15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 351/52


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille”

COM(2011) 941 final

2012/C 351/11

Esittelijä: Stasys KROPAS

Euroopan komissio päätti 11. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille

COM(2011) 941 final.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 30. elokuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18.–19. syyskuuta 2012 pitämässään 483. täysistunnossa (syyskuun 19. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 157 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission pyrkimystä edistää turvallisen, läpinäkyvän ja innovatiivisen maksuympäristön tarjoamista kaikkialla EU:ssa. Nykyistä tehokkaammat, uudenaikaisemmat ja turvallisemmat maksuvälineet ovat tarpeen, jotta voidaan hyödyntää laajemmin sisämarkkinoiden etuja ja vahvistaa Euroopan talouden kilpailukykyä maailmassa.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa luonteeltaan laajaa vuoropuhelua, jossa käsitellään kaikkia nykyiseen ja tulevaan maksuympäristöön liittyviä keskeisiä kysymyksiä EU:ssa. Käteismaksuihin tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota kokonaiskuvan saamiseksi. Vaikka niiden osuus pienenee vähitellen, käteinen on eräillä markkinoilla edelleen yleisin maksutapa. Yhä useammat kansalliset tutkimukset osoittavat, että käteinen on periaatteessa muita tehottomampi maksutapa ja että huomattavia resursseja säästyisi, jos kuluttajat siirtyisivät käyttämään sähköisiä maksutapoja. Eräissä jäsenvaltioissa on edistytty tuntuvasti kohti yhteiskuntaa, jossa ei käytetä lainkaan käteistä. ETSK katsoo silti, että suuri yleisö ei vielä tunne käteismaksujen todellisia kustannuksia. Käteisen katsotaan lisäksi mahdollistavan varjotalouden olemassaolon. Siksi kaikkien asianomaisten sidosryhmien olisikin edistettävä maksutapoja, joilla autetaan torjumaan varjotaloutta ja jotka ovat muita edullisempia ja turvallisempia. Tässä yhteydessä tulisi ottaa huomioon sidosryhmille kertyvät moninaiset edut ja toisaalta se, että näitä maksutapoja tarjoaville pk-yrityksille koituvien kustannusten tulisi olla kohtuulliset. Jäsenvaltioiden on toteutettava asiassa lisätoimenpiteitä komission selkeästi osoittamalla tuella.

1.3

Korttimaksut ovat suosituin muu kuin käteinen maksuväline EU:ssa ja koko maailmassa. Talousalan kirjallisuudessa ollaan yhä suuremmassa määrin sitä mieltä, että muut kuin käteismaksut ovat verotuksellisesti ja taloudellisesti avoimempia ja tulevat lisäksi halvemmaksi koko yhteiskunnalle, ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja innovatiivisia. ETSK tukeekin komission ehdotusta niiden käyttämisestä markkinoiden lisääntyvästä yhdentymisestä kertyvien etujen hyödyntämiseksi. Sisämarkkinoiden kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä hyödynnetä menneisyydestä periytyvien esteiden sekä standardoinnissa ja yhteentoimivuudessa ilmenevien puutteiden vuoksi. Syynä ovat myös julkisen tiedon käytössä olevat erot ja puutteet, jotka voidaan ratkaista, jos kortti-, verkko- ja mobiilimaksuja käytetään entistä enemmän. Tämän seurauksena kilpailun ja innovoinnin alalla sekä tehokkuudessa on käyttämätöntä potentiaalia. ETSK toivoo, että markkinoilta tulisi aloitteita, joissa ehdotettaisiin mahdollisimman pian toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, erityisesti sellaisia, jotka edistävät samalla sekä taloudellista että digitaalista osallisuutta.

1.4

Toimituspalkkioihin perustuvien liiketoimintamallien nykyinen oikeudellinen epävarmuus haittaa kortti-, verkko- ja mobiilimaksujen kasvua ja käteismaksujen korvaamista. Selkeys on erittäin tärkeä tekijä maksujärjestelmiä koskevien investointien ja innovoinnin kannalta. ETSK kehottaa komissiota luomaan vakaat liiketoimintaolosuhteet kaikille toimijoille. SEPAn tavoitteiden mukaisesti palkkioissa tai muissa vaatimuksissa ei saisi olla eroja maan sisäisten ja rajat ylittävien maksutapahtumien välillä.

