ISSN 1831-5380
Sivukartta | Oikeudellinen huomautus | Evästeet | Vastauksia kysymyksiisi | Yhteystiedot | Tulosta sivu

4.4 Julkaisutoimiston antamat tunnukset

Julkaisutoimisto on vuodesta 2001 lähtien toiminut virallisena laitoksena, joka myöntää seuraavat tunnukset Euroopan unionin toimielinten, elinten, virastojen ja muiden laitosten julkaisuille: ISBN (kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus), ISSN (jatkuvan julkaisun kansainvälinen standarditunnus) ja DOI (digitaalisten objektien tunniste). Näiden kansainvälisten tunnusten tarkoituksena on yksilöidä yksiselitteisellä ja ainutkertaisella tavalla kaikkialla maailmassa ilmestyvät julkaisut. Kaikki eri julkaisumuodoissa (esimerkiksi painettu tai sähköinen julkaisu tai CD/DVD) ilmestyvät tuotteet (esimerkiksi kirjat, esitteet ja julisteet) saavat myös sisäisen tunnuksen (luettelonumeron).

Tunnusten antamista varten tekstin laatijan on toimitettava asiakirja julkaisutoimistoon kahtena kappaleena sekä lisäksi sähköisenä versiona (pdf).

Julkaisutoimisto antaa tunnukset automaattisesti jokaisen julkaisutoimeksiannon yhteydessä.

4.4.1 Kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus (ISBN)

Julkaisutoimisto antaa kaikille monografioille (ks. kohta 4.3.1) kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälisen standarditunnuksen eli ISBN:n.

ISBN-tunnuksella ei ole oikeudellista merkitystä tai arvoa kyseisen julkaisun tekijänoikeuksille tai sisällölle.

Kun ISBN-tunnus on annettu jollekin julkaisulle, sitä ei saa muuttaa, vaihtaa eikä käyttää uudelleen.

Erillinen ISBN-tunnus on annettava

julkaisun jokaiselle eri kieliversiolle
julkaisun jokaiselle erilliselle julkaisumuodolle (jos julkaisu ilmestyy ja saatetaan yleiseen käyttöön eri tiedostomuodoissa (esimerkiksi pdf ja HTML), jokainen tiedostomuoto saa oman ISBN-tunnuksensa)
julkaisun jokaiselle erilliselle painokselle, jos ne sisältävät olennaisia muutoksia julkaisun yhteen tai useampaan osaan tai jos nimeke on muuttunut; uutta ISBN-tunnusta ei sen sijaan anneta, jos julkaisun painos, julkaisumuoto ja kustantaja ovat pysyneet muuttumattomina ja vain sen hinta on muuttunut tai jos siihen tehdyt muutokset ovat pieniä, esimerkiksi painovirheiden korjauksia
jokaiselle julkaisun muutetulle muodolle (esimerkiksi sidottu kirja, nidottu kirja ja verkkoversio).

Kun julkaisu koostuu useammasta kuin yhdestä osasta, kukin osa saa oman ISBN-tunnuksen ja koko julkaisu yhteisen ISBN-tunnuksen. Kunkin osan nimiölehden kääntöpuolelle merkitään sekä yhteinen ISBN että kyseisen osan oma ISBN.

Huom:
Jos julkaisun luku muodostaa oman kokonaisuutensa, sekin voi saada oman ISBN-tunnuksen. Monografioiden erilliset osat (esimerkiksi luvut), erillispainokset ja erikseen saatavilla olevat jatkuvien julkaisujen osat voidaan myös yksilöidä omalla ISBN-tunnuksella.

Kun julkaisun kustantaa kaksi kustantajaa tai useampi kustantaja yhdessä tai yhteispainoksena, kukin kustantaja voi antaa sille oman ISBN-tunnuksensa ja merkitä sen tekijänoikeussivulle. Julkaisun viivakoodina esitetään kuitenkin vain yksi ISBN-tunnus.

ISBN-tunnus on annettava myös irtolehtijulkaisuille, joiden päättymisajankohta on määritetty (joiden ei toisin sanoen ole tarkoitus ilmestyä määräämätöntä aikaa). Sen sijaan jatkuvasti päivitettäville irtolehtijulkaisuille tai päivitettäville julkaisujen yksittäisille osille ei anneta ISBN-tunnusta.

