15.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 351/31


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sosiaalisten verkostojen vastuullinen käyttö ja niihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen” (oma-aloitteinen lausunto)

2012/C 351/07

Esittelijä: Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 19. tammikuuta 2012 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Sosiaalisten verkostojen vastuullinen käyttö ja niihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. syyskuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18.–19. syyskuuta 2012 pitämässään 483. täysistunnossa (syyskuun 19. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 173 ääntä puolesta ja 1 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Sosiaalisten verkostojen yksilöllisen ja yhteisöllisen vaikutuksen ja niiden tulevan kehityksen ja seurausten johdosta EU:n toimielimet pitävät ensisijaisena, että hyväksytään sitovia ja ei-sitovia ylikansallisia toimenpiteitä, jotka johtavat itsesääntelyyn tai mieluiten yhteissääntelyyn, Euroopan digitaalistrategiaa mukaillen. Toimenpiteillä pyritään edistämään sosiaalisten verkostojen vastuullista ja älykästä käyttöä ja ehkäisemään niiden vaaroihin liittyvät häiriöt dynaamisilla digitaalisilla yhtenäismarkkinoilla. ETSK:n mielestä ihanteellisia olisivat maailmanlaajuiseen sääntelyyn johtavat ‧mallisäädökset‧. Niin kauan kuin tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, asia on ratkaistava EU:n tasolla.

1.2

Mikäli hyväksytään itsesääntelyyn tai yhteissääntelyyn tähtääviä normeja, niiden on aina oltava määräaikaisia ja niiden noudattamista on arvioitava säännöllisesti, ja ellei niitä noudateta, on säädettävä sitovia normeja.

1.3

ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan osana digitaalisen lukutaidon parantamista – mieluiten heikoimmassa asemassa olevalle väestölle suunnattuja – tiedotus- ja kasvatuskampanjoita. Tavoitteena on ehkäistä ja lieventää sosiaalisten verkostojen sopimattoman käytön ei-toivottuja vaikutuksia. Jotta vanhemmatkin osaavat käsitellä verkkokäyttäytymistä, myös heitä tulee kouluttaa valvomaan lastensa sosiaalisten verkostojen käyttöä ja puuttumaan siihen. On myös panostettava vihjelinjoihin (hotlines), joihin voi ilmoittaa laittomasta verkkosisällöstä.

1.4

Näiden aloitteiden onnistuminen edellyttää lisäksi, että palveluntarjoajien velvoitteiden noudattamista, mainonnan valvontaa ja hyvin nuorten käyttäjien verkostoihin pääsyn valvontaa koskevia hyviä käytänteitä levitetään. Tämä kaikki voi auttaa kitkemään sosiaalisista verkostoista kieroutuneita piirteitä ja tuoda puolestaan esiin verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia ja synergioita. Lisäksi sosiaaliset verkostot voivat aiheuttaa riippuvuutta. Tästä tulisi tiedottaa käyttäjille sekä varoittaa vanhempia, sillä nuorten kohdalla riskit ovat suurimmat.

1.5

Oikeutta yksityisyyden suojaan olisi parannettava, kun yksityiselämää loukataan työsuhteissa ja uutta tekniikkaa, erityisesti sosiaalisia verkostoja hyödynnettäessä. Työmarkkinaosapuolet voisivat tehdä asiasta sopimuksia.

1.6

ETSK toistaa (1) odottavansa sellaisen verkko-oikeuksia koskevan EU:n säännöstön julkaisemista, jossa esitetään tiivistelmä EU:n nykyisistä käyttäjien digitaalioikeuksista selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa ja käsitellään verkostojen vastuullisen käytön edistämistä, häiriökäytön ehkäisemistä ja petollisina tai haitallisina mahdollisesti pidettävien käytänteiden kitkemistä. Tämä koskee erityisesti tekstisisällöstä automaattisesti johdettua mainontaa.

