannukset. Sovittelijan palkkio on tämän sopimuksen liitteessä XXIV olevan 8 kohdan mukaisesti välimiespaneelin puheenjohtajalle maksettavan palkkion mukainen.

336 artikla

Tarkastelu

Viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osapuolet neuvottelevat tarpeesta muuttaa tätä sovittelujärjestelmää siitä saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon vastaavan järjestelmän kehittämisen WTO:ssa.

V   OSASTO

TALOUDELLINEN JA ALAKOHTAINEN YHTEISTYÖ

1   LUKU

Energia-alan yhteistyö, ydinenergiaan liittyvät kysymykset mukaan lukien

337 artikla

1.   Osapuolet sopivat energia-alalla tehtävän yhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä voidakseen parantaa energiaturvallisuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä, jotka ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouskasvun edistämiseksi ja jotta voidaan edetä kohti markkinoiden yhdentymistä, muun muassa energia-alan lainsäädännön asteittaisen lähentämisen ja energia-alan alueelliseen yhteistyöhön osallistumisen avulla. Sääntelyalan yhteistyössä otetaan huomioon tarve varmistaa asiaankuuluvat julkisen palvelun velvoitteet, mukaan lukien toimenpiteet, joiden avulla asiakkaille kerrotaan sopimattomista kaupallisista menettelyistä ja suojellaan heitä niiltä, sekä kuluttajien ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuus saada kohtuuhintaista energiaa.

2.   Tämä yhteistyö perustuu kattavaan kumppanuuteen, ja siinä noudatetaan keskinäisten etujen, vastavuoroisuuden, avoimuuden ja ennustettavuuden periaatteita markkinatalouden, vuoden 1994 energiaperuskirjan, energia-alan yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan ja muiden monenvälisten ja asiaankuuluvien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

338 artikla

Keskinäinen yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat alat:

a)

energia-alan strategioiden ja politiikkojen täytäntöönpano, ennusteiden ja skenaarioiden laatiminen/kehittäminen, energiataseita ja energiavirtoja koskevaan oikea-aikaiseen tietojenvaihtoon perustuvan tilastollisen kirjausjärjestelmän parantaminen kansainvälisten käytänteiden mukaisesti sekä infrastruktuurin kehittäminen;

b)

tehokkaiden mekanismien käyttöönotto, jotta mahdollisiin energiakriisitilanteisiin voidaan puuttua solidaarisuuden hengessä;

c)

yhteisen edun mukaisten olemassa olevien energiainfrastruktuurien nykyaikaistaminen ja tehostaminen, mukaan lukien energiantuotantokapasiteetti ja energiaverkostojen eheys ja turvallisuus, Ukrainan sähköverkon asteittainen yhdentäminen EU:n sähköverkkoon ja energiansiirtoinfrastruktuurin täydellinen kunnostaminen ja mittausjärjestelmien asentaminen Ukrainan ulkorajoille sekä yhteisen edun mukaisten uusien energiainfrastruktuurien käyttöönotto, jotta voidaan monipuolistaa energialähteitä ja energiantoimittajia sekä kuljetusreittejä ja -menetelmiä talouden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla;

d)

kilpailukykyisten, avoimien ja syrjimättömien energiamarkkinoiden kehittäminen EU:n sääntöjen ja standardien mukaisesti sääntelyä uudistamalla;

e)

yhteistyö energiayhteisön vuoden 2005 perustamissopimuksen puitteissa;

f)

energiakaupan ja energian kauttakulkujärjestelyjen sekä energiaraaka-aineiden tai -tuotteiden etsintään, louhintaan tai poraukseen, jalostukseen, tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen, siirtoon, jakeluun ja markkinointiin tai myyntiin liittyvän toiminnan pitkän aikavälin vakauden ja turvallisuuden tehostaminen ja lujittaminen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla ja syrjimättömästi kansainvälisten sääntöjen ja erityisesti vuoden 1994 energiaperuskirjan, WTO-sopimuksen ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti;

g)

eteneminen kohti suotuisia ja vakaita investointiolosuhteita institutionaalisten, oikeudellisten, verotukseen liittyvien ja muiden edellytysten kehittämisen avulla ja tukemalla kahdenvälisiä investointeja energia-alalla syrjimättömästi;

h)

tehokas yhteistyö Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja muiden kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden ja -välineiden kanssa osapuolten välisen energia-alan yhteistyön tukemiseksi;

i)

energiatehokkuuden ja energiansäästöjen edistäminen muun muassa laatimalla energiatehokkuutta parantavia toimia ja sääntelykehyksiä EU:n standardeja vastaavien merkittävien parannusten saavuttamiseksi markkinamekanismien kanssa yhteensopivalla tavalla, mukaan lukien energian tehokas tuotanto, kuljetus, jakelu ja käyttö, sekä energian tehokas käyttö laitteissa, valaistuksessa ja rakennuksissa;

j)

uusiutuvien energiamuotojen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten kestävän biopolttoaineen, tuotannon kehittäminen ja tukeminen talouden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja yhteistyö sääntelykysymysten, varmentamisen ja standardoinnin sekä teknisen ja kaupallisen kehittämisen alalla;

k)

ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1997 puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen yhteistoteutusmekanismin edistäminen, jotta voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja koskevien hankkeiden avulla;

l)

energian tuotantoon, kuljetukseen, toimitukseen ja loppukäyttöön liittyvien teknologioiden kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävä tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto, jonka yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisiin teknologioihin, mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä tehokkaat ja puhtaat hiiliteknologiat, muun muassa Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyöstä tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti;

m)

yhteistyö energia-alan eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten puitteissa.

339 artikla

Osapuolet vaihtavat tietoja ja kokemuksia sekä antavat tarvittavaa tukea sääntelyuudistuksessa, johon sisältyy hiilialan rakennemuutos (kattila-, koksi- ja ruskohiili) sen kilpailukyvyn lisäämiseksi, kaivosten turvallisuuden ja työturvallisuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi samalla kun otetaan huomioon alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Tehokkuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden tehostamiseksi rakenneuudistuksen tulee kattaa kivihiilialan koko arvoketju etsinnästä tuotantoon ja jalostukseen ja prosessoinnista ja polttamisesta aiheutuvien jäämien muuntamiseen ja käsittelyyn. Lähestymistapa kattaa myös hiilikaivosten sekä öljyn- ja kaasunporaustoiminnan, kaatopaikkojen ja maatalousalan metaanipäästöjen talteenoton ja hyödyntämisen siten kuin määrätään muun muassa maailmanlaajuisessa metaanialoitteessa, jossa osapuolet ovat mukana.

340 artikla

Osapuolet perustavat varhaisvaroitusjärjestelmän, josta määrätään tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 1 luvun (Energia-alan yhteistyö, ydinenergiaan liittyvät kysymykset mukaan lukien) liitteessä XXVI.

341 artikla

Asteittainen lähentäminen etenee tämän sopimuksen liitteessä XXVII vahvistetun aikataulun mukaisesti.

342 artikla

1.   Yhteistyö ydinvoiman siviilikäytön alalla toteutetaan osapuolten välillä tehtyjen tai myöhemmin tehtävien erityissopimusten perusteella, ottaen huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden tai Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) ja sen jäsenvaltioiden toimivalta ja kummankin osapuolen lainsäädännöllisten menettelyjen mukaisesti.

2.   Tämän yhteistyön avulla taataan ydinturvallisuuden korkea taso ja ydinenergian puhdas ja rauhanomainen käyttö, ja se kattaa kaikki ydinvoiman siviilikäyttöön liittyvät toimet ja polttoainekierron vaiheet, mukaan lukien ydinaineiden tuotanto ja kauppa, ydinenergian turvallisuusnäkökohdat ja hätätilanteisiin varautuminen sekä terveys- ja ympäristönäkökohtiin ja asesulkuun liittyvät kysymykset. Tällä alalla tehtävään yhteistyöhön kuuluu myös EU:n lainsäädäntöön ja käytäntöihin sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) standardeihin perustuvien toimien ja sääntelykehysten kehittäminen edelleen. Osapuolet edistävät ydinenergian turvallisuusnäkökohtiin liittyvää siviilitarkoituksiin suunnattua tutkimusta, mukaan lukien yhteiset tutkimus- ja kehittämistoimet sekä koulutus ja tutkijoiden liikkuvuus.

3.   Yhteistyö kattaa Tshernobylin katastrofin seurauksena syntyneiden ongelmien käsittelyn sekä Tshernobylin ydinvoimalan käytöstäpoistamisen, ja erityisesti:

a)

reaktorisuojan toteuttamissuunnitelman, jonka tarkoituksena on tehdä nykyinen tuhoutunut 4-reaktori ympäristön kannalta turvalliseksi;

b)

käytetyn ydinpolttoaineen huollon;

c)

saastuneiden maa-alueiden puhdistamisen;

d)

radioaktiivisen jätteen huollon;

e)

ympäristön seurannan;

f)

muut yhteisesti sovitut alat, kuten katastrofin seurausten lieventämiseksi toteutettavien toimien lääketieteelliset, luonnontieteelliset, taloudelliset, lainsäädäntöön liittyvät, sosiaaliset ja hallinnolliset näkökohdat.

2   LUKU

Makrotaloudellinen yhteistyö

343 artikla

EU ja Ukraina helpottavat talousuudistusta yhteistyöllä, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä niiden talouksien perusteista sekä talouspolitiikan laatimisesta ja toteuttamisesta markkinataloudessa. Ukraina pyrkii luomaan toimivan markkinatalouden ja lähentämään asteittain politiikkaansa EU:n politiikkaan makrotalouden vakauttamista, tervettä julkistaloutta ja tasapainoista maksutasetta koskevien periaatteiden mukaisesti.

344 artikla

Saavuttaakseen tämän sopimuksen 343 artiklassa esitetyt tavoitteet osapuolet toimivat yhteistyössä:

a)

vaihtaakseen tietoja talouskehityksestä ja -näkymistä sekä kehittämisstrategioista,

b)

tarkastellakseen yhdessä yhteistä etua koskevia talouskysymyksiä, mukaan lukien talouspolitiikan ja sen toteuttamiseksi tarvittavien keinojen suunnittelu, kuten talousennusteiden ja strategisten toimintapoliittisten asiakirjojen laatiminen, jotta voidaan lujittaa Ukrainan päätöksentekomenettelyjä EU:n periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti;

c)

vaihtaakseen asiantuntemusta makrotalouden alalla;

d)

vaihtaakseen tietoja Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) periaatteista ja toiminnasta.

345 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 2 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

3   LUKU

Julkisen talouden hoito: budjettipolitiikka, varainhoidon sisäinen valvonta ja ulkoinen tilintarkastus

346 artikla

Julkisen talouden hoitoon liittyvän yhteistyön tarkoituksena on varmistaa budjettipolitiikan sekä varainhoidon sisäiseen valvontaan ja ulkoiseen tilintarkastukseen liittyvien moitteettomien järjestelmien kehittäminen kansainvälisten standardien pohjalta niin, että ne ovat vastuullisuuden, avoimuuden, taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaiset.

347 artikla

Osapuolet vaihtavat keskenään tietoja, kokemuksia ja parhaita käytänteitä ja toteuttavat muita toimia, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin:

1.

Budjettipolitiikan alalla:

a)

keskipitkän aikavälin talousarvioennuste / suunnittelujärjestelmän kehittäminen;

b)

ohjelmasuuntautuneen lähestymistavan parantaminen talousarviomenettelyssä sekä talousarvio-ohjelmien täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi;

c)

talousarvion laatimista ja täytäntöönpanoa ja julkista velkaa koskevan tietojen- ja kokemustenvaihdon parantaminen.

2.

Ulkoisen tilintarkastuksen alalla:

ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) standardien ja menetelmien täytäntöönpano sekä julkisen talouden ulkoiseen valvontaan ja tilintarkastukseen liittyvien EU:n parhaiden käytänteiden vaihto, kiinnittäen erityistä huomiota osapuolten asiaankuuluvien elinten riippumattomuuteen.

3.

Julkisen talouden sisäisen valvonnan alalla:

kehitetään edelleen julkisen talouden sisäisiä valvontajärjestelmiä, niin että ne ovat kansainvälisesti hyväksyttyjen (sisäisten tarkastajien järjestön (IIA), kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC), INTOSAIn) standardien ja menetelmien sekä valtion elinten sisäisessä tarkastuksessa ja tilintarkastuksessa sovellettavien EU:n parhaiden käytänteiden mukaisia.

4.

Petostentorjunnan alalla:

parannetaan menetelmiä, joiden tarkoituksena on torjua ja ehkäistä petoksia ja korruptiota tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 3 luvun kattamilla aloilla, mukaan lukien yhteistyö asianomaisten hallintoelimien välillä.

348 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 3 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

4   LUKU

Verotus

349 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä tehostaakseen hyvää hallintoa verotuksen alalla tarkoituksenaan parantaa edelleen taloudellisia suhteitaan, kauppaa, investointeja ja reilua kilpailua.

350 artikla

Viitaten tämän sopimuksen 349 artiklaan osapuolet tunnustavat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet eli avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua koskevat periaatteet, joihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n tasolla, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Osapuolet pyrkivät tätä varten parantamaan kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin.