1.5

Ennen kuin voidaan mahdollistaa tiedon saaminen varojen riittävyydestä pankkitileillä, on pohdittava tarkasti monia seikkoja, kuten turvallisuutta, tietosuojaa, kuluttajan oikeuksia, kilpailua ja tililaitoksille maksettavaa korvausta. ETSK toteaa, että näitä tietoja käyttöönsä haluavia tahoja tulisi säännellä ja valvoa niiden riskiprofiiliin suhteutetulla tavalla. Asianomaisten toimijoiden velvollisuuksien ja vastuiden tulee olla selkeästi esitetty EU:n oikeuskehyksessä.

1.6

Asiakkaat eivät välttämättä monilla markkinoilla ole valmiita hyväksymään lisämaksuja ja saattavat siksi siirtyä käteismaksuihin ajatellen, ettei käteismaksuun liity kuluja. Vaikka kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä suojellaankin kuluttajia kohtuuttomilta lisämaksuilta 13. päivästä kesäkuuta 2014, ei ole täysin selvää, miten suojelu taataan erittäin nopeasti kehittyvässä verkkoympäristössä.

1.7

Asiakkaat arvostavat internetmaksumahdollisuutta (nk. e-maksut) kotimaan markkinoilla. Verkkopankkipohjaisia yleiseurooppalaisia ratkaisuja ei sen sijaan ole vielä saatavilla. Tämä haittaa sähköisen kaupan yleistymistä. ETSK kehottaa maksujärjestelmien toimijoita käsittelemään yhteentoimivuuskysymyksiä avoimesti ja läpinäkyvästi ja korjaamaan sähköisen kaupan puutteet mahdollisimman pian.

1.8

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että mobiilimaksuissa (ns. m-maksut) noudatetaan heti varhaisista kehitysvaiheista alkaen järjestelmien vapaiden käyttömahdollisuuksien, sovellusten siirrettävyyden ja turvallisuuden periaatteita ja ettei tällaiset maksut hyväksyville toimijoille aiheudu kaksinkertaisia kustannuksia.

1.9

ETSK tunnustaa, että markkinatoimijat ovat edistyneet fyysisillä maksupäätteillä tapahtuvien petosten kitkemisessä. Tällä hetkellä suurin uhka ovat internetissä tapahtuvat petokset. Turvallisuutta on parannettava asiakasmukavuutta heikentämättä. Viranomaisten esittämien turvallisuustoimenpiteiden tulee olla mahdollisimman riippumattomia yksittäisistä tekniikoista.

1.10

ETSK pitää tervetulleena nykyisen yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) ohjauksen jatkuvaa vahvistamista ja tukee pyrkimyksiä keskittää SEPAn "vastuukysymykset" esimerkiksi SEPA-neuvoston alaisuuteen. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota ja Euroopan keskuspankkia sopimaan järjestelyn yksityiskohdista mahdollisimman pian, sillä tämänhetkinen tosiasiallinen tyhjiötilanne estää sen täytäntöönpanon.

2.   Lausunnon tausta

2.1

SEPAn valmiiksi saattaminen on yksi komission tärkeimmistä tavoitteista sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Toimijat voivat jo hyödyntää yhdenmukaistetun lainsäädäntökehyksen avulla toteutetun standardoinnin ja yhteentoimivuuden tuloksia SEPA-tilisiirtojen ja -suoraveloitusten muodossa. Ne korvaavat perinteiset maksujärjestelyt euroalueella viimeistään 1. helmikuuta 2014.