ISBN-tunnuksen paikka ja merkitseminen julkaisuihin

ISBN-numero, joka on aina merkittävä itse julkaisuun, on 1. tammikuuta 2007 lähtien koostunut 13 merkistä, jotka on jaettu viiteen ryhmään ja joita edeltävät kirjainyhdistelmä ISBN ja välilyönti.

1. osa: etuliite eli EAN-koodi (European Article Numbering -koodi), joka määrittelee yksilöitävän tuotteen ”kirjaksi” (tällä hetkellä käytössä ovat etuliitteet 879 ja 979)
2. osa: ryhmätunnus (92 = kansainväliset organisaatiot)
3. osa: kustantajatunnus (laatijatunnus)
4. osa: julkaisutunnus, joka erottaa nimikkeen kustantajan muista tuotteista
5. osa: tarkistusmerkki.
ISBN 978-92-79-00077-5
Painetut julkaisut

Painetuissa julkaisuissa ISBN-tunnus painetaan nimiösivun kääntöpuolelle yhdessä kaikkien muiden tunnisteiden kanssa (ks. esimerkki kohdassa 5.3.1). Jos tämä ei ole mahdollista, tunnus on painettava nimiösivun alaosaan tai tekijänoikeustiedon yhteyteen.

Se on painettava myös takakannen ulkopinnan alaosaan (ja irtopäällyksen takakannen alaosaan) (ks. esimerkki kohdassa 5.1.1).

Huom:
Yhteispainoksissa toisen kustantajan ISBN voidaan myös painaa takakannen ulkopinnan alaosaan ja/tai irtopäällyksen takakannen alaosaan viivakoodina.
Sähköiset ja muut ei-painetut julkaisumuodot

Verkkojulkaisuissa ISBN-tunnus on esitettävä sillä sivulla tai näytöllä, jolla on julkaisun nimi tai vastaava tieto, ja/tai sillä sivulla, jolla on tekijänoikeustieto.

Kaikissa muissa tuotteissa (esimerkiksi CD-ROM ja DVD) ISBN-tunnus on merkittävä etikettiin, joka on pysyvästi kiinnitetty tuotteeseen tai, jos tämä ei ole mahdollista, tuotteen pysyvän säilytyspakkauksen (esimerkiksi laatikon, kotelon tai kehyksen) takakannen alaosaan.

ISBN-tunnuksen on myös sisällyttävä kaikkeen julkaisussa tai tuotteessa itsessään olevaan metatietoon.

See also the quick reference guide.

Jos julkaisu ilmestyy eri julkaisumuodoissa ja ne on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, vaaditaan vain yksi ISBN-tunnus. Jos julkaisumuodot ovat saatavilla erikseen, kullekin versiolle on annettava oma ISBN-tunnus. Lisäksi kaikki ISBN-tunnukset on esitettävä kussakin versiossa yhdessä siten, että kunkin tunnuksen yhteydessä ilmoitetaan lyhyesti sulkeissa julkaisumuoto, johon se viittaa, kuten seuraavassa esimerkissä:

Print
PDF
EPUB
HTML
ISBN 978-951-45-9693-3
ISBN 978-951-45-9694-0
ISBN 978-951-45-9695-7
ISBN 978-951-45-9696-4

ISBN on myös merkittävä julkaisun kaikkeen liiteaineistoon.

ISBN-tunnusta koskevia hyödyllisiä linkkejä

Kansainvälinen ISBN-keskus:
https://www.isbn-international.org (englanniksi)

ISBN-käsikirja:
https://www.isbn-international.org/content/isbn-users-manual (englanniksi)

Usein kysyttyjä kysymyksiä ISBN-tunnuksesta:
https://www.isbn.org/faqs_general_questions (englanniksi)

EAN.UCC-järjestelmä:
https://www.gs1.org/ (englanniksi)

ISO 2108:2017: Kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus (ISBN):
https://www.iso.org/standard/65483.html (englanniksi)

ISO-standardit ovat saatavissa Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n jäsenjärjestöistä, joiden luettelo on osoitteessa
https://www.iso.org/members.html (englanniksi)

4.4.2 Jatkuvan julkaisun kansainvälinen standarditunnus (ISSN)

Jatkuvat julkaisut (kausijulkaisut ja jatkuvasti päivitettävät julkaisut, ks. kohta 4.3.2) on yksilöitävä jatkuvan julkaisun kansainvälisellä standarditunnuksella (ISSN), jonka antaa julkaisutoimisto.