2.   Johdanto

2.1

Käsillä olevalla oma-aloitteisella lausunnolla on kolme tavoitetta:

a)

Jatketaan työskentelyä aiempien tutkimusten, tiedonantojen (tiedonanto "Tulevaisuuden verkot ja internet" (SEC(2008) 2507) (SEC(2008) 2516)) ja lausuntojen (2) pohjalta.

b)

Pannaan toimeen itsesääntelysopimus EU:ssa toimivien verkkoyhteisöjen turvallisista toimintaperiaatteista (The Safer Social Networking Principles for the EU, 10.2.2009).

c)

Tehdään esityksiä Euroopan digitaalistrategian (COM(2010) 245 final/2) puitteissa toteutettaviksi toimiksi.

2.2

Digitaaliyhteiskunnan viime vuosien suosio ja etenkin virtuaaliyhteisöjen alati kasvava laajeneminen ovat osoittaneet, että tarvitaan toimia sosiaalisten verkostojen vastuullisen käytön edistämiseksi, niihin liittyvien vaarojen ja ongelmien ehkäisemiseksi ja niiltä suojelemiseksi.

2.3

Kehitys jatkuu ja tila, jonka sosiaaliset verkostot ovat vallanneet alkuajoistaan lähtien, pakottaa tarkistamaan jatkuvasti niiden käsitteellisiä rajoja ja sen seurauksena niiden käsittelytapaa. On kuitenkin sovittava joistakin niiden tärkeimmistä peruspiirteistä, jotta voidaan päättää asianmukaisista toimista.

2.4

Voidaankin voimme todeta, että vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen monipuolisessa kontekstissa perustuvat sosiaaliset verkostot ruokkivat itseään dynaamisesta keskinäisestä ajatustenvaihdosta. Tämä kaikki tapahtuu avoimessa järjestelmässä, joka mahdollistaa myönteisen palautteen.

2.5

Näin ollen verkostojen vaihtelevat rakenteet käyttötapoineen ja käyttäjien erilaiset profiilit ja sisällöt muodostavat alati kehittyvän prosessin. Kunkin verkoston toimintaa koskevat yleissäännöt on syytä täsmentää tarkkaan. Sitä varten olisi syytä tehdä määräajoin kenttätutkimusta. Se olisi tarpeen myös sen selvittämiseksi, miksi käyttäjät liittyvät johonkin tiettyyn verkostoon. Lisäksi tutkimuksilla otettaisiin selvää, mitkä teknologisesti neutraalit säännöt olisivat välttämättömiä kyseiselle alalle ominaisen, mukautumiskykyisen jouston kannalta.

2.6

Toisaalta tässä lausunnossa ehdotetuin toimin autetaan saavuttamaan unionin tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, johon Eurooppa 2020 –strategialla (COM(2010) 2020 final) tähdätään. Sosiaalisten verkostojen ilmiössä yhtyvät tietoyhteiskunta ja crowdsourcing, entistä aktiivisemmat ja vastuullisemmat käyttäjät ja toimivat virtuaalimarkkinat tai halu toimia yhdessä ja sosiaalinen integroituminen.

2.7

Perusrakenteita on välttämättä parannettava, jotta varmistetaan nopea, varma, syrjimätön ja kaikille avoin pääsy sosiaalisiin verkostoihin ja edistetään näin vastuullista digitaalista kansalaisuutta. Sen lisäksi kansalaisille on kuitenkin myös taattava heidän asiaankuuluvien, digitaaliseen ympäristöön liittyvien oikeuksiensa tosiasiallinen toteutuminen (sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, henkilötietojen ja yksityisyyden suoja sekä avoimuutta, yleisiä telepalveluja, toimivia internetpalveluja ja palvelun vähimmäislaatua koskevat vaatimukset)(COM(2010) 245 final/2).

2.8

Yksityisyys on olennainen osa sosiaalisten verkostojen käyttöä. ETSK on jo ottanut kantaa ehdotukseen tietosuoja-asetukseksi. Komitea on ehdottomasti tiedonpoisto-oikeuden ja yksityisyysoletuksen säilyttämisen kannalla. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, ettei suostumusta voi antaa hiljaisesti, vaan se on aina ilmaistava nimenomaisesti ja selvästi.