2.2

SEPAn toimiala on kuitenkin laajempi, sillä siihen kuuluu muitakin osa-alueita. Yksi niistä koskee korttimaksuja, jotka ovat yleisin maksutapa Euroopan unionissa ja koko maailmassa. E-maksut eli ostosten maksaminen internetissä on toinen tällainen osa-alue. Näiden maksujen osuus kaikista muista kuin käteismaksuista on vielä nykyisin hyvin pieni, mutta kasvulukujen odotetaan nousevan kaksinumeroisiksi. Euroopan maksuneuvosto (EPC), joka on Euroopan pankkialan koordinointi- ja päätöksentekoelin maksujen alalla, on laajentanut yhteistyötään e-maksuihin ja kehittänyt SEPAn e-maksukehyksen. Komission kilpailun pääosasto esitti hiljattain EPC:stä tietopyynnön.

2.3

M-maksut ovat uusin osa-alue. EPC on toteuttanut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koordinoituja m-maksuihin liittyviä toimia valmistelemalla teknisiä asiakirjoja yhteentoimivuutta koskevista suuntaviivoista sekä useita valkoisia kirjoja. M-maksujen kehitys on vasta alussa, mutta niiltä odotetaan paljon tulevaisuudessa. Kortti-, e- ja m-maksut ovat kehitysvaiheeltaan, mittakaavaltaan ja liiketoimintamalleiltaan erilaisia, ja EU:n toimielimet ja markkinatoimijat ovatkin yleisesti yhtä mieltä siitä, että yhdentämisessä, läpinäkyvyydessä ja kilpailukyvyssä on parantamisen varaa. Vaarana on, että nykyisissä liiketoimintamalleissa havaitut puutteet toistuvat tulevassa m-maksuympäristössä.

2.4

Jokainen kansalainen, yritys ja julkishallinnon virasto suorittaa maksuja joko perinteisin maksutavoin (esim. käteinen) tai modernien maksupalvelujen (esim. e-maksut) avulla. Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan (1) Euroopan unionissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 86,4 miljardia muuta kuin käteismaksutapahtumaa, mikä merkitsee 4,4 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. Niistä suurin osa oli korttimaksuja (39 prosenttia eli 33,9 miljardia). Korttimaksujen arvo oli 1,8 biljoonaa euroa, eli vuotuinen kasvu oli 6,7 prosenttia, yli kolminkertainen euroalueen reaalisen bkt:n kasvuun (1,8 prosenttia) verrattuna. Korttien käyttö vaihtelee huomattavasti maasta toiseen, mutta yleinen suuntaus on, että korttimaksut ovat nopeimmin kasvava muu kuin käteismaksuväline.

2.5

Euroopan keskuspankkijärjestelmän toteuttama selvitys (2) osoitti, että toimituspalkkioita ei määritellä eikä sovelleta Euroopan unionissa yhdenmukaisesti. Toimituspalkkion määräytyminen, rakenne ja taso vaihtelevat monin eri tavoin ja riippuvat erilaisista vaihtoehdoista ja suuruusluokista. Toimituspalkkio muodostaa suurimman osan palvelumaksusta. Komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset ovat arvioineet toimituspalkkioiden kilpailunäkökohtia ja tehneet asiasta päätöksiä, joista osa liittyy rajat ylittävään toimintaan ja osa on rajattu maakohtaiseksi.

2.6

Mitä tulee maksuja koskevaan avoimuuteen, kuluttajien maksamista kuluista ei ole valitettavasti tehty virallisia tutkimuksia eikä julkaistu täydellisiä tilastotietoja maittain eikä eri maita vertaillen. Tällaisia kuluja ovat muun muassa eri maksuvälineisiin suoraan liittyvät erilaiset maksut ja palkkiot. Kyseiset tiedot ovat kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla, mutta suurin osa ei julkaise niistä edes valikoimia.

2.7

Käynnissä olevista yksityisistä standardointihankkeista huolimatta eräät maksutapahtumiin liittyvät osa-alueet ovat edelleen hyvin hajanaisia: näin on korttitapahtumat vastaanottavien ja kortteja liikkeellelaskevien maksupalveluntarjoajien välillä, kortin ja maksupäätteen välillä sekä maksupäätteen ja korttitapahtumat vastaanottavien maksupalveluntarjoajien välillä. Hankkeistakin on saatu vain vähän konkreettisia tuloksia toisistaan poikkeavien kaupallisten etujen tai selkeiden täytäntöönpanoaikataulujen puuttumisen vuoksi.