351 artikla

Osapuolet tehostavat ja lujittavat myös yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa ja kehittää Ukrainan verojärjestelmää ja -hallintoa, mukaan lukien veronkanto- ja valvontavalmiuksien tehostaminen ja kiinnittäen erityistä huomiota arvonlisäveron (alv) palautusmenettelyihin, jotta voidaan välttää verorästien kertyminen, varmistaa tehokas veronkanto ja lujittaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia veropetosten torjunnasta ja erityisesti karusellipetoksista.

352 artikla

Osapuolet kehittävät yhteistyötään ja yhdenmukaistavat toimiaan, joilla torjutaan petoksia ja valmisteveron alaisten tuotteiden salakuljetusta. Tämä yhteistyö kattaa muun muassa tupakkatuotteiden valmisteverojen asteittaisen lähentämisen mahdollisuuksien mukaan, ottaen huomioon alueellisesta toimintaympäristöstä johtuvat rajoitteet, myös alueellisella tasolla käytävän vuoropuhelun kautta ja tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön vuoden 2003 puitesopimuksen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät tätä varten lujittamaan yhteistyötään alueellisessa toimintaympäristössä.

353 artikla

Asteittainen lähentyminen unionin säännöstön mukaiseen verotusrakenteeseen toteutetaan tämän sopimuksen liitteessä XXVIII esitetyllä tavalla.

354 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 4 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

5   LUKU

Tilastotiedot

355 artikla

Sopimuspuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilastoihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävien, tehokkaiden ja ammatillisesti riippumattomien kansallisten tilastointijärjestelmien odotetaan tuottavan Ukrainassa ja EU:ssa kansalaisten, yritysten ja päättäjien tarvitsemia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Kansallisen tilastointijärjestelmän olisi oltava YK:n tilastointia koskevien perusperiaatteiden mukainen ja siinä olisi otettava huomioon tilastotietoja koskeva unionin säännöstö, mukaan lukien eurooppalaisia tilastoja koskevat käytännesäännöt, jotta kansallinen tilastointijärjestelmä saataisiin yhdenmukaiseksi unionin normien ja standardien kanssa. Tilastotietoja koskeva unionin säännöstö esitetään vuosittain päivitettävässä tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedossa (Statistical Requirements Compendium), jonka osapuolet katsovat olevan tämän sopimuksen liitteenä (liite XXIX).

356 artikla

Yhteistyöllä pyritään:

a)

lujittamaan edelleen kansallisen tilastointijärjestelmän kapasiteettia keskittymällä vankkaan oikeusperustaan, datan ja metadatan asianmukaiseen levittämispolitiikkaan ja käyttäjäystävällisyyteen;

b)

lähentämään Ukrainan tilastointijärjestelmää asteittain Euroopan tilastojärjestelmään;

c)

hienosäätämään tietojen toimittamista EU:hun, ottaen huomioon asiaa koskevien kansainvälisten ja unionin menetelmien soveltaminen, luokittelut mukaan lukien;

d)

parantamaan tilastotyöntekijöiden ammatillisia ja hallinnointivalmiuksia, jotta voidaan helpottaa EU:n tilastonormien soveltamista ja edistää Ukrainan tilastointijärjestelmän kehittämistä;

e)

vaihtamaan osapuolten välillä kokemuksia tilastoalan osaamisen kehittämisestä;

f)

edistämään kaikkien tilastojen tuotantoon liittyvien prosessien ja tilastojen levittämisen kokonaisvaltaista laadunhallintaa.

357 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa, jossa Eurostat on EU:n tilastoviranomainen. Tässä yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin aloihin:

a)

väestötilastot, mukaan lukien väestönlaskennat;

b)

maataloustilastot, mukaan lukien maatalouslaskennat ja ympäristötilastot;

c)

liiketoimintatilastot, mukaan lukien yritysrekisterit ja hallintolähteiden käyttö tilastotarkoituksiin;

d)

energia, mukaan lukien energiataseet;

e)

kansantalouden tilinpito;

f)

ulkomaankauppaa koskevat tilastot;

g)

aluetilastot;

h)

kaikkien tilastojen tuotantoon liittyvien prosessien ja tilastojen levittämisen kokonaisvaltainen laadunhallinta.

358 artikla

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja kokemuksia ja kehittävät yhteistyötään ottaen huomioon tilastointijärjestelmän uudistuksesta eri avustusohjelmien puitteissa tähän asti kertyneet kokemukset. Tavoitteena on edelleen asteittainen lähentyminen tilastoja koskevaan unionin säännöstöön Ukrainan tilastointijärjestelmän kehittämistä koskevan kansallisen strategian pohjalta ja Euroopan tilastojärjestelmän kehitys huomioon ottaen. Tilastotietojen tuotantoprosessissa painotetaan erityisesti otantatutkimuksen jatkokehittämistä, ottaen samalla huomioon tarve vähentää vastausrasitetta. Tietojen on oltava politiikan suunnittelun ja valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisia kaikilla yhteiskunta- ja talouselämän keskeisillä aloilla.

359 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 5 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua. Ukrainan olisi mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa toteutettaviin toimiin kolmansien maiden osallistumista koskevien tavanomaisten sääntöjen mukaisesti.

6   LUKU

Ympäristö

360 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin kestävää kehitystä ja vihreää taloutta koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta. Ympäristönsuojelun tehostamisen odotetaan tuovan etua kansalaisille ja yrityksille sekä Ukrainassa että EU:ssa, muun muassa kansanterveyden kohenemisen, luonnonvarojen säilymisen ja taloudellisen ja ympäristötehokkuuden lisääntymisen ansiosta sekä siksi, että ympäristöpolitiikan näkökohdat otetaan huomioon muilla politiikan aloilla ja tuotantoluvut kasvavat uudenaikaisten teknologioiden ansiosta. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten yhteiset edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten keskinäinen riippuvuus ympäristönsuojelun alalla ja tällä alalla tehdyt monenväliset sopimukset.

361 artikla

Yhteistyön tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu, parantaminen ja palauttaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

ilmastonmuutos;

b)

ympäristöhallinto ja horisontaaliset kysymykset, mukaan lukien yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä ympäristötiedon saatavuus ja päätöksentekoprosessit;

c)

ilman laatu;

d)

veden laatu ja vesivarojen hoito, meriympäristö mukaan lukien;

e)

jätehuolto ja resurssien hallinta;

f)

luonnonsuojelu, mukaan lukien biologisen ja maisemallisen monimuotoisuuden suojelu (ympäristöverkostot);

g)

teollisuuden päästöt ja teollisuusonnettomuudet;

h)

kemikaalit;

i)

geneettisesti muunnetut organismit, muun muassa maatalouden alalla;

j)

melusaaste;

k)

pelastuspalvelu, mukaan lukien ihmisen aiheuttamat ja luonnononnettomuudet;

l)

kaupunkiympäristö;

m)

ympäristömaksut.

362 artikla

1.   Osapuolet

a)

vaihtavat tietoja ja kokemuksia;

b)

toteuttavat yhteisiä tutkimustoimia ja vaihtavat tietoja puhtaammista teknologioista;

c)

laativat suunnitelmia suuronnettomuuksien ja muiden hätätilanteiden varalle;

d)

toteuttavat yhteisiä toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, muun muassa osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten ja tarvittaessa alalla toimivien virastojen puitteissa.

2.   Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota valtioiden välisiin kysymyksiin.

363 artikla

Ukrainan lainsäädännön asteittainen lähentäminen EU:n ympäristölainsäädäntöön ja -politiikkaan toteutetaan tämän sopimuksen liitteen XXX mukaisesti.

364 artikla

Yhteistyö pelastuspalvelun alalla toteutetaan osapuolten välillä tehtyjen erityissopimusten perusteella kummankin osapuolen lainsäädännöllisten menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimivalta. Sen tarkoituksena on muun muassa:

a)

helpottaa keskinäistä avunantoa hätätilanteiden yhteydessä;

b)

vaihtaa ympärivuorokautisesti varhaisvaroituksia ja ajantasaista tietoa valtioiden rajat ylittävistä hätätilanteista, mukaan lukien avunpyynnöt ja -tarjoukset;

c)

suuronnettomuuksien ympäristövaikutusten arviointi;

d)

kutsua asiantuntijoita erityisiin pelastuspalveluun liittyviä kysymyksiä käsitteleviin teknisiin työpajoihin ja seminaareihin;

e)

kutsua tapauskohtaisesti tarkkailijoita EU:n ja/tai Ukrainan järjestämiin erityisharjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin;

f)

lujittaa yhteistyötä käytettävissä olevien pelastuspalveluvalmiuksien mahdollisimman tehokkaan käytön edistämiseksi.

365 artikla

Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat tavoitteet:

a)

sellaisen kattavan ympäristöstrategian laatiminen, joka sisältää suunnitellut institutionaaliset uudistukset (aikatauluineen), jotta voidaan varmistaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta; toimivallanjako kansallisen, alueellisen ja paikallisen ympäristöhallinnon välillä; päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa koskevat menettelyt; menettelyt ympäristöpolitiikan näkökohtien ottamiseksi huomioon muilla toiminta-aloilla; tarvittavien taloudellisten ja henkilöresurssien yksilöinti ja tarkistusmekanismi;

b)

ilman laatua koskevien alakohtaisten strategioiden laatiminen; veden laatu ja vesivarojen hoito, meriympäristö mukaan lukien; jätehuolto ja resurssien hallinta; luonnonsuojelu; teollisuuden päästöt ja teollisuusonnettomuudet sekä kemikaalit, mukaan lukien selkeästi määritellyt aikataulut ja välitavoitteet täytäntöönpanoa varten, hallinnolliset vastuualueet ja rahoitusstrategiat infrastruktuuriin ja teknologiaan tehtäviä investointeja varten;

c)

ilmastonmuutosta koskevan politiikan laatiminen ja täytäntöönpano, erityisesti tämän sopimuksen liitteessä XXXI tarkoitetulla tavalla.

366 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 6 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

7   LUKU

Liikenne

367 artikla

Osapuolet

a)

laajentavat ja lujittavat yhteistyötään liikenteen alalla edistääkseen kestävien liikennejärjestelmien kehittämistä;

b)

edistävät tehokkaita, turvallisia ja varmoja liikennepalveluja sekä intermodaaliliikennettä ja liikennejärjestelmien yhteentoimivuutta;

c)

pyrkivät tehostamaan tärkeimpiä liikenneyhteyksiä alueidensa välillä.

368 artikla

1.   Osapuolten yhteistyön tarkoituksena on helpottaa Ukrainan liikennealan rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista ja sen asteittaista lähentämistä kohti EU:ssa sovellettavia toimintastandardeja ja -politiikkoja, erityisesti panemalla täytäntöön tämän sopimuksen liitteessä XXXI vahvistetut toimenpiteet, osapuolten välisiin liikennettä koskeviin erityissopimuksiin perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa kuitenkaan rajoittamatta. Edellä mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpano ei vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat sellaisista kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat, tai niiden osallistumiseen kansainvälisten organisaatioiden toimintaan.

2.   Yhteistyön tarkoituksena on myös helpottaa matkustaja- ja tavaraliikennettä ja lisätä liikennevirtojen sujuvuutta Ukrainan, EU:n ja alueen kolmansien maiden välillä, poistamalla hallinnolliset, tekniset, rajatylittävät ja muut esteet, parantamalla liikenneverkkoja ja uudistamalla infrastruktuuria erityisesti osapuolia yhdistävillä pääväylillä. Tämä yhteistyö käsittää toimia rajanylitysten helpottamiseksi.

3.   Yhteistyöhön kuuluu tietojenvaihtoa ja yhteisiä toimia

alueellisella tasolla, erityisesti ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut erilaisten alueellista liikenneyhteistyötä koskevien järjestelyjen, kuten itäisen kumppanuuden liikennepaneelin, liikenneväylän Eurooppa-Kaukasus-Aasia (TRACECA), Bakun prosessin ja muiden liikennealan aloitteiden ansiosta;

kansainvälisellä tasolla, myös suhteessa kansainvälisiin liikennejärjestöihin ja osapuolten ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin ja yleissopimuksiin, EU:n eri liikennevirastojen puitteissa.

369 artikla

Tämä yhteistyö koskee muun muassa seuraavia aloja:

a)

kestävän, kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen liikennepolitiikan kehittäminen, erityisesti jotta voidaan varmistaa tehokkaat, turvalliset ja varmat liikennejärjestelmät ja edistää liikenteeseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista muilla politiikanaloilla;

b)

kansalliseen liikennepolitiikkaan perustuvien alakohtaisten strategioiden laatiminen (mukaan lukien oikeudelliset vaatimukset teknisten laitteiden ja välineiden sekä kuljetuskaluston tason nostamiseksi korkeimpien kansainvälisten standardien mukaiseksi) tie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteelle sekä intermodaaliliikenteelle; tämä käsittää myös täytäntöönpanon aikataulut ja välitavoitteet, hallintovastuun määrittämisen ja rahoitussuunnitelmat;

c)

Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) yhdistettävän multimodaalisen liikenneverkon kehittäminen ja infrastruktuuripolitiikan kehittäminen, jotta eri liikennemuotoihin liittyviä infrastruktuurihankkeita voidaan yksilöidä ja arvioida paremmin. Sellaisten rahoitusstrategioiden kehittäminen, joissa painotetaan kunnossapitoa, kapasiteettiongelmia ja puuttuvia infrastruktuuriyhteyksiä ja edistetään yksityisen sektorin aktiivista osallistumista liikennehankkeisiin tämän sopimuksen liitteessä XXXIII esitetyllä tavalla;

d)

liittyminen asianmukaisiin kansainvälisiin liikennejärjestöihin ja -sopimuksiin sekä menettelyihin, joiden avulla varmistetaan kansainvälisten liikennesopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja tehokas valvonta;

e)

tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto teknologioiden, esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien, kehittämistä ja parantamista varten;

f)

edistetään älykkäiden liikennejärjestelmien sekä tietotekniikan käyttöä kaikkien liikennemuotojen hallinnoinnissa ja toiminnassa sekä tuetaan intermodaalisuutta ja yhteistyötä liikennettä helpottavien avaruusjärjestelmien ja kaupallisten sovellusten käytössä.