ISSN-tunnuksella ei ole oikeudellista merkitystä tai arvoa kyseisen julkaisun tekijänoikeuksille tai sen sisällölle.

Ainutkertainen ISSN-tunnus annetaan

nimekkeen koko elinkaaren ajaksi
julkaisun jokaiselle eri kieliversiolle
julkaisun jokaiselle erilliselle julkaisumuodolle.

Jos julkaisu on moniosainen, ISSN annetaan avainnimekkeelle riippumatta sen muodostavien osien määrästä. ISSN-tunnus voidaan antaa myös monografiasarjalle (jolloin sarjan kullekin osalle annetaan ISBN-tunnus).

ISSN liittyy pysyvästi niin kutsuttuun avainnimekkeeseen, jonka ISSN-verkosto määrittää julkaisun rekisteröintihetkellä. Jokaisella erillisellä jatkuvalla julkaisulla on ainutkertainen avainnimeke.

Jatkuvalle julkaisulle on annettava uusi ISSN-tunnus (ja uusi avainnimeke) seuraavissa tapauksissa:

jos nimekettä muutetaan merkittävästi
jos julkaisumuotoa muutetaan.

Kaikille jatkuvaan julkaisuun mahdollisesti liittyville täydennysosille ja alasarjoille on annettava oma ISSN-tunnus (ja siten myös avainnimeke).

ISSN-tunnuksen paikka ja merkitseminen julkaisuihin

ISSN-tunnus koostuu kahdesta neljän (arabialaisen) numeron ryhmästä, jotka erotetaan toisistaan yhdysmerkillä ja joita edeltää kirjainyhdistelmä ISSN ja välilyönti. Viimeinen merkki (tarkistusmerkki) voi olla myös X.

ISSN 0251-1479
ISSN 1831-855X

ISSN-tunnus on merkittävä selvästi kausijulkaisun ensimmäiseen numeroon ja kaikkiin seuraaviin numeroihin sekä jatkuvasti päivitettävän julkaisun jokaiseen versioon.

Jos julkaisulla on ISSN:n lisäksi toinen tunniste (esimerkiksi ISBN, jos kyseessä on sarja), numerot on esitettävä yhdessä ja niiden edessä on oltava asianmukainen etuliite (esimerkiksi ISBN, ISSN tai DOI).

Jos jatkuvalla julkaisulla on useita ISSN-tunnuksia, koska sillä on eri nimekkeitä (esimerkiksi pääsarjan nimeke ja alasarjojen nimekkeet), kaikki ISSN-tunnukset on merkittävä julkaisuun ja ne on erotettava toisistaan esimerkiksi merkitsemällä sulkeisiin koko nimeke tai sen lyhenne.

See also the quick reference guide.

Jos julkaisu ilmestyy eri julkaisumuodoissa (joille määritetään oma ISSN-tunnus ja avainnimeke), toisiinsa liittyvät ISSN-tunnukset voidaan merkitä jatkuvaan julkaisuun ja ne voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Print
HTML
ISSN 1562-6585
ISSN 1063-7710

Painetuissa julkaisuissa tunnus on merkittävä jokaiseen numeroon etukannen oikeaan ylänurkkaan tai kannen puuttuessa selvästi näkyvään paikkaan, joka valitaan mieluiten seuraavassa järjestyksessä: nimiölehti, alkusanat, toimitustietolaatikko, kolofoni tai pääkirjoitussivut.

Sähköisessä muodossa julkaistavissa teoksissa (esimerkiksi verkkojulkaisuissa ja CD-ROMeissa) tunnus on merkittävä nimiönäyttöön tai nimiönäytön puuttuessa päävalikkoon ja julkaisuun pysyvästi kiinnitettyihin etiketteihin, jos sellaisia on. Jos ISSN-tunnusta ei ole mahdollista sijoittaa tuotteeseen tai sen etikettiin, se on merkittävä koteloon.