2.8

Kaikkien toimijoiden merkittävät investoinnit ja ponnistelut magneettiraitatekniikan korvaamiseksi EMV-siruteknologialla ovat vähentäneet korttipetoksia kasvokkaismaksutilanteissa. Viimeaikainen suuntaus kuitenkin osoittaa, että etäkorttimaksuihin liittyy jo nyt suurin petosvaara, vaikka niiden osuus kaikista korttimaksuista onkin pieni. Valvontaviranomaiset ovat kiinnittäneet tähän huomiota: ne perustivat yhdessä vuonna 2011 Euroopan keskuspankin alaisuuteen SecuRe Pay Forum -järjestelyn, jonka avulla parannetaan sähköisten maksupalvelujen ja -välineiden turvallisuustasoa ja yleisön luottamusta niihin. Vuonna 2012 foorumi saa valmiiksi yksittäisistä tekniikoista riippumattomat suositukset internetmaksujen turvallisuudesta.

2.9

Komission vihreässä kirjassa käsitellään laajasti maksuongelmia, joiden ratkaiseminen loisi pohjan nykyistä yhdennetymmille ja turvallisemmille maksupalveluille niin perinteisissä fyysisissä kauppapaikoissa kuin nopeasti kehittyvässä sähköisessä ympäristössäkin. Jos kilpailu, kuluttajien valinnanvara, avoimuus kuluttajia kohtaan ja innovointi lisääntyvät sekä maksuturvallisuus ja asiakkaiden luottamus paranevat, Eurooppa saa tilaisuuden olla etujoukoissa määrittelemässä, mitä "maksun suorittaminen" 2000-luvulla tarkoittaa.

2.10

Komissio kuvaa visiota yhdennetyistä markkinoista ja yksilöi puutteet verrattaessa nykytilannetta visioon ja esteet, joista nämä puutteet johtuvat. Komissio määrittää viisi laaja-alaista toimenpidettä, joiden avulla vauhditetaan markkinoiden yhdentymistä, ja pohtii täytäntöönpanon ohjaustapoja. Ensimmäinen kokonaisuus kattaa eniten kysymyksiä. Siinä käsitellään markkinoiden hajanaisuutta, markkinoille pääsyä ja rajat ylittäviä ongelmia. Muissa on kyse läpinäkyvästä ja kustannustehokkaasta hinnoittelusta, standardoinnista, yhteentoimivuudesta ja turvallisuusongelmista. Kehityksen ohjausta on tarkoitus soveltaa käytössä oleviin SEPA-järjestelmiin (tilisiirto ja suoraveloitus) sekä kortteihin, e-maksuihin ja m-maksuihin.

3.   Huomioita ja kommentteja

3.1

Unionin yleistä kantaa tulevaisuuteen suuntautuviin pitkän aikavälin maksuasioihin – lukuun ottamatta SEPA-tilisiirtoja ja SEPA-suoraveloituksia – ei vielä ole muodostettu. Se on ratkaisevan tärkeä kaikille sisämarkkinoiden toimijoille. ETSK pitää komission vihreää kirjaa tervetulleena ja toivoo, että se johtaa oikeasuhtaisiin jatkotoimiin tämänhetkisten puutteiden korjaamiseksi. ETSK toivoo, että jokaisessa maksutapahtumassa pyritään kuluttajan etujen mukaiseen turvalliseen, tehokkaaseen, helppoon ja nopeaan maksutapaan.