2.9

Internethakukoneiden vakioasetuksiin olisi kuuluttava turvallisuus ja yksityisyys, jotta vältetään niiden profiilien indeksointi ja varmistetaan erittäin arkaluonteisten tietojen pysyminen salassa.

2.10

Alan markkinoita on kyettävä hallinnoimaan nykyistä paremmin. Tämä koskee sekä palveluntarjoajien integroimista hallinnointiin että niiden harjoittamien käytäntöihin liittyvien konkreettisten ja velvoittavien toimenpiteiden tarkkailua sekä muun muassa mainonnan valvontaan liittyviä toimenpiteitä, käytettävissä olevan tiedon hyödyntämistä tai alaa sivuavien liiketoimintasegmenttien syntymistä (esimerkiksi vakuutukset, joilla katetaan käyttäjien oikeuksiin sosiaalisissa verkostoissa liittyvät riskit).

2.11

Mutta vastavuoroisuuden nimessä myös käyttäjien täytyy noudattaa alan virallisten tahojen antamia neuvoja ja ohjeita sosiaalisten verkostojen älykkäästä ja vastuullisesta käytöstä (käyttäjien yhteiskunnallinen vastuu). Siten voidaan hyödyntää käytettävissä olevia keinoja ja tiedonvälityksen ja avoimuuden etuja mahdollisimman hyvin oppimista edistävässä, monikulttuurisesti rikastavassa yhteistyöympäristössä. Tämä täydentää kunkin verkoston omia tarkoitusperiä. Vaikka laillisuus toisinaan perustuu harhakuvaan oletetusti valistuneesta ja tietoisesta käyttäjästä, tilastot tosiasiassa osoittavat, ettei edes yksi tuhannesta lue käyttöehtoja.

3.   Sosiaalisten verkostojen nykysuuntauksia

3.1

Sosiaaliset verkostot ovat kehittyneet erittäin nopeasti kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Niiden käyttäjämäärä on kasvanut huimasti. Vuonna 2010 maailmanlaajuisen käyttäjämäärän arvioitiin olleen lähes miljardia. Kasvua edeltäneeseen vuoteen oli 23 prosenttia, ja käyttäjät olivat pääosin nuoria. Sosiaalisten verkostojen maakohtaisia kerrointietoja voi tutkia tätä tarkoitusta varten laadituista sosiaalisten verkostojen maailmankartoista.

3.2

Sosiaalisten verkostojen käyttäjistä nuorten prosentuaalinen osuus on paljon muita ikäryhmiä suurempi. Eurostatin tietojen mukaan internetin 16–24-vuotiaista käyttäjistä EU:ssa neljä viidesosaa käytti vuonna 2010 internetiä tähän tarkoitukseen. Vertailun vuoksi vastaava osuus 25–54-vuotiaiden ikäryhmästä oli kaksi viidesosaa ja 55–74-vuotiaiden ikäryhmästä alle viidennes (ks. komission selvitys Risk and Safety). ETSK valmistelee lausuntoa lapsille suunnatusta mainonnasta.

3.3

Sosiaaliset verkostot tarjoavat käyttäjilleen erittäin monipuolisia mahdollisuuksia. Sosiaalisessa verkostossa voi vaikkapa viestiä kaukana olevien ystävien ja sukulaisten kanssa, saada uusia ystäviä, vaihtaa multimediatiedostoja, edistää työsuhteita, esitellä hankkeita, esittäytyä sosiaalisissa tai ammatillisissa tarkoituksissa tai ilmaista tai puolustaa tiettyjä ajatuksia tai asioita. Mahdollisuudet ovat lisääntyneet huomattavasti muun muassa kuvien, tietokonegrafiikan ja videoiden jakamisessa uusien sosiaalisten verkostojen myötä. Esimerkkeinä voidaan mainita Instagram, Pinterest ja Tumblr, joiden käyttäjämäärät ovat jo suuremmat kuin YouTuben, LinkedInin tai Google+:n.

