10.5 Tavutus
Tavutukseen liittyy joukko ohjeita, joita olisi hyvä noudattaa mahdollisuuksien mukaan.
1)
Yhtä vokaalia ei eroteta rivin alkuun tai loppuun, vaikka kyseessä olisi tavu
(sama pätee yhdyssanan osiin).
Ei: aino-a, lumena-jo
2)
Yhdistämättömiä sanoja ei jaeta vokaalien välistä.
Ei: hake-akseen, tuomi-oita, vaan hakeak-seen, tuo-mioi-ta
3)
Yhdyssanat jaetaan osiensa rajalta.
Ei: varapää-sihteeri vaan vara-pääsihteeri
4)
Sanaa ei pitäisi jakaa eri sivuille.
5)
Heittomerkki jää pois riviltä toiselle jaettaessa.
Esim. rei-itys
6)
Jos yhdysmerkin jommallakummalla puolella on väli, merkki seuraa sitä sanaa, johon
se liittyy ilman väliä. Jos välejä ei ole, merkki jää rivin loppuun.
AKT–EY-
ministerineuvosto
Pohjois-Korean-
suurlähettiläs
Suur-
New York
Vapaasti rajalla
-hinta
7)
Numeroilmausten, esimerkiksi asetusten nimiin sisältyvien numerosarjojen, jakamista
eri riveille tulisi välttää.
Ei siis
(ETY) N:o 2868/
88eikä
2
kohdan
8)
Numeron ja päätteen rajalta ei jaeta.
Ei siis
22:-
taeikä
22-
:ta
Jos on välttämätöntä, hyvin pitkät luvut voi jakaa tuhansien ja miljoonien rajalta ja pääteainekset tavurajalta.
3 567-
890:een
20:n-
nessä
20:nnes-
sä
104:n-
teen
9)
Lyhenteistä, pääteaineksesta ja numeroyhdistelmistä ei mielellään jaeta muita
kuin kaksi- tai useampiosaisia, jotka jaetaan osien väliltä.
apul.-
prof.sair.-
vak.tsto
Päätteen jakamista pitäisi välttää. Pakottavissa tapauksissa pääteaines voidaan jakaa tavurajalta. Tavuviivaa ei koskaan merkitä kaksoispisteen jälkeen.
kg:is-
sacm:ä-
kään
Numeron jälkeistä lyhennettä tai tunnusta (merkkiä) ei pitäisi kirjoittaa rivin alkuun. Lyhentämättömänä sanan voi kirjoittaa.
Ei siis
1 500
mkvaan
1 500
markkaa
10)
Erikoislainasanoista selvät yhdyssanat jaetaan osiensa välistä.
serbo/kroaatti, sub/trooppinen
Muissa tapauksissa on kaksi mahdollista tavutustapaa:
pro/g/ressiivinen, sub/s/tanssi
11)
Vieraat erisnimet jaetaan osiensa rajoilta.
Söder-ström, Bel-grad
Kirjainryhmää, joka tarkoittaa yhtä äännettä, ei pidä hajottaa.
Eschen-burg, Näs-sjö, Mi-chel