3.2

Vihreässä kirjassa keskitytään sähköisiin maksuihin. Siinä jätetäänkin huomiotta käteisen edelleen hallitseva asema: 80 prosenttia Euroopan maksutapahtumista on käteismaksuja. Kustannusten läpinäkyvyyden parantuminen on merkityksellistä niin sähköisten maksujen kuin käteismaksujenkin kannalta, ja sitä tulisi käyttää ensisijaisena vertailukohtana analysoitaessa muita kuin käteismaksutapoja. Käsitys, jonka mukaan käteinen on ilmainen maksutapa, on edelleen yleinen suuren yleisön keskuudessa. Tehokkuutta voitaisiin parantaa merkittävästi, jos maksajat muuttaisivat tottumuksiaan ja siirtyisivät käyttämään modernimpia ja edullisempia maksutapoja. Lisäksi on olemassa näyttöä siitä, että mitä enemmän käteismaksuja käytetään, sitä suurempi on varjotalous, sillä käteismaksut ovat vaikeasti jäljitettävissä. ETSK kannustaakin jäsenvaltioita toteuttamaan komission selkeästi osoittamalla tuella lisätoimia käteisen aseman pohtimiseksi uudelleen nykyajan talousjärjestelmissä.

3.3

ETSK on sitä mieltä, että läpinäkyvyyden lisäämiseen tähtääviä toimia ja erityisesti sitovia toimenpiteitä tulisi harkita huolellisesti, jotta kuluttajia ei rasitettaisi liiallisella tiedolla. Tiedon jakaminen väärällä hetkellä (esim. ruuhka-aikaan) ja monimutkaisessa muodossa saattaa aiheuttaa sekaannusta oston yhteydessä ja hankaloittaa kassamaksuprosessia kauppiaan näkökulmasta.

3.4

Kansainvälisten ja monien kansallistenkin korttijärjestelmien liiketoimintamalli perustuu toimituspalkkioihin, joiden oikeutuksen kansalliset kilpailuviranomaiset ja komissio ovat eriasteisesti kyseenalaistaneet. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti äskettäin komission vuonna 2007 tekemän päätöksen, jolla kiellettiin MasterCard-kortin rajatylittävät toimituspalkkiot. ETSK huomauttaa, että tähänastiset toimituspalkkioihin perustuvat liiketoimintamallit eivät ole noudattaneet SEPAn visiota siitä, että toimituspalkkioissa ei olisi eroja maan sisäisten ja rajat ylittävien maksutapahtumien välillä. Ei myöskään ole ollut itsesääntelymekanismia, jolla olisi varmistettu toimituspalkkioiden aleneminen maksutapahtumien määrän kasvaessa, tai vaihtoehtoisia hinnoitteluratkaisuja pienille maksuille. ETSK kehottaa komissiota luomaan vakaat pitkän aikavälin liiketoimintaolosuhteet kaikille toimijoille ottamalla myös huomioon muilla alueilla (esim. Australiassa) saadut kokemukset alan sääntelyn käyttöönotosta ja varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset eri korttijärjestelmien liiketoimintamalleille.

3.5

Eri maksujärjestelmien yhdistäminen samalle maksukortille tai tuleville mobiililaitteille ei saisi heikentää kuluttajien oikeutta valita eri järjestelmien välillä eikä rajoittaa mahdollisia kauppiaille suunnattuja kannustimia. Yhdistelmäkortit ovat tärkeitä markkinoille tuleville uusille järjestelmille, ja ne helpottavat valintaa ja edistävät kilpailua. Joissakin tapauksissa yksi järjestelmä asettaa verkostonsa kautta kulkeville maksutapahtumille pakollisia lisävaatimuksia, vaikka maksut olisi pantu alulle toisessa järjestelmässä. ETSK:n näkemyksen mukaan olisi varmistettava, ettei yksi järjestelmä pysty asettamaan tällaisia käsittelyvaatimuksia.

3.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että järjestelmän hallinnoinnin eriyttäminen maksutapahtumien käsittelystä on keskeinen keino luoda kilpailukykyiset maksukorttimarkkinat, sillä nk. vertikaaliset siilot saattavat hyödyntää ristikkäistukia kilpaillessaan itsenäisten maksutapahtumakäsittelijöiden kanssa. Nykyinen järjestely ei myöskään ole kovin suotuisa hankkeille, joilla pyritään parantamaan käsittelijöiden välistä yhteentoimivuutta. Eriyttäminen – ihannetilanteessa yhtiötasolla – tehostaisikin yhdentymis- ja kilpailuprosesseja sisämarkkinoilla.