3.4

Käyttäjille on kuitenkin ennen muuta tärkeää jakaa sisältöä välittömästi monien kontaktien kanssa, pääasiassa sellaisten, joihin on tutustuttu sosiaalisten verkostojen ulkopuolella (perhe, ystävät, tuttavat), vaikka he toissijaisesti käyttävätkin internetin sosiaalisia verkostoja myös tutustuakseen uusiin ihmisiin.

3.5

Uudenlaisessa yhteydenpitotavassa arvokkaita ovat sosiaalisten verkostojen kehittymiseen liittyvät myönteiset näkökohdat, erityisesti niiden vaikutus seuraaviin seikkoihin (3):

ilmaisunvapauden takaaminen ja käyttäminen tietyissä yhteiskunnallisissa ja poliittisissa yhteyksissä

verkkoyhteisöjen luominen ja yhteenliittäminen

ystävien ja perheenjäsenten kohtaaminen sekä mahdollisuus keskinäiseen viestintään

alaikäisille vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäiseminen ja mahdollisuuden tarjoaminen alaikäisille pyytää apua sosiaalisten viestintäverkostojen kautta

tavaroiden ja palveluiden myynnin edistäminen sekä sähköisen kaupan kasvu

samoin on syytä panna merkille sosiaalisten verkostojen uusi keskeinen asema liikkuvuutta helpottavana tekijänä.

3.6

Sosiaaliset verkostot ovat yhä hyödyllisempiä. Niiden sovellusalat vastaavat käyttäjien erilaisia motivaatioita osallistua verkostoihin. Esimerkkejä käyttötarkoituksista ovat mm. yhteydenpito perheen kanssa ja sosiaalinen kanssakäyminen, kaupankäyntiin ja pelaamiseen liittyvä tiedonvaihto, ajanviete- ja vapaa-ajankäyttö, henkilökohtaiset ja tunne-elämän suhteet, tiedon saaminen ja oppiminen, työ- ja ammattiasiat, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö tai mielipiteistä ja ajatuksista keskusteleminen.

3.7

On syytä muistaa, että internetyhteisöt esiintyvät ja ne hahmotetaan samanlaisina kuin tavanomaiset fyysisetkin yhteisöt, joiden pelisääntöjä käyttäjä ei määritä. Rekisteröityessään käyttäjä hyväksyy palveluntarjoajan määrittämät sopimusehdot, vaikka ne esitetäänkin käyttäjälle ilmaisina. Kaikesta huolimatta toteutuu yksi liiketoimi: vastikkeena luovutamme henkilökohtaiset tietomme. Kun rekisteröidymme sosiaaliseen verkostoon, meillä ei ole tapana varmistaa oikeudellisia tietoja. Emme tiedä, mitä tiedoillamme voi tehdä tai miten ympäristö on muodostettu tai kuka tietojamme saa tutkia ja mihin tarkoitukseen (El Derecho Fundamental a la Protección de Datos: Guía del Ciudadano. Agencia Española de Protección de Datos (Espanjan tietoturvavirasto), tammikuu 2011 (https://www.agpd.es/portalwebAGPD/index-ides-idphp.php)).

3.8

Sosiaalisten verkostojen käyttäjillä on kuitenkin vaikutelma, että kyseiset virtuaalitilat ovat heidän omiaan ja että he itse luovat ja valvovat niiden sisältöä tietoineen. Näiden verkostojen käyttäjilleen tarjoama tunne keskeisen ja vapaan toimijan asemasta voi usein estää heitä ymmärtämästä, että muut laativat pelisäännöt ja valvovat niiden noudattamista. Ohjelmisto ja koko sisältö ovat siis tosiasiallisesti muiden vallassa. Tästä syystä he voivat asettaa tarpeellisiksi katsomiaan rajoituksia (esim. käyttäjän ikäraja, mikä ei estä tosiasiallista pääsyä verkostoon).

3.9

Samalla pyritään saamaan aikaan kompromissi hyväksyttäessä käytännesääntöjä, joilla vaalittaisiin tarkoitusperistä riippuen sosiaalisten verkostojen asianmukaista käyttöä joko vapaaehtoisella sääntelyllä tai yhteissääntelyllä ja valvottaisiin toimintaa.