370 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 7 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

8   LUKU

Avaruus

371 artikla

1.   Osapuolet edistävät molempien edun mukaista siviilialan avaruustutkimukseen ja avaruussovelluksiin liittyvää yhteistyötä erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

globaali satelliittinavigointijärjestelmä;

b)

maan havainnointi ja maailmanlaajuinen seuranta;

c)

avaruustiede ja -tutkimus;

d)

soveltava avaruusteknologia, kantoraketti- ja käyttövoimateknologia mukaan lukien.

2.   Osapuolet tukevat ja edistävät kokemustenvaihtoa avaruuspolitiikasta, hallinnosta ja siihen liittyvistä oikeudellisista näkökohdista sekä teollisuuden rakennemuutoksesta ja avaruusteknologian kaupallisista sovelluksista.

372 artikla

1.   Yhteistyö sisältää tietojenvaihdon osapuolten politiikoista ja ohjelmista sekä asianmukaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä hankkeita, mukaan lukien Ukrainan yksiköiden osallistuminen seuraavan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" avaruus- ja liikennealaa koskeviin aihealueisiin.

2.   Osapuolet edistävät ja tukevat tutkijavaihtoa ja alan verkostojen muodostamista.

3.   Yhteistyöhön voi kuulua myös tietojenvaihto avaruustutkimuksen ja tiedeinstituuttien hallinnoinnista sekä tutkimukselle suotuisten olosuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden soveltaminen ja teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien riittävä suojelu.

373 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 8 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua, mukaan lukien koordinointi ja yhteistyö Euroopan avaruusjärjestön kanssa näiden ja muiden asiaankuuluvien aiheiden puitteissa.

9   LUKU

Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö

374 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat tieteellistä ja teknologista yhteistyötään edistääkseen sekä tieteen kehitystä sinänsä että vahvistaakseen tieteellistä potentiaaliaan ratkaista kansallisia ja globaaleja haasteita. Osapuolet pyrkivät edistämään kestävän talouskehityksen kannalta merkityksellisen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen hankkimista lujittamalla tutkimuskapasiteettiaan ja inhimillisiä voimavarojaan. Tieteellisen tietämyksen jakaminen ja yhdistäminen edistää osapuolten kilpailukykyä lisäämällä niiden talouksien kykyä luoda ja käyttää tätä tietämystä uusien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen. Osapuolet kehittävät tieteellistä potentiaaliaan myös täyttääkseen globaalin vastuunsa ja sitoumuksensa muun muassa terveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin haasteisiin liittyvissä kysymyksissä.

375 artikla

1.   Tässä yhteistyössä otetaan huomioon Euroopan yhteisön ja Ukrainan tiede- ja teknologiayhteistyöstä tehdyllä sopimuksella vahvistettu voimassa oleva virallinen yhteistyökehys sekä Ukrainan tavoite lähentyä asteittain EU:n tiede- ja teknologiapolitiikkaa ja -lainsäädäntöä.

2.   Osapuolten yhteistyön tavoitteena on helpottaa Ukrainan osallistumista eurooppalaiseen tutkimusalueeseen.

3.   Tämä yhteistyö auttaa Ukrainaa uudistamaan ja organisoimaan uudelleen tiedehallintojärjestelmäänsä ja tutkimuslaitoksiaan (ja myös vahvistamaan tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen osoitettua kapasiteettia) kilpailukykyisen talouden ja osaamisyhteiskunnan luomiseksi.

376 artikla

Yhteistyöhön sisältyy erityisesti:

a)

kummankin osapuolen tiede- ja teknologiapolitiikkaa koskevien tietojen vaihto;

b)

osallistuminen seuraavaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan "Horisontti 2020";

c)

tieteellisten ohjelmien ja tutkimustoimien yhteinen toteutus;

d)

yhteinen tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminta tieteen kehityksen sekä teknologian ja taitotiedon siirtämisen edistämiseksi;

e)

koulutus toteuttamalla tutkijoiden ja asiantuntijoiden vaihto-ohjelmia;

f)

yhteisten tiedettä ja teknologian kehittämistä käsittelevien tapahtumien järjestäminen tai niitä koskevien toimenpiteiden toteutus;

g)

tutkimukselle suotuisten olosuhteiden kehittämiseen, uusien teknologioiden soveltamiseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin kuuluvien tutkimustulosten riittävään suojeluun tähtäävät täytäntöönpanotoimenpiteet;

h)

alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tehtävän yhteistyön tehostaminen erityisesti Mustanmeren alueella ja monenvälisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja G8-maiden (G8), kanssa sekä monenvälisten sopimusten, kuten ilmastonmuutosta koskevan YK:n vuoden 1992 puitesopimuksen, puitteissa (UNFCCC);

i)

tutkimus- ja tiedelaitosten hallintoasiantuntemuksen vaihto tieteellisen tutkimuksen toteuttamiseen ja siihen osallistumiseen tarkoitetun kapasiteetin vahvistamiseksi ja parantamiseksi.

377 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 9 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

10   LUKU

Teollisuus- ja yrityspolitiikka

378 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään teollisuus- ja yrityspolitiikan alalla parantaakseen liiketoimintaympäristöä kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kannalta. Tehostetun yhteistyön pitäisi parantaa hallinnollista ja lainsäädännöllistä kehystä niin ukrainalaisten kuin EU:nkin yritysten kannalta sekä Ukrainassa että EU:ssa, ja sen tulisi perustua pk-yrityksiä koskevaan EU:n politiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan ottaen huomioon tämän alan kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja käytännöt.

379 artikla

Saavuttaakseen tämän sopimuksen 378 artiklassa esitetyt tavoitteet osapuolet toimivat yhteistyössä

a)

toteuttaakseen strategioita pk-yritysten kehittämiseksi pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan periaatteiden pohjalta ja valvoakseen täytäntöönpanoprosessia vuotuisten kertomusten ja vuoropuhelun avulla. Yhteistyössä painotetaan myös mikro- ja käsiteollisuusyrityksiä, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä EU:n että Ukrainan talouden kannalta;

b)

luodakseen paremmat toimintaedellytykset vaihtamalla tietoja ja hyviä käytänteitä ja edistämällä siten kilpailukyvyn kehittymistä. Tämä yhteistyö kattaa rakennemuutosten hallinnoinnin (rakenneuudistus) ja ympäristö- ja energiakysymykset, kuten energiatehokkuuden ja puhtaamman tuotannon;

c)

yksinkertaistaakseen ja järkeistääkseen sääntelyä ja sääntelykäytäntöjä; tässä keskitytään erityisesti sääntelytekniikkaa koskevien hyvien käytänteiden vaihtoon, EU:n periaatteet mukaan lukien;

d)

edistääkseen innovaatiopolitiikan kehitystä vaihtamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaupallistamiseen (uutta teknologiaa käyttävän liiketoiminnan perustamiseen tarkoitetut tukivälineet mukaan lukien), klustereiden kehittämiseen ja rahoituksen hankintaan liittyviä tietoja ja hyviä käytänteitä;

e)

edistääkseen suhteiden luomista EU:n ja Ukrainan yritysten välille sekä näiden yritysten ja Ukrainan ja EU:n viranomaisten välille;

f)

tukeakseen vienninedistämistoimien toteuttamista Ukrainassa;

g)

helpottaakseen sekä Ukrainan että EU:n teollisuuden modernisointia ja rakenneuudistusta tietyillä aloilla.

380 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 10 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua. Vuoropuheluun osallistuu myös EU:n ja Ukrainan liikeyritysten edustajia.

11   LUKU

Kaivos- ja metalliteollisuus

381 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään kaivos- ja metalliteollisuuden alalla edistääkseen keskinäistä ymmärtämystä, liiketoimintaympäristön parantamista, tietojenvaihtoa ja yhteistyötä muissa kuin energiaan liittyvissä kysymyksissä ja erityisesti metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä yhteistyö ei vaikuta tämän sopimuksen 339 artiklassa tarkoitettuun hiilialaan.

382 artikla

Saavuttaakseen tämän sopimuksen 381 artiklassa esitetyt tavoitteet osapuolet toimivat yhteistyössä:

a)

vaihtaakseen tietoja kaivos- ja metalliteollisuutensa perustilanteesta;

b)

vaihtaakseen tietoja EU:n ja Ukrainan kaivos- ja metalliteollisuuden näkymistä kulutuksen, tuotannon ja markkinaennusteiden valossa;

c)

vaihtaakseen tietoja toteuttamistaan toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on helpottaa rakenneuudistusprosessia näillä aloilla;

d)

vaihtaakseen tietoja ja parhaita käytänteitä, jotka koskevat kaivos- ja metalliteollisuuden kestävää kehitystä Ukrainassa ja EU:ssa.

12   LUKU

Rahoituspalvelut

383 artikla

Osapuolet tunnustavat, että rahoituspalvelujen alalla tarvitaan tehokkaita sääntöjä ja käytänteitä, jotta voidaan luoda toimiva markkinatalous ja kehittää osapuolten keskinäistä kauppavaihtoa, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä rahoituspalvelujen alalla seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

a)

tuetaan rahoituspalveluja koskevan sääntelyn mukauttamista avoimen markkinatalouden tarpeisiin;

b)

varmistetaan sijoittajien ja muiden rahoituspalvelujen käyttäjien tehokas ja asianmukainen suojelu;

c)

varmistetaan globaalin rahoitusjärjestelmän luotettavuus ja vakaus;

d)

edistetään yhteistyötä rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden välillä, sääntely- ja valvontaviranomaiset mukaan lukien;

e)

varmistetaan riippumaton ja tehokas valvonta.

384 artikla

1.   Osapuolet edistävät yhteistyötä asiaankuuluvien sääntely- ja valvontaviranomaisten välillä, mukaan lukien tietojenvaihto ja rahoitusmarkkinoita koskevien kokemusten jakaminen ja muut vastaavat toimenpiteet.

2.   Erityistä huomiota kiinnitetään näiden viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen muun muassa henkilövaihdon ja yhteisten koulutustoimien avulla.

385 artikla

Osapuolet edistävät asteittaista lähentymistä rahoituspalvelujen sääntelyä ja valvontaa koskeviin tunnustettuihin kansainvälisiin standardeihin. Rahoituspalveluja koskevaa unionin säännöstöä käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 luvussa (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa).

386 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 12 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

13   LUKU

Yhtiöoikeus, yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmä, kirjanpito ja tilintarkastus

387 artikla

1.   Osapuolet tunnustavat yhtiöoikeutta ja yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää sekä kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevien tehokkaiden sääntöjen ja käytänteiden merkityksen moitteettomasti toimivan markkinatalouden luomisessa ja keskinäisen kauppavaihtonsa kehittämisessä, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä, joka kattaa seuraavat kysymykset:

a)

osakkeenomistajien, velkojien ja muiden sidosryhmien suojelu tällä alalla sovellettavien, tämän sopimuksen liitteessä XXXIV lueteltujen EU:n sääntöjen mukaisesti;

b)

asiaa koskevien kansainvälisten standardien käyttöönotto kansallisella tasolla ja asteittainen lähentyminen kirjanpidon ja tilintarkastuksen alalla sovellettavaan, tämän sopimuksen liitteessä XXXV lueteltuun EU:n lainsäädäntöön;

c)

yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan politiikan kehittäminen edelleen kansainvälisten standardien mukaisesti sekä asteittainen lähentyminen tällä alalla sovellettaviin, tämän sopimuksen liitteessä XXXVI lueteltuihin EU:n sääntöihin ja suosituksiin.

2.   Osapuolten tavoitteena on jakaa tietoja ja asiantuntemusta sekä nykyisistä järjestelmistä että alan uusista kehityssuuntauksista. Lisäksi osapuolet pyrkivät parantamaan tietojenvaihtoa Ukrainan kansallisen rekisterin ja EU:n jäsenvaltioiden kaupparekisterien välillä.

388 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 13 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

14   LUKU

Tietoyhteiskunta

389 artikla

Osapuolet lujittavat yhteistyötään tietoyhteiskunnan kehittämisessä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä tieto- ja viestintäteknologian laajasta saatavuudesta ja laadukkaammista ja kohtuuhintaisista palveluista. Yhteistyöllä helpotetaan myös pääsyä sähköisten viestintäpalvelujen markkinoille, mikä kannustaa kilpailuun ja investointien toteuttamiseen tällä alalla.