3.7

Maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeellelaskijat eivät nykyisessä oikeuskehyksessä saa osallistua maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevassa direktiivissä määriteltyihin maksujärjestelmiin. Ne on suunnattu pääasiassa suurille maksuille ja vähittäismaksuille. Sikäli kuin komissio aikoo tehdä muutoksia nykyiseen kehykseen, ETSK kehottaa ottamaan huomioon riskitekijän, joka saattaa aiheutua uusien toimijoiden (mm. maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeellelaskijat) osallistumisesta nykyisiin maksujärjestelmiin (infrastruktuureihin), kun muistetaan, että ne eivät muun muassa voi saada keskuspankkirahoitusta.

3.8

SEPAn korttilainsäädännön (SCF), sellaisena kuin EPC sen alun perin kehitti, ei pitäisi rajoittaa muiden toimijoiden kehittelemiä liiketoimintamalleja. Paras vaihtoehto olisi, että SCF-lainsäädäntö tarkistetaan huolellisesti SEPAn uuden ohjausrakenteen yhteydessä siten, että otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien panos.

3.9

ETSK on huolissaan siitä, että tahot, joita ei säännellä eikä valvota, pyrkivät saamaan haltuunsa luottamuksellisia tilitietoja. Asianomaisten toimijoiden velvollisuuksia ja vastuita ei myöskään ole määritelty asianmukaisesti EU:n oikeuskehyksessä, ja tästä saattaa aiheutua odottamattomia seurauksia kuluttajille tietojen väärinkäyttö- tai petostapauksissa. Ennen kuin voidaan mahdollistaa tiedon antaminen varojen riittävyydestä pankkitileillä, on pohdittava tarkasti muun muassa turvallisuutta, tietosuojaa, kuluttajan oikeuksia, kilpailua ja tililaitoksille maksettavaa korvausta.

3.10

Kauppiailla on mahdollisuus veloittaa maksutapahtuman arvoon lisättävä lisämaksu toimituspalkkiona korttimaksusta. Tämä mahdollisuus on sallittu kaikkialla EU:ssa maksupalveludirektiivin hyväksymisestä lähtien, ellei jäsenvaltio ole erikseen sitä kieltänyt. Lisämaksun veloittamisesta tietyissä tapauksissa saadut kokemukset eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä ole vakuuttavia. Esimerkiksi tanskalaiset reagoivat vuoden 2005 alussa voimakkaasti lisämaksujen veloittamiseen maan sisäisen pankkikorttijärjestelmän maksutapahtumista, joiden määrä laski jyrkästi, kun samaan aikaan käteisnostot automaateista lisääntyivät. Muilla markkinoilla tehdyt kyselytutkimukset vahvistivat tämän suuntauksen. Vaikka kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä suojellaankin kuluttajia kohtuuttomilta lisämaksuilta 13. päivästä kesäkuuta 2014, ei ole täysin selvää, miten suojelu taataan erittäin nopeasti kehittyvässä verkkoympäristössä. ETSK on sitä mieltä, että lisämaksujen veloittamista ei tulisi tukea yleiseurooppalaisena käytäntönä.

3.11

Korttimaksuympäristölle on tyypillistä standardoinnin ja yhteentoimivuuden puutteellisuus. Esimerkiksi maksupäätteen tarjoajan on käytävä läpi jopa seitsemän sertifiointiprosessia voidakseen toimia EU-tasolla. ETSK kehottaa yksityissektoria yhdistämään voimansa ja pyrkimään konkreettisiin tuloksiin, kuten täytäntöönpanopuitteisiin ja kunnianhimoisiin määräaikoihin. Jos markkinaratkaisut kuitenkin viivästyvät, komission tulisi edistää asiaa säädösehdotuksilla.