3.10

Tämä ei kuitenkaan estä sosiaalisten verkostojen käyttäjiä altistumasta erinäisille niiden käytöstä aiheutuville vaaroille. Jotkut näistä vaaroista ovat samoja kuin internetin käytössä ja samantapaisia kuin muissa sovelluksissa. Vaikka sosiaalisiin verkostoihin liittyviä erityisongelmia ilmenee kaikessa internetin käytössä, ne kärjistyvät kuitenkin kyseisissä verkostoissa, joille luonteenomaista on mm. tietojen kertyminen miljoonilta kansalaisilta ja käyttäjäenemmistön koostuminen nuorista, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista pohjakoulutusta sosiaalisten verkostojen älykkäästä ja vastuullisesta käytöstä tai varoituksia niiden vaaroista (vanhemmat tai ylipäätään kasvattajat eivät pysty välittämään ohjeita asianmukaisesta käytöstä omien taitojensa ja kokemustensa perusteella). Yhtenä tunnuspiirteenä on myös se, että sosiaalisten verkostojen uudenlaisen ja päätähuimaavan kehityksen johdosta niiden ongelmia ja haasteita ei tunneta. Internetin käyttäjät ovat siis melkeinpä koekaniinien asemassa.

3.11

Yhteydenpitohalukkuus on vastaus, jossa yhdistyvät kiihtyvällä vauhdilla muuttuva teknologia ja alaikäisten uudet yhteydenpitopaikat, jollaisia heidän vanhemmillaan ei aikanaan ollut. Samalla syntyy kuitenkin sensaatiohakuisuutta, myyttejä ja julkishallinnon erheellisiä reaktioita (UNICEFin selvitys Child Safety Online).

3.12

Erilaisista vaaroista voidaan mainita seuraavat: kyseisissä palveluissa herjaamisesta syntyneet psykologiset traumat, lasten ja nuorten seksuaalinen häirintä (verkossa tapahtuva ahdistelu, kiusaaminen ja lasten houkuttelu hyväksikäyttötarkoituksessa), organisaatiossa tapahtuva esimiesten, työtovereiden tai alaisten harjoittama jatkuva työpaikkakiusaaminen (mobbing), työpaikkahäirintä, jossa yritykset tunkeutuvat työntekijöidensä yksityiselämään tai joka johtuu älypuhelinten kohtuuttomasta käytöstä, alastomia tai puolipukeisia nuoria esittävien, heidän itsensä tai muiden verkkoon lataamien valokuvien tai videoiden esittäminen (seksuaalinen houkuttelu), selvät prostituutio- tai seuralaispalveluilmoitukset, lasten seksuaalistaminen sosiaalisissa verkostoissa, yksityisyyden, kunnian ja ihmisarvon toistuva loukkaaminen, käyttäjien fyysistä ja henkistä terveyttä kohtaan hyökkääminen, väkivaltaan, rasismiin ja muukalaisvihaan kehottaminen sekä fasististen tai natsimyönteisten ääri-ideologioiden levittäminen. Joukkoon kuuluvat myös verkostoissa levitetyistä henkilökohtaisuuksista oletetusti seuranneet nuorten itsemurhat.

3.13

Oikeusoppineet muistuttavat monien näiden verkostojen yleisissä käyttöehdoissa todettavan, että käyttäjän luoman sisällön käyttöoikeus siirtyy palveluntuottajalle. Suurin osa internetin käyttäjistä ei tiedä tätä.

3.14

Näiden vaarojen lisäksi, jotka liittyvät siihen, että muut käyttävät sosiaalisia verkostoja laittomiin ja haitallisiin tarkoituksiin, on vielä muitakin erityisesti alaikäisiä koskettavia vaaroja. Niitä aiheutuu käyttäjän omasta käyttäytymisestä, ja ne saattavat haitata hänen normaalielämäänsä niin yksilön, perheen, työn kuin ihmissuhteidenkin kannalta. Vaarana on myös verkko-ostosmahdollisuus, joka saattaa innoittaa lapsia ostamaan tuotteita.