390 artikla

Yhteistyön tavoitteena on tietoyhteiskuntaa koskevien kansallisten strategioiden täytäntöönpano, sähköistä viestintää koskevan kattavan sääntelykehyksen laatiminen ja Ukrainan laajempi osallistuminen EU:n tutkimustoimintaan tieto- ja viestintätekniikan alalla.

391 artikla

Yhteistyö kattaa seuraavat alat:

a)

laajakaistayhteyksien edistäminen, verkkoturvallisuuden parantaminen ja tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäminen kansalaisten, yritysten ja viranomaisten keskuudessa kehittämällä internetin paikallista sisältöä ja ottamalla käyttöön verkkopalveluja, kuten verkkokauppa, sähköinen viranomaisasiointi, sähköiset terveyspalvelut ja verkko-opiskelu;

b)

sähköistä viestintää koskevien politiikkojen koordinointi, jotta radiotaajuuksia voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ja varmistaa Ukrainan ja EU:n verkkojen yhteentoimivuus;

c)

viestinnästä vastaavan kansallisen sääntelyviranomaisen riippumattomuuden ja hallinnollisten valmiuksien lujittaminen, jotta voidaan varmistaa, että se pystyy toteuttamaan tarvittavat sääntelytoimenpiteet ja panemaan täytäntöön omat päätöksensä ja kaikki sovellettavat säännökset ja määräykset, sekä taata reilu kilpailu markkinoilla. Kansallisen viestintäviranomaisen olisi tehtävä yhteistyötä kilpailuviranomaisen kanssa näiden markkinoiden valvonnassa;

d)

yhteisten tutkimushankkeiden edistäminen tieto- ja viestintäteknologian alalla seuraavan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" yhteydessä.

392 artikla

Osapuolet vaihtavat tietoja, parhaita käytänteitä ja kokemuksia sekä toteuttavat yhteisiä toimia tavoitteenaan kehittää kattava sääntelykehys ja varmistaa sähköisen viestinnän markkinoiden tehokas toiminta ja vääristymätön kilpailu.

393 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä viestinnästä vastaavan Ukrainan kansallisen sääntelyviranomaisen ja EU:n kansallisten sääntelyviranomaisten välillä.

394 artikla

1.   Osapuolet edistävät asteittaista lähentymistä EU:n lainsäädäntöön ja sääntelykehykseen tietoyhteiskunnan ja sähköisen viestinnän alalla.

2.   Asiaankuuluvat määräykset esitetään ja tietoyhteiskuntaa ja sähköistä viestintää koskevaa unionin säännöstöä käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 lukua (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa) koskevassa lisäyksessä XVII-3 (Televiestintäpalveluihin sovellettavat säännöt).

395 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 14 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

15   LUKU

Audiovisuaalipolitiikka

396 artikla

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan audiovisuaaliteollisuuden edistämiseksi ja yhteistuotannon lisäämiseksi elokuva- ja televisioalalla.

2.   Yhteistyö voi käsittää esimerkiksi toimittajien ja muiden viestintäalan ammattilaisten koulutusta sekä lehdistön että sähköisten viestimien alalla sekä tuen (julkisille ja yksityisille) tiedotusvälineille niiden riippumattomuuden ja ammattimaisuuden kehittämiseksi ja yhteyksien edistämiseksi muihin eurooppalaisiin tiedotusvälineisiin eurooppalaisten normien mukaisesti, Euroopan neuvosto normit mukaan lukien.

397 artikla

Asteittainen lähentyminen EU:n lainsäädäntöön ja sääntelykehykseen sekä kansainvälisiin asiakirjoihin audiovisuaalipolitiikan alalla toteutetaan erityisesti tämän sopimuksen liitteessä XXXVII esitetyllä tavalla.

398 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 15 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

16   LUKU

Matkailu

399 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä matkailualalla tavoitteena kehittää kilpailukykyisempää matkailuteollisuutta, joka luo talouskasvua, työllisyyttä ja ulkomaanvaluuttaa ja edistää voimaantumista.

400 artikla

1.   Yhteistyö kahdenvälisellä, alueellisella ja Euroopan tasolla perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)

paikallisyhteisöjen koskemattomuuden ja etujen kunnioittaminen erityisesti maaseutualueilla;

b)

kulttuuriperinnön tärkeys;

c)

positiivinen vuorovaikutus matkailun ja ympäristönsuojelun välillä.

2.   Matkanjärjestäjiä koskevat määräykset sisältyvät tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 lukuun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa). Henkilöiden liikkuvuutta koskevat määräykset sisältyvät tämän sopimuksen 19 artiklaan.

401 artikla

Yhteistyössä keskitytään seuraaviin näkökohtiin:

a)

tietojen, parhaiden käytänteiden ja kokemusten vaihto sekä muun muassa innovatiivisia teknologioita koskevan osaamisen siirto;

b)

strategisten kumppanuuksien perustaminen julkisten, yksityisten ja paikallisyhteisön etujen pohjalta, jotta voidaan varmistaa matkailun kestävä kehitys;

c)

matkailutuotteiden ja -markkinoiden, infrastruktuurin, henkilöresurssien ja institutionaalisten rakenteiden edistäminen ja kehittäminen;

d)

tehokkaiden politiikkojen ja strategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano, tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset ja rahoitusta koskevat näkökohdat mukaan lukien;

e)

matkailualan koulutuksen ja valmiuksien kehittäminen palvelutason parantamiseksi;

f)

yhteisömatkailun kehittäminen ja edistäminen.

402 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 16 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

17   LUKU

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

403 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen maatalouden ja maaseudun kehittämistä erityisesti toimintatapojen ja lainsäädännön asteittaisen lähentämisen avulla.

404 artikla

Osapuolten yhteistyö maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kattaa muun muassa seuraavat alat:

a)

maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevien politiikkojen keskinäisen ymmärtämyksen helpottaminen;

b)

hallintovalmiuksien tehostaminen keskus- ja paikallistasolla politiikkojen suunnittelun, arvioinnin ja täytäntöönpanon alalla;

c)

modernin ja kestävän, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia kunnioittavan maataloustuotannon edistäminen muun muassa lisäämällä luonnonmukaisten tuotantomenetelmien ja bioteknologian käyttöä esimerkiksi näiden alojen parhaiden käytänteiden täytäntöönpanon avulla;

d)

maaseudun kehittämistä koskeviin politiikkoihin liittyvän tietämyksen ja parhaiden käytänteiden jakaminen maaseutuyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

e)

maatalousalan kilpailukyvyn sekä markkinoiden tehokkuuden ja avoimuuden ja investointiedellytysten parantaminen;

f)

tietämyksen levittäminen koulutuksen ja tiedotustapahtumien avulla;

g)

tutkimukseen perustuvan innovoinnin ja maataloustuottajille tarkoitettujen neuvontapalvelujen edistäminen;

h)

kansainvälisten organisaatioiden puitteissa käsiteltävien kysymysten yhdenmukaistamisen tehostaminen;

i)

maatalouspolitiikan ja maaseutualueiden tukimekanismeihin liittyvien parhaiden käytänteiden vaihto;

j)

maataloustuotteiden laatupolitiikan edistäminen tuotteita koskevien normien, tuotantovaatimusten ja laatujärjestelmien alalla.

405 artikla

Edellä kuvattua yhteistyötä toteuttaessaan osapuolet tukevat asteittaista lähentymistä asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön ja sääntelynormeihin, erityisesti tämän sopimuksen liitteessä XXXVIII lueteltuihin säädöksiin, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamista rajoittamatta.

406 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 17 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

18   LUKU

Kalastus- ja meripolitiikka

1   jakso

Kalastuspolitiikka

407 artikla

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla kalatalouden aloilla, joita ovat muun muassa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen ja hoito, tarkastukset ja valvonta, tietojenkeruu ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunta.

2.   Yhteistyössä noudatetaan elollisten vesiluonnonvarojen hoitoa ja säilyttämistä koskevia osapuolten kansainvälisiä velvoitteita.

408 artikla

Osapuolet toteuttavat yhteisiä toimia, vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen tukea edistääkseen:

a)

hyvää hallintoa ja parhaita käytänteitä kalavarojen hoidossa, jotta voidaan varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja hoito kestävällä tavalla ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

b)

vastuullista kalastusta ja kalavarojen hoitoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, jotta voidaan säilyttää kalavarojen ja ekosysteemien terveys;

c)

yhteistyötä alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa.

409 artikla

Tämän sopimuksen 408 artiklaan viitaten ja ottaen huomioon parhaan tieteellisen neuvonnan osapuolet lujittavat yhteistyötä ja toimiensa koordinointia Mustanmeren elollisten vesiluonnonvarojen hoidon ja säilyttämisen alalla. Osapuolet edistävät laajempaa kansainvälistä yhteistyötä Mustallamerellä, jotta voidaan kehittää suhteita asianmukaisen alueellisen kalastusjärjestön puitteissa.

410 artikla

Osapuolet tukevat aloitteita, kuten vastavuoroista kokemustenvaihtoa ja tuen antamista, varmistaakseen kestävän kalastuspolitiikan täytäntöönpanon seuraavien tätä alaa koskevaan EU:n säännöstöön sisältyvien painopisteiden mukaisesti:

a)

elollisten vesiluonnonvarojen hoito, pyyntiponnistus ja tekniset toimenpiteet;

b)

kalastustoimien tarkastus ja valvonta asianmukaista valvontalaitteistoa käyttäen, mukaan lukien alusten valvontajärjestelmä, sekä asianmukaisten toimenpiteiden soveltamiseen kykenevien hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden kehittäminen;

c)

pyyntiä, maihintuontia, laivastoja sekä biologisia ja taloudellisia seikkoja koskevien tietojen yhdenmukaistettu keruu;

d)

kalastuskapasiteetin hallinnointi, toimiva kalastuslaivastorekisteri mukaan lukien;

e)

markkinoiden tehokkuuden parantaminen erityisesti tukemalla tuottajaorganisaatioita, järjestelmällä kuluttajille tiedotusta sekä edistämällä kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia ja jäljitettävyyttä;

f)

kalastusalan rakennepolitiikan kehittäminen kiinnittäen erityistä huomiota rannikkoyhteisöjen kestävään kehitykseen.

2   jakso

Meripolitiikka

411 artikla

Ottaen huomioon kalastuksen, liikenteen, ympäristön ja muiden mereen liittyvien politiikkojen alalla tehtävän yhteistyön osapuolet kehittävät yhteistyötä myös yhdennetyn meripolitiikan alalla ja erityisesti seuraavilla tavoilla:

a)

edistetään yhdennettyä lähestymistapaa meriasioihin, hyvään hallintoon ja merialueiden käyttöön liittyvien parhaiden käytänteiden vaihtoon;

b)

laaditaan puitteet ihmisen toiminnasta aiheutuvien eturistiriitojen ratkaisemiseen ja tällaisesta toiminnasta meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten hallintaan edistämällä merten aluesuunnittelua päätöksenteon apuvälineenä;

c)

edistetään rannikkoalueiden ja meriteollisuuden kestävää kehitystä, koska näin voidaan luoda talouskasvua ja työllisyyttä, muun muassa parhaita käytänteitä vaihtamalla;

d)

edistetään strategisia liittoja meriteollisuuden sekä meriin ja merenkulkualaan erikoistuneiden palvelujen ja tutkimuslaitosten välillä, mukaan lukien monialaisten merialan klusterien perustaminen;

e)

pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta ja tehostamaan rajat ylittävää ja monialaista merivalvontaa, jotta voidaan puuttua intensiiviseen meriliikenteeseen, alusten aiheuttamiin päästöihin, merenkulkuonnettomuuksiin ja merellä tapahtuvaan laittomaan toimintaan kasvaviin riskeihin Burgasissa sijaitsevan koordinointi- ja tiedotuskeskuksen kokemusten pohjalta;

f)

käydään säännöllistä vuoropuhelua ja edistetään erilaisten verkostojen muodostamista merialan sidosryhmien kesken.

412 artikla

Yhteistyöhön sisältyy erityisesti:

a)

tietojen, parhaiden käytänteiden ja kokemusten vaihto sekä muun muassa merenkulkualaa ja erityisesti merenkulkualan innovatiivisia teknologioita koskevan osaamisen siirto;

b)

hankkeiden rahoitusvaihtoehtoja koskevien tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset mukaan lukien;

c)

osapuolten yhteistyön tehostaminen asianmukaisilla kansainvälisillä merenkulkufoorumeilla.

3   jakso

Kalastus- ja meripolitiikkaa koskeva säännöllinen vuoropuhelu

413 artikla

Osapuolet käyvät keskenään säännöllistä vuoropuhelua tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 18 luvun 1 ja 2 jaksoon kuuluvista kysymyksistä.

19   LUKU

Tonava

414 artikla

Pitäen mielessä Tonavan jokialtaan rajatylittävän luonteen ja sen historiallisen merkityksen jokirantojen yhteisöille, osapuolet

a)

tehostavat EU:n jäsenvaltioiden ja Ukrainan tekemien kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanoa purjehduksen, kalastuksen ja ympäristönsuojelun alalla sekä erityisesti vesiekosysteemien suojelun ja elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisen alalla, jotta saavutetaan hyvä ekologinen tila, sekä muilla asiaan kuuluvilla ihmisen toiminta-aloilla;

b)

tukevat tarvittaessa aloitteita kahden- ja monenvälisten sopimusten ja järjestelyjen tekemiseksi, jotta voidaan tukea kestävää kehitystä, ja kiinnittävät erityistä huomiota jokirantojen yhteisöjen perinteiseen elämänmuotoon ja taloudellisen toiminnan harjoittamiseen Tonavan jokialtaan yhdennetyn käytön avulla.