Verkkojulkaisuissa tunnus on merkittävä myös metatietoihin (tunnistekenttään).

Yhdistävä ISSN-tunnus (ISSN-L)

Standardin ISO 3297:2017 (ISSN) mukaan yhdistävä ISSN-tunnus (ISSN-L) annetaan jatkuvalle julkaisulle (ks. kohta 4.3.2) saman julkaisun eri julkaisumuotojen yhdistämiseksi riippumatta niiden määrästä (kullakin julkaisumuodolla on oltava myös erillinen ISSN-tunnus).

ISSN-L muodostuu kahdesta neljän numeron ryhmästä, jotka erotetaan toisistaan yhdysmerkillä ja joita edeltää kirjainyhdistelmä ISSN-L ja välilyönti:

ISSN-L 0251-1479

ISSN-L-tunnusta on muutettava, jos julkaisun kaikkien julkaisumuotojen nimekkeisiin tehdään samanlainen muutos samanaikaisesti. Tällöin kullekin erilliselle julkaisumuodolle annetaan uusi ISSN-tunnus ja kokonaisuudelle uusi ISSN-L-tunnus.

ISSN-tunnusta koskevia hyödyllisiä linkkejä

Kansainvälinen ISSN-keskus:
https://www.issn.org (englanniksi)

ISSN-käsikirja (englanniksi):
https://www.issn.org2-23364-ISSN-Manual.php (englanniksi)

ISO 3297:2017: Jatkuvan julkaisun kansainvälinen standarditunnus (ISSN):
https://www.iso.org/standard/73322.html (englanniksi)

ISO-standardit ovat saatavissa Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n jäsenjärjestöistä, joiden luettelo on osoitteessa
https://www.iso.org/members.html (englanniksi)

4.4.3 DOI-tunniste

Digitaalisten objektien tunniste DOI (digital object identifier) on digitaalisessa ympäristössä julkaistavien tuotteiden tunnistusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa hypertekstilinkkien pysyvyys. Se voidaan antaa esimerkiksi

kokonaiselle julkaisulle
valokuvalle
taulukolle
(julkaisun) luvulle.

DOI-tunnus on ainutkertainen ja pysyvä. DOI-tunnus pysyy samana asiakirjan koko elinkaaren ajan, ja jos asiakirja poistetaan käytöstä, sen DOI-tunnusta ei käytetä uudelleen.

DOI-tunnus koostuu etuliitteestä (prefiksistä) ja julkaisun tunnuksesta (suffiksista), joita erottaa vinoviiva. Se on esitettävä seuraavasti (pienaakkosilla kirjoitettua doi-kirjainyhdistelmää seuraa kaksoispiste ilman välilyöntiä):

doi:10.2788/14231

DOI-tunnuksen sijoittamisperiaatteet ovat lähtökohtaisesti samat kuin ISBN- ja ISSN-tunnuksen.

DOI-tunnusta koskevia hyödyllisiä linkkejä

Kansainvälinen DOI-säätiö (International DOI Foundation, IDF):
https://www.doi.org (englanniksi)

DOI-käsikirja (The DOI® handbook):
https://www.doi.org/hb.html (englanniksi)

DOI name information and guidelines:
https://www.crossref.org/display-guidelines (englanniksi)

4.4.4 Luettelonumero

Kansainvälisten tunnusten lisäksi julkaisutoimiston valmistamat teokset saavat sisäisen tunnuksen, luettelonumeron.

Luettelonumero on julkaisutoimiston sisäinen hallintoväline, jota käytetään jakelutarkoituksiin. Siitä on hyötyä muun muassa julkaisujen luetteloinnissa. Se toimii myös tunnisteavaimena erilaisissa tietoteknisissä sovelluksissa.

Luettelonumero painetaan takakannen ulkopuolen (IV kansisivu) oikeaan yläkulmaan. Jos kantta ei ole, numero on asetettava selvästi näkyvään paikkaan.

Päivitetty viimeksi: 20.11.2019
Sivun alkuun
Edellinen sivuSeuraava sivu