3.15

Samoin vaarallista on luoda kuvitteellinen henkilöllisyys, joka mahdollistaa huiputtamisen, itsepetoksen tai huvittelun. Joka tapauksessa on helppoa sekoittaa intiimit, henkilökohtaiset ja julkiset asiat keskenään. Intoudutaan näyttelemään ja käyttäytymään narsistisesti, ellei suorastaan vääristämään todellisuutta (Enrique Echeburúa ja Paz de Corral). Toisaalta ylenpalttinen virtuaaliviestintä voi heikentää ihmissuhteiden laatua, kun läheiset ja suorat suhteet korvataan nykyistä pinnallisemmilla ja usein epävarmoilla suhteilla. Tämän seurauksena käyttäjät voivat tuntea itsensä yksinäisiksi ja korvata todellisuutensa virtuaalielämällä.

3.16

Syntyy höltymisilmiö, jonka seurauksena sosiaalisten verkostojen käyttäjät hyväksyvät helposti tuntemattomien lähettämiä kaveripyyntöjä. Tuskin muutamia tunteja keskusteltuaan he jakavat lisäksi nopeasti arkaluonteista, intiimiä ja yksityistä tietoa, kuten osoitteensa, puhelinnumeronsa, vanhempiensa nimet jne. Tällaisia tietoja käytetään yleensä salasanojen palauttamiseen. Näin voi päätyä paljastamaan myös muita luottamuksellisia tietoja mm. työpaikastaan, tulevaisuudensuunnitelmistaan ja käyttämistään ohjelmistoista.

3.17

Kuten aihetta käsittelevissä tutkimuksissa todetaan, sosiaalisten verkostojen käyttäjät hyväksyvät siis kavereikseen tuntemattomia. Perusteeksi riittää vain onnistunut profiilikuva. Lyhyen verkkokeskustelun jälkeen he ovat valmiita paljastamaan kaikenlaisia henkilökohtaisia tietoja. Kun otetaan huomioon, että suurimmassa osassa verkostoista kaverit pääsevät lähtökohtaisesti rajoituksetta käsiksi jokaisen jäsenen tietoihin, yksi käytännön seuraus siitä, että hyväksyy kenet tahansa tutun tai tuntemattoman yleisesti ja rajoittamatta kaverikseen, on se, että kaikki, mitä sosiaalisessa verkossa jaetaan, muuttuu vapaasti saatavilla olevaksi tiedoksi.

3.18

Tästä syystä on tarpeen toteuttaa Safer Internet -ohjelman yhteydessä ennaltaehkäiseviä tiedotuskampanjoita, joissa neuvotaan lukemaan eri palvelujen käyttöehdot ja yksityisyyssäännöt ennen niiden käyttöä, miettimään julkaisupäätöstä etukäteen, käyttämään salasanoja, harkitsemaan, mitä tietoja haluaa paljastaa, ja valvomaan, kenen ulottuville tiedot saattaa. Lisäksi neuvoissa olisi syytä käsitellä kontaktiluetteloa ja tietokonevirusten tartuntavaaroja. Erityisesti olisi kerrottava käyttäjille tarjottavasta avusta tilanteissa, joissa nämä voivat joutua epäkorrektin käyttäytymisen uhriksi sosiaalisissa verkostoissa. Vastaavasti on toteutettava aloitteita opettajien kouluttamiseksi ja opetusmateriaalien valmistamiseksi varhaista kansalaiskasvatusta ja tietoteknistä koulutusta varten.

3.19

Niinpä on erittäin tärkeää, että komissio avustaa ohjelmillaan käyttäjä- ja kansalaisjärjestöjä säilyttämään tosiasiallisen riippumattomuuden julkishallinnosta ja talouselämän vallankäyttäjistä ja toimimaan demokraattisesti.