20   LUKU

Kuluttajansuoja

415 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen kuluttajansuojan korkean tason ja edistääkseen kuluttajansuojajärjestelmiensä yhteensopivuutta.

416 artikla

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö kattaa erityisesti seuraavat toimet:

a)

edistetään tietojenvaihtoa kuluttajansuojajärjestelmistä;

b)

annetaan lainsäädännöllisiin ja teknisiin valmiuksiin liittyvää asiantuntija-apua, jotta voidaan varmistaa lainsäädännön noudattaminen ja markkinavalvontajärjestelmien asianmukainen toiminta;

c)

parannetaan kuluttajille suunnattua tiedotusta;

d)

koulutetaan hallintoviranomaisia ja kuluttajien etuja edustavia tahoja;

e)

edistetään riippumattomien kuluttajajärjestöjen perustamista ja kehitetään kuluttajaryhmien edustajien välisiä yhteyksiä.

417 artikla

Ukraina lähentää asteittain lainsäädäntöään unionin säännöstöön, sellaisena kuin se esitetään tämän sopimuksen liitteessä XXXIX, ja välttää kaupan esteiden luomista.

418 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 20 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

21   LUKU

Työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteistyö

419 artikla

Ottaen huomioon tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 13 luvun (Kauppa ja kestävä kehitys) osapuolet lujittavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään, joka liittyy ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman, työllisyyspolitiikan, työterveyden ja -turvallisuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallistamisen, sukupuolten tasa-arvon ja syrjinnän torjunnan edistämiseen.

420 artikla

Tämän sopimuksen 419 artiklassa mainituilla aloilla tehtävällä yhteistyöllä on seuraavat tavoitteet:

a)

parantaa ihmisten elämänlaatua;

b)

vastata yhteisiin haasteisiin, kuten globalisoitumiseen ja väestönmuutokseen;

c)

luoda uusia ja parempia työpaikkoja, joissa on ihmisarvoiset työehdot;

d)

edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta samalla kun työmarkkinoita uudistetaan;

e)

edistää työmarkkinoilla sellaisia olosuhteita, joissa yhdistyvät joustavuus ja turvallisuus;

f)

edistää aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja tehostaa työnvälityspalveluja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi;

g)

tukea osallisuutta edistäviä työmarkkinoita heikossa asemassa olevien ryhmien hyväksi;

h)

vähentää epävirallista taloutta muuttamalla pimeää työtä viralliseksi;

i)

parantaa työterveyden ja -turvallisuuden tasoa muun muassa näitä kysymyksiä koskevan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen avulla, edistämällä ehkäiseviä toimenpiteitä ja torjumalla suuronnettomuuksien riskiä, parantamalla myrkyllisten kemikaalien käsittelyä sekä vaihtamalla tätä alaa koskevia hyviä käytänteitä ja tutkimustietoa;

j)

parantaa sosiaalisen suojelun tasoa ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä laadun, saatavuuden ja taloudellisen kestävyyden kannalta;

k)

vähentää köyhyyttä ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

l)

pyrkiä sukupuolten tasa-arvoon ja varmistaa naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet työllistymisessä, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, taloudessa ja yhteiskunnassa sekä päätöksenteossa;

m)

torjua kaikenlaista syrjintää;

n)

parantaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia ja edistää työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua.

421 artikla

Osapuolet kannustavat kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, erityisesti työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, osallistumaan Ukrainan toimintatapojen uudistamiseen ja osapuolten tämän sopimuksen perusteella tekemään yhteistyöhön.

422 artikla

Osapuolet edistävät yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta ja kannustavat soveltamaan vastuullisia liiketoimintatapoja, jotka sisältyvät muun muassa vuonna 2000 käynnistettyyn YK:n Global Compact -aloitteeseen, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1977 antamaan kolmikantajulistukseen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2006, ja OECD:n vuonna 1976 antamiin toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, sellaisina kuin ne ovat muutettuina vuonna 2000.

423 artikla

Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla kaikkien asiaankuuluvien alueellisten, monenvälisten ja kansainvälisten foorumien ja organisaatioiden puitteissa.

424 artikla

Ukraina varmistaa asteittaisen lähentymisen EU:n lainsäädäntöön, normeihin ja käytänteisiin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä yhtäläisten mahdollisuuksien alalla tämän sopimuksen liitteen XL mukaisesti.

425 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 21 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

22   LUKU

Kansanterveys

426 artikla

Osapuolet kehittävät yhteistyötään kansanterveyden alalla parantaakseen kansanterveyden, turvallisuuden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa, joka on kestävän kehityksen ja talouskasvun perusedellytys.

427 artikla

1.   Yhteistyö kattaa erityisesti seuraavat alat:

a)

Ukrainan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ja sen valmiuksien lujittaminen erityisesti toteuttamalla uudistuksia, kehittämällä perusterveydenhoitoa edelleen ja kouluttamalla henkilöstöä;

b)

tartuntatautien, esimerkiksi HI-viruksen/aidsin ja tuberkuloosin, torjunta ja seuranta, tehostettu varautuminen erittäin patogeenisiin tautiepidemioihin ja kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpano;

c)

tarttumattomien tautien ehkäisy ja seuranta tietojen ja hyvien käytänteiden vaihdon avulla ja edistämällä terveellisiä elämäntapoja sekä puuttumalla tärkeimpiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin ja terveysongelmiin, kuten äitien ja lasten terveys, mielenterveys ja alkoholi-, huumausaine- ja tupakkariippuvuus, mukaan lukien tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön vuoden 2003 puitesopimuksen täytäntöönpano;

d)

ihmisperäisten aineiden, kuten veren, kudosten ja solujen, laatu- ja turvallisuusvaatimukset;

e)

terveystiedotus ja -tietämys, mukaan lukien terveysnäkökohtien huomioon ottaminen kaikilla politiikanaloilla.

2.   Tätä varten osapuolet vaihtavat tietoja ja parhaita käytänteitä ja toteuttavat muita yhteisiä toimia muun muassa ottamalla terveysnäkökohdat huomioon kaikilla politiikanaloilla ja lähentämällä asteittain Ukrainaa eurooppalaisiin kansanterveysalan verkostoihin.

428 artikla

Ukraina lähentää asteittain lainsäädäntöään ja käytäntöjään unionin säännöstön periaatteisiin erityisesti tartuntatautien, veren, kudosten ja solujen sekä tupakan suhteen. Luettelo valikoiduista unionin säädöksistä esitetään tämän sopimuksen liitteessä XL.

429 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 22 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

23   LUKU

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso

430 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisopolitiikan alalla edistääkseen keskinäistä ymmärtämystä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja parantaakseen toistensa kulttuurien tuntemusta, kunnioittaen samalla täysimääräisesti osapuolten vastuuta opetussisällön määrittämisestä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista sekä niiden kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

431 artikla

Osapuolet pyrkivät tiivistämään yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen alalla tavoitteenaan erityisesti

a)

korkea-asteen koulutusjärjestelmien uudistaminen ja modernisointi;

b)

lähentymisen edistäminen korkea-asteen koulutuksen alalla Bolognan prosessin mukaisesti;

c)

korkea-asteen koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden parantaminen;

d)

yhteistyön lisääminen korkea-asteen oppilaitosten välillä;

e)

korkea-asteen oppilaitosten valmiuksien kehittäminen;

f)

opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen; huomiota kiinnitetään erityisesti yleissivistävän koulutuksen alalla tehtävään yhteistyöhön, jotta voidaan helpottaa pääsyä korkea-asteen koulutukseen.

432 artikla

Osapuolet pyrkivät lisäämään tietojen ja kokemusten vaihtoa edistääkseen tiiviimpää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla tarkoituksenaan erityisesti

a)

kehittää ammatillisia koulutusjärjestelmiä ja edistää ammatillista koulutusta työelämässä muuttuvien työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti;

b)

laatia kansalliset puitteet tutkintojen ja pätevyyksien avoimuuden ja tunnustamisen parantamiseksi mahdollisuuksien mukaan EU:n kokemuksia hyödyntäen.

433 artikla

Osapuolet tutkivat mahdollisuuksia kehittää yhteistyötään myös muilla aloilla, kuten toisen asteen koulutuksen, etäopetuksen ja elinikäisen oppimisen alalla.

434 artikla

Osapuolet sopivat yhteistyön tiivistämisestä ja kokemusten vaihdosta nuorisopolitiikan ja nuorten epävirallisen koulutuksen alalla tarkoituksenaan

a)

helpottaa nuorten sopeutumista yhteiskuntaan laajemmin kannustamalla heitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja aloitteellisuuteen;

b)

auttaa nuoria hankkimaan tietoja, taitoja ja pätevyyksiä koulutusjärjestelmien ulkopuolella, esimerkiksi vapaaehtoistyön piirissä, ja tunnustaa tällaisen kokemuksen arvo;

c)

tukea yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

d)

edistää yhteistyötä Ukrainan sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden nuorisojärjestöjen välillä;

e)

edistää terveellisiä elämäntapoja erityisesti nuorten keskuudessa.

435 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä ottaen huomioon tämän sopimuksen liitteessä XLII lueteltujen suositusten määräykset.

436 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 23 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

24   LUKU

Kulttuuri

437 artikla

Osapuolet sitoutuvat edistämään kulttuuriyhteistyötä keskinäisen ymmärtämyksen ja kulttuurivaihdon lisäämiseksi sekä EU:n ja Ukrainan taiteen ja taiteilijoiden liikkuvuuden tukemiseksi.

438 artikla

Osapuolet edistävät kulttuurienvälistä vuoropuhelua EU:n ja Ukrainan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja kulttuuri-instituutioita edustavien yksityishenkilöiden ja järjestöjen välillä.

439 artikla

Osapuolet tekevät tiiviisti yhteistyötä asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) ja Euroopan neuvoston piirissä, muun muassa kulttuurisen monimuotoisuuden kehittämiseksi sekä kulttuuri- ja historiaperinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi.

440 artikla

Osapuolet pyrkivät kehittämään säännöllistä vuoropuhelua kulttuuripolitiikan alalla edistääkseen kulttuuriteollisuuden kehitystä EU:ssa ja Ukrainassa. Tätä varten osapuolet panevat asianmukaisesti täytäntöön kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn vuoden 2005 UNESCOn yleissopimuksen.

25   LUKU

Yhteistyö urheilun ja liikunnan alalla

441 artikla

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä urheilun ja liikunnan alalla auttaakseen edistämään terveellisiä elämäntapoja kaikissa ikäryhmissä, edistääkseen urheilun sosiaalisia ja kasvatuksellisia vaikutuksia ja torjuakseen urheiluun liittyviä uhkia kuten dopingia, ottelumanipulointia, rasismia ja väkivaltaa.

2.   Yhteistyöhön kuuluu erityisesti tietojen ja hyvien käytänteiden vaihto seuraavilla aloilla:

a)

liikunnan ja urheilun edistäminen koulutusjärjestelmässä yhteistyössä julkisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa;

b)

urheilu ja liikunta keinona edistää terveellisiä elämäntapoja ja yleistä hyvinvointia;

c)

kansallisen pätevyys- ja tutkintojärjestelmän kehittäminen urheilun alalla;

d)

muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien osallistaminen urheilun avulla;

e)

dopingin torjunta;

f)

urheilutulosten manipuloinnin torjunta;

g)

turvallisuus suurten kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä.

442 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 25 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

26   LUKU

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan alalla

443 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan alalla, mikä tarkoituksena on seuraavien tavoitteiden toteuttaminen:

a)

lujittaa yhteyksiä ja kannustaa keskinäiseen kokemusten vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kaikkien sektorien kesken EU:n jäsenvaltioissa ja Ukrainassa;

b)

saada kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja valvontaan ja EU:n ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen;

c)

parantaa Ukrainan ja sen historian ja kulttuurin tuntemusta ja ymmärtämystä EU:n jäsenvaltioissa;

d)

parantaa Euroopan unionin ja sen perusarvojen, toiminnan ja politiikkojen tuntemusta ja ymmärtämystä Ukrainassa.

444 artikla

Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja yhteistyötä kummankin kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien välillä olennaisena osana EU:n ja Ukrainan suhteita seuraavasti:

a)

lujittamalla yhteyksiä ja keskinäistä kokemusten vaihtoa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä EU:n jäsenvaltioissa ja Ukrainassa erityisesti ammatillisten seminaarien, koulutuksen yms. avulla;

b)

helpottamalla instituutioiden kehittämistä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen lujittamista, kuten edunvalvontaa, epävirallista verkostoitumista, vierailuja ja työpajoja;

c)

antamalla Ukrainan edustajille mahdollisuuden tutustua EU:n työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien väliseen kuulemis- ja vuoropuhelumenettelyyn, jotta kansalaisyhteiskunta voidaan ottaa mukaan poliittiseen päätöksentekoon Ukrainassa.