3.12

E-maksupalvelujen saatavuus rajautuu yleensä kansallisiin rajoihin. ETSK kehottaa maksujärjestelmien toimijoita käsittelemään yhteentoimivuuskysymyksiä avoimesti ja läpinäkyvästi ja korjaamaan sähköisen kaupan puutteet mahdollisimman pian. Jos markkinat eivät kuitenkaan pääse toivottuihin tuloksiin, komission tulisi harkita sääntelyvaatimuksia, jotka koskevat e-maksujärjestelmien käytettävyyttä Euroopan laajuisesti.

3.13

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että m-maksuissa noudatetaan heti varhaisista kehitysvaiheista alkaen järjestelmien vapaiden käyttömahdollisuuksien, sovellusten siirrettävyyden ja turvallisuuden periaatteita ja ettei tällaiset maksut hyväksyville toimijoille aiheudu kaksinkertaisia kustannuksia. Tietosuojaviranomaisten tulisi myös auttaa toimijoita kehittämään helppokäyttöisiä ratkaisuja.

3.14

Turvallisuus on keskeinen edellytys sille, että yleisö luottaa maksuvälineisiin, ja se tulisi ihannetapauksessa varmistaa jo suunnitteluvaiheessa. Turvallisuuden yhteydessä on ratkaisevan tärkeää, että jokaista maksuun liittyvän arvoketjun palveluntarjoajaa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti. ETSK toteaa markkinatoimijoiden edistyneen fyysisillä maksupäätteillä tapahtuvien petosten kitkemisessä mutta huomauttaa, että toimijat altistuvat petoksille internetliikeympäristössä. Turvallisuustoimenpiteiden ei tulisi heikentää asiakasmukavuutta, ja jos viranomaiset ehdottavat niitä, niiden tulisi olla mahdollisimman riippumattomia yksittäisistä tekniikoista. ETSK onkin tyytyväinen internetmaksujen turvallisuutta käsittelevän SecuRe Pay Forum -järjestelmään osallistuvien instituutioiden suosituksiin ja viime kädessä pyrkimyksiin parantaa turvallisuutta ja yleisön luottamusta sähköisiin maksupalveluihin. Asiasta vastaavien viranomaisten tulisi valvoa tarkemmin näiden suositusten moitteetonta täytäntöönpanoa.

3.15

Petosten kitkeminen edellyttää kuitenkin lisätoimia asiasta vastaavilta jäsenvaltioiden viranomaisilta. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että Europoliin perustetaan uusi Euroopan verkkorikoskeskus, joka aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2013 ja josta toivottavasti tulee EU:n petostenvastaisen toiminnan osaamiskeskus. ETSK tuki aloitetta 23. lokakuuta 2008 antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa aiheesta "Käteiselle vaihtoehtoisiin maksuvälineisiin kohdistuvien petosten ja väärennösten torjunta" (3). ETSK toteaa, että muutkin kyseisessä lausunnossa esitetyt toimenpiteet ovat edelleen erittäin tärkeitä ja myös niitä tulisi harkita.

3.16

Maksutapahtumaan liittyy monia sidosryhmiä, joiden edut pitää ottaa huomioon tulevaa maksuympäristöä luotaessa, vaikka edut saattavatkin joskus olla eriäviä. Uudessa SEPAn ohjauksessa tulisi varmistaa avoimuus, läpinäkyvyys ja tasapuoliset toimintaedellytykset tällä kehittyvällä ja kunnianhimoisella alalla. ETSK pitää tervetulleena komission ja Euroopan keskuspankin jatkuvia pyrkimyksiä keskittää SEPAn "vastuukysymykset" esimerkiksi SEPA-neuvoston alaisuuteen. ETSK kehottaa kuitenkin vauhdittamaan prosessia, sillä tämänhetkinen tosiasiallinen tyhjiötilanne estää sen täytäntöönpanon

Bryssel 19. syyskuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  http://www.ecb.int/press/pr/date/2011/html/pr110912.en.html.

(2)  http://www.ecb.int/pub/pdf/scpops/ecbocp131.pdf?4cce20956bed7b7e5f454a4ea77f7c9b.

(3)  EUVL C 100, 30.4.2009, s.22.