4.   Sosiaalisten verkostojen sopimattomaan käyttöön liittyviä ongelmia

4.1

Maailman terveysjärjestö arvioi, että yksi neljästä kärsii uuden teknologian liiallisesta käytöstä. Lapset ja nuoret ovat kaikkein alttiimpia kärsimään tämäntyyppisestä addiktiosta. Vaikka he ovatkin kaikkein taitavimpia verkostojen käyttäjiä, he ovat myös kaikkein kypsymättömimpiä ihmisiä.

4.2

Tällaisia addiktioita kutsutaan myös "myrkyttömiksi", "aineettomiksi" tai "kemiattomiksi". Vaikka jotkut asiantuntijat katsovat, ettei pidä puhua "addiktiosta" sanan suppeassa merkityksessä sellaisten nimitysten yhteydessä kuin "uudet addiktiot", "sosiaaliset addiktiot", "aineettomat addiktiot" ja "kemiattomat addiktiot", vaan pikemminkin hyväksikäytön, väärinkäytön tai riippuvuuden ongelmista, toisten mielestä taas on tarkoituksenmukaista käyttää kyseistä termiä, samaan tapaan kuin puhutaan esimerkiksi työ-, ostos- tai seksiaddiktiosta.

4.3

Virtuaalisten sosiaalisten verkostojen liiallinen käyttö voi lisätä eristäytymistä, tuottamattomuutta, kiinnostumattomuutta muista aiheista, käyttäytymishäiriöitä, taloudellisia tappioita sekä paikoillaan pysymistä ja ylipainoa. Sanalla sanoen riippuvuus ja elämäntavaksi piintynyt pitäytyminen totutussa tavassa muodostavat addiktion ytimen. Se mikä näin ollen kuvailee addiktiota sosiaalisiin verkostoihin ei ole tapa käyttäytyä niissä, vaan tapa, jolla henkilö pitää yhteyttä verkostoissa (Alonso-Fernández, 1996; Echeburúa & Corral, 2009).

4.4

Addiktioiden vaikutukset näkyvät eritoten mielenterveydessä. Ne aiheuttavat ahdistusta, masennusta, pakkomielteitä, unihäiriöitä ja persoonallisuushäiriöitä, jotka usein ilmenevät pahoinpitelyinä, riitoina, liikenneonnettomuuksina ja työtapaturmina tai itseen kohdistuvina vahingontekoina.

4.5

Lisäksi on ongelmia, jotka vaikuttavat välittömästi käyttäjien fyysiseen terveyteen. Fyysisiä vaivoja ovat mm. niskakivut, jännetulehdukset, rannerankaoireet ja näköongelmat. Ei huolehdita ulkonäöstä, unta ei enää saa riittävästi ja ruokailutavat muuttuvat.

4.6

Internetin käyttöön – riippumatta siitä, onko se liiallista – liittyy psykososiaalisia muuttujia, kuten psykologinen haavoittuvuus, stressitekijät ja perheen ja yhteisön tuki. Nuorten keskuudessa esiintyvään sosiaalisten verkostojen liialliseen käyttöön liittyy muutamia erityisiä riskitekijöitä.

4.7

Jotkut hälyttävät oireet (mm. valvominen, muiden tärkeiden toimintojen laiminlyöminen, läheisten valitukset verkossa olemisesta, verkoston jatkuva ajatteleminen, toistuvat epäonnistumiset yrityksissä rajoittaa verkkoyhteyttä ja ajankulun unohtaminen) lisääntyvät huomattavasti ennen kuin harrastus muuttuu addiktioksi. Huomion kiinnittäminen aikaisessa vaiheessa näihin oireisiin voi yhdessä arviointi- ja diagnosointivälineiden kehittämisen kanssa helpottaa addiktion aikaista paljastumista ja sen terapeuttista hoitamista.

4.8

Lisäksi kyseiseen tarkoitukseen on myös välttämätöntä käyttää julkisia varoja ja ryhtyä ehkäiseviin toimiin (mm. tiedotuskampanjat, kasvatusohjelmat, digitaalisen lukutaidon opettaminen, tuki, vaarojen jäljitettävyys ja niistä ilmoittaminen), joissa ensisijainen huomio kiinnitetään haavoittuvimpien väestöryhmien erityistarpeisiin.