445 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 26 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

27   LUKU

Rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö

446 artikla

Osapuolet edistävät keskinäistä ymmärtämystä ja kahdenvälistä yhteistyötä aluepolitiikan sekä aluepolitiikkojen muotoilua ja täytäntöönpanoa koskevien menettelyjen alalla, mukaan lukien monitasoinen hallinto ja kumppanuus ja kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön, tavoitteena luoda yhteydenpitoväyliä ja tehostaa tietojenvaihtoa kansallisten sekä alue- ja paikallisviranomaisten, sosioekonomisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

447 artikla

Osapuolet tukevat ja lujittavat paikallis- ja aluetason viranomaisten osallistumista rajatylittävään ja alueelliseen yhteistyöhön ja siihen liittyviä hallintorakenteita, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä luomalla sen mahdollistava säädöskehys, tukea ja kehittää valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja lujittaa rajatylittäviä ja alueellisia taloudellisia ja yritysten muodostamia verkostoja.

448 artikla

Osapuolet pyrkivät edistämään rajatylittävien ja alueellisten osatekijöiden kehittämistä muun muassa liikenteen, energian, viestintäverkkojen, kulttuurin, koulutuksen, matkailun ja terveydenhuollon alalla ja muilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jotka vaikuttavat rajatylittävään ja alueelliseen yhteistyöhön. Osapuolet tukevat erityisesti pelastuspalvelujen nykyaikaistamiseen, varustamiseen ja koordinointiin liittyvän rajatylittävän yhteistyön kehittämistä.

449 artikla

Tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 27 lukuun kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

28   LUKU

Osallistuminen euroopan unionin virastojen ja ohjelmien toimintaan

450 artikla

Ukraina voi osallistua tämän sopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten ja muiden EU:n virastojen toimintaan, jos tämä sallitaan niiden perustamisasetuksessa, ja kyseisessä asetuksessa säädetyllä tavalla. Ukraina voi tehdä EU:n kanssa erillisiä sopimuksia, joiden nojalla Ukraina voi osallistua kunkin tällaisen viraston toimintaan ja joissa määrätään sen rahoitusosuuden määrä.

451 artikla

Ukraina saa osallistua kaikkiin nykyisiin ja tuleviin unionin ohjelmiin, jotka ovat ohjelmien perustamista koskevien säännösten mukaisesti sille avoimia. Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin säätelee tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja III, joka sisältää Euroopan unionin ja Ukrainan vuoden 2010 puitesopimuksen Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin koskevista yleisistä periaatteista.

452 artikla

EU ilmoittaa Ukrainalle uusien EU:n virastojen ja uusien unionin ohjelmien perustamisesta sekä tämän sopimuksen 450 ja 451 artiklassa mainittujen, unionin ohjelmiin ja virastojen toimintaan osallistumista koskevien ehtojen mahdollisista muutoksista.

VI   OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ JA PETOSTENTORJUNTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

453 artikla

Ukrainalle myönnetään rahoitustukea asiaankuuluvista EU:n rahoitusmekanismeista ja -välineistä. Rahoitustuella edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, ja se myönnetään tämän sopimuksen seuraavien artiklojen mukaisesti.

454 artikla

Rahoitustuen pääperiaatteet määritellään asianomaisia EU:n rahoitusvälineitä koskevissa asetuksissa.

455 artikla

Osapuolten määrittämät EU:n rahoitustuen painopistealueet vahvistetaan asiaa koskevissa viiteohjelmissa, joista ilmenevät yhteisesti sovitut ensisijaiset tavoitteet. Viiteohjelmissa määritetyissä rahoitustuen ohjeellisissa määrissä otetaan huomioon Ukrainan tarpeet, kunkin alan vastaanottokyky ja uudistusprosessissa tapahtunut edistyminen.

456 artikla

Jotta käytettävissä olevista varoista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, osapuolet pyrkivät panemaan EU:n rahoitustuen täytäntöön tiiviissä yhteistyössä muiden lahjoittajamaiden, -organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toimia koordinoiden ja tuen tuloksellisuutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.

457 artikla

Rahoitustukea koskevat periaatteelliset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset määräykset vahvistetaan asiaa koskevien, osapuolten välillä tehtävien sopimusten puitteissa.

458 artikla

Assosiaationeuvostolle ilmoitetaan rahoitustuen edistymisestä ja täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksesta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä varten osapuolten asiaankuuluvat elimet toimittavat tarvittavat seuranta- ja arviointitiedot vastavuoroisesti ja jatkuvalta pohjalta.

459 artikla

1.   Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä Euroopan unionin ja Ukrainan taloudellisten etujen suojaamiseksi tämän sopimuksen liitteessä XLIII esitetyllä tavalla. Osapuolet toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa osapuolten keskinäisen hallinnollisen avun ja keskinäisen oikeusavun keinoin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

2.   Tätä varten Ukraina myös lähentää asteittain lainsäädäntöään tämän sopimuksen liitteessä XLIV vahvistettuihin määräyksiin.

3.   Tämän sopimuksen liitettä XLIII sovelletaan kaikkiin osapuolten välillä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin tai rahoitusvälineisiin ja kaikkiin muihin EU:n rahoitusvälineisiin, joihin Ukraina voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niihin mahdollisesti lisättäviä lausekkeita, jotka koskevat tilintarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia, todentamisia, valvontaa ja petostentorjuntatoimenpiteitä, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteuttamat tarkastukset mukaan lukien.

VII   OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

1   LUKU

Institutionaaliset puitteet

460 artikla

1.   Korkeimman tason poliittinen ja toimintapoliittinen vuoropuhelu osapuolten välillä käydään huippukokouksissa. Huippukokouksia pidetään periaatteessa kerran vuodessa. Huippukokouksissa annetaan yleisiä ohjeita tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten ja keskustellaan osapuolten yhteistä etua koskevista kahdenvälisistä tai kansainvälisistä kysymyksistä.

2.   Ministeritasolla poliittista ja toimintapoliittista vuoropuhelua käydään säännöllisesti tämän sopimuksen 461 artiklalla perustetussa assosiaationeuvostossa sekä osapuolten edustajien välillä yhteisestä sopimuksesta pidettävissä säännöllisissä kokouksissa.

461 artikla

1.   Perustetaan assosiaationeuvosto. Se seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa ja tarkastelee määräajoin sopimuksen toimivuutta suhteessa sen tavoitteisiin.

2.   Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiaationeuvosto kokoontuu kaikissa tarvittavissa kokoonpanoissa yhteisestä sopimuksesta.

3.   Sen lisäksi, että assosiaationeuvosto seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa, se tarkastelee mitä tahansa tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä muita osapuolten yhteistä etua koskevia kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kysymyksiä.

462 artikla

1.   Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Ukrainan hallituksen jäsenistä.

2.   Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Ukrainan edustaja.

4.   Muut elimet osallistuvat tarvittaessa assosiaationeuvoston työhön tarkkailijoina yhteisen sopimuksen perusteella.

463 artikla

1.   Assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa tämän sopimuksen soveltamisalalla ja siinä määrätyissä tapauksissa sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava kaikki päätösten täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, tämän sopimuksen mukaisesti perustetuissa erityiselimissä toteutettavat toimet tarvittaessa mukaan lukien. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Se tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisestä sopimuksesta sen jälkeen kun kumpikin on saattanut päätökseen omat menettelynsä.

2.   Tässä sopimuksessa vahvistetun, Ukrainan lainsäädännön asteittaista lähentämistä unionin lainsäädäntöön koskevan periaatteen mukaisesti assosiaationeuvostossa vaihdetaan tietoja sekä valmisteltavista että jo voimassa olevista Euroopan unionin ja Ukrainan säädöksistä ja niiden täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamista koskevista toimenpiteistä.

3.   Assosiaationeuvosto voi tätä varten päivittää tai muuttaa tämän sopimuksen liitteitä, ottaen huomioon EU:n oikeuden ja osapuolten tarpeellisiksi katsomissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen sovellettavien standardien kehityksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) sisältyvien erityisten määräysten soveltamista.

464 artikla

1.   Perustetaan assosiaatiokomitea. Se avustaa assosiaationeuvostoa sen tehtävien hoitamisessa. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettujen, poliittisesta vuoropuhelusta vastaavien elinten velvollisuuksia.

2.   Assosiaatiokomitea muodostuu osapuolten edustajista, jotka ovat yleensä korkeita virkamiehiä.

3.   Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Ukrainan edustaja.

465 artikla

1.   Assosiaationeuvosto määrittää työjärjestyksessään assosiaatiokomitean tehtävät, joihin kuuluu assosiaationeuvoston kokousten valmistelu, ja päättää komitean työskentelytavat. Assosiaatiokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

2.   Assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltaansa, myös valtuudet tehdä sitovia päätöksiä.

3.   Assosiaatiokomitealla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa ja aloilla, joilla assosiaationeuvosto on siirtänyt sille toimivallan. Nämä päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiaatiokomitea tekee päätöksensä osapuolten yhteisellä sopimuksella.

4.   Assosiaatiokomitea kokoontuu erityisessä kokoonpanossa käsittelemään kaikkia tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyviä kysymyksiä. Assosiaatiokomitea kokoontuu tässä kokoonpanossa vähintään kerran vuodessa.

466 artikla

1.   Assosiaatiokomiteaa avustavat tämän sopimuksen mukaisesti perustetut alakomiteat.

2.   Assosiaationeuvosto voi päättää perustaa erityiskomiteoita tai -elimiä, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten, ja se määrittää näiden elinten kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat. Tällaiset erityiskomiteat tai -elimet voivat myös keskustella mistä tahansa tarpeelliseksi katsomistaan kysymyksistä, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista rajoittamatta.

3.   Assosiaatiokomitea voi myös perustaa alakomiteoita tarkastelemaan tämän sopimuksen V osastossa (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) tarkoitetun säännöllisen vuoropuhelun yhteydessä saavutettua edistymistä.

4.   Alakomiteoilla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Niiden on tarvittaessa raportoitava toimistaan säännöllisesti assosiaatiokomitealle.

5.   Tämän sopimuksen IV osaston mukaisesti perustetut alakomiteat ilmoittavat tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppakomitean kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle kokoustensa ajankohdat ja esityslistat tarpeeksi ajoissa. Ne raportoivat toimistaan kussakin tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppakomitean kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean säännönmukaisessa kokouksessa.

6.   Alakomiteoiden olemassaolo ei estä kumpaakaan osapuolta jättämästä mitään asiaa suoraan tämän sopimuksen 465 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppakomitean kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean käsiteltäväksi.

467 artikla

1.   Perustetaan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Siinä kokoontuvat Euroopan parlamentin ja Ukrainan parlamentin (Verkhovna Rada) jäsenet mielipiteiden vaihtoa varten. Foorumi kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

2.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta muodostuu Euroopan parlamentin ja Ukrainan Verkhovna Radan jäsenistä.

3.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentin edustaja ja Ukrainan Verkhovna Radan edustaja.

468 artikla

1.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi pyytää tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asiaankuuluvia tietoja assosiaationeuvostolta, joka toimittaa valiokunnalle pyydetyt tiedot.

2.   Parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

3.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

4.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi perustaa parlamentaarisia alavaliokuntia.

469 artikla

1.   Osapuolet edistävät myös kansalaisyhteiskuntiensa edustajien säännöllisiä tapaamisia, jotta nämä pysyvät ajan tasalla tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja voivat antaa siihen oman panoksensa.

2.   Perustetaan kansalaisyhteiskunnan foorumi. Se muodostetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsenistä sekä Ukrainan kansalaisyhteiskunnan edustajista, ja sen tarkoituksena on tarjota puitteet tapaamista ja näkemystenvaihtoa varten. Kansalaisyhteiskunnan foorumi kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

3.   Kansalaisyhteiskunnan foorumi vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Kansalaisyhteiskunnan foorumin puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustaja ja Ukrainan kansalaisyhteiskunnan edustaja.

470 artikla

1.   Kansalaisyhteiskunnan foorumille tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

2.   Kansalaisyhteiskunnan foorumi voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

3.   Assosiaatiokomitea ja parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta järjestävät säännöllisen yhteydenpidon kansalaisyhteiskunnan foorumin edustajien kanssa saadakseen näiltä näkemyksiä siitä, miten tämän sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

2   LUKU

Yleiset määräykset ja loppumääräykset

471 artikla

Mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi

Kumpikin osapuoli sitoutuu varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, saattaa asiansa sen toimivaltaisten tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi puolustaakseen yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan.

472 artikla

Keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät toimenpiteet

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä:

a)

joita se pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen luovutuksen estämiseksi;

b)

jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotilastarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustustarkoitusten kannalta välttämättömään tutkimukseen, kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;

c)

jotka se arvioi tärkeiksi oman turvallisuutensa kannalta yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodan aikana tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

473 artikla

Syrjimättömyys

1.   Tämän sopimuksen soveltamisaloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä:

a)

Ukrainan unioniin tai sen jäsenvaltioihin soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yhtiöiden tai yritysten välillä;

b)

unionin tai sen jäsenvaltioiden Ukrainaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Ukrainan kansalaisten, yhtiöiden tai yritysten välillä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan määräykset eivät rajoita osapuolten oikeutta soveltaa verolainsäädännön asiaan liittyviä säännöksiä verovelvollisiin, jotka ovat keskenään erilaisessa tilanteessa asuinpaikkansa suhteen.

474 artikla

Asteittainen lähentäminen

Tämän sopimuksen 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Ukraina lähentää asteittain lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöön tämän sopimuksen liitteissä I–XLIV tarkoitetulla tavalla, tämän sopimuksen IV, V ja VI osastossa määritettyjen sitoumusten pohjalta ja mainittujen liitteiden määräysten mukaisesti. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) vahvistettujen, sääntelyn lähentämistä koskevien erityisten periaatteiden ja velvoitteiden soveltamista.

475 artikla

Seuranta

1.   Seurannalla tarkoitetaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja soveltamisen valvonnassa tapahtuvan edistymisen jatkuvaa arviointia.

2.   Seurannan puitteissa arvioidaan Ukrainan lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, täytäntöönpanoon ja sen valvontaan liittyvät näkökohdat mukaan lukien. Osapuolet voivat suorittaa näitä arviointeja yksin, tai, yhteisestä sopimuksesta, yhdessä. Arvioinnin helpottamiseksi Ukraina raportoi EU:lle lähentämisessä tapahtuvasta edistymisestä, soveltuvin osin ennen tässä sopimuksessa EU:n säädösten suhteen asetettujen siirtymäaikojen päättymistä. Raportoinnin ja arvioinnin yhteydessä sekä arviointeja koskevien yksityiskohtien ja arviointien tiheyden määrittämisessä otetaan huomioon tässä sopimuksessa määritetyt erityiset yksityiskohtaiset säännöt tai tällä sopimuksella perustettujen elinten päätökset.

3.   Seuranta voi käsittää paikalla tehtäviä tarkastuksia, joihin voivat osallistua EU:n toimielimet, elimet ja laitokset, valtiosta riippumattomat elimet, valvontaviranomaiset, riippumattomat asiantuntijat ja muut tahot tarpeen mukaan.

4.   Seurannan tuloksista, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lähentämistä koskevat arvioinnit mukaan lukien, keskustellaan kaikissa tällä sopimuksella perustetuissa asiaankuuluvissa elimissä. Tällaiset elimet voivat antaa yksimielisesti hyväksyttyjä yhteisiä suosituksia, jotka esitetään assosiaationeuvostolle.

5.   Jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvat tarvittavat toimenpiteet on pantu täytäntöön ja että niiden soveltamista valvotaan, assosiaationeuvosto hyväksyy sille tämän sopimuksen 463 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitettuja markkinoiden avaamiseen liittyviä lisätoimenpiteitä.

6.   Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen esittämistä assosiaationeuvostolle tai tällaisen suosituksen esittämättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä. Asiaa käsittelevän elimen päätöstä tai päätöksen tekemättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä.

476 artikla

Velvoitteiden täyttäminen

1.   Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne varmistavat, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

2.   Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen keskustellakseen tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevista tai muista osapuolten suhteita koskevista kysymyksistä.

3.   Kumpikin osapuoli voi saattaa assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevat riidat tämän sopimuksen 477 artiklan mukaisesti. Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellä.

477 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.   Jos osapuolten välillä syntyy tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeva riita, kumpi tahansa osapuoli voi esittää toiselle osapuolelle ja assosiaationeuvostolle riidanalaisen asian ratkaisemista koskevan virallisen pyynnön. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa, täytäntöönpanoa ja vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeviin riitoihin sovelletaan poikkeuksellisesti yksinomaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

2.   Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan käymällä vilpittömässä mielessä neuvotteluja assosiaationeuvostossa ja tämän sopimuksen 461, 465 ja 466 artiklassa tarkoitetuissa muissa elimissä, jotta kummankin osapuolen hyväksyttävissä oleva ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian.

3.   Osapuolet antavat assosiaationeuvostolle ja muille asiaankuuluville elimille kaikki tilanteen perusteellista käsittelyä varten tarvittavat tiedot.

4.   Riidasta neuvotellaan jokaisessa assosiaationeuvoston kokouksessa, kunnes se saadaan ratkaistua. Riita katsotaan ratkaistuksi, kun assosiaationeuvosto on tehnyt sitovan päätöksen asian ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 476 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai kun se on vahvistanut, että riitaa ei enää ole. Riidasta voidaan neuvotella myös missä tahansa assosiaatiokomitean tai tämän sopimuksen 461, 465 ja 466 artiklassa tarkoitetun muun elimen kokouksessa osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai toisen osapuolen pyynnöstä. Neuvotteluja voidaan käydä myös kirjallisesti.

5.   Kaikki neuvottelujen aikana annetut tiedot ovat luottamuksellisia.

478 artikla

Toimenpiteet siinä tapauksessa, että velvollisuuksia ei täytetä

1.   Jos asiaa ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona virallinen pyyntö riitojen ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 477 artiklan mukaisesti on annettu tiedoksi, ja jos osapuoli edelleen katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Neuvotteluille asetettua kolmen kuukauden määräaikaa ei sovelleta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.

2.   Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta näihin toimenpiteisiin ei saa kuulua minkään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräyksissä mainitun oikeuden tai velvollisuuden keskeyttäminen. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi assosiaationeuvostolle ja niitä on käsiteltävä neuvotteluissa tämän sopimuksen 476 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja riitojen ratkaisussa tämän sopimuksen 476 artiklan 3 kohdan ja 477 artiklan mukaisesti.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut poikkeukset koskevat tilanteita, joissa

a)

sopimus on sanottu irti tavalla, joka ei ole kansainvälisen oikeuden yleisten säännösten sallima; tai

b)

toinen osapuoli rikkoo tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja tämän sopimuksen olennaisia osia.

479 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1.   Kumotaan Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 1994 allekirjoitettu ja 1 päivänä maaliskuuta 1998 voimaan tullut Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja siihen liitetyt pöytäkirjat.

2.   Tämä assosiaatiosopimus korvaa edellä mainitun sopimuksen. Viittaukset edellä mainittuun sopimukseen kaikissa muissa osapuolten välisissä sopimuksissa on katsottava viittauksiksi tähän sopimukseen.

3.   Tämä sopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin, jotka yksilöille ja talouden toimijoille taataan voimassa olevissa, yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Ukrainaa sitovissa sopimuksissa, ennen kuin samanarvoiset yksilöitä ja talouden toimijoita koskevat oikeudet on saavutettu tämän sopimuksen nojalla.

4.   Olemassa olevat sopimukset, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia yhteistyöaloja, katsotaan osaksi tämän sopimuksen mukaisia kahdenvälisiä suhteita ja osaksi yhteistä institutionaalista kehystä.

5.   Osapuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen kattamalla alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tämän sopimukseen alaan kuuluvia kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

6.   Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät millään tavalla rajoita jäsenvaltioiden valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Ukrainan kanssa tai tarvittaessa tehdä Ukrainan kanssa uusia yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyjen sopimusten asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista.

480 artikla

Liitteet ja pöytäkirjat

Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

481 artikla

Voimassaoloaika

1.   Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi. Osapuolten on laadittava kattava katsaus tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta ja milloin tahansa muulloin osapuolten yhteisestä sopimuksesta.

2.   Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

482 artikla

Osapuolten määritelmä

Tätä sopimusta sovellettaessa 'osapuolilla' tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita, kutakin niille Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti, sekä Ukrainaa. Tarvittaessa 'osapuolella' tarkoitetaan Euratomia, sille Euratomin perustamissopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti.

483 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta (SEU-sopimus), Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta (SEUT-sopimus) ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Ukrainan alueeseen.

484 artikla

Sopimuksen tallettaja

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö on tämän sopimuksen tallettaja.

485 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus on laadittu bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja ukrainan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

486 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1.   Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, unioni ja Ukraina sopivat soveltavansa tätä sopimusta unionin määrittelemällä tavalla väliaikaisesti osittain, siten kuin tämän artiklan 4 kohdassa määrätään sekä tapauksen mukaan omien sisäisten menettelyjensä ja lainsäädäntönsä mukaisesti.

4.   Väliaikainen soveltaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona tallettaja vastaanottaa seuraavat:

unionin ilmoitus siitä, että tätä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen ja jossa osoitetaan sopimuksen ne osat, joita sovelletaan väliaikaisesti; ja

Ukrainan menettelyjensä ja sovellettavan lainsäädäntönsä mukaisesti tallettaman ratifiointiasiakirjan.

5.   Tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten soveltamiseksi, sen niitä vastaavat liitteet ja pöytäkirjat mukaan luettuina, näissä määräyksissä olevat viittaukset "tämän sopimuksen voimaantulopäivään" on katsottava viittauksiksi "päivään, josta tätä sopimusta sovelletaan" väliaikaisesti tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6   Väliaikaisen soveltamisen aikana sovelletaan edelleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuudesta ja yhteistyöstä tehdyn sekä Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 1994 allekirjoitetun ja 1 päivänä maaliskuuta 1998 voimaan tulleen sopimuksen niitä määräyksiä, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen piiriin.

7.   Kumpikin osapuoli voi antaa tallettajalle kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan saattaa tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättymään. Väliaikaisen soveltamisen päättyminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut tämän ilmoituksen.

Съставено в Брюксел на двадесет и първи март две хиляди и четиринадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintiuno de marzo de dos mil catorce.

V Bruselu dne dvacátého prvního března dva tisíce čtrnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den enogtyvende marts to tusind og fjorten.

Geschehen zu Brüssel am einundzwanzigsten März zweitausendvierzehn.

Kahe tuhande neljateistkümnenda aasta märtsikuu kahekümne esimesel päeval Brüsselis.

'Εγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι μία Μαρτίου δύο χιλιάδες δεκατέσσερα.

Done at Brussels on the twenty first day of March in the year two thousand and fourteen.

Fait à Bruxelles, le vingt et un mars deux mille quatorze.

Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset prvog ožujka dvije tisuće četrnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì ventuno marzo duemilaquattordici.

Briselē, divi tūkstoši četrpadsmitā gada divdesmit pirmajā martā.

Priimta du tūkstančiai keturioliktų metų kovo dvidešimt pirmą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizennegyedik év március havának huszonegyedik napján.

Magħmul fi Brussell, fil-wieħed u għoxrin jum ta’ Marzu tas-sena elfejn u erbatax.

Gedaan te Brussel, de eenentwintigste maart tweeduizend veertien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego pierwszego marca roku dwa tysiące czternastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e um de março de dois mil e catorze.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și unu martie două mii paisprezece.

V Bruseli dvadsiateho prvého marca dvetisícštrnásť.

V Bruslju, dne enaindvajsetega marca leta dva tisoč štirinajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä maaliskuuta vuonna kaksituhattaneljätoista.

Som skedde i Bryssel den tjugoförsta mars tjugohundrafjorton.

Учинено у м. Брюссель двадцять першого березня двi тисячi чотирнадцятого року.

Подписано по отношение на преамбюла, член 1 и дялове I, II и VII на Споразумението.

Firmado por lo que se refiere al preámbulo, el artículo 1 y los títulos I, II y VII del Acuerdo.

Podepsána preambule, článek 1, hlavy I, II a VII dohody.

Undertegnet for så vidt angår præamblen, artikel 1 og afsnit I, II og VII i aftalen.

Unterzeichnet in Bezug auf die Präambel, den Artikel 1 sowie die Titel I, II und VII des Abkommens.

Alla kirjutatud lepingu preambuli, artikli 1 ning I, II ja VII jaotise osas.

Υπεγράφη όσον αφορά το προοίμιο, το άρθρο 1 και τους τίτλους Ι, ΙΙ και VII της Συμφωνίας.

Signed as regards the Preamble, Article 1 and Titles I, II, and VII of the Agreement.

Signé en ce qui concerne le préambule, l'article 1 et les titres I, II et VII de l'accord.

Potpisano što se tiče preambule, članka 1. i glavâ I., II. i VII. Sporazuma.

Firmato per quanto riguarda il preambolo, l'articolo 1 e i titoli I, II e VII dell'accordo.

Parakstīts attiecībā uz nolīguma preambulu, 1. pantu un I, II un VII sadaļu.

Pasirašyta, kiek tai susiję su Susitarimo preambule, 1 straipsniu ir I, II ir VII antraštinėmis dalimis.

A megállapodás a preambulum, az 1. cikk és az I., II. és VII. cím tekintetében aláírva.

Iffirmat fir-rigward tal-Preambolu, l-Artikolu 1 u t-Titoli I, II, u VII tal-Ftehim.

Ondertekend wat betreft de preambule, artikel 1 en de titels I, II en VII van de Overeenkomst.

Podpisano w odniesieniu do preambuły, artykułu 1 oraz tytułu I, II i VII układu.

Assinado no que se refere ao Preâmbulo, ao artigo 1o e aos Títulos I, II e VII do Acordo.

Semnat în ceea ce privește preambulul, articolul 1 și titlurile I, II și VII din acord.

Podpísané, pokiaľ ide o preambulu, článok 1 a hlavy I, II a VII dohody.

Podpisano, kar zadeva preambulo, člen 1 ter naslove I, II in VII Sporazuma.

Allekirjoitettu sopimuksen johdanto-osan, 1 artiklan sekä I, II ja VII osaston osalta.

Undertecknat i fråga om ingressen, artikel 1 och avdelningarna I, II och VII i avtalet.

Пiдписано стосовно Преамбули, Статтi 1 та Роздiлiв I, II i VII Угоди.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Image

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Република България

Image

Za Českou republiku

Image

For Kongeriget Danmark

Image

Für die Bundesrepublik Deutschland

Image

Eesti Vabariigi nimel

Image

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Image

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Image

Por el Reino de España

Image

Pour la République française

Image

Za Republiku Hrvatsku

Image

Per la Repubblica italiana

Image

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Image

Latvijas Republikas vārdā –

Image

Lietuvos Respublikos vardu

Image

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Image

Magyarország részéről

Image

Għar-Repubblika ta’ Malta

Image

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Image

Für die Republik Österreich

Image

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Image

Pela República Portuguesa

Image

Pentru România

Image

Za Republiko Slovenijo

Image

Za Slovenskú republiku

Image

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

Image

För Konungariket Sveriges

Image

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Image

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image

За Европейската общност за атомна енергия

Por la Comunidad Europea de la Energía Atómica

Za Evropské společenství pro atomovou energii

For Det Europæiske Atomenergifællesskab

Für die Europäische Atomgemeinschaft

Euroopa Aatomienergiaühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα Ατομικής Ενέργειας

For the European Atomic Energy Community

Pour la Communauté européenne de l'énergie atomique

Za Europsku zajednicu za atomsku energiju

Per la Comunità europea dell'energia atomica

Eiropas Atomenerģijas Kopienas vārdā –

Europos atominés energijos bendrijos vardu

Az Európai Atomenergia-közösség részéről

F'isem il-Komunità Ewropea tal-Enerġija Atomika

Voor de Europese Gemeenschap voor Atoomenergie

W imieniu Europejskiej Wspólnoty Energii Atomowej

Pela Comunidade Europeia da Energia Atómica

Pentru Comunitatea Europeană a Energiei Atomice

za Európske spoločenstvo pre atómovú energiu

Za Evropsko skupnost za atomsko energtjo

Euroopan atomienergiajärjestön puolcsta

För Europeiska atomenergigemenskapen

За Украïну

Image


(1)  Ellei tämän sopimuksen liitteissä I ja II toisin määrätä.

(2)  Tässä sopimuksessa tavaroilla tarkoitetaan GATT 1994 -sopimuksen mukaisia tavaroita, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

(3)  Sovellettaessa tätä artiklaa maan määrittelyssä kehitysmaaksi otetaan huomioon kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, jäljempänä 'OECD', ja Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä 'IMF', laatimat luettelot.

(4)  Tämän sopimuksen pöytäkirjassa I (Käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä) vahvistetun alkuperämääritelmän mukaisesti.

(5)  Perustana ovat Ukrainan tilastot tullinimikkeeseen 8703 kuuluvien, EU-osapuolen alueelta peräisin olevien henkilöautojen tuonnista (yksikköinä). Ukraina esittää näiden tilastojen tueksi käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevassa pöytäkirjassa I olevassa V osastossa vahvistetun menettelyn mukaisesti laaditut EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset.

(6)  Perustana ovat Ukrainan tilastot tullinimikkeeseen 8703 kuuluvien, EU-osapuolen alueelta peräisin olevien henkilöautojen tuonnista (yksikköinä). Ukraina esittää näiden tilastojen tueksi käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevassa pöytäkirjassa I olevassa V osastossa vahvistetun menettelyn mukaisesti laaditut EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset.

(7)  Valtion autokatsastuslaitokselta saadut viralliset tilastot kaikkien henkilöautojen ensirekisteröinneistä Ukrainassa.

(8)  Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta.

(9)  Muuntogeenisten organismien osalta tässä kattavassa strategiassa esitetään myös määräajat muuntogeenisiä organismeja koskevan Ukrainan lainsäädännön lähentämiseksi V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) 6 luvun liitteessä XXIX tarkoitettuun EU:n lainsäädäntöön.

(10)  Pelkästään sen seikan, että viisumi vaaditaan vain tiettyjen maiden luonnollisilta henkilöiltä, ei katsota tekevän tyhjäksi tämän sopimuksen mukaisia etuja tai heikentävän niitä.

(11)  Oikeushenkilö on toisen oikeushenkilön määräysvallassa, jos viimeksi mainitulla on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

(12)  Vastaanottavalta sijoittautuneelta yksiköltä voidaan edellyttää oleskeluajan kattavan koulutusohjelman esittämistä ennakkohyväksyntää varten. Koulutusohjelmasta on käytävä ilmi, että oleskelun tarkoituksena on koulutus. Toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että koulutus liittyy suoritettuun korkeakoulututkintoon.

(13)  Palvelusopimuksen on oltava sen osapuolen lainsäädännön, asetusten ja vaatimusten mukainen, jossa sopimus pannaan täytäntöön.

(14)  Sijoitusten suoja, sijoittajien ja valtion välinen riidanratkaisu mukaan luettuna, ei kuulu tämän luvun piiriin, lukuun ottamatta 88 artiklasta (Kansallinen kohtelu) johtuvaa kohtelua.

(15)  Ydinaineiden jalostukseen kuuluu kaikki toiminta, joka sisältyy YK:n kansainvälisen toimialaluokitusstandardin (ISIC REV 3.1) koodiin 2330.

(16)  Tässä luvussa kansallinen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä asianomaisessa kansallisessa lainsäädännössä pidetään kabotaasina.

(17)  Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisessä sopimuksessa.

(18)  Tämä velvoite ei koske sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riidanratkaisu mukaan luettuna. Näistä on määräyksiä muissa sopimuksissa, mutta ne eivät kuulu tämän luvun piiriin.

(19)  Tämä velvoite ei koske sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riidanratkaisu mukaan luettuna. Näistä on määräyksiä muissa sopimuksissa, mutta ne eivät kuulu tämän luvun piiriin.

(20)  Tähän sisältyvät tämä luku sekä liitteet XVI-A ja XVI-D.

(21)  Audiovisuaalialan palvelujen jättäminen tämän luvun soveltamisalan ulkopuolelle ei rajoita tämän sopimuksen V osaston (Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö) mukaista yhteistyötä audiovisuaalialalla.

(22)  Tässä luvussa kansallinen meriliikenteen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Ukrainassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä kabotaasina pidetyn toiminnan soveltamisalaa.

(23)  Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa Euroopan unionin ja Ukrainan välisessä sopimuksessa.

(24)  Kaikkia muita maahantuloa, oleskelua, työskentelyä ja sosiaaliturvaa koskevia osapuolten lakeja ja määräyksiä, mukaan luettuina oleskelun kestoa, vähimmäispalkkoja ja työehtosopimuksia koskevat määräykset, on sovellettava edelleen. Henkilöiden liikkumista koskevia sitoumuksia ei sovelleta, jos tällaisen liikkumisen tarkoituksena tai vaikutuksena on osallistua tai muutoin vaikuttaa työntekijöiden ja johdon välisen riidan tai neuvottelujen tulokseen.

(25)  Hankittu täysi-ikäisenä.

(26)  Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus sen alueella vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

(27)  Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus sen alueella vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

(28)  Lupamaksuihin eivät sisälly luonnonvarojen käytöstä perittävät maksut, huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjittämättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(29)  EU-osapuoli: Merkityksellisiä tuote- ja palvelumarkkinoita koskeva ohjeellinen luettelo esitetään liitteessä XIX. EU tarkistaa tätä merkityksellisten markkinoiden luetteloa säännöllisesti. Nämä tarkistukset on otettava huomioon kaikkien tähän lukuun perustuvien velvoitteiden yhteydessä. Ukraina: Tuote- ja palvelumarkkinoita koskeva ohjeellinen luettelo esitetään liitteessä XX. Ukraina tarkistaa tätä merkityksellisten markkinoiden luetteloa säännöllisesti 124 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisprosessin perusteella. Nämä tarkistukset on otettava huomioon kaikkien tähän lukuun perustuvien velvoitteiden yhteydessä.

(30)  Lupamaksuihin eivät sisälly huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjittämättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(31)  Henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa sähköisen viestinnän alalla koskevien sääntöjen mukaisesti.

(32)  Merenkulun tukipalveluihin kuuluvat meriliikenteen lastinkäsittelypalvelut, varastointi- ja varastopalvelut, tulliselvityspalvelut, konttiasemiin ja konttien säilytykseen liittyvät palvelut, varustamon edustajan palvelut, (meriliikenteen) huolintapalvelut, alusten vuokrauspalvelut miehistöineen, alusten huolto ja korjaus, hinaus- ja työntöpalvelut ja meriliikenteen tukipalvelut.

(33)  Toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on turvata välittömien verojen määrääminen tai kantaminen tasapuolisesti tai tehokkaasti, kuuluvat osapuolen verojärjestelmänsä mukaisesti suorittamat toimenpiteet,

i)

joita sovelletaan sellaisiin sijoittajiin ja palveluntarjoajiin, jotka eivät asu kyseisellä alueella, tunnustaen, että sellaisten henkilöiden, jotka eivät asu kyseisellä alueella, verovelvollisuus määritetään sellaisten erien perusteella, joiden lähde on tai jotka sijaitsevat osapuolen alueella; tai

ii)

joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka eivät asu osapuolen alueella, verojen määräämisen tai kantamisen turvaamiseksi osapuolen alueella; tai

iii)

joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka asuvat tai eivät asu kyseisellä alueella, verojen välttämisen tai kiertämisen estämiseksi, mukaan luettuina menettelyyn liittyvien määräysten noudattaminen; tai

iv)

joita sovelletaan toisen osapuolen alueella tai alueelta hankittujen palvelujen kuluttajiin tarkoituksena turvata osapuolen alueella olevista lähteistä olevien verojen määrääminen sellaisille kuluttajille tai kantaminen sellaisilta kuluttajilta; tai

v)

joilla erotetaan toisistaan maailmanlaajuisesti veronalaisista eristään verovelvolliset sijoittajat ja palvelujen tarjoajat sekä muut sijoittajat ja palvelujen tarjoajat tunnustaen heidän veropohjansa välinen erilaisuus; tai

vi)

joilla määrätään, kohdennetaan tai jaetaan osapuolen alueella asuvien henkilöiden tai sivukonttoreiden taikka etuyhteydessä keskenään olevien henkilöiden tai saman henkilön sivukonttoreiden välinen tulo, voitto, tappio, vähennys tai hyvitys tarkoituksena turvata osapuolen veropohja.

Tämän kohdan f alakohdassa ja tässä alaviitteessä olevat verotustermit ja -käsitteet määräytyvät toimenpiteen suorittavan osapuolen sisäisen lainsäädännön mukaisten verotuksen määritelmien ja käsitteiden tai vastaavien tai samankaltaisten määritelmien ja käsitteiden mukaisesti.

(34)  Suoriin sijoituksiin liittyvä kiinteän omaisuuden hankinta mukaan luettuna.

(35)  Maksutaseeseen liittyvät vakavat ongelmat mukaan luettuina.

(36)  Vähäinen käyttö: kasvinsuojeluaineiden käyttö osapuolen alueella sellaisiin kasveihin tai kasvituotteisiin, joita ei kasvateta yleisesti kyseisen osapuolen alueella, tai joita kasvatetaan yleisesti poikkeukselliseen kasvinsuojelutarpeeseen vastaamiseksi.

(37)  Tässä jaksossa teollis- ja tekijänoikeuksien käsite kattaa ainakin seuraavat oikeudet: tekijänoikeus, tekijänoikeuden lähioikeudet, tietokannan valmistajan sui generis -oikeus, puolijohdetuotteiden piirimallien luojan oikeudet, tavaramerkkioikeudet, mallioikeudet, patenttioikeudet, mukaan lukien lisäsuojatodistuksista johtuvat oikeudet, maantieteelliset merkinnät, hyödyllisyysmallioikeudet, kasvinjalostajanoikeudet ja toiminimet, kun ne on suojattu yksinoikeudella asianomaisessa kansallisessa lainsäädännössä.

(38)  Poikkeukset tässä alajaksossa määrätystä vastuusta koskevat ainoastaan tapauksia, joissa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan toiminta rajoittuu tietoverkon teknisenä operaattorina toimimiseen ja käyttöoikeuden tarjoamiseen viestintäverkkoon, jossa kolmansien osapuolten antamia tietoja siirretään tai talletetaan väliaikaisesti siten, että tarkoituksena on pelkästään tietojen siirron tehostaminen. Tämä toiminta on luonteeltaan puhtaasti teknistä, automaattista ja passiivista, jolloin tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja ei tunne siirrettäviä tai tallennettavia tietoja eikä valvo niitä.

(39)  Tämä on ymmärrettävä siten, että mitään velvoitetta soveltaa tällaisia menettelyjä ei ole sellaisten tavaroiden maahantuonnin osalta, jotka on asetettu markkinoille toisessa maassa joko oikeudenhaltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan.

(40)  Tässä säännöksessä Euroopan etu käsittää osapuolten edun.

(41)  Yleinen taloudellinen etu on käsitettävä samalla tavoin kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklassa ja erityisesti EU-osapuolen oikeuskäytännössä.

(42)  Tässä artiklassa 'osapuolella' tarkoitetaan minkä tahansa jäsenvaltion tai Ukrainan aluetta.

(43)  On selvennettävä, että tätä osastoa ei saa tulkita siten, että sillä myönnettäisiin oikeuksia tai asetettaisiin velvoitteita, joihin voidaan suoraan vedota osapuolten kansallisissa t