4.9

Havaittavia oireita ovat fyysinen ja psykologinen pidättyvyys (mielialan vaihtelu, ärsyyntyminen, kärsimättömyys, levottomuus, surullisuus, ahdistuneisuus), silloin kun verkosta on pakko poistua, kun verkkoyhteys ei onnistu tai kun verkkoyhteys on hidas (Estévez, Bayón, De la Cruz & Fernández-Liria, 2009; García del Castillo, Terol, Nieto, Lledó, Sánchez, Martín-Aragón & al., 2008; Yang, Choe, Balty & Lee, 2005).

4.10

Joillakin on luonteenpiirteitä tai tunnetiloja, jotka voimistavat psykologista alttiutta addiktioihin. Niitä ovat impulsiivisuus, dysforia (epänormaali mielentila, jossa kaikki tuntuu epämiellyttävältä ja jota kuvaa mielialan toistuva vaihtelu), intoleranssi epämiellyttäviä kiihokkeita kohtaan – olivatpa ne sitten fyysisiä (kivut, unettomuus tai rasitus) tai psyykkisiä (vastenmieliset asiat, huolet tai vastuut) – ja voimakkaiden tunne-elämysten korostunut tavoitteleminen (Estévez, Bayón, De la Cruz & Fernández-Liria, 2009; García del Castillo, Terol, Nieto, Lledó, Sánchez, Martín-Aragón & al., 2008; Yang, Choe, Balty & Lee, 2005).

4.11

Toisinaan addiktioon kätkeytyy kuitenkin jokin persoonallisuuden ongelma – esimerkiksi korostunut ujous, heikko itsetunto tai oman ulkonäön kieltäminen – tai kyvyttömyys kohdata arkipäivän vaikeuksia. Aiemmat vaivat (depressio, ADHD, sosiaalinen fobia ja vihamielisyys) lisäävät osaltaan riskiä koukuttua internetiin (Estévez, Bayón, De la Cruz & Fernández-Liria, 2009; García del Castillo, Terol, Nieto, Lledó, Sánchez, Martín-Aragón & al., 2008; Yang, Choe, Balty & Lee, 2005).

4.12

Ennalta ehkäisevissä strategioissa avainasemassa ovat sekä vanhempien että koululaitoksen tuki, jotta sosiaalisia verkostoja opitaan käyttämään terveellä tavalla. Niin ikään otollista on vertaistukeen perustuva yhteistyö, jossa vertaiset (asiantuntevammat ystävät, jotka tiedostavat vaarat ja voivat auttaa vertaisiaan tai nuorempiaan tunnistamaan ja välttämään ne) koetaan suojelijoiksi verkossa.

4.13

Asianmukaisella käytöllä on kaiken kaikkiaan mahdollista hyödyntää sosiaalisten verkostojen monia käyttömahdollisuuksia. Ne ulottuvat myös erittäin merkityksellisiin yhteiskunnallisiin aihealueisiin, kuten työllisyyteen tai kulutukseen (Salcedo Aznal, Alejandro "¿Sociedad de consumo o redes de consumidores?, Esbozo para un análisis social del consumidor actual", (Kulutusyhteiskunta vai kuluttajaverkostot? Suunnitelma yhteiskunnallisen tutkimuksen tekemiseksi tämän päivän kuluttajista) 2008), joiden analysoiminen ei ole tämän lausunnon aiheena. Nyt olisi ryhdyttävä tarvittaviin uudistuksiin sen estämiseksi, että työlainsäädäntöä toimeenpantaessa astutaan uuden teknologian (matkapuhelimet, sähköposti, sosiaaliset verkostot jne.) avulla sopimattomasti ihmisten yksityiselämään. Työmarkkinaosapuolten on syytä tehdä sopimuksia, jotka perustuvat Euroopan neuvoston suositukseen tästä aiheesta.

Bryssel 19. syyskuuta 2012

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9–18.

(2)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 69–73.

(3)  EUVL C 128, 18.5.2010, s. 